Eduskuntavaalit 2023 arkistot

SDP:n menestys nojasi Sanna Marin -efektiin – pääministerikorttiin vetoaminen ”ratkaiseva tekijä”

Satu Schauman 13.05.2024 | 10:00

SDP:n menestys eduskuntavaaleissa 2023 selittyi suurelta osin puheenjohtaja Sanna Marinin henkilökohtaiseen suosioon, ilmenee oikeusministeriön julkaisemasta tuoreesta eduskuntavaalitutkimuksesta ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella”.

Marin sai ”pääministerikorttiin vetoamalla” vedettyä puoleensa myös vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajia, todetaan tutkimuksessa. Sen analyysien mukaan osittain tämä onnistui Marinin henkilökohtaisen vetovoiman kautta.

Eduskuntavaalitutkimuksen ovat toimittaneet tutkijat Elina Kestilä-Kekkonen, Lauri Rapeli ja Peter Söderlund. Tutkimuksen taustalla on useita kirjoittajia.

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi kuitenkin kokoomus 20,8 prosentin kannatuksella. Toiseksi tuli perussuomalaiset 20,1 prosenttia ja kolmanneksi SDP 19,9 prosentin kannatuksella. Hallitus muodostettiin pääministeri Petteri Orpon johdolla kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n kanssa.

Sanna Marinin katsotaan olleen merkittävästi suositumpi naisten kuin miesten keskuudessa. Marin oli paitsi oman puolueensa suosiossa, erittäin korkeat suosioluvut vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjien keskuudessa kertovat suosion ulottuneen koko vasemmistosiipeen. Hänen suosiolukunsa olivat lähes yhtä korkeat myös RKP:n äänestäjien keskuudessa. Sen sijaan huomattavasti viileämpää suhtautumista on havaittavissa entisen hallituskoalition viidennen puolueen, keskustan äänestäjien taholta.

– On myös huomionarvoista, että Marin toimii selkeänä kannattelevana voimana kaikkien niiden puolueiden äänestäjien keskuudessa, jotka olivat mukana hänen johtamassaan hallituksessa. Marin on siis henkilönä paljon suositumpi kuin puolueensa SDP. Vähiten suosittu hän on perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa, katsoo professori Åsa von Schoultz puoluejohtajien suosiota ja vetovoivaa käsittelevässä luvussa.

Tutkimuksessa on vertailtu puoluejohtajien suosiota 20 vuotta taaksepäin ja Marinin todetaan olleen tältä osin aivan omassa luokassan:

– Itse asiassa vain kaksi muuta puoluejohtajaa vuoden 2003 jälkeen ovat olleet yhtä suosittuja kuin Marin: keskustan entiset johtajat Matti Vanhanen (2007) ja Juha Sipilä (2014). He saavuttivat Marinin kanssa saman suosion tason, toteaa von Schoultz.

Kokoomuksen menestyksen taustalla ”muut tekijät”

Puolet (50 prosenttia) SDP:n äänestäjistä ilmoittaa, että puoluejohtajan sopivuus pääministeriksi oli ratkaiseva tekijä äänestyspäätöstä tehdessä.

– Tulokset viittaavat selvään Marin-efektiin, jossa Sanna Marinin henkilökohtainen merkitys on ollut ratkaiseva puolelle niistä äänestäjistä, jotka ovat äänestäneet sosialidemokraatteja. Kokoomuksen osalta voidaan todeta päinvastaista. Alle viidennes kokoomuslaisista ilmoittaa, että Petteri Orpon sopivuus pääministeriksi oli ratkaiseva tekijä äänestysvalintaa tehtäessä, vertaa von Schoultz tutkimuksessa.

– Kokoomuksen erinomaista vaalitulosta ja sen nousua eduskunnan suurimmaksi puolueeksi selittävät siis pääasiassa muut tekijät kuin kokemus Petteri Orpon erityisestä sopivuudesta pääministeriksi. Voimme siis olettaa, että kokoomuksen politiikan sisältö tai se, että he olivat asettaneet ehdolle muita näkyviä henkilöitä eri vaalipiireissä, ovat olleet merkittäviä tekijöitä. Perussuomalaiset äänestäjät sijoittuvat suunnilleen SDP:n ja kokoomuksen väliin 24 prosentin ilmoittaessa Riikka Purran sopivuuden pääministeriksi olleen ratkaiseva tekijä heidän äänestysvalinnalleen, von Schoultz jatkaa.

