Erasmus-markkinointimateriaa Helsingissä. LEHTIKUVA / MESUT TURAN

Näin vaihto-opiskelijat asuvat Suomessa

Monella paikkakunnalla vaihto-opiskelijoista jopa yli 75 prosenttia asuu opiskelija-asunnossa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtaosa vaihto-opiskelijoista asuu Suomessa opiskelija-asunnoissa, käy ilmi opiskelija-asuntoyhteisöiltä kerätystä datasta.

– Ulkomaalaisten asema suomalaisilla vuokramarkkinoilla on tunnetusti kotimaisia heikompi. Kun on vieläpä kyse lyhytaikaisesta asunnontarpeesta vaihtojakson ajaksi, tarjonta jää niukaksi – ainakin opiskelijan kukkarolle sopiva. Siksi opiskelija-asuminen on tärkeä opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden mahdollistaja, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu muistuttaa tiedotteessa.

Aineisto koostuu opiskelija-asuntoyhteisöjen vaihto-opiskelija-asukkaiden määristä vuoden lopulla sekä korkeakouluilta pyydetyistä tiedoista vaihto-opiskelijoiden määrästä vuosilta 2016-2023. Tietoja ei ollut saatavissa kaikilta vuosilta ja kaikilta opiskelija-asuntoyhteisöiltä.

Monella paikkakunnalla vaihto-opiskelijoista jopa yli 75 prosenttia asuu opiskelija-asunnossa.

– Osuus voi todellisuudessa olla vieläkin korkeampi. Asukasmäärätiedot ovat vuoden lopulta, kun taas vaihto-opiskelijamäärät kuvaavat koko syksyn tilannetta. Osa lähtevistä vaihtareista on siis ennättänyt jo luopua asunnosta ja palata kotimaahan joulunviettoon, Lehtoruusu selittää.

Koronavuodet vaikeuttavat tilastojen tulkintaa. Välillä vaihto-opiskelijoita saapui vain muutamia, kun korkeakoulut keskeyttivät saapuvat vaihto-ohjelmat. Kun vaihtoja toteutettiin etänä, moni opiskelija halusi etäopiskelusta ja koronasta huolimatta muuttaa vaihtomaahansa.

– Koronavuosina vaihto-opiskelijoita saattoi asua opiskelija-asunnoissa enemmän, kuin korkeakoulujen mukaan läsnäolevia vaihto-opiskelijoita oli saapumassa. Siksi opiskelija-asunnoissa asui välillä yli sata prosenttiakin ilmoitetuista vaihtareista, Lehtoruusu naurahtaa.

Asunnon löytäminen vaihtomaasta voi olla vaikeaa. Vuonna 2017 valmistuneen HousErasmus+-hankkeen loppuraportin mukaan 45 prosenttia Erasmus+-opiskelijavaihtoon lähteneistä piti kohdemaan asuntomarkkinoita vaikeana ja 39 prosenttia maksoi asumisesta enemmän kuin oli ennakoinut.

Eurooppalaisen opiskelijajärjestö ESU:n vuonna 2022 teettämässä selvityksessä neljännes vaihto-opiskelijoista oli kokenut asumiseen liittyviä huijauksia. Suomessa osuus oli pienin.

– Suomi on hoitanut leiviskänsä hyvin, vaikka toki parannettavaa aina on. Korkeakoulujen ja opiskelija-asuntotarjoajien välisillä kiintiösopimuksilla voidaan varmistaa, että saapuville vaihtareille riittää asuntoja. Tältä osin tilanne vaihtelee korkeakouluittain, Lehtoruusu huomauttaa.

– Aina korkeakoulut eivät tunnista rooliaan vaihto-opiskelijoidensa asumisen turvaamisessa, hän jatkaa.

Vuosien 2021-2027 Erasmus+-ohjelman budjetti liki kaksinkertaistuu edellisestä ohjelmakaudesta. Alkavan europarlamenttikauden aikana linjataan ohjelman tulevista painopisteistä ja rahoituksesta.

ESU:n selvityksen suosituksissa peräänkuulutetaan lisää vastuuta asumisen järjestymisestä korkeakouluille ja Erasmus+-järjestelmän laadunvarmistukseen. Myös SOA toivoo Erasmus+-työltä panostusta asumiseen.

– Erasmus+-ohjelma on ollut kiistaton eurooppalainen menestystarina ja mahdollistanut vaihtoon lähdön monille. Muutto kohdemaahan on vaihto-opiskelun suola, muttei onnistu ilman asuntotarjontaa, Lehtoruusu painottaa.

 

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)