– Turvapaikkahakemusten määrä on pysynyt konflikteista ja kriiseistä huolimatta maltillisena ja lähes puolittunut edelliseen vuoteen verrattuna. Lähi-idän tilanne ei ole näkynyt turvapaikkahakemusten määrissä Suomessa, kertoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela.
Maahanmuuttovirastoon tuli kaiken kaikkiaan 196 003 hakemusta vuonna 2024 ja virasto teki yhteensä 188 454 päätöstä.
Myönteisten päätösten määrä oli viime vuonna laskussa. Vuonna 2024 tehdyistä päätöksistä 84 prosenttia oli myönteisiä ja seitsemän prosenttia kielteisiä.
Virasto teki oleskelulupapäätöksiä 119 298, turvapaikkapäätöksiä 4 176 ja tilapäisen suojelun päätöksiä 13 373 kappaletta. Moni aiemmin oleskeluluvan saaneista halusi myös jäädä Suomeen.
Jatkolupia haettiin yli 20 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Jatkolupahakemuksia jätettiin 55 766 ja niitä myönnettiin yhteensä 50 631. Jatkolupia haettiin ja myönnettiin eniten perhesiteen perusteella.
– Maahanmuuton tulee olla sujuvaa ja sisäistä turvallisuutta ylläpitävää. Samalla, kun edistämme eettistä ja kestävää työperäistä maahanmuuttoa, huolehdimme, että maasta poistutaan, jos maassaolon lupaehdot eivät enää täyty, Haahtela kertoo.
Työperäisen maahanmuuton kasvu taittui
Työperäinen maahanmuutto oli vuonna 2024 melko tasaista, mutta hakemusten kokonaismäärässä jäätiin noin 12 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuonna 2024 ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin yhteensä 15 024, mikä on edelleen selvästi enemmän kuin ennen koronapandemiaa.
– Työperäisen maahanmuuton tasaantuminen johtuu ensisijaisesti Suomen talouden taantumasta ja haastavasta työllisyystilanteesta. Talouskehityksen lisäksi työperäisen maahanmuuton kokonaisvolyymissa näkyy Venäjän kansalaisten romahtanut hakemusmäärä, minkä taustalla on todennäköisesti maiden välinen rajasulku, kertoo kehitysjohtaja Johannes Hirvelä.
Viime vuoden aikana suurimmat kansalaisuudet työperusteisissa hakemuksissa olivat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam.
Työntekijän oleskelulupa on yleisin työperusteinen oleskelulupa. Myönteisen päätöksen työntekijän oleskelulupahakemukseen sai vuonna 2024 keskimäärin 29 päivässä.
Erityisasiantuntijoiden hakijamäärä jäi viime vuonna poikkeuksellisen alhaiseksi. Niitä haettiin yhteensä 1 224.
Myönteisiä päätöksiä ensimmäisiin työperusteisiin oleskelulupiin tehtiin yhteensä 11 103.
Maahanmuuttoviraston arvio vuoden 2025 työperusteisten oleskelulupahakemusten määrästä on 15 000, mutta epävarma taloustilanne hankaloittaa arvioiden muodostamista. Työperäisen maahanmuuton kehittyminen riippuu ensisijaisesti Suomen talouden kehityksestä.
Myös perheenjäsenten oleskelulupahakemuksia ennätysmäärä
Perheenjäsenten oleskelulupahakemuksia jätettiin ennätykselliset 23 701 vuonna 2024. Hakemusmäärä kasvoi 10 prosenttia vuodesta 2023, jolloin hakemuksia jätettiin yhteensä 21 583.
Oleskelulupia perhesiteen perusteella hakivat eniten Filippiinien, Sri Lankan, Intian, Bangladeshin ja Nepalin kansalaiset.
Perheenjäsenten oleskelulupahakemusten määrä on ollut kasvussa vuodesta 2021 lähtien. Enemmistö perheenjäsenistä hakee oleskelulupaa Suomessa työskentelevän tai opiskelevan henkilön vuoksi.
Erityisesti opiskelijoiden perheenjäsenten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Perhesidehakemusten määrä seuraa siis työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton kehitystä.