SDP:n menestys ei riittänyt vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kuitenkaan ykköspaikkaan. Tutkijan mukaan on selvää, että puolue voi edetä poliittiseen menestykseen muitakin reittejä kuin suositun johtajan kautta.

– Se, että kokoomus oli maan suurin puolue vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ei johtunut Petteri Orpon henkilökohtaisesta karismasta tai vahvasta suosiosta, vaan pikemminkin poliittisista olosuhteista ja siitä poliittisesta sanomasta, jota puolue vaaleissa välitti, von Schoultz summaa.

Taktinen äänestäminen söi vihreitä

Puolueiden maaliintulojärjestyksellä oli tutkijoiden mukaan erityisen iso merkitys viime eduskuntavaaleissa, koska SDP, vihreät ja vasemmistoliitto olivat jo ennakolta kieltytyneet yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa.

– Koska kolmen suurimman puolueen kilpailutilanne oli vaalien loppumetreille saakka äärimmäisen tasainen, taktinen äänestäminen nousi loppukampanjan keskeiseksi puheenaiheeksi, kirjoittavat Elina Kestilä-Kekkonen, Josefina Sipinen ja Jussi Westinen harkintajoukkoja ja taktista äänestävistä käsittelevässä luvussa.

– Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa SDP pyrki puheenjohtajansa Sanna Marinin johdolla ensinnäkin kaventamaan äänestäjien harkintajoukkoa korostamalla hallituksen ja opposition vastakkainasettelua, ja toisekseen nostamaan SDP:n vihervasemmistolaisten äänestäjien harkintajoukon kärkeen korostamalla puolueen mahdollisuutta nousta pääministeripuolueeksi, tutkijat jatkavat.

Vaalien voittajaksi selviytynyt kokoomus onnistui pitämään kiinni kannattajistaan, minkä lisäksi se vei tutkimuksen mukaan huomattavastu ääniä kaikista suunnista vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Suurin virta vei keskustasta kokoomukseen.

– Perussuomalaisetkin saivat liikkeelle omansa: kaksi kolmesta perussuomalaisia vuonna 2019 äänestäneestä äänesti puoluetta myös vuonna 2023. Kolmanneksi eniten vaaleissa ääniä saanut SDP veti puoleensa jopa viidenneksen vuonna 2019 Vihreitä äänestäneistä ja kuudesosan vasemmistoliittoa äänestäneistä. Vaaleissa suuren kannatuslaskun kokenut vihreät menetti ääniä SDP:n lisäksi myös kokoomukselle ja vasemmistoliitolle.

Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan vain noin kolmannes vihreitä vuonna 2019 äänestäneistä äänesti puoluetta myös vuonna 2023. Merkittävän vaalitappion jo vuonna 2019 kokenut keskusta menetti 2023 vaaleissa noin joka kymmenennen aiemmista kannattajistaan kokoomukselle ja seitsemän prosenttia perussuomalaisille.

Yli kolmasosa vaalikoneita käyttäneistä äänesti koneen ehdotuksen mukaan

Ilkka Ahtokivi 12.12.2023 | 08:56

Tilastokeskuksen mukaan vaalikoneita käytetään yhä yleisemmin ja suosituimpia ne ovat nuorten aikuisten keskuudessa. Jo 57 prosenttia suomalaisista ikäryhmässä 18–89 käytti vaalikonetta ennen viime kevään eduskuntavaaleja, kun vuoden 2019 vaaleissa osuus oli 49 prosenttia.

Miehet ja naiset käyttivät vaalikonetta lähes yhtä yleisesti. Yleisimmin vaalikoneita käyttivät 25–34-vuotiaat ja 18–24-vuotiaat, joiden joukossa osuus oli kolme neljästä.

– Vaalikoneet kiinnostavat erityisesti nuoria äänioikeutettuja. He käyttävät niitä eniten, ja he myös kokevat muita ikäryhmiä yleisemmin, että vaalikoneet vaikuttavat heihin. 22 prosenttia 18–24-vuotiaista koki vaalikoneen käytön lisänneen paljon eduskuntavaalien kiinnostavuutta. Joka kolmannen 18–24-vuotiaan mielestä vaalikoneen käyttö vaikutti paljon ehdokkaan valintaan, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Rauli Kohvakka.

