PS:n mukaan hallituksen linja kääntää Suomen nousuun

Keskusta ja Liike nyt tekivät vapun jälkeen välikysymyksen, jossa he kysyivät hallitukselta muun muassa sitä miten hallitus palauttaa luottamuksen Suomeen ja vahvistaa edellytyksiä Suomen talouskasvun nostamiseksi selvästi korkeammalle uralle. Hallituspuolueet vastasivat välikysymykseen eduskunnassa tänään keskiviikkona.

Perussuomalaisten ryhmäpuheen piti kansanedustaja Antti Kangas, joka ihmettelee välikysymyksen ajoitusta. Kankaan mukaan viimeisten vajaan parinkymmenen vuoden aikana on Suomen taloudessa koettu nousu- ja laskukausia sekä kriisejä.

– Säästöjen sijaan edelliset hallitukset kasvattivat menoja myös parempina aikoina. Kyseinen talouspolitiikka ajoi Suomen syvään velkaantumisen kierteeseen. Tämä välikysymys talouspolitiikasta olisi ollut ajankohtaisempi edellisten hallitusten aikana. Yllättävää nyt esitetyssä välikysymyksessä onkin kysymyksen ajoitus. Nykyhallitus ei rakenna politiikkaansa edellisten hallitusten tavoin julkisen velan kasvattamisen varaan. Nykyhallituksen politiikka tähtää Suomen talouden pelastamiseen: julkisen talouden tasapainottamiseen, talouskasvun vauhdittamiseen ja velkaantumisen hillintään.

Kangas muistuttaa keskustaa sen talouspoliittisista virheistä.

– Vuoden 2007 vaalien alla keskusta puhui jopa viiden miljardin jakovarasta, eli julkisten menojen rajusta lisäämisestä. Taustalla oli Nokia-buumi ja sen tuomat verotuotot soittivat seireenien lauluja keskustalaisten korviin. Lopulta buumi katkesi, verokertymä väheni, mutta menotasoa ei saatu hillittyä. Syömävelan kasvattaminen pääsi edelleen voitolle vanhojen puolueiden luvatessa vaalien alla ”kaikille kaikkea kivaa”. Nyt tälle vastuuttomuudelle on saatu viimein loppu. Olisikin toivottavaa, että välikysymyksen allekirjoittaneet siirtäisivät katseensa pois peruutuspeilistä ja osoittaisivat sitä vastoin tukensa hallituksen tekemälle suunnanmuutokselle.

Kangas huomauttaa, että välikysymyksessä nostetaan esiin sote-alan säästöt.

– Huomiotta tosin jää se, miksi säästöjen hakeminen sotesta on haastavaa. Edellinen hallitus kirjoitti lain sellaiseen muotoon, ettei sote-menoille ole edes teoreettista kattoa, ja kaikki mahdollinen ja mahdoton on toteutettava. Ostopalvelut ovat pakotettuja ja siihen käytetään avointa shekkiä. Nykyinen keskustan rakentama sote-malli ei toimi. On syytä korostaa, että hallitus lisää rahoitusta sote-palveluihin, mutta hillitsee sote-menojen kasvua.

Kankaan mukaan hallitus ajaa politiikkaa, joka tukee kasvua ja työtä.

– Hallitus hakee talouskasvua esimerkiksi puhtaan energian ja bioteknologian kannustimilla. Alan kasvun merkitystä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle ei voida liiaksi korostaa. Maatalouden osalta hallitus on keskittynyt siihen, mistä kannattavuutta saadaan pitkäjänteisesti, eli ruokaviennin voimakkaaseen kehittämiseen. Nyt on viimein unohdettu keskustalainen kriisitukipolitiikka, joka on ajanut maatalouden entistä syvempään ahdinkoon. Hallituksen toimilla tavoitellaan kasvua ja uusia työpaikkoja.

– Hallitus on valinnut politiikassaan myös työn linjan. Kannustinloukut saavat purkutuomioita ja ahkeruus palkitaan. Suomalaisia ei tarvitse holhota, vaan yksilöille on tarjottava mahdollisuuksia kantaa vastuuta omasta elämästään.