Kansainvälistä suojelua saaneiden perhesidehakemukset vastaavat sen sijaan noin kahdeksan prosenttia kaikista ensimmäisistä perhesidehakemuksista.
Perheenjäsenille myönnettiin viime vuonna yhteensä 18 018 ensimmäistä oleskelulupaa.
Turvapaikkahakemukset lähes puolittuivat
Turvapaikkahakemusten määrä oli 45 prosenttia pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuonna Suomessa jätettiin 2 948 turvapaikkahakemusta. Vuonna 2023 niitä jätettiin 5 372.
Eniten turvapaikkahakemuksia jättivät Somalian, Irakin, Afganistanin, Syyrian ja Nigerian kansalaiset.
Vuoden 2023 vuoden korkean turvapaikkahakemusten määrän taustalla oli osittain maahanmuuton välineellistämisoperaatio itärajalla, minkä myötä Suomesta haki turvapaikkaa vuosina 2023 ja 2024 noin 1 300 turvapaikanhakijaa.
Itärajan kautta tulleille turvapaikanhakijoille on tehty 744 päätöstä 26.1.2025 mennessä, joista suurin osa on rauenneita (422). Tämän lisäksi on tehty yhteensä 176 myönteistä päätöstä ja 138 kielteistä päätöstä. Vastaanottokeskuksista kadonneita on ollut lähes 500.
Suomeen saapuvien ukrainalaisten määrä laski
Suomi myöntää tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijoihin.
Viime vuoden aikana Suomessa jätettiin yhteensä 12 617 tilapäisen suojelun hakemusta. Suomeen saapuvien ukrainalaisten määrä on laskenut, mutta muodostaa kuitenkin edelleen merkittävän osan maahanmuutosta.
Vastaanottotoiminta on pidetty kustannustehokkaana vähentämällä vastaanottopaikkoja vastaamaan nykyistä tarvetta. Toimintaa sopeutetaan muun muassa sillä, että vuosina 2023–2024 kilpailutettujen vastaanottokeskusten lisäpaikkoja koskevia sopimuksia ei jatketa vuonna 2025. Lisäksi peruskapasiteetin määrää lasketaan paikkatarpeen vähetessä.
Maahanmuuttovirasto on ottanut huomioon vähennyspäätöksissään sen, että noin 29 000 asiakasta on jo siirtynyt kuntalaiseksi vuosien 2023–2024 aikana ja valtaosa lisäpaikoilla olevista asiakkaista voisi halutessaan välittömästi hakea kotikuntaoikeutta ja siirtyä kuntaan asumaan.
Tilapäistä suojelua myönnettiin 12 210 Ukrainasta paenneelle. Tilapäinen suojelu sotaa pakeneville ukrainalaisille jatkuu 4.3.2026 asti.
Lakimuutoksen myötä kansalaisuushakemusten määrä laskussa
Kansalaisuushakemusten määrä nousi merkittävästi vuosina 2023–2024. Nousuun vaikutti hallitusohjelmassa esitetyt muutokset Suomen kansalaisuuden myöntämisen edellytyksiin.
Viime vuonna kansalaisuushakemusten määrä pysyi myös korkealla, kunnes lakimuutos tuli voimaan 1.10.2024. Tämän jälkeen hakemusmäärät laskivat huomattavasti.
Suomi sai viime vuonna 13 973 uutta kansalaista. Heistä 12 417 sai kansalaisuuden hakemuksesta. Suomen kansalaisuutta voivat hakea Suomessa asuvat täysi-ikäiset ulkomaalaiset ja heidän huollossaan olevat alaikäiset lapset.
Kansalaisuuden saaminen ilmoituksesta voi perustua hakijan vanhemman Suomen kansalaisuuteen, hakijan omaan entiseen Suomen kansalaisuuteen tai hakijan pitkään asumiseen Suomessa tai muussa Pohjoismaassa.
Eniten kansalaisuushakemuksia jättivät Venäjän, Irakin, Afganistanin, Syyrian ja Somalian kansalaiset. Kansalaisuutta hakeneista noin 25 prosenttia on saanut kansainvälistä suojelua. Eniten kansalaisuusilmoituksia tekivät Ruotsin, Viron ja Venäjän kansalaiset.
