Verkkouutiset

Ranska

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kuolettava isku: Näin asemiehet hyökkäsivät vanginkuljetusautoja vastaan

Ranskan viranomaiset ovat etsineet kuumeisesti rikollisia, jotka hyökkäsivät vankeja kuljettaneen ajoneuvosaattueen kimppuun maan pohjoisosassa. Poliisin GIGN-erikoisjoukkojen etsintä on nimetty operaatio Varpushaukaksi.

Asemiehet vapauttivat 30-vuotiaan Mohamed Amran ja surmasivat kaksi vankeinhoitolaitoksen työntekijää. Kolme muuta loukkaantui. Yksi heistä on kriittisessä tilassa saatuaan osuman luodista otsaansa.

Times-lehden mukaan kyseessä oli ensimmäinen kuolonuhreja aiheuttanut isku ranskalaisia vanginvartijoita vastaan yli 30 vuoteen. Maan sisäministeri Gérald Darmanin kutsui tapausta ”kylmäveriseksi barbaarisuudeksi”. Etsintäoperaatiossa on mukana 450 poliisia Normandian alueella.

Väijytys toteutettiin A154-moottoritien tietulliporttien kohdalla kello 11.10 tiistaina. Valvontakameravideolla näkyy, kuinka musta henkilöauto ajoi vanginkuljetuksessa käytetyn pakettiauton eteen. Viranomaisten mukaan kyseinen Peugeot-auto oli varastettu. Perään ajoi valkoinen Audi A5 estäen vankikolonnan paon.

Vierestä ajaneen linja-auton matkustajat julkaisivat kuvamateriaalia sosiaalisessa mediassa. Isku vaikuttaa tarkkaan suunnitellulta. Yksi asemies tulitti ajoneuvoa edestä ja toiset sivulta.

Mohamed Amrania oli kuulusteltu murhatutkintaan liittyen Rouenissa. Häntä kuljetettiin tapahtumahetkellä 50 kilometrin päässä sijaitsevaan Évreux’n vankilaan.

Automaattiaseilla varustetuilla hyökkääjillä oli etulyöntiasema tulivoiman suhteen, sillä vanginvartijat joutuivat puolustamaan itseään vain pistooleilla. Videolta näkyy, kuinka Amra poistuu ajoneuvosta. Hyökkääjät sytyttivät Peugeotin tuleen ja siirtyivät takana olevaan Audiin. Se löytyi myöhemmin poltettuna läheisestä Vattevillen kaupungista.

Mohamed Amra oli tuomittu 13 eri rikoksesta ja istui 18 kuukauden vankeustuomiota. Häntä on syytetty muun muassa ryöstöstä ja kidnappauksesta. Amralla on yhteyksiä Marseillesissa toimivaan Mustat-jengiin. Le Monde -lehden mukaan miestä on kuvailtu ”opportunistiseksi freelance-rikolliseksi”

Isku vaikutti huolellisesti suunnitellulta. / Duponchel_anais / X

Vankikuljetukseen iskettiin Ranskassa, kaksi vartijaa kuollut

Ainakin kaksi ranskalaista vanginvartijaa on kuollut ja kolme loukkaantunut hyökkäyksessä, joka tehtiin vankia kuljettaneeseen pakettiautoon ja vapauttivat vangin.

The Telegraph -lehti kertoo, että poliisi on käynnistänyt suuretsinnät hyökkäyksen jälkeen, joka tapahtui aamupäivällä pian kello 11 jälkeen A154-moottoritiellä Val-de-Reuilissa Normandiassa.

Karannut vanki on tiettävästi tuomittu murhan yrityksestä. Häntä kuljettaneeseen pakettiautoon iski ensitietojen mukaan neljä aseistettua miestä kahdessa ajoneuvossa.

Emmanuel Macron: Euroopan on oltava valmis toimimaan, jos Venäjä menee liian pitkälle

Kaikkien eurooppalaisten on oltava valmiita toimimaan, mikäli Venäjä menee liian pitkälle, varoittaa Ranskan presidentti Emmanuel Macron X-viestipalvelussa julkaisemassa videossa.

Macron kommentoi asiaa vastatessaan kansalaisen kysymykseen siitä, onko Ranska vaarassa joutua sotaan. Macronin mukaan vastaus on ei, mutta Ranskan on myös kyettävä toimimaan, mikäli tilanne muuttuu.

– Jossain kohtaa, jos venäläiset menevät liian pitkälle, meidän kaikkien eurooppalaisten on oltava valmiina toimimaan heidän päänsä kääntämiseksi, Macron totesi.