Kangas kiinnittää huomiota siihen, kuinka oppositio puhuu oikeudenmukaisuudesta. Niin tekee hänen mukaansa hallituskin.

– Välikysymyksessä kyseenalaistetaan hallituksen säästötoimien oikeudenmukaisuutta. Mittavat leikkaukset esimerkiksi kehitysyhteistyöhön noudattavat nimenomaan oikeudenmukaisuuden linjaa. Ulkomaille kylvettävää rahaa voisi perustella silloin, jos rahalla saisi oikeasti jotakin konkreettista aikaan. Valitettavasti monien kehitysavun kohdemaiden kansalaiset eivät ole suomalaisten rahoista juuri hyötyneet, saati arvojamme tai demokratiaa omaksuneet. Tulokset ovat olleet osin jopa päinvastaisia odotuksiin nähden.

Kangas muistuttaa, että hallitus ei toimillaan lisää kansalaisten arkeen kustannuksia.

– Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus panostaa esimerkiksi maanpuolustukseen ja turvallisuuteen. Niistä ei tingitä. Hallitus ei nosta ruoan arvonlisäveroa. Myös toimet autoilun kustannusten hillitsemiseksi ovat merkittäviä. Kansalaisten arjen kustannukset on pidettävä kurissa.

Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että julkisen talouden tilasta käydään avointa keskustelua, sanoo Kangas.

– Olisi kuitenkin suotavaa, että opposition esitykset taloustoimista perustuisivat tosiasioihin ja että ne olisivat realistisia toteuttaa. Emme voi luottaa esimerkiksi harmaan talouden kitkennän tuovan satoja miljoonia euroja valtion kassaan ja siksi jättää muita vaikuttavia toimia tekemättä. Toivomme oppositiolta konkretiaa ja realismia keskusteluun.

Markus Lohi: Suomi ei nouse vain leikkaamalla ja veroja korottamalla

Keskusta laittaisi talouden kuntoon reilummin ja panostaisi samalla rajusti kasvuun.

– Keskusta on julkaissut, vastapainona kehysriihen kolmen miljardin euron päätöksille, oman reilun kasvun vaihtoehdon. Se tarjoaa 7-8 miljardin euron ohjelman Suomen talouden kasvun vauhdittamiseksi, Suomen uudistamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi, totesi välikysymyksen 1. allekirjoittaja, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi välikysymyskeskustelussa ”hallituksen näivettävästä talouspolitiikasta”.

Hänen mukaansa keskustan esittämä pysyvän lisäsopeutuksen mittaluokka on sama kuin kehysriihen päätöksissä, mutta reilummin tehtynä.

– Säästöjä haettaisiin reippaammin muun muassa asumistuesta, turvapaikanhakijoiden majoituskuluista ja kiintiöpakolaisista, suurituloisten varhaiskasvatusmaksuista ja varustamotuista joitakin esimerkkejä vain mainitakseni. Laarin pohjalta löytyi siis vielä monenlaista.

– Monia yhdistäviäkin tekijöitä on hallituksen säästölinjaan, kuten vaikkapa hallinnosta karsiminen, jonka keskusta tekisi keskusvirastoja painottaen, Lohi jatkoi.

Hänen mukaansa keskusta laittaisi verolle muun muassa yleishyödylliset yhteisöt kuten ammattiyhdistysliikkeen sijoitustuotot ja antaisi verottajalle työkalut alustatalouden asianmukaiseen verottamiseen.

– Herkuille, tupakalle, alkoholille ja virvoitusjuomille tulisi tuntuvasti lisäveroja. Jokainen voi silloin omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon nämä lompakossa tuntuvat, Lohi totesi.

Hänen mukaansa korvaavilla verotoimilla voitaisiin pitää yleisen arvonlisäverokannan korotus maltillisempana.

– Keskusta ei korottaisi yleistä arvonlisäveroa pohjoismaista 25 prosentin tasoa korkeammalle. Ahkeralla työllään palkkansa ansainneiden ostovoimaa ei pidä leikata yhtään enempää kuin on aivan välttämätöntä. Tuo puolen prosentin lisäkorotus tuo valtion kassaan 300 miljoonaa, mutta on samalla pois suomalaisilta yrityksiltä.