Kaikkiaan joka viides 18–89-vuotias äänesti jonkin vaalikoneen ehdotuksen mukaisen puolueen ehdokasta. Tämä tarkoitti yli kolmasosaa vaalikoneita käyttäneistä.

Tuloksista selviää myös, että 94 prosenttia vastaajista ikäryhmässä 16–89 oli käyttänyt internetiä kyselyä edeltävän kolmen kuukauden aikana. Osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Yli 75-vuotiaiden joukossa osuus oli matalin, mutta kuitenkin jo 61 prosenttia.

Vaalirahailmoituksissa runsaasti puutteita – tukea myös kielletyiltä tahoilta

Ilkka Ahtokivi 05.12.2023 | 13:44

Tarkastusvirasto on saanut ja tarkastanut jokaisen kansanedustajiksi valitun ja varaedustajaksi päässeen vaalirahoitusilmoituksen. Vaalirahoitusilmoituksia oli yhteensä 273, ja niistä 162 ilmoitukseen eli lähes 60 prosenttiin tehtiin jälkikäteen korjauksia joko tarkastusviraston pyynnöstä tai muista syistä.

Yksi tavallisimmista korjauksista oli, että ilmoituksiin lisättiin tiedot yksittäisistä lahjoittajista. Tuen antaja on aina yksilöitävä, jos tämän antama tuki on suuruudeltaan 1 500 euroa tai enemmän.

Joissakin tapauksissa tukea oli otettu vastaan tahoilta, joilta sitä ei vaalirahoituslain mukaan saisi vastaanottaa. Näissä tapauksissa tukisummat jäivät kuitenkin alle 1 500 euron, jolloin laki ei velvoita nimeämään tuen antajaa.

– Näissä tapauksissa tuki ja tuen antaja jäävät julkisuudelta piiloon. Samanlaisia tapauksia huomasimme myös edellisissä alue-, eduskunta- ja eurovaaleissa, VTV:n johtava tilintarkastaja Pontus Londen toteaa tiedotteessa.

Vaalirahoituksen valvojat havaitsivat myös joitakin tapauksia, joissa tukea oli vastaanotettu yhdeltä ja samalta tukijalta enemmän kuin vaalirahoituslain sallima 6 000 euroa.

– Vaalirahoituslaissa on säädetty rajoituksia vaalirahoitukselle mutta ei sanktioita rajoitusten laiminlyönnistä. Poliitikoilla onkin ennen kaikkea poliittinen vastuu noudattaa lakia. VTV on tuonut esiin puutteita valvontavaltuuksissa, jotta vaalirahoitusta saataisiin avoimemmaksi. Tähän liittyvää lakiesitystä ei kuitenkaan ehditty käsitellä ennen viime eduskuntavaaleja ja se raukesi, Londen toteaa.

Kansanedustajien ja varaedustajien vaalirahoitus eduskuntavaaleissa 2023 oli tarkastettujen vaalirahoitusilmoitusten perusteella yhteensä 10,5 miljoonaa euroa. Siitä 7,8 miljoonaa euroa oli ulkopuolista tukea ja 2,7 miljoonaa euroa ehdokkaiden omia varoja.

Ehdokkaiden keskimääräiset kampanjakulut eduskuntavaaleissa olivat noin 37 540 euroa.

– Verrattuna vuoden 2015 eduskuntavaaleihin vaalikampanjoiden yhteenlaskettu rahoitus kasvoi seitsemän prosenttia ja ulkopuolinen tuki 42 prosenttia. Lisäksi ehdokkaan keskimääräiset kampanjakulut kasvoivat kuusi prosenttia, Londen kertoo.

Puoluesihteeri USU:lle: Vaalien siirto huhtikuulle ainakin osin virhearviointi

Ilkka Ahtokivi 03.10.2023 | 07:00

Eduskuntavaalit päätettiin siirtää maaliskuulta huhtikuulle vuonna 2010.

– Perustellusti voi olla sitä mieltä, että vaalien siirto huhtikuulle on ollut ainakin osin virhearviointi, kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko toteaa Uutissuomalaiselle.