Macron kertoi toivovansa kaikilla voimillaan, ettei Ranskan tarvitsisi sotia. Hän muistutti myös, että Ranska toimii rauhan, ei sodan puolesta.

– Jos halutaan rauhaa, sitä on suojeltava, Macron huomautti.

Presidentin mukaan rauhan suojeleminen taas edellyttää aseistautumista. Rauhaa edistäessä ei saa olla heikko.

– Meidän on oltava uskottavia vastustajiamme kohtaan sanoessamme, että jos menette liian pitkälle ja uhkaatte intressejämme ja turvallisuuttamme, niin emme sulje pois tilanteeseen puuttumisen mahdollisuutta, Macron linjasi.

Macron painotti puheessaan, että Euroopan on jatkettava pelotteen luomista, jotta Venäjä ei etenisi Ukrainassa.

Nyt käytävässä sodassa on Macronin mukaan kyse Ukrainan itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden lisäksi myös yhteisistä säännöistä. Jos Venäjän annetaan toimia Ukrainassa kuten se toimii nyt, vallitsisi tällöin vain vahvimman oikeus. Ranska ja Eurooppa eivät olisi turvassa tällaisessa tilanteessa.

Tämän vuoksi Ukrainan aseistaminen on Macronin mielestä erityisen tärkeää. Hän kertoikin, että Ranska tulee lähiviikkoina toimittamaan Ukrainaan lisää aseistusta.

– Tässä on kyse tulevaisuudestamme ja turvallisuudestamme, Macron kiteytti.

Emmanuel Macron haluaa Ukrainaan tulitauon Pariisin olympialaisten ajaksi

Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa Ukrainaan tulitauon olympialaisten ajaksi. Kesäolympialaiset pidetään Pariisissa heinä-elokuun vaihteessa.

Macron kertoi asiasta ranskalaisen BFMTV-kanavan haastattelussa, jonka mukaan presidentti aikoo pyytää tavoitteeseensa apua Kiinan Xi Jinpingilta, joka on tulossa Parisiin valtiovierailulle toukokuun alussa. Marconin mukaan Xi oli saman haasteen edessä vuonna 2022, jolloin talviolympialaiset järjestettiin Pekingissä. Venäjä käynnisti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan neljä päivää sen jälkeen, kun olympialaiset olivat päättyneet 20. helmikuuta 2022.

TV-kanavan mukaan Macronin toive siitä, että olympialaiset olisivat ”diplomaattisen rauhan aikaa”, koskee myös Israelin ja Hamasin välistä konfliktia. Macron huomautti myös, että ne venäläiset urheilijat, jotka pääsevät osallistumaan olympialaisiin, osallistuvat ”neutraalin” lipun alla.

– Haluamme työskennellä olympiatulitauon hyväksi. Tämä on mahdollisuus, johon yritän saada mukaan useita kumppaneitamme, Macron sanoi.

Ukrainan tilanteeseen voi vaikuttaa kesän mittaan ennen olympialaisia myös pari muuta seikkaa. Sveitsi on sitoutunut isännöimään Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin pyytämään rauhaan liittyvää huippukokousta kesäkuun puolivälissä. Venäjä tosin ei ole osallistumassa huippukokoukseen. Lisäksi sotilasliitto Naton vuosittainen huippukokous pidetään Washington DC:ssa heinäkuussa pari viikkoa ennen olympialaisten alkamista.

 

 

 

Ranskan salainen palvelu: Olemme immuuneja seksillä kiristämiselle

Ranskan salaisen palvelun mukaan heidän vakoojansa ovat immuuneja seksillä kiristämiselle, sillä vakoojien vaimot ovat valmiiksi tietoisia avioliiton ulkopuolisista suhteista. Asiasta kirjoittaa Daily Mail.

Aihetta on käsitelty Making of Secret -dokumentissa. Siinä käydään läpi, kuinka salaisen palvelun työntekijän tulee toimia, mikäli häntä uhataan salasuhteen paljastamisella. Vakiovastaus on ”hän tietää jo” tai ”kerro vaan, kyllä hän ymmärtää”.

Dokumentin mukaan seksisuhteilla kiristystä on harjoitettu etenkin Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän taholta. Koska ranskalaisten kiristäminen asialla ei ole toiminut, venäläiset ovat puhuneet Ranskan salaisen palvelun käytännöistä jopa ”ranskalaisena paradoksina”.

Daily Mailin mukaan seksikiristyksillä on onnistuttu saamaan poliitikkoja jopa eroamaan. Heidät on painostettu esimerkiksi luopumaan yhteiskunnallisista tehtävistä uhkaamalla, että muuten heidän salaiseksi tarkoitetut seksisuhteensa voisivat vuotaa julkisuuteen ja siten myös perheen tietoon.