Lohen mukaan keskusta ei nostaisi lainkaan alennettua kymmenen prosentin arvonlisäverokantaa.

– Alennetuissa kannoissa on välttämättömien lääkkeiden lisäksi monia työllistäviä palvelualoja, jotka kärsivät jo korona-aikana. ALV:n raju korotus heikentää esimeriksi Suomen matkailun kilpailukykyä. Keskusta ei toteuttaisi myöskään kotitalousvähennyksen leikkaamista.

Lohi totesi, että hallitusohjelman alkuperäisestä kuuden miljardin sopeutuskokonaisuudesta noin 4,5 miljardia euroa on ”käypää tavaraa”.

– Esimerkiksi työelämäuudistuksia keskusta on isossa kuvassa kannattanut, vaikka yksityiskohtiin näkemyseroja onkin.

Iso linjaero on Lohen mukaan suhtautumisessa sosiaali- ja terveyspalveluihin, johon ei keskustan mielestä ole edellytyksiä tehdä mittavia ja pakkotahtisia säästöjä.

– Keskusta antaisi rohkeasti työkaluja hyvinvointialueille miljardin menojarruun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen ja purkaisi normeja. Puuttuisimme muun muassa paisuneeseen vuokralääkäritoimintaan ja ottaisimme koko maassa käyttöön yrittäjyyteen perustuvan sote-alan ammatinharjoittajamallin.

Talouskasvun näkymä on vähintään tuplattava

Lohi tunnusti, että ”sopeuttaminen on välttämätöntä, mutta Suomi ei nouse pelkästään leikkaamalla ja veroja korottamalla”.

– Keskusta ehdottaa, että inhimillisen pääoman saamiseksi kasvu-uralle tehdään vastaava parlamentaarinen sopimus kuin mitä TKI-satsausten osalta on tehty.

– Se koostuisi kahdesta kokonaisuudesta: Ensinnäkin aktiivisesta väestöpolitiikasta syntyvyyden kääntämiseksi nousuun. Yhteiskunnan tulee lähettää toimillaan selkeä viesti: Lapset ovat lämpimästi tervetulleita. Nykyinen syntyvyys johtaa siihen, että sadan vuoden päästä meitä suomalaistaustaisia on selvästi alle miljoona.

Toiseksi osana väestöpolitiikkaa Lohen mukaan tarvitaan maahanmuuttopolitiikkaa, joka johtaa siihen, että maahanmuuttajat työllistyvät yhtä hyvin, samanlaisiin tehtäviin ja samanlaisella palkalla kuin kantaväestö.

– Ensimmäisessä vaiheessa hallituksen tosin pitää varmistaa, että yrityksillä on edellytykset palkata nykyisiä työttömiä töihin. Tämä vaatii paitsi kasvunäkymää niin myös osaamiseen satsaamista. Siksi ammattikoulutuksesta leikkaaminen ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen eivät olleet viisaita ratkaisuja, keskustaedustaja totesi.

Julkisen talouden suunnitelmassaan hallitus ennustaa, että ensi vuoden maltillisen kasvun jälkeen, kasvu alkaa hiipumaan ja palaamme näivettymisen tielle. Lohen mielestä emme voi tyytyä tähän.

– Suomen ongelmat ovat yhteiset. Meidän on yhdessä kyettävä parempaan. Talouskasvun näkymä on vähintään tuplattava.

Lohi totesi, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksella on nyt valta ja vastuu Suomen asioista.

– Valitettavasti kasvun resepti on nyt hukassa. Näkymää vahvasta ja menestyvästä Suomesta ei ole. Hallituksen eduskunnalle tuomassa julkisen talouden suunnitelmassa ja kehysratkaisussa ei ole eväitä, joilla palautetaan luottamus Suomeen ja nostetaan Suomen talouskasvu selvästi korkeammalle uralle. Me päättäjät emme voi katsoa sivusta, kun isänmaa on näivettymisen tiellä. Tästä syystä esitän, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta, Lohi esitti.