Verkkouutiset

Eduskuntavaalit 2023

HS-gallupissa kokoomuksella yhä niukka johto

Kolmen suurimman puolueen kesken kannatus on tasoittunut, sillä perussuomalaisten ja SDP:n kannatus on 19,2 prosenttia eli ero kokoomukseen on 0,6 prosenttiyksikköä, kertoo Helsingin Sanomien teettämä kysely.

Kokoomus 19,8 (-1,0)
PS 19,2 (-0,1)
SDP 19,2 (-0,1)
Keskusta 11,4 (+0,7)
Vihreät 8,4 (+0,1)
Vas 8,3 (+0,1)
RKP 4,5 (0,0)
KD 4,0 (0,0)
Muut 3,3 (+0,6)
LN 1,9 (-0,3)

HS:n mukaan tutkimuksen tausta-aineistosta voi päätellä, että 34 prosenttia voi vielä vaihtaa puoluetta ja seitsemän prosenttia jättää kokonaan äänestämättä. 59 prosenttia ei tekisi kumpaakaan näistä. Kyse on henkilöistä, jotka eivät ole vielä äänestäneet.

Kantar Publicin tekemän tutkimuksen virhemarginaali on 2,1 prosenttia suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

Kantar Public toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta. Tutkimusaineisto kerättiin 9.3.2023–25.3.2023 ja sitä varten haastateltiin puhelimitse 2 002 henkilöä. Otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät eduskuntavaaleissa, tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli 35 prosenttia.

Äänestysprosentti maanantaina iltapäivällä on 27,9

Suomessa asuvista Suomen kansalaisista 27,9 prosenttia on käynyt äänestämässä ennakkoon maanantaina kello 15 mennessä, oikeusministeriö kertoo tulospalvelussaan.

Yhteensä vaaliuurnilla on kello 15 mennessä käynyt 1 193 757 eli lähes 1,2 miljoonaa äänestäjää.

Ahkerimmin ennakkoon on käyty äänestämässä Satakunnan vaalipiirissä, äänestysprosentti 31,5. Seuraavaksi aktiivisinta äänestys on tähän saakka ollut Pirkanmaan (31,4) ja Lapin vaalipiireissä (31,4).

Ennakkoäänestys jatkuu tiistaihin 28. maaliskuuta saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2. huhtikuuta.

Kansanedustaja kertoo: Sanoin, että ensin ota askel taaksepäin ja rauhoitu

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kertoo olevansa tyytyväinen, että hänen kollegansa Ben Zyskowiczin kimppuun lauantaina Helsingin Itäkeskuksessa käynyt mies saatiin nopeasti kiinni.

Mies oli metrolaiturilla uhannut työntää Zyskowiczin metron alle.

– Jo pelkkä ajatus, että täysin tuntematon ihminen haluaisi heittää kansanedustajaehdokkaan metron alle on todella kauhistuttava. Ehdokkaalla kannattaa tässä ilmapiirissä olla aina joku tukija mukana ja turvana, Pia Kauma twiittaa.

– Vihamielisyys ei ole aina suunniteltua, vaan voi nousta pintaan keskustelun aikana tai aivan yllättäen, hän huomauttaa.

– Siinä on ehdokkaan mukana olijankin oltava koko ajan valppaana eikä katse saa harhautua muualle. Ehdokkaisiin kohdistuva aggressio näkyy myös tienvarsimainosten tuhoamisessa.

Pia Kauma sanoo tavanneensa viime viikkojen aikana satoja ihmisiä kaduilla kampanjoidessaan.

– Aina on niitä, jotka pyrkivät melkein iholle tai niin lähelle, että olo voi olla todella tukala. Eilen sanoin yhdelle henkilölle, että ihan ensimmäiseksi ota askel taaksepäin ja rauhoitu. Sitten vasta voimme keskustella, Kauma kirjoittaa Twitterissä.