Kokon mukaan vaalien siirto on osoittautunut haasteelliseksi hallitusneuvotteluiden, hallituksen nimittämisen ja budjettiprosessin aikataulun kannalta.

Perussuomalaisten puoluesihteerin Harri Vuorenpään mukaan puolue on valmis keskustelemaan asiasta. Hänen mukaansa vaalien ajankohtaa pohtiessa tulisi kuitenkin miettiä myös muita näkökulmia kuin lakiluonnosten lausuntoaikoja, kuten äänestysaktiivisuuden parantamista.

Kahden muun hallituspuolueen eli kristillisdemokraattien ja RKP:n puoluesihteerit eivät kannata eduskuntavaalien siirtämistä.

Myös kaikkien oppositiopuolueiden, SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton, puoluesihteerit vastustavat eduskuntavaalien aikaistamista. Heidän mukaansa tämän syksyn kireiden aikataulun taustalla on hallitusneuvottelujen venyminen.

Liike Nyt ei vastannut Uutissuomalaisen sähköpostikyselyyn.

Miehillä ja naisilla omat puolueet

Sini Ruohonen 07.07.2023 | 07:00

Suomalaisissa puolueissa näkyy eroja siinä, houkuttelevatko ne ehdokkaikseen ja kannattajikseen enemmän miehiä vai naisia. Havaitsimme sukupuolittuneisuuden Ajatuspaja Toivon selvityksessä Puolueiden kannatusrakenteet eduskuntavaaleissa 2023, joka julkaistiin 25.6. Selvityksessä käytiin läpi ehdokasasettelu ja tulokset kaikissa vaalipiireissä kuuden suurimman puolueen osalta.

Selvityksemme kanssa saman havainnon olivat tehneet Åbo Academin tutkijat raportissaan Finland turned right, joka julkaistiin 27.6., ja raportin aineisto oli kansalaisilla teetetty kyselytutkimus.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi keskeisimmät tulokset Ajatuspaja Toivon eduskuntavaaliselvityksestä. Se on vapaasti luettavissa kokonaisuudessaan Ajatuspaja Toivon verkkosivuilla.

Selvitys osoitti, että koko maassa keskimäärin ehdokasasettelu oli sukupuolittunein perussuomalaisissa, joissa vain 35 % ehdokkaista oli naisia. Vaalituloksissa voimakkaimmat vinoumat olivat vihreissä ja vasemmistoliitossa. Vihreiden äänestäjistä peräti 74 % valitsi naisehdokkaan, ja vasemmistoliitossakin 72 %. Molempien puolueiden eduskuntaryhmät ovat myös hyvin naisvaltaiset, vihreiden edustajista 77 % ja vasemmistoliiton 82 % on naisia.

On nähtävissä, että puolueet ovat sukupuolittuneet ehdokasasettelun ja vaalituloksen perusteella. Ilmiö näkyy vaalipiirikohtaisessa tarkastelussa. Kokonaiskuva puolueiden kannatusrakenteista piirtyy paljon tarkemmin vaalipiirien analysoinnista ja vertailuista verrattuna siihen, että tarkasteltaisiin vain yleisesti koko maan tilannetta tai esimerkiksi eduskuntaryhmien kokoonpanoja.

Miehiä äänestettiin kokoomuksessa, perussuomalaisissa ja keskustassa

Perussuomalaisissa miesehdokkaat jyräsivät. Ehdokasasettelussa miespainotus oli voimakasta. Satakunnassa naisia oli yhtä paljon listalla kuin miehiä, mutta 11 muussa Manner-Suomen vaalipiirissä perussuomalaisten listoilla oli selvä miesenemmistö – Kaakkois-Suomessa jopa 80 % ehdokkaista oli miehiä.

Koko maassa 62 % perussuomalaisten äänestäjistä antoi äänensä miehelle. Voimakkainta sukupuolipainotus oli Kaakkois-Suomessa, jossa 85 % äänesti miesehdokasta. Miesehdokkaat keräsivät perussuomalaisten äänistä yli 70 % kuudessa vaalipiirissä. Vain Lapissa perussuomalaisten äänistä enemmistö (73 %) annettiin naisille. Perussuomalaisten kansanedustajista 29 on miehiä ja 17 naisia.