Ranskaa eivät kiinnosta keskustelut Venäjän kanssa – syynä valheet

Pariisi ei ole enää kiinnostunut keskusteluista Venäjän kanssa sen jälkeen, kun Moskova julkaisi eriäviä näkemyksiä Ranskan puolustusministeri Sebastien Lecornun ja hänen venäläisen kollegansa Sergei Shoigun viimeisimmästä puhelusta, uutisoi The Kyiv Independent.

– Ei ole tämänhetkisen etujemme mukaista käydä keskusteluja Venäjän viranomaisten kanssa, koska lausunnot ja niistä annetut yhteenvedot ovat valheita, Sejourne sanoi.

Lecornu ja Shoigu kävivät harvinaisen puhelun 3. huhtikuuta Crocus Cityn konserttisalissa Moskovassa tapahtuneen joukkoampumisen jälkeen. Kyseessä oli ensimmäinen puhelu maiden puolustusmistereiden välillä sitten lokakuun 2022.

Keskustelun jälkeen Ranskan puolustusministeriö julkaisi lausunnon, jossa Lecornu tuomitsi ISIS-K:n hyökkäyksen ja ilmaisi ”Ranskan solidaarisuuden uhreja kohtaan”.

Ranskan puolustusministeri myös tuomitsi jyrkästi Venäjän sodan Ukrainassa ja korosti Ranskan tukea Ukrainan kansalle.

Venäjän puolustusministeriö puolestaan väitti, että Ranska ilmaisi halukkuutensa käydä vuoropuhelua Ukrainasta tai keskustella mahdollisista rauhanneuvotteluista vuonna 2022 käytyjen Istanbulin neuvottelujen pohjalta, jotka eivät tuolloin tuottaneet tulosta.

Pian Ranskan hallitus kiisti Shoigun väitteet.

Sejourne sanoi, että luottamus on ensin palautettava Venäjän ja Ranskan välille ja lisäsi, että ”kehityksen taistelukentällä Ukrainassa täytyy myös osoittaa valtioiden välisten suhteiden palautuminen, mitä ei tällä hetkellä tapahdu”.

”Saksan hallitus myötäilee sotaa neuroosiin saakka pelkäävää kansaansa”

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin helmikuinen lausunto Venäjän sotilaallisen tappion välttämättömyydestä ja läntisten joukkojen mahdollisesta lähettämisestä Ukrainaan sai eurooppalaisissa pääkaupungeissa ristiriitaisen vastaanoton.

– Se sai välittömästi tukea Liettuan kaltaisista haukkamaisista etulinjan maista, mutta loi diplomaattisen kuilun suhteessa Saksan hallitukseen, joka myötäilee sotaa neuroosiin saakka pelkäävää kansaansa, brittiläinen turvallisuuspolitiikan tutkija Edward Lucas sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

– Kyynikot haistoivat opportunismia. Kun Amerikka on umpikujassa, Saksa jakautunut ja Britannia sivussa, Ranska näkee johtajuustyhjiön, hän toteaa.

Terveisiä Moskovaan

Jotkut kommentaattorit kuittasivat Macronin puheenvuoron silkaksi huomiohakuisuudeksi, toiset taas pelkäsivät hänen vesittävän sinänsä hyvän asian esittämällä sen väärällä tavalla.

Äskettäisen Ranskan, Saksan ja Puolan muodostaman niin sanotun Weimarin kolmion huipputapaamisen yhteydessä Macron tarkensi viestiään todeten, että jossakin tulevassa tilanteessa joukkojen lähettäminen voi osoittautua ainoaksi vaihtoehdoksi, jos Venäjä halutaan pysäyttää, ja että Ranska on siihen valmis.

– Onko viesti selvä? Ehkä ei. Macron on joka tapauksessa hyödyllisesti murtanut tabun sen suhteen, mitä tarvitaan, jotta Ukraina voittaisi, Lucas sanoo.

– Tämän tärkein yleisö on Kremlissä. Venäjän voittoteoria olettaa lännen olevan jakautunut ja heikko. Taloudellisesta vahvuudestaan huolimatta lännellä ei ole poliittisia lihaksia pysyä päättäväisenä ja yhtenäisenä. — Juuri kun Yhdysvaltojen, Saksan ja joidenkin muiden maiden toimettomuus näytti vahvistavan tätä oletusta, Macronin asenne kumoaa sen, Lucas toteaa.

– Macron ei pelkää eskalaatiota, vaan jopa harkitsee sitä julkisesti. Maali saattaa hieman roiskua, mutta leveällä pensselillä tehdyt vedot ovat paljon tehokkaampia kuin Washingtonissa piirrellyt punaiset viivat, jotka ovat tähän mennessä rajoittaneet lännen toimia pahemman kerran.