Puoluesihteeri IL:lle: Ben Zyskowicziin kohdistunut väkivalta sisuunnutti ehdokkaita

Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko kertoo Iltalehdelle, että puolueen konkarikansanedustaja Ben Zyskowiczin pahoinpitely antoi puolueen ehdokkaille sisua kampanjatyön tekemiseen.

Kokoomuksen konkarikansanedustaja Zyskowicz pahoinpideltiin Helsingin Itäkeskuksessa lauantaina tämän tehdessä vaalityötä. Hyökkääjä haukkui Zyskowiczia Natosta ja juutalaisuudesta, uhkasi tappaa hänet, löi häntä kasvoihin ja kaatoi hänet maahan.

– Moni sanoi, että oli jo lähtenyt aamupäivän jälkeen kotiin vaalikentältä, mutta päätti palata iltapäiväksi ja illaksi takaisin vaalityöhön, Kokko kertoo.

Hänen mukaansa kokoomuksen ehdokkaita ja piirien työntekijöitä on koulutettu tapahtumaturvallisuuden ja uhkaavista tilanteista poispääsyn saralla.

Puoluesihteeri kertoo, että vaalihäirinnässä korostuu eniten tienvarsikylttien poistaminen ja tuhoaminen. Tätä on hänen mukaansa tapahtunut edellisvaaleja enemmän.

Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinosen mainoksia on tärvelty uhkaavasti. Sunnuntaina hän kertoi tienvarsikylttiinsä tulleen tuhotuksi. Kyltin viereen oli jätetty oksista tehty risti.

Aiemmin hänen kasvojensa päälle on kokoomuksen vaalijulisteessa piirretty rasti. Peitettyjen kasvojen viereen piirrettiin myös tuolloin risti. Heinonen on tehnyt rikosilmoitukset tapauksista.

Ääniä annettu ennakkoon jo miljoona

Eduskuntavaalien ennakkoääniä on annettu jo miljoona. Oikeusministeriön tulospalvelun mukaan äänensä oli sunnuntaina kello 14 aikaan antanut 980 629 suomalaista.

Tämä on 21,6 prosenttia äänioikeutetuista.

Vilkkain ennakkoäänestyspäivä oli torstai 23.3.2023, joka oli ennakkoäänestyksen toinen päivä. Tuolloin ääniä annettiin 257 716 kappaletta.

Suhteellisesti vilkkainta ennakkoäänestys on ollut Satakunnassa. Myös Pirkanmaalla ja Lapissa on vilkasta.

Vähiten ennakkoon on äänestetty Ahvenanmaan vaalipiirissä.

Ehdokas teki rikosilmoituksen – ristinmerkkejä tuhottujen vaalitaulujen luona

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kertoo vaalimainostensa joutuneen jälleen uhkaavan ilkivallan kohteeksi.

Hämeen vaalipiirissä ehdolla jatkokaudelle olevan Heinosen suuri mainostaulu rikottiin lauantaina kantatiellä 54.

– Tekijät nähty ja katsotaan saadaanko heistä vielä poliisille kojelautakameran kuvia, Heinonen toteaa Twitterissä.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Heinosen mainoksia tärvellään. Viikkoa aiemmin hänen kasvojensa yli vedettiin kokoomuksen yhteisissä vaalimainoksissa ristejä.

– Näiden vaarallisuus otettava aina kuitenkin vakavasti silloin erityisesti kun kuolemaan viitataan. Mutta ei anneta pelolle tilaa ja sijaa, Heinonen kommentoi tuolloin Facebookissa.

Hän teki tuolloisesta tapauksesta rikosilmoituksen. Samoin hän kertoo tehneensä nyt.

– En ennen ole joutunut näin rajun ja suorien hyökkäysten kohteeksi. Tapauksista on tehty rikosilmoitukset.

LUE MYÖS: Kokoomuksen julisteita tärveltiin uhkaavasti – “rikosilmoitus tehty” (Verkkouutiset 19.3.2023)

Teemu Selänne paljasti, ketä kävi äänestämässä

Jääkiekkolegenda Teemu Selänne paljasti Twitter-viestissään, ketä hän äänesti eduskuntavaaleissa.