Keskustan ehdokaslistoilla sukupuolijako oli melko tasainen. Lapissa oli ehdokasjoukossa selvä miesenemmistö (71 %). Koko maassa kaikista keskustan äänestäjistä 59 % päätyi miesehdokkaaseen. Kolmessa vaalipiirissä (Varsinais-Suomi, Häme ja Satakunta) naiset saivat keskustan listoilla enemmän ääniä kuin miehet. Miehiä suosittiin ennen kaikkea Vaasan (79 % äänistä) ja Uudenmaan (75 %) vaalipiireissä. Keskustan kansanedustajista miehiä on 14 ja naisia 9.

Koko maassa kokoomusäänestäjistä 58 % valitsi miesehdokkaan. Vain Helsingin vaalipiirissä kokoomusäänestäjistä enemmistö (63 %) valitsi naisehdokkaan. Eniten kokoomuksen miesehdokkaita suosittiin Kaakkois-Suomen (83 %), Lapin (82 %) ja Keski-Suomen (72 %) vaalipiireissä. Ehdokasasettelu oli kokoomuksessa sukupuolijaoltaan tasapainoinen lähes kaikissa vaalipiireissä. Kokoomuksen valituista 29 on miehiä ja 19 naisia.

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät suosivat naisehdokkaita

Vihreissä naisia asetettiin ehdolle huomattavasti enemmän kuin miehiä. Vain kolmessa vaalipiirissä miehiä naisia oli tasamäärä tai miesehdokkaita niukasti enemmän kuin naisia. Varsinais-Suomessa vihreiden listalla 76 % oli naisehdokkaita ja äänestäjistä peräti 93 % valitsi naisen. Lapissa 79 % ehdokkaista oli naisia ja äänistä 94 % annettiin naisehdokkaille. Jopa 10 vaalipiirissä vihreät naisehdokkaat saivat yli 70 % äänistä. Vihreiden eduskuntaryhmässä on 10 naista ja kolme miestä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on sukupuolittunein. Ryhmään kuuluu yhdeksän naista ja kaksi miestä. Vaikka vasemmistoliiton ehdokasasettelu oli sukupuolijaoltaan tasapainoinen lähes kaikissa vaalipiireissä, äänestäjät suosivat naisehdokkaita. Miesehdokkaat saivat naisia enemmän ääniä vain kahdessa vaalipiirissä. Seitsemässä vaalipiirissä naisehdokkaat keräsivät vähintään 70 % vasemmistoliiton äänistä.

SDP:n eduskuntaryhmä on sukupuolijaoltaan tasapainoisin. Siihen kuuluu 22 naista ja 21 miestä. Ehdokkaiksi asetettiin enemmän naisia kuin miehiä. Yhdessäkään vaalipiirissä miehiä ei ollut listalla puolta enempää, mutta kokonaisuutena listat olivat tasapainoiset. Kaikissa 12 vaalipiirissä SDP:n kannattajista enemmistö valitsi naisehdokkaan. Oulun, Kaakkois-Suomen ja Helsingin vaalipiireissä naisehdokkaat saivat vähintään 75 % äänistä.

Puolueiden ehdokasasettelun ja vaalituloksen sukupuolittuminen on osa poliittista polarisaatiota, jossa ihmiset, asiat, mielipiteet ja ilmiöt eritytyvät omiin kupliinsa. Jos puolue houkuttelee ja puhuttelee vain tietyntyyppisiä ihmisiä, puheenaiheet ja näkemykset rajautuvat.

Olisi hyvä, että puolueiden toimijat edustaisivat laajasti eri sukupuolia, ikäryhmiä, koulutus- ja ammattitaustoja, jotta jo puolueiden sisäisissä keskusteluissa ja linjauksissa eri näkökulmat tulisivat esiin. Tämä helpottaisi puolueiden välillä tehtävää yhteisten asioiden yhteensovittelua ja lisäisi suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeää kompomissikykyä.

Timo Harakka maksoi yhtiöstään itselleen vaalitukea – verottaja voi tulkita peitellyksi osingoksi

Kaisa Paastela 07.06.2023 | 14:53

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) omasta yhtiöstään saama vaalirahoitus voidaan verottajan ohjeen perusteella tulkita peitellyksi osingoksi.