Ranska toimittaa Ukrainalle ohjuksia ja satoja panssaroituja ajoneuvoja

Ranska toimittaa Ukrainalle satoja panssaroituja ajoneuvoja, Aster-ilmatorjuntaohjuksia ja kauko-ohjattavia ammuksia osana uutta sotilasapupakettia, Ranskan puolutusministeri Sebastien Lecornu sanoi Ukrinformin mukaan.

– Näin laajan etulinjan pitämiseksi Ukrainan armeija tarvitsee panssaroituja VAB-ajoneuvojamme: Ne ovat ehdottoman välttämättömiä joukkojen liikkuvuudelle. […] Puhumme sadoista niistä vuodelle 2024 ja alkuvuodelle 2025, ministeri sanoi.

Osa panssaroiduista taisteluajoneuvoista on yli 40 vuotta vanhoja, mutta ne ovat edelleen toimintakunnossa. Ranskan armeija korvaa VAB:t (Véhicule de l’Avant Blindé) uusilla Griffon-panssaroiduilla ajoneuvoilla.

Lecornu huomautti, että avustuspaketti sisältäisi myös lisää Aster 30 -ilmatorjuntaohjuksia SAMP/T-järjestelmille, jotka ovat samantapaisia kuin Yhdysvaltain toimittamat Patriot-ilmapuolustusjärjestelmät.

– Kehitämme myös etäkäyttöisiä sotatarvikkeita erittäin lyhyessä ajassa toimittaaksemme ne Ukrainaan tämän vuoden kesästä alkaen, ministeri lisäsi.

Näin Ranska voisi johtaa länsijoukot Ukrainaan

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on viime kuukausina nostanut esiin ajatusta siitä, että länsimaat voisivat lähettää joukkoja Ukrainaan. Monet EU-maat ovat tyrmänneet idean, mutta ukrainalaiskansanedustaja ja Ukrainan edustaja Euroopan neuvostossa Oleksiy Hontšarenko pitää ajatusta mahdollisena. Asiasta kertoo Kyiv Post.

Hontšarenkon mukaan ajatus on kuitenkin uusi, joten se pelottaa monia.

– Ja nyt Macron on poistanut vallitsevan tabun, siirtänyt mahdollisuuksien rajoja Ukrainan tukemisen suhteen. Ja kaikki alkaa aina yhdestä maasta, Hontšarenko toteaa.

Länsijoukkojen sijoittaminen Ukrainaan olisi Hontšarenkon mielestä hyvä idea. Mitä enemmän joukkoja saataisiin, sen parempi.

Hän painottaa myös, että joukoilla olisi sotilaallisen merkityksen lisäksi myös poliittinen merkitys. Se olisi luonnollinen jatkoaskel asetoimituksiin.

Koska kaikki maat eivät todennäköisesti haluaisi lähettää joukkojaan Ukrainaan, voisi prosessi alkaa Hontšarenkon mukaan Ranskan johtamasta halukkaiden maiden koalitiosta. Tietojen mukaan tällaista projektia valmistellaan jo.

– Ranska on muodostamassa liittolaiskoalitiota, johon kuuluisi Puola ja Baltian maat. Mukaan etsitään vielä muita Euroopan maita, Hontšarenko kertoo.

Joukot sijoitettaisiin ensisijaisesti Valko-Venäjän vastaiselle rajalle, jolloin Ukraina voisi vapauttaa omia joukkojaan itärintamalle. Hontšarenkon mukaan ei ole todennäköistä, että joukkoja sijoitettaisiin esimerkiksi Dneprjoen varrelle, jonka toisella puolella on venäläisiä miehitysjoukkoja.

Viime viikolla Ranskan asevoimien komentaja Pierre Schill totesi, että Ranskalla on kyky lähettää divisioonallinen joukkoja, eli noin 30 000 sotilasta, osallistumaan koalitioon 30 päivän sisällä osallistumispäätöksestä.

Ranskassa presidentillä on huomattavasti enemmän valtaoikeuksia kuin esimerkiksi Suomessa. Macron voisi Hontšarenkon mielestä päättää joukkojen lähettämisestä siis itse.

Hän kertoo myös, että vieraillessaan Ranskan parlamentissa kovaäänisimmin joukkojen lähettämistä vastustivat äärivasemmisto ja äärioikeisto.

– Ranskan kansanedustajien parissa on erilaisia mielipiteitä poliittisesta kannasta riippuen. Tämän vuoksi Macron allekirjoitti Ukrainan kanssa sellaisen turvallisuussopimuksen, joka ei edellytä ratifioimista parlamentissa, Hontšarenko pohtii.

