Työministeri Arto Satonen (kok.) johti tammikuussa Filippiineille ja Vietnamiin matkustanutta delegaatiota, jonka tavoitteena oli luoda yhteistyön malleja, jotta kansainvälinen rekrytointi näistä maista olisi mahdollisimman sujuvaa, luotettavaa ja eettistä. Matkalle osallistui myös Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.).
He kertovat matkastaan Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
– Suomen väestön ikärakenne on kuin väärinpäin seisova pyramidi: eläkkeelle jää joka vuosi 10 000–15 000 ihmistä enemmän kuin nuoria tulee työmarkkinoille. Tilastokeskuksen mukaan Suomen syntyvyys oli vuonna 2024 tilastointihistorian matalinta. Yhtälö on yksinkertainen. Jos työvoiman määrä vähenee, yhteiskunnan kantokyky pettää. Työperäinen maahanmuutto on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla Suomen talouskasvu ja palvelut voidaan turvata, Satonen ja Vartiainen kirjoittavat.
Työministeri ja pormestari kertovat, että Vietnamissa ja Filippiineillä paikalliset viranomaiset ja rekrytointiyritykset haluavat tiivistää yhteyksiään Suomeen.
– Sovimme kaikin keinoin edistävämme rekrytoinnin eettisyyttä ja väärinkäytösten ehkäisyä. Rekrytoinnissa on tehtävä yhteistyötä luotettavien paikallisten toimijoiden kanssa. Yritysten tukena on Work in Finland -palvelu, joka tunnistaa luotettavia kumppaneita suomalaisille rekrytoijille ja tuo työnantajille näkyvyyttä ulkomailta tulevien osaajien keskuudessa.
Satosen ja Vartiaisen mukaan suomalaiset yritykset tarvitsevat erityisosaajia vahvistamaan kasvua ja innovaatioita.
– Kyse ei tietenkään ole siitä, että suomalaisia työttömiä ”korvattaisiin” ulkomaisella työvoimalla. Tällainen vastakkainasettelu on väestöennusteidenkin perusteella sekä turhaa että harhaanjohtavaa. Työmarkkinat eivät ole nollasummapeliä. Työnantajat eivät aina löydä kotimaasta riittävästi sopivia tekijöitä, joskus taas sopivaa työvoimaa ei ole oikealla alueella. Etenkin tulevaisuudessa työvoimaa on vain yksinkertaisesti liian vähän: nuoret ikäluokat ovat ennusteiden mukaan liian pieniä.
Heidän mukaansa ulkomaalaisia työntekijöitä tarvitaan myös julkiselle sektorille. Esimerkiksi Helsingissä sairaanhoitajien tarpeen on arvioitu olevan yli 3 000 uutta ammattilaista vuoteen 2030 mennessä.
Mahdolliset haasteet ovat Satosen ja Vartiaisen mukaan selätettävissä.
– Suomeen rekrytoitujen osaajien pitää tietysti olla päteviä töihinsä. Terveydenhoitoalalla myös kielitaidon riittävyys tulee järjestelmällisesti varmistaa, he kirjoittavat.
– Opittavaa on, mutta ongelmat ovat ratkaistavissa. Vietnamilaiset ja filippiiniläiset toimijat ovat kiinnostuneita Suomessa vaadittavasta osaamisesta ja halukkaita kehittämään tarvittavaa lisäkoulutusta. Löydämme varmasti parhaat keinot kielitaidon ja pätevyyden takaamiseksi.
Monilla teollisuudenaloilla hyvän työpanoksen voi Satosen ja Vartiaisen mukaan antaa kehittyvälläkin kielitaidolla.
– Näillä työpaikoilla tarvitaan jatkossa enemmän joustavuutta ja tukea kielitaidon kartuttamiseen, he toteavat.
Satosen ja Vartiaisen mukaan ulkomailta tuleva työvoima auttaa turvaamaan Suomen talouskasvun ja palvelut.
– Julkisen sektorin tehtävä on varmistaa, että kansainvälisiä osaajia tarvitsevat työnantajat voivat rekrytoida heitä mahdollisimman sujuvasti ja eettisesti väärinkäytökset ehkäisten. Kansainvälisen rekrytoinnin sujuvoittaminen turvaa työnantajien osaajatarpeita ja vahvistaa Suomen kasvua.
