Verkkouutiset

Rajavartiolaitos haluaa määrätä reserviläiset turvaamaan rajaa kertausharjoituksilla

Sisäministeriön rajavartio-osaston esikunta esittää, että kertausharjoitukset voitaisiin määrätä rajojen turvaamiseksi ilman sotilaallista uhkaa.
Laura Halminen
Laura Halminen
Laura Halminen on Verkkouutisten toimittaja
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sisäministeriön rajavartio-osasto on esittänyt puolustusministeriölle tammikuun lopussa, että asevelvollisuuslain osuutta kertausharjoituksien tarkoituksesta täydennettäisiin. Rajavartio-osasto on Rajavartiolaitoksen esikunta. Se haluaa, että Suomen rajojen turvallisuuden vaarantuminen määritettäisiin lailliseksi perusteeksi kertausharjoitukselle.

Verkkouutiset on tutustunut esitykseen.

Rajavartiolaitoksen toiminnan päämäärä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden osana. Sisäministeriön rajavartio-osasto toteaa esityksessä, että rajaturvallisuuden ylläpitämisen varmistamiseksi esille on noussut tarve saada reserviläiset nykyistä joustavammin palvelukseen myös tilanteissa, joissa rajaturvallisuus on vakavasti vaarantunut.

Sisäministeriön rajavartio-osasto esittää nyt, että asevelvollisuuslain 48. pykälän 4 kohtaa muutettaisiin niin, että reservin kertausharjoituksilla voitaisiin mahdollistaa valmiuden kohottaminen myös rajaturvallisuusperusteella.

Nykyisessä asevelvollisuuslaissa kertausharjoituksilla mahdollistetaan sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen. Kolme muuta kertausharjoituksen laissa mainittua perustetta ovat: varusmiespalveluksen aikana saatujen sotilaallisten tietojen ja taitojen ylläpitäminen ja täydentäminen, asevelvollisten perehdyttäminen maanpuolustuksen muutoksiin sekä joukkokokonaisuuksien harjoittaminen niille suunnitelluissa kokoonpanoissa.

Nyt sotilaallista valmiutta voidaan kohottaa sotilaallisen hyökkäyksen uhan ilmetessä valtiojohdon, eli ensi sijassa Tasavallan presidentin, päätösten ja Puolustusvoimain komentajan käskyjen mukaisesti. Hienosäätöä eli tehostamista voidaan tehdä muutenkin. Mikäli rajavartio-osaston esittämä muutos lakiin hyväksyttäisiin, Suomi voisi määrätä kertausharjoituksen rajojen turvallisuuden varmistamiseksi ilman, että kyse olisi sotilaallisen valmiuden kohottamisesta.

Asevelvollisuuslakia uudistettiin vuonna 2016. Vuoden 2017 alusta alkaen lakiin lisättiin täydennys siitä, että Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä voidaan reserviin kuuluvia asevelvollisia määrätä aiemmin mainitussa sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen liittyvässä kohdassa myös nopeammin säädetyssä määräajassa.

Asevelvollisuuslain mukaan reserviläinen voidaan kutsua kertausharjoitukseen kolmen kuukauden varoajalla. Tästä voidaan nykylain mukaan poiketa, jos reserviläinen on itse kirjallisesti ilmoittanut suostuvansa siihen, että kutsu voi käydä nopeamminkin.

Rajavartiovartiolaitokselta painotaan Verkkouutisille, että on tarve arvioida mahdollisuuksia määrätä myös muita kuin vapaaehtoisia reserviläisiä Rajavartiolaitoksen palvelukseen kolmen kuukauden vähimmäisajasta poiketen myös muulloin kuin poikkeusoloissa.

Itärajalle jopa tuhansia tulijoita

Suomen itäraja on ollut suljettuna yhtäjaksoisesti joulukuun puolivälistä alkaen. Viimeisin määräaikainen sulku on päättymässä 11. helmikuuta. Sekä sisäministeri Mari Rantanen (ps), pääministeri Petteri Orpo (kok) että Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkö sisäministeriössä Marko Saareks ovat sanoneet viime päivien aikana, että mahdollisuuksia avata raja helmikuussa ei ole.

Rajavartiolaitoksen osastopäällikkö Saareks sanoi maanantaina Ylen aamussa, että Venäjän puolella on edelleen satoja tai jopa tuhansia kolmansien maiden kansalaisia, joiden aikeena on pyrkiä itärajan yli Suomeen ja mahdollisesti muihin Schengen-rajasopimuksen maihin.

Tammikuun aikana on ollut kolme tapausta, jossa raja on ylitetty laittomasti. Suomen puolella on otettu kiinni yhteensä 33 henkilöä, ja he ovat Ylelle puhuneen Saareksen mukaan hakeneet turvapaikkaa.

Yleisesti arvioidaan, että Venäjältä järjestetty maahantulo kiihtyy, kun lumet sulavat. Verkkouutisten havaintojen mukaan ainakin osassa Venäjän kautta saapuvien maahantulijoiden käyttämissä sosiaalisen median ryhmissä tarjotaan edelleen yhteystietoja ja palveluksia Suomen rajalle siirtymiseksi.

Huhu varusmiesten lähettämisestä aseistettuina itärajalle liikkui julkisuudessa alkuvuodesta 2016, kun Venäjä sisäisen turvallisuuspalvelu FSB:n alaisuudessa oleva Venäjän rajavartiosto lakkasi piittaamasta rajanylittäjien papereista ja ryhtyi ohjaamaan kolmansien maiden kansalaisia Suomeen. Tuolloin huhu kiistettiin ja todettiin, että Puolustusvoimat ei voi antaa aseellista apua Rajavartiolaitokselle rauhan aikana.

Tiistaina valtioneuvosto hyväksyi lainsäädäntösuunnitelmassaan käsiteltäväksi kuluvalla kevätkaudella rajavartiolakien lakimuutokset, joilla pyritään turvaamaan Rajavartiolaitoksen henkilöstöresurssit. Esityksessä ehdotetaan, että Raja- ja merivartiokoululla opiskelevia kadetteja voitaisiin tilapäisesti määrätä koulutuksensa ulkopuolisiin tehtäviin, jos se olisi tarpeen Rajavartiolaitokselle kuuluvien vakavien erityistilanteiden hoitamiseksi. Kadeteilla olisi koulutuksen ulkopuolisia tehtäviä hoitaessaan suppeat tukitehtäviin soveltuvat toimivaltuudet, joita he voisivat käyttää rajavartiomiehen välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Kadetteja voitaisiin myös tarvittaessa nimittää määräaikaisesti sotilasvirkaan.

Hallituksen esitys rajavartiolakien muuttamisesta on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn helmikuun aikana.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)