Macron on luvannut, että hän kertoo konkreettisista aloitteista ja päätöksistä vieraillessaan seuraavan kerran Kiovassa.

Ranska aikoo toimittaa Ukrainalle 78 Caesar-haupitsia

Puolustusministeri Sébastien Lecornu kertoi The Kyiv Postin mukaan, että Ranska yhdessä Ukrainan ja Tanskan kanssa ovat päässeet sopimukseen 78 Caesar-haupitsin toimituksen rahoittamisesta. Ranska lupasi ”toimittaa ne nopeasti”. Ranska on aiemmin toimittanut Ukrainalle 30 Caesaria.

Lecornu lisäsi, että Ranska aikoo toimittaa Kiovalle noin 80 000 150 mm:n kranaattia, mikä merkitsee 167 prosentin lisäystä tällaisissa toimituksissa Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alusta.

Ranskalais-tanskalainen yhteistyö Ukrainan kanssa osuu samaan aikaan Tshekin johtaman kranaattialoitteen kanssa ampumatarvikkeiden etsimiseksi ja maksamiseksi Euroopan unionin ulkopuolelta. Tuoreimman tiedon mukaan aloite olisi saamassa kokoon noin 1,5 miljoonaa tykistökranaattia.

Lecornu sanoi, että myös Pariisi oli aktiivisesti mukana tässä hankkeessa. Hän korosti, että Euroopan on edelleen lisättävä taloudellista tukeaan Ukrainalle, koska Yhdysvaltojen lainsäätäjät eivät ole päässeet yksimielisyyteen Kiovan 61 miljardin dollarin apupaketista.

Islanti ilmoitti tiistaina, että se liittyy Tshekin johtamaan aloitteeseen toimittaa Ukrainalle kranaatteja. Maa käyttää hankkeeseen kaksi miljoonaa euroa. Näin islannista tulee Islannista 16. maa, joka on liittynyt Tshekin ammusaloitteeseen

– On ratkaisevan tärkeää jatkaa Ukrainan voimakasta tukemista, ei vain Ukrainan kansan puolustamiseksi, vaan myös kansainvälisten lakien puolustamiseksi laajemmassa kontekstissa ja omien turvallisuusetujemme vuoksi, ulkoministeri Bjarni Benediktsson sanoi.

Kenraali: Ranska voisi johtaa 60000 sotilaan koalitiota

Ranskan maavoimien päällikkö, kenraali Pierre Schill sanoo vuosikymmeniä kestäneen rauhanajan johtaneen siihen, että länsimaissa on aliarvioitu perinteinen voimatasapaino ja valtionjohtajien vallanhimo.

– Maanosamme reunoilla käytävät konfliktit eivät niinkään kerro sodan paluusta vaan sen pysyvyydestä hyväksyttynä keinona ratkaista konflikteja. Tämä on havainto, joka pitää kertoa kansalaisille, kenraali toteaa Le Monde -lehden julkaisemassa kirjoituksessa.

Pierre Schill vakuuttaa Ranskan asevoimien olevan valmiina mahdolliseen konfliktiin. Ranska voisi koota 20 000 sotilaan osaston 30 vuorokaudessa ja johtaa 60 000 sotilaan kansainvälistä osastoa. Ranskalla on Newsweekin mukaan yhteensä 121 000 sotilasta, joista 24 000 on reserviläisiä.

Kenraali sanoi kriisien lähteiden kasvavan ja sisältävän sodan laajenemisen riskin. Hän ei kuitenkaan maininnut erikseen Ukrainan sotaa.

Venäjän johdossa ja valtionmediassa on reagoitu voimakkaasti Ranskan presidentti Emmanuel Macronin pohdintaan siitä, ettei sotilaiden lähettämistä Ukrainaan pidä sulkea pois.

Lausuntoa pidettiin symbolisena eleenä tai sisäpoliittisena pelinä. Mediatietojen mukaan Ranskan asevoimien komentaja Thierry Burkhard olisi lähettänyt alkukeväästä Nato-maille tiedusteluja siitä, voitaisiinko halukkaista maista muodostaa ryhmä, joka olisi valmis lähettämään joukkoja Ukrainaan esimerkiksi koulutustehtäviin, suorittamaan kyberoperaatioita ja jopa käyttämään puolustusaseita. Tällä viitataan todennäköisesti ilmatorjuntaan.