Teemu Selänne esiintyy kuvaamissaan vaaliterveisissä yhdessä vaimonsa Sirpa Selänteen kanssa.

Selänne paljastaa, että hänen äänensä sai espoolainen kokoomuksennkaupunginvaltuutettu ja Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu Tere Sammallahti (kok.), joka tunnetaan näkyvästä mukanaolostaan useissa sosiaalisen median kanavissa. Talotekniikan yksikönpäällikkönä työskentelevä Sammallahti kutsuu nettisivuillaan itseään ”kokoomuksen oikeaksi laitahyökkääjäksi”.

Selänne kertoo pitävänsä vaaleja tärkeinä ja kannustaa lukijoita suuntaamaan vaaliuurnille. Hän muistuttaa, että jokainen äänestäjä pystyy äänestämällä vaikuttamaan ”omiin juttuihin ja meidän kaikkien juttuihin”.

– Käykäähän äänestämässä oman maun mukaan, Selänne kehottaa.

 

Jyri Häkämies: Tärkeää, että SDP:n talouslinjasta saataisiin selkoa

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies peräänkuuluttaa SDP:ltä selkeämpiä vastauksia talouspolitiikan keskeisiin kysymyksiin. Häkämies kommentoi asiaa Twitterissä lauantaina.

– Entistä tärkeämpää on, että tulevissa vaalitenteissä saadaan selkoa puolueen talouslinjasta ja sen keinoista, koska talouspolitiikan valinnat ovat seuraavan hallituksen isoin päätös, hän kirjoittaa.

EK-johtaja viittaa viestissään Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimittaja Teemu Muhosen perjantaiseen kirjoitukseen. Analyysissään Muhonen arvioi SDP:n talous- ja työllisyyslinjausten perustuvan lähinnä ”toiveiden varaan”. Pääministeripuolueen tavoitteet ja keinot ovat toimittajan mukaan kaukana toisistaan. Esimerkiksi SDP:n esittämät lisäpanostukset peruskouluun sekä tutkimukseen ovat todennäköisesti  hyödyllisiä, mutta työllisyyttä ja talouskasvua ne kohentavat vasta pidemmän ajan päästä, Muhonen kirjoittaa.

Jyri Häkämies on aikaisemmin kritisoinut Sanna Marinin (sd.) hallitusta epäonnistumisesta julkisen talouden hoidossa.

– Hallitus on tietysti toiminut kriisioloissa, mutta tietenkin meillä on ollut velkaryyppy päällä ja nyt nähdään, että se oppi, että otetaan velkaa ja velka on korotonta, se ei ihan pitänyt ja nyt korkomenot ovat kasvussa, Häkämies sanoi Verkkouutisille helmikuussa.

Jos ei seuraava hallitus ryhdy uudistuksiin tilanteen parantamiseksi, varoitti Häkämies Suomen julkisen talouden ajavan ”päin seinää”.

Äänestysprosentti on nyt 17

Suomessa asuvista suomalaisista 17 prosenttia on käynyt äänestämässä ennakkoon perjantaihin kello 19 mennessä, kertoo oikeusministeriö.

Tämä tarkoittaa, että 726 678 ihmistä on käynyt äänestämässä. Miehistä on käynyt äänestämässä 16,4 prosenttia ja naisista 17,6 prosenttia.

Vaalipiireittäin ahkerimmin äänestysuurnilla on käyty Satakunnassa, jossa 20,4 prosenttia on jo käynyt äänestämässä. Seuraavaksi aktiivisimmin ennakkoon on käyty äänestämässä Lapin (20,1 prosenttia) ja Pirkanmaan vaalipiireissä (19,3 prosenttia).

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona 22. maaliskuuta ja jatkuu kotimaassa tiistaihin 28. maaliskuuta saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2. huhtikuuta.

Äänestysprosentti perjantaina keskipäivällä on 13,3

Suomalaisista äänioikeutetuista 13,3 prosenttia on käynyt äänestämässä perjantaina puoleen päivään mennessä, oikeusministeriö kertoo tulospalvelussaan.

Yhteensä äänensä on antanut 570 014 ihmistä.

Vaalipiireittäin suurin äänestysaktiivisuus on tähän saakka ollut Satakunnan vaalipiirissä, tasan 16 prosenttia. Seuraavaksi aktiivisimmin ennakkoon on käyty äänestämässä Lapin (15,7 prosenttia) ja Pirkanmaan vaalipiireissä (15,2 prosenttia).

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona 22. maaliskuuta ja jatkuu kotimaassa tiistaihin 28. maaliskuuta saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2. huhtikuuta.

Ekonomisti kampanjoi iloisen Suomen teemalla

Ekonomisti ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Heikki Pursiainen käy vaalikampanjaa ”iloisen Suomen” puolesta.

– Iloinen Suomi ei kuitenkaan synny itsestään, Pursiainen kirjoittaa Twitterissä.

Hänen mukaansa vanhenevan väestön ongelma on ratkaistava tai muuten näivetymme ”surulliseksi Suomeksi”.

– Surullisessa Suomessa politiikka on kinastelua siitä, kenen palveluja huononnetaan ja keneltä vääjäämättä kasvavat julkiset menot verotetaan.

Surullisen Suomen välttämiseksi hänen mukaansa Suomeen on houkuteltava lisää työikäistä porukkaa. On myös tehtävä enemmän nykyisellä porukalla.

– Se on sitä kuuluisaa tuottavuuskasvua!

Pursiaisen mukaan onnistumme tavoitteessa panostamalla innovaatioihin ja koulutukseen. Samoilla keinoilla ratkaisemme myös ilmastokriisiä.

– Rahat näihin panostuksiin eivät kuitenkaan tule tyhjästä. Veroja ei voida enää nostaa ja velkaantuakaan ei voida loputtomasti.

Siksi asiat on hänen mukaansa laitettava tärkeysjärjestykseen.

– Meidän on säästettävä, jotta voimme panostaa tulevaan kukoistukseen ja rakentaa iloista Suomea.

– Meidän on ennen kaikkea vapautettava markkinatalouden luova voima. Se on tehnyt Suomesta menestystarinan. Se on resepti myös menestystarinan jatkolle.

Tehostaminen ei ole leikkaamista

Talousasiantuntija ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Martin Paasi korostaa, että kokoomuksen esittämä sote-palveluiden tehostaminen ei tarkoita palveluista leikkaamista.

Hän ottaa asian puheeksi siksi, että asia käsitetään toistuvasti väärin.

– Sotesta keskustellessa monella eduskuntapuolueen puheenjohtajalla on vaikea ymmärtää, että kun kokoomus haluaa hillitä sotekustannusten kasvua neljästä kolmeen miljardiin, niin se ei ole leikkaamista. Se on kolmen miljardin panostus soten ongelmien korjaamiseksi. Muun muassa 17 000 sairaanhoitajan ja 8 800 lähihoitajan rekrytoimiseksi. Sen lisäksi halutaan tehostaa tekemistä, Paasi kirjoittaa blogissaan.

Jos työkokemusta ei ole, Paasin mukaan voi olla vaikea ymmärtää, miten asioita tehdään.

– Näin rahan syytämisestä tulee kaikenkattava keino ”parantaa” tekemisen määrää ja sen laatua. Tehostaminen ymmärretään leikkaamiseksi. Ehkä tarkoituksella, ehkä ei.

Paasi huomauttaa, että palveluita parannetaan ensisijaisesti tekemistä tehostamalla.

– Tehostaminen ei tarkoita sitä, että työntekijöiltä vaaditaan lisää työtunteja. Tehostaminen tarkoittaa sitä, että asioita tehdään fiksummin.

Paasi kertoo työurallaan tehostaneensa useita organisaatioita. Se on hänen mukaansa periaatteessa helppoa.

– Ensiksi poistetaan organisaation siilot. Mitä useampaan osaan organisaatio on jakautunut, sitä enemmän vastakkainasettelua organisaatiossa on. Sen jälkeen arvioidaan eri työvaiheiden ajankesto. Selkeät aikasyöpöt otetaan tarkasteluun ja esimerkiksi koodataan automaatioksi, vaihdetaan yhteistyökumppaneita tai muutetaan kyseisen tekemisen toteutustapaa.

Hänen mukaansa tehostamisen seurauksena työajat lyhenevät, oman työpanoksen merkityksellisyys paranee ja työtyytyväisyys yleistyy.

– Luonnollisesti myös organisaation tuottavuus paranee eli saadaan aikaiseksi enemmän ja parempaa vähemmällä, ja tehoja löytyy myös yllättäviin tilanteisiin. Rahaa palaa vähemmän ja osa resursseista voidaan ohjata sinne, missä niitä tarvitaan. Vaikka käytäntö on yllä kuvattua hankalampaa, tämä on täysin tehtävissä, Paasi huomauttaa.

Kun ongelmia ratkotaan vain rahaa lisäämällä, Paasin mielestä tuhlataan varoja, ihmisiä ja potentiaalia.

– Kahviautomaatilla haukutaan toisia, tekemisen tapaa pidetään typeränä ja omassa mielessä pohditaan alan vaihtoa. Tähän eivät mitkään miljardit auta.

– Siksi poliittisessa keskustelussa leikkaamisen ja lisävelan lisäksi pitäisi sisäistää tämä kolmannen vaihtoehdon ydin. Tehostamisella ei tarkoiteta palveluiden vähentämistä, työrasituksen lisäämistä tai potkujen antamista. Tehostamisella tarkoitetaan fiksumpaa tekemistä, Paasi päättää.

 

”Talouden rattaisiin ei pidä itse lisätä hiekkaa”

Kokoomuksen kansanedustajan Sinuhe Wallinheimo ei kannata SDP:n esittämiä kiristyksiä listaamattomien yritysten osinkoverotukseen.

– Talouden rattaat on pidettävä pyörimässä eikä lisättävä omatoimisesti hiekkaa niihin, Wallinheimo kirjoittaa Twitterissä.

– Demarit puhuvat nätisti kasvusta, mutta kasvun tekijöitä he kurittaisivat. Yrittäjät tarvitsevat ennustettavuutta, joka lisää investointeja ja lisää työllisyyttä, hän jatkaa.

Hän viittaa uutiseen, jossa kerrotaan yrittäjien reaktioista SDP:n esittämään osinkoveron kiritykseen. Suomen Yrittäjien teettämän Yrittäjägallupin mukaan osinkoveron kiristys johtaisi kasvu- ja investointihalukkuuden vähenemiseen, työllistämisen vähenemiseen. Osa yrittäjistä harkitsisi yrityksen toiminnan siirtämistä pois Suomesta tai yritystoiminnan lopettamista kokonaan.

– Osinkoverotuksen kiristäminen iskisi nopeasti kasvuun sekä yrittäjien kykyyn investoida ja työllistää. Se olisi aivan väärä signaali yrittäjille ja omistajille, joiden odotetaan investoivan ja työllistävän, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo tiedotteessa.

LUE MYÖS:
Yrittäjät tyrmäävät osinkoverotuksen kiristyksen: Erittäin vakavia seurauksia

 

USU: Hallitusneuvotteluihin asetetaan tiukkoja ehtoja

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkysen mukaan puolueen vaaliohjelmassa todetaan, että SDP ei kannata leikkauksia koulutukseen, sote-palveluihin ja sosiaaliturvaan.

– Me emme ole tässä vaiheessa asettaneet kynnyskysymystä liittyen hallitusneuvotteluihin, Mäkynen kertoo Uutissuomalaiselle.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan puolue osallistuu vain sellaiseen hallitukseen, jossa se onnistuu edistämään selvästi omia tavoitteitaan.

– Ainoa kynnyskysymys, jonka olen julkisesti esittänyt, liittyy maahanmuuttoon. Tämä ei ole tietenkään ainoa kynnyskysymys, mutta koska se erottaa meidät eniten kaikista muista puolueista, sen etukäteen julkisesti ilmoittaminen on riittävää, hän sanoo.

Kokoomuksen Petteri Orpo toteaa, että kokoomus lähtee vain sellaiseen hallitukseen, joka sitoutuu laittamaan julkisen talouden kuntoon ja lopettaa velaksi elämisen.

Orpon mukaan kokoomuksen tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden pelastaminen, joka voidaan saavuttaa rakenteellisilla uudistuksilla ja menosäästöillä. Kokoomus ei halua tasapainottaa taloutta veronkorotuksilla.

Keskustan Annika Saarikon mukaan ensimmäinen ja tärkein kynnyskysymys on ihmisten luottamus. Hallituskysymys on ajankohtainen vain riittävällä vaalituloksella.

– Selvää on, että keskusta voi harkita yhteistyötä vain sellaisten puolueiden kanssa, jotka ovat tosissaan laittamassa Suomen talout-ta kuntoon, ajavat koko Suomen asiaa ja ovat samaa mieltä siitä, mitä on luonnonvarojemme järkevä ja kestävä käyttö.

Vihreiden Maria Ohisalon mukaan koulutuksesta ei saa leikata eikä ilmastotoimissa peruuttaa.

Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan puolueella on useita tavoitteita hallitusneuvotteluissa. Hän mainitsee oikeudenmukaisemman talouspolitiikan ja veropolitiikan eriarvoisuuden vähentämiseksi ja hyvinvointipalvelujen rahoituspohjan vahvistamiseksi. Anderssonin mukaan valtiontalouden tasapainottaminen on mahdollista ilman, että pienituloisilta, koulutuksesta tai peruspalveluista leikataan.

RKP:n Anna-Maja Henrikssonin mukaan hallitusohjelmaa ja hallitusneuvotteluita pitää katsoa kokonaisuutena.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah kertoo, että puolue ottaa kantaa kynnyskysymyksiin hallitusneuvotteluissa. Nyt-liikkeen Harry Harkimo mainitsee julkisen talouden tasapainottamisen.

HS: Kokoomuksella suurin mahdollisuus saada uusia äänestäjiä

Kokoomuksella on suurin mahdollisuus saada uusia äänestäjiä tämän kevään eduskuntavaaleissa, ilmenee Helsingin Sanomien haltuunsa saaman puoluebarometrin tuloksista.

Barometrissa mahdollisuudesta uusien äänestäjien houkutteluun käytetään termiä eduskuntavaalipotentiaali. Se kertoo, mitkä kaikki puolueet ovat sellaisia, joiden asettamia ehdokkaita vastaaja saattaisi äänestää eduskuntavaaleissa. Potentiaaliluku kiinnostaa puolueita, sillä se kertoo kuinka paljon se voisi kasvattaa kannatustaan tilanteessa, jossa kaikki vaalikampanjoinnissa sujuu ihanteellisen hyvin.

Vastausten mukaan 38 prosenttia saattaisi äänestää kokoomuksen ehdokasta eduskuntavaaleissa.

Seuraavaksi korkein potentiaaliluku on SDP:llä, 35 prosenttia. Vastaajista 33 prosenttia ilmoitti voivansa äänestää PS:n ehdokasta.

Vihreiden ehdokasta voisi äänestää 29, keskustan ehdokasta 23 ja vasemmistoliiton ehdokasta 23 prosenttia vastaajista.

Vastaajista yhdeksän prosenttia voisi äänestää jonkun muun puolueen tai ryhmittymän ehdokasta. Neljä prosenttia ei osannut sanoa, minkä puolueen ehdokasta äänestäisi. Yksi prosentti ilmoitti, ettei äänestäisi minkään puolueen ehdokasta.

Koska vastaaja voi valita useamman puolueen, potentiaaliluku on suurempi kuin puolueiden kannatuskyselyissä julkaistut luvut.