Ranskan maavoimien päällikkö, kenraali Pierre Schill sanoo vuosikymmeniä kestäneen rauhanajan johtaneen siihen, että länsimaissa on aliarvioitu perinteinen voimatasapaino ja valtionjohtajien vallanhimo.
– Maanosamme reunoilla käytävät konfliktit eivät niinkään kerro sodan paluusta vaan sen pysyvyydestä hyväksyttynä keinona ratkaista konflikteja. Tämä on havainto, joka pitää kertoa kansalaisille, kenraali toteaa Le Monde -lehden julkaisemassa kirjoituksessa.
Pierre Schill vakuuttaa Ranskan asevoimien olevan valmiina mahdolliseen konfliktiin. Ranska voisi koota 20 000 sotilaan osaston 30 vuorokaudessa ja johtaa 60 000 sotilaan kansainvälistä osastoa. Ranskalla on Newsweekin mukaan yhteensä 121 000 sotilasta, joista 24 000 on reserviläisiä.
Kenraali sanoi kriisien lähteiden kasvavan ja sisältävän sodan laajenemisen riskin. Hän ei kuitenkaan maininnut erikseen Ukrainan sotaa.
Venäjän johdossa ja valtionmediassa on reagoitu voimakkaasti Ranskan presidentti Emmanuel Macronin pohdintaan siitä, ettei sotilaiden lähettämistä Ukrainaan pidä sulkea pois.
Lausuntoa pidettiin symbolisena eleenä tai sisäpoliittisena pelinä. Mediatietojen mukaan Ranskan asevoimien komentaja Thierry Burkhard olisi lähettänyt alkukeväästä Nato-maille tiedusteluja siitä, voitaisiinko halukkaista maista muodostaa ryhmä, joka olisi valmis lähettämään joukkoja Ukrainaan esimerkiksi koulutustehtäviin, suorittamaan kyberoperaatioita ja jopa käyttämään puolustusaseita. Tällä viitataan todennäköisesti ilmatorjuntaan.
Venäjän ulkomaantiedustelun päällikkö Sergei Naryshkin väitti hiljattain, että Ranska aikoisi lähettää 2 000 sotilaan osaston Ukrainaan.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz ovat vakuuttaneet, etteivät Euroopan maat tai Nato-jäsenvaltiot aio lähettää sotilaita Ukrainan maaperälle. Macronin pohdinta on saanut alustavaa tukea muun muassa Puolasta ja Baltian maista.
Eräs eurooppalainen diplomaatti pohtii Newsweekille, että pelkästään kouluttajien lähettäminen Ukrainaan tuskin saisi Kremliä perääntymään. Toinen diplomaatti valittelee lännen olevan ”halvaantunut pelosta” ja muistuttaa, ettei aiempien ”punaisten linjojen” ylittäminen johtanut Venäjän vastatoimiin.