Venäjän ulkomaantiedustelun päällikkö Sergei Naryshkin väitti hiljattain, että Ranska aikoisi lähettää 2 000 sotilaan osaston Ukrainaan.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz ovat vakuuttaneet, etteivät Euroopan maat tai Nato-jäsenvaltiot aio lähettää sotilaita Ukrainan maaperälle. Macronin pohdinta on saanut alustavaa tukea muun muassa Puolasta ja Baltian maista.

Eräs eurooppalainen diplomaatti pohtii Newsweekille, että pelkästään kouluttajien lähettäminen Ukrainaan tuskin saisi Kremliä perääntymään. Toinen diplomaatti valittelee lännen olevan ”halvaantunut pelosta” ja muistuttaa, ettei aiempien ”punaisten linjojen” ylittäminen johtanut Venäjän vastatoimiin.

Näin Ranskan asevalmistajat takoivat ennätystuloksen

Kolme Ranskan suurinta puolustusalan yhtiötä teki viime vuonna ennätystuloksen. Vaikka yhtiöiden alihankintaketjuissa on ollut pulmia, suuret tilauskannat antavat odottaa myös valoisaa tulevaisuutta.

Thales, Dassault Aviation ja MBDA ovat pitäneet vuosittaiset sijoittajatapahtumansa, joissa ilmoitettu viime vuoden liikevaihto oli yhteensä 27,7 miljardia euroa, joka on valtava saalis Ranskan puolustussektorille. Kolmen yhtiön tilauskannan arvo on yhteensä 101,7 miljardia euroa. Nämä luvut riittävät kertomaan, miksi Tukholman rauhantutkimusinstituutti raportoi Ranskan aseviennin kasvaneen 47 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana.

Ranskalais-brittiläis-italialais-espanjalais-saksalaisen ohjusvalmistaja MBDA:n pääjohtaja Éric Béranger sanoi yhtiön sijoittajatapahtumassa, että viime vuosi oli poikkeuksellinen. Liikevaihtoa kertyi 4,5 miljardia ja tilaukset kasvoivat 10 prosenttia edellisvuodesta – joka sekin oli jo poikkeuksellinen – yhteensä 9,9 miljardiin euroon. Yhtiön tilauskannan arvo on 28 miljardia euroa, josta puolet on vientiin viiden kotimaan ulkopuolelle.

MBDA myös kiihdyttää tuotantoaan: kun ennen vuotta 2022 Aster-ilmatorjuntaohjuksen tilaaja joutui odottamaan kolme ja puoli vuotta, vuonna 2026 odotusaika lyhenee 10 kuukauteen. Storm Shadow- ja SCALP-risteilyohjusten integrointi uuteen taistelukoneeseen kestää yhtiöltä enää viikkoja, kun se aiemmin kesti vuosia.

Järjestelmiä ja palveluja ilmailu-, puolustus- ja turvallisuusaloille tarjoava Thales raportoi 18,4 miljardin euron liikevaihdosta, joka kasvoi 7,9 prosenttia edellisvuodesta. Puolustus- ja turvallisuussektorin osuus oli 9,8 miljardia euroa, jossa kasvua oli seitsemän prosenttia. Yhtiön saamissa tilauksissa oli prosentin kasvu 14,4 miljardiin, mikä johti uuteen tilauskannan ennätykseen 35 miljardia euroa.

Lentokonevalmistaja Dassault Aviationin pääjohtaja Éric Trappier ilmoitti yhtiön 4,8 miljardin euron liikevaihdon olevan yksi parhaista, vaikka se putosi reippaasti edellisvuoden 6,9 miljardista eurosta. Tilauskantaa on kuitenkin 38,5 miljardin euron edestä, joka vastaa vuosikymmenen mittaista lentokonetuotantoa.

Trappier kertoi Rafalella olevan uusia vientinäkymiä, mutta jätti tyypilliseen tapaansa kertomatta, mitä ne voisivat olla. Hän kuitenkin paljasti, että vaikka Saksa poisti Eurofighterien vientikieltonsa Saudi-Arabiaan, Dassault tekee yhä yhteistyötä saudien ja heidän ilmavoimiensa kanssa mahdollisen teollisen yhteistyön suhteen.

Thalesin pääjohtajan Patrice Cainen mukaan yhtiö kamppailee mikrosirujen ja joidenkin mekaanisten komponenttien riittävän saannin kanssa. Dassault kärsii samasta ongelmasta, Falconin tuotanto enemmän kuin Rafalen. Yhtiö on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa neuvonnalla ja etupainotteisella maksuohjelmalla.

”Shokkivaikutus oli tahallinen ja laskelmoitu”

Ranska ja Naton itäisemmät jäsenmaat ovat usein olleet kaukana toisistaan eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa keskusteluissa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja USA:n ennakoimattomuus ovat kuitenkin ranskalaistutkija David Cadier’n mukaan lähentäneet strategisia näkemyksiä.

– Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan muovaa eurooppalaista geopolitiikkaa, olipa kyse sitten turvallisuusdynamiikasta, alueellisista tasapainosuhteista tai kansallisista ulkopoliittisista kannoista. Viimeksi mainittujen osalta Ranskan poliittinen linjanmuutos suhteessa Ukrainaan ja Venäjään on erityisen huomionarvoinen, Cadier sanoo ajatushautomo Carnegien julkaisemassa artikkelissa.

Kylmän sodan päätyttyä Ranska vastusti hänen mukaansa pitkään EU:n ja Naton itäisen naapuruuspolitiikan geopolitisoitumista, mutta nyt presidentti Emmanuel Macron paitsi hyväksyy sen, myös edistää sitä avoimesti.

– Ranska tukee nyt Ukrainan Nato-jäsenyyttä ja pitää EU:n laajentumista Ukrainaan ja Moldovaan nimenomaan geopoliittisena välineenä. Pariisi on myös hiljattain allekirjoittanut turvallisuus- ja puolustuskumppanuussopimukset Ukrainan kanssa sekä sopinut asekaupoista Armeniaan, Cadier toteaa.

Hän sanoo Ranskan käytännössä hylänneen pitkäaikaisen pyrkimyksensä rakentaa Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria yhdessä Venäjän kanssa ja pyrkivän nyt päinvastoin vahvistamaan pelotetta Venäjää vastaan.

David Cadier toimii kansainvälisten suhteiden apulaisprofessorina Groningenin yliopistossa, Pariisin Sciences Po -korkeakoulussa ja College of Europessa. Aiemmin urallaan hän toiminut myös muun muassa vierailevana tutkijana Suomen Ulkopoliittisessa instituutissa (2015–2016).

Historiallinen käänne

Ranskan historiallisen linjanmuutoksen taustalla vaikuttavat Cadier’n mukaan yhtäältä Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan laajuus ja potentiaaliset seuraukset ja toisaalta ymmärrys siitä, että nopeaan neuvotteluratkaisuun ei enää ole edellytyksiä. Ukrainan ankkuroimista Natoon ja muihin läntisiin puolustusrakenteisiin pidetäänkin Pariisissa nyt tehokkaimpana ja kustannustehokkaimpana ratkaisuna Ukrainan turvallisuuden takaamiseksi ja tulevien konfliktien estämiseksi.

Venäjän uhan edessä Macron näkee tarpeelliseksi myös vahvistaa EU:n ja Naton strategista yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta, lujittaa Eurooppaa vahvana ja itsenäisenä geopoliittisena toimijana sekä nostaa Ranska johtavaan rooliin näiden pyrkimysten edistämisessä.

– Euroopan geopolitiikan muuttuvat parametrit lähentävät Ranskaa ja Keski-Eurooppaa myös transatlanttisissa suhteissa. Pariisi on jo pitkään tehnyt selväksi, että se tarkoittaa eurooppalaisella strategisella autonomialla ennen kaikkea eurooppalaista pilaria Naton sisällä, mitä monet Keski-Euroopan johtajat kannattavat, Cadier sanoo.

– Venäjän aiheuttaman uhan vakavuus saa myös Keski-Euroopan ulkopoliittisen eliitin tarkastelemaan uudelleen EU:ta puolustustoimijana ja jossain määrin jopa Euroopan strategista autonomiaa. Eräs alueelta oleva virkamies totesi minulle: ”Piditpä siitä tai et, Macron on yksi harvoista eurooppalaisista johtajista, jotka ajattelevat geopoliittisesti”.

Pitkäaikainen tabu murtui

Macronin 26. helmikuuta 2024 väläyttämä ajatus läntisten joukkojen sijoittamisesta Ukrainan maaperälle on raportoitu nostattaneen hyvin ristiriitaisia reaktioita Pariisiin kokoontuneiden valtiojohtajien keskuudessa.

– Heidän ei olisi pitänyt yllättyä. Asia oli jo ennalta esityslistalla, ja siitä keskusteltiin itse kokouksessa.

Todennäköisempää onkin, että useimmat liittolaisista eivät tienneet Macronin aikovan puhua asiasta julkisesti, ranskalainen turvallisuuspolitiikan tutkija, professori Nicolas Tenzer totesi Center for European Policy Analysis –ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Joukkojen lähettämisestä pitkään vallinneen tabun murtaminen oli Tenzerin mukaan suunniteltu ja punnittu tarkoin myös odotettavissa olevien reaktioiden näkökulmasta.

– Shokkivaikutus oli tahallinen ja laskelmoitu, hän arvioi.

Emmanuel Macron: Venäjän sota Ukrainaa vastaan on olemassaolon kysymys Ranskalle ja Euroopalle

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ei sulje pois mahdollisuutta länsijoukkojen lähettämistä Ukrainaan, mutta korosti, että nykyinen tilanne ei vaadi sitä, uutisoi The Kyiv Independent.

– Emme ole siinä tilanteessa tänään, hän sanoi mutta lisäsi, että ”kaikki nämä vaihtoehdot ovat mahdollisia”.

Ranskan presidentti sanoi Nato-kokouksessa 26. helmikuuta, että länsimaisten sotilaiden sijoittaminen Ukrainaan ei ole poissuljettua tulevaisuudessa.

Tämä herätti keskustelua Nato-maiden keskuudessa, ja monet jäsenmaat, mukaan lukien Saksa ja Yhdysvallat, torjuivat jyrkästi tämän mahdollisuuden.

Muut maat, kuten Viro tai Tshekki puolestaan totesivat, että joukkojen sijoittamista esimerkiksi ei-taistelutehtäviin ei pitäisi täysin sulkea pois.

– Jos Venäjä voittaa, ranskalaisten elämä muuttuisi. Meillä ei olisi enää turvallisuutta Euroopassa. Kuka voi tosissaan uskoa, että (Vladimir) Putin, joka ei ole kunnioittanut punaisia linjoja, pysähtyisi siihen, Macron sanoi.

Presidentti kutsui Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan olemassa olon uhaksi Ranskalle ja Euroopalle ja varoitti, että Moskovan mahdollinen voitto vähentäisi Euroopan uskottavuuden nollaan.

Hän kritisoi Kiovan liittolaisten aiemmin käyttämää strategiaa sanoen, että se rajoittaa itseään liian monilla ns. punaisilla linjoilla.

– Kaksi vuotta sitten sanoimme, ettemme koskaan lähetä panssarivaunuja. Teimme sen. Kaksi vuotta sitten sanoimme, ettemme koskaan lähetä keskipitkän kantaman ohjuksia. Teimme sen, presidentti huomautti.

– Liittolaiset eivät saa olla heikkoja ja niiden pitää osoittaa ”päättäväisyyttä, tahtoa ja rohkeutta” estää Venäjän voitto, presidentti sanoi.

Kiova ei ole vedonnut länteen, että se lähettäisi joukkojaan Ukrainaan, vaan pyytänyt lisää asetoimituksia.

Puhuessaan ranskalaisen BFMTV:n kanssa 11. maaliskuuta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, että ”niin kauan kuin Ukraina kestää, Ranskan armeija voi pysyä Ranskan alueella”.

Ranska on kirjaamassa aborttioikeuden perustuslakiinsa

Ranska on kirjaamassa aborttioikeuden perustuslakiin. Versaillesissa maanantaina kokoontuva parlamentin molempien kamarien istunto on vahvistamassa senaatin aiemman äänestystuloksen. Asiasta kertovat esimerkiksi Le Monde ja tv-kanava TF1.

Ehdotus sai ylähuoneessa eli senaatissa perjantaina ylivoimaisen enemmistön kannatuksen. Esitystä kannatti 267 edustajaa ja vastusti 50. Aiemmin viime viikolla alahuoneen äänestyksessä perustuslain muutosta kannatti 492 edustajaa 577:sta.

Nyt molempien kamarien täytyy vielä hyväksyä perustuslain muutos kolmen viidenneksen enemmistöllä, mutta hyväksynnän saavuttamista pidettiin maanantaina iltapäivällä käytännössä varmana.

Abortti on ollut laillinen Ranskassa jo 50 vuotta eli vuodesta 1974, mutta paine oikeuden vahvistamiseksi on kasvanut. Le Monden mukaan vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä 81 prosenttia vastanneista ranskalaisista kannatti aborttioikeuden kirjaamista Ranskan perustuslakiin. Siinä missä abortti on yleisesti hyväksyttyä, sen saamisessa on käytännön haasteita Ranskan terveydenhuoltojärjestelmän puutteiden vuoksi.

Ranskasta on tulossa maailman ensimmäinen valtio, jossa oikeus aborttiin taataan perustuslaissa. Aloite on lähtöisin presidentti Emmanuel Macronilta. Sen äänekkäimpiin vastustajiin on kuulunut oikeistokonservatiivisen Kansallisen liittouman kärkipoliitikko Marine Le Pen, joka on nimittänyt hanketta turhaksi.

Naistenpäivää vietetään kuluvan viikon perjantaina 8. maaliskuuta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)