Verkkouutiset

Kirjat eivät juuri nuorten käsissä kulu. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

”Hätkähdyttävä tieto” – vain joka toisella nuorella riittävä lukutaito työelämään

Lukutaidon taso on Suomessa romahtanut.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ysiluokkalaisten lukutaidon taso laski OECD-maiden kesken verrattuna viidenneksi eniten tänä vuonna. PISA-testi tehtiin 2022. Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö avaa tilannetta Verkkouutisille.

– Heikkoja lukijoita oli vielä vuonna 2018 13,5 prosenttia. Nyt heikkoja lukijoita oli 21 prosenttia. Kun vuonna 2018 olimme PISA-rankingissa jaetulla kärkisijalla, nyt emme mahtuneet Top 10 -joukkoon.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Jäkkö nostaa esiin muitakin huolestuttavia piirteitä suomalaisten lukutaidosta ja lukemisesta yleensä. Neljäsluokkalaisista 16 prosenttia kertoo, ettei oikeastaan näe vanhempaansa tai huoltajaansa lukemassa kirjaa.

Lukutaitoon liittyvät pulmat jatkuvat aikuisuuteen asti, ja vaikuttavat myös työllistymiseen ja työelämään yleisemmin.

– Monet tutkimukset, joilla seurataan suomalaisten ja erityisesti lasten ja nuorten lukutaitoa, osoittavat, että kodin merkitys lapsen lukutaidolle on koko ajan merkittävämpi. Eli koulu ei pysty täysin enää tasaamaan lukemisen kehitystä. Ja kun kodeissa luetaan entistä vähemmän, niin se vaikutus ikään kuin kertautuu. Meillä on enenevässä määrin lapsia, jotka jäävät kokonaan ilman varhaisia lukukokemuksia, Jäkkö kertoo.

Työelämä ja lukutaito

– Se, mikä oikeastaan itselleni tuli tosi hätkähdyttävänä tietona oli yleislukutaidon taso. Pisan tuloksissa on määritelty, että opiskelun ja työelämän kannalta vähimmäislukutaidon taso on lukutaidon taso kolme, eli tyydyttävä lukutaito. Suomessa sen tavoittaa 56 prosenttia nuorista, kun he valmistuvat peruskoulusta. Eli hieman yli puolet nuorista valmistuu peruskoulusta sellaisella lukutaidolla, että he ovat valmiita opiskelemaan tai työelämään. Tämä oli minusta hätkähdyttävä tieto, Jäkkö toteaa.

Hänen mukaansa liian moni nuori joutuu työelämässä ja aikuistuessaan vaikeuksiin.

– Se, mikä heikosta lukutaidosta usein myös seuraa, on se, että kun ei ole sanoja ilmaista itseään, niin jää helposti yhteisöjensä ulkopuolelle. Syrjäytymisen riski alkaa kasvaa. Meillä on harhakäsitys siitä, että meillä on ammatteja, joissa ei tarvita sitä lukutaitoa niin kauheasti. Aiemmin saatettiin vain kertoa, mitä me osaamme.

– Nyt pitää pystyä kertomaan omasta osaamisesta, pitää osata täyttää lomakkeita, pitää ymmärtää se, mitä työhakuilmoituksessa kerrotaan. Tämä kaikki vaatii tosi hyvää lukutaitoa, Jäkkö jatkaa.

Työnhaku vaati lukutaitoa

Työllisyyspalveluissa on havaittu, että itse asiassa monen työnhaku on vaikeaa, luku- ja kirjoitustaito ei riitä. Mitä sillä on tehtävissä?

– Se on erittäin hyvä kysymys, koska tämähän koskettaa aikuisia, joille ei ole juuri tarjolla lukutaitoa edistävää erityiskoulutusta, ainakaan työllisyyspalvelujen piirissä. Tietenkin tähän liittyy myös kielitaitokysymys, mutta Helsingin kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa tehdyssä taustakyselyssä he tunnistivat tämän ilmiön myös ihan kantasuomalaisten. Siis suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien keskuudessa. Eli tämä ei ole kielitaitokysymys, vaan on perustaitokysymys, Jäkkö kertoo.

Hänen mukaansa saatamme tulkita lukutaidon puutteen esimerkiksi asenneongelmaksi tai viivyttelyksi. Käytännössä kuitenkin heikko lukutaito aiheuttaa sen, että ihminen ei saakaan asiaansa eteenpäin, koska ei joko ymmärrä lukemaansa tai ei pysty kertomaan omasta tilanteestaan.

– Tähän me tarvitsisimme sekä uusia rakenteita ja tukimuotoja, mutta myös tunnistamisen kykyä tälle asialle. Työnantajathan voisivat tukea työntekijöidensä lukutaitoa. Voisiko meillä olla työhyvinvointipäivien ohjelmassa myös esimerkiksi lukupiirejä tai yhteistä lukemista. On nimittäin tutkittu, että yrityksissä useammin helpotetaan prosesseja kuin lisätään työntekijöiden osaamista, Jäkkö huomauttaa.

Kirjojen merkitys

Kiinnostavaa on, että lukutaitotilanteesta huolimatta suomalaiset ovat edelleen ahkeria kirjaston käyttäjiä. Myös äänikirjoja kuunnellaan paljon.

– Me suomalaiset olemme älyttömän aktiivisia kirjaston käyttäjiä ja me olemme aktiivisia äänikirjan kuuntelijoita, miljoona suomalaista kuunteli viime vuonna äänikirjaa. Mutta olemmeko me sitten samaan aikaan reiluja niitä kirjallisuuden tekijöitä kohtaan. Eli saavatko he esimerkiksi niistä kirjastolainoista kaikista eri formaateista riittävän palkkion, Jäkkö pohtii.

Ilman kirjailijaa ei tietenkään ole luettavaa. Siksi on keskeistä, että myös kirjailijan ammatti saisi suomalaisessa yhteiskunnassa riittävän arvostuksen.

– Haluaisin lempeästi haastaa myös suomalaisia siinä, että kuinka usein me jäämme sinne viidenneksisadanneksi jonottajaksi kirjaston listalle ja kuinka usein me itse piipahdamme kirjakauppaan ja ostamme kirjailijan kirja. Se on tietysti arvovalinta, jonka toivoisin suomalaisten yhä useammin tekevän. Moni sanoo, että kirjat jäävät hyllyyn ja ei niille ole tilaa, mutta kyllä niille varmasti mielellään on jatkokäyttäjiä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)