Helsingin Sanomat uutisoi Harakan rikkoneen vaalirahoituslakia nostamalla tukea enemmän kuin sallitun maksimimäärän. Harakka kertoo vaalirahailmoituksessaan saaneensa Kansakunta Oy:ltä 9 451 euroa, kun raja yksittäiseltä tukijalta on 6 000 euroa.

Harakka viestitti HS:lle, että aikoo korjata virheen palauttamalla yli mennen osuuden yhtiölle ja lisäämällä sen omaan rahoitukseen.

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen. Timo Harakka omistaa 90 prosenttia Kansakunta Oy:stä. Verottajalla on oma linjauksensa ehdokkaan omalta yritykseltään saamaan avustukseen.

– Jos ehdokas saa vaaliavustusta sellaiselta yritykseltä, jonka omistaja hän on, voi avustus olla ehdokkaan veronalaista tuloa peiteltynä osinkona. Oikeuskäytännössä on katsottu veronalaiseksi peitellyksi osingoksi myös ehdokkaan omistaman yrityksen ehdokkaan puolesta suoraan kolmannelle osapuolelle maksamat vaalikulut, kertoo Verohallinnon tuorein ohje vaaliavustusten ja -menojen käsittelystä, joka on vuodelta 2018.

Timo Harakka ei vastannut Verkkouutisten kommentointipyyntöön.

Peitetyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella vastikkeetta, tai olennaisesti tavallisesta poikkeavalla hinnoittelulla. Tämä voi johtaa veroseuraamuksiin. Peiteltyä osinkoa saava osakas omistaa yleensä enemmistön yhtiön osakekannasta tai hänellä on muutoin määräysvalta yhtiössä, verohallinnosta todetaan.

Verottaja katsoo, että peitellystä osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.

Sen sijaan 6 000 euron vaalirahoituksen enimmäismäärän ylittämisestä ei koidu kansanedustajalle seurauksia. Raja ei koske puolueen tai puolueyhdistyksen antamaa tukea.

Ylimääräisiä rahoja ei tarvitse edes palauttaa.

– Lainsäätäjä on säätänyt sen niin, sanoo VTV:n valvontapäällikkö Jonna Carlson HS:lle.

Ministeri ja pitkän linjan oikeustieteilijä Lauri Tarasti toteaa Verkkouutisille, että vaaliavustusta ei yleensä veroteta. Euromääräinen raja on oikeushenkilökohtainen eli mies ja vaimo voivat kummatkin lahjoittaa vaalikampanjaan vaikkapa 6 000 euroa, ja vaikka toisilleen.

Suomen vaalirahoituslakia on vuosien varrella täsmennetty ja rahoituksen avoimuutta lisätty, mutta Tarasti toteaa yleisellä tasolla, että aina on joitakin porsaanreikiä.

– Aina voidaan käyttää bulvaaneja. Täysin aukotonta vaalirahoitusjärjestelmää ei kyetä luomaan, eikä siinä olisi järkeäkään, koska summat ovat keskimäärin sen verran pieniä.

Minkäänlaisia rangaistuksia Tarasti ei lähtisi vaalirahoitusjärjestelmään luomaan.

– Olen aina ollut sitä mieltä, että näitä säädöksiä ei pidä siirtää rikoslain piiriin. Se vaatisi tarkkaa valvontaa, olisi vaikea pitää yllä ja olisi riski koko vaalijärjestelmän toimivuudelle.

Pelisääntöjen noudattamista edesauttaa parhaiten se, että niistä luistaminen voi aiheuttaa kiusallista julkisuutta.

– Näkisin, että poliittinen moraali on tässä ihan yhtä tärkeää kuin pykälät, ja medialla on myös tärkeä rooli, kun se julkistaa vaalirahoitusilmoitusten tulokset kaikille nähtäväksi, Tarasti sanoo.

Hän huomauttaa, että mikäli ehdokas ei ole jättänyt vaalirahoitusilmoitustaan määräajassa, Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV voi vaatia sitä uhkasakon uhalla. Määräaikaa noudatetaan hyvin.

– Nytkin lähes kaikki jättivät ilmoitukset määräajassa ja loputkin varmasti ilmoituksen jättävät.

Kallein eduskuntavaalien kampanja maksoi 136000 euroa

Ilkka Ahtokivi 06.06.2023 | 07:44

Seitsemän kansanedustajaa tai varaedustajaa ei jättänyt vaalirahoitusilmoitustaan määräaikaan mennessä, kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV.

Suurin osa eli 266 henkilöä kuitenkin hoiti laissa säädetyn velvollisuutensa ajoissa. Maanantai oli viimeinen päivä jättää ilmoitus eduskuntavaalien vaalirahoituksesta Valtiontalouden tarkastusvirastolle.

– Nämä olivat neljännet eduskuntavaalit, joiden vaalirahoitusta VTV valvoo. Demokraattisen järjestelmän kannalta on tärkeää, että äänestäjät saavat tietoa vaalirahoituksesta ja että lain noudattamista valvotaan, johtava tilintarkastaja Pontus Londen tarkastusvirastosta sanoo.

Seuraavaksi VTV ottaa yhteyttä niihin, joilta vaalirahoitusilmoitus on vielä tekemättä. Lisäksi VTV pyytää kaikkia ilmoitusvelvollisia toimittamaan kampanjatiliotteet tai muut vastaavat selvitykset.

Tämän hetken tiedoilla eduskuntavaalien suurin kampanja maksoi 136 739 euroa, ja se toteutettiin Helsingin vaalipiirissä. Pienin kampanja, jolla pääsi kansanedustajaksi tai varaedustajaksi oli nolla euroa.

Eduskuntavaalien 2023 vaalirahoituksen määrä kokonaisuudessaan on tämänhetkisen tiedon mukaan yhteensä noin 10,2 miljoonaa euroa, mutta VTV:n mukaan luku täsmentyy, kun kaikki vaalirahoitusilmoitukset on vastaanotettu ja tarkistettu.

Vaalirahoituksen valvojat ovat yhteydessä niihin, jotka eivät vielä ole palauttaneet ilmoitustaan. Jos ilmoitusta ei kehotuksista huolimatta palauta, alkaa uhkasakkoprosessi. Uhkasakko on 5 000 euroa.

Uhkasakkoprosessi on aloitettu aiemmin useissakin vaaleissa, mutta tähän mennessä puuttuvat ilmoitukset on aina saatu ennen sakkoihin tuomitsemista.

Suurituloiset äänestivät eduskuntavaaleissa selvästi pienituloisia enemmän

Ilkka Ahtokivi 19.05.2023 | 08:08

Tilastokeskuksen vaalianalyysistä käy ilmi, että suurituloisimmista äänestäjistä kävi vaaliuurnilla runsas 85 prosenttia, kun pienituloisimmista äänesti reilut 58 prosenttia.

– Tuloilla on ollut myös aiemmissa vaaleissa suuri vaikutus äänestämiseen. Aiemminkin on ollut nähtävissä, että pienituloisimmat jättävät muita todennäköisemmin äänestämättä, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson.

Myös koulutuksella on selvä yhteys äänestysaktiivisuuteen, sillä korkeasti koulutetut äänestivät eduskuntavaaleissa keskimääräistä useammin.

– Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli aineistossa lähes 36 prosenttiyksikköä suurempi kuin pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden, Fredriksson kertoo.

Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin lähes kaikissa ikäryhmissä, ainoastaan vähintään 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmän kohdalla miehet ohittivat naiset äänestysaktiivisuudessa. Suurin ero äänestysaktiivisuudessa sukupuolten välillä oli kuitenkin ikäjakauman nuoremmassa päässä.

– Nuoret miehet ovat naisiin verrattuna passiivisia äänestäjiä. Nuorten naisten äänestysprosentti oli noin kymmenen prosenttiyksikköä samanikäisiä miehiä suurempi.

Työssäkäyvät olivat eduskuntavaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä, kun taas työvoiman ulkopuolella olevat käyttivät äänioikeuttaan vähiten.

Vieraskielisillä äänestysaktiivisuus jäi selvästi pienenemmäksi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisistä äänioikeuteutuista äänesti alle 40 prosenttia, kun suomen- tai saamenkielisistä äänesti runsas 71 prosenttia ja ruotsinkielisistä jopa 76,5 prosenttia.

Ben Zyskowicz: Näistä syistä kokoomus voitti

Juuso Laitinen 07.04.2023 | 12:36

Kokoomuksen kansanedustaja, jo 12:lle eduskuntakaudelleen valittu Ben Zyskowicz pohtii Verkkouutisten BenTV:ssä syitä kokoomuksen vaalivoitolle.

– No, tottakai keskeinen kansalaisten huoli on se, että tätä (Sanna) Marinin (sd.) vasemmistohallituksen velkarallia ei voi jatkaa. Talous on laitettava parempaan kuntoon, Zyskowicz toteaa pääsyyksi.

Kokoomuskonkari arvioi osasyyn löytyvän myös Marinin hallituksen mainostamien uudistusten vaikuttamattomuudesta.

– Uskon, että asiaan vaikutti myös se, että vaikka Marinin hallitus on puhunut siitä, miten he ovat tehneet uudistuksia sotessa, miten he ovat kouluun laittaneet rahaa ja tehneet kaikkea muuta hyvää, niin jokainen näkee, että terveydenhuolto on kriisissä, vanhustenhoiva on kriisissä, katujen nuorisorikollisuus ei ole paranemaan päin eikä kouluissa, ei myöskään varhaiskasvatuksessa, asiat ole riittävän hyvällä tolalla, Zyskowicz toteaa.

Samalla hän huomauttaa ettei väitä, että asiat olisivat riittävän hyvällä tolalla myöskään tämän vaalikauden päättyessä neljän vuoden kuluttua.

– Mutta ei pidä kenenkään kuvitella, että Marinin hallituksen jäljiltä asiat olisivat kunnossa. Ihmiset näkivät tämän, ja se myös vaikutti opposition voittoon.

Pääministeri jätti hallituksen eronpyynnön presidentille

Leo Kirjonen 06.04.2023 | 11:36

Presidentin kanslia tiedottaa, että pääministeri Sanna Marin on jättänyt valtioneuvoston eronpyynnön torstaina 6. huhtikuuta 2023.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on hyväksynyt eronpyynnön ja pyytänyt valtioneuvostoa jatkamaan toimitusministeristönä, kunnes uusi valtioneuvosto on nimitetty.

Presidentti Sauli Niinistö hyväksyi eronpyynnön. Kuva Matti Porre

USU: Enemmistö PS:n piirijohtajista lähtisi hallitukseen kokoomuksen kanssa

Ville Mäkilä 03.04.2023 | 15:44

Enemmistö perussuomalaisten piirijohtajista lähtisi kokoomuksen kanssa hallitukseen, Uutissuomalainen kertoo.

Kokoomuksen kanssa hallitukseen lähtisi kymmenen piirijohtajaa 16:sta. Kuusi piirijohtajaa ei ota asiaan kantaa. Yksikään ei vastusta hallitukseen lähtöä.

Usea piirijohtaja perusteli vastaustaan puolueen saamalla suurella äänimäärällä.

– Kyllä vaalitulos sitä tarkoittaa, että hallitusvastuuseen pitää pyrkiä. Hallituksesta pystymme vaikuttamaan, Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Janne Luoma-aho sanoo USU:lle.

Piirijohtajat, jotka eivät ottaneet kysymykseen kantaa, haluavat jättää asian hallitusneuvottelijoille tai katsovat, että vastaus riippuu neuvotteluiden asiasisällöistä.

– On vaikea vastata kyllä tai ei. Haluamme tietysti hallitukseen hoitamaan omaa politiikkaa, mutta ehtona on se, että ohjelmat sopivat yhteen, Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Raimo Heinänen perustelee USU:lle.

Moni kokoomusyhteistyötä kannattavistakin piiripuheenjohtajista asettaisi hallitukseen osallistumiselle ehtoja. Useissa vastauksissa toistuu ajatus siitä, että hinnalla millä hyvänsä hallitukseen ei voida lähteä.

– Ei pidä lähteä apupuolueeksi, vaan pidetään puolueen oma linja ja tavoitteet. Viime kerralla, kun perussuomalaiset oli hallituksessa, se oli vain apupuolueena ministeripaikkojen takia. Siihen ei pidä ryhtyä, Arttu-Petteri Klami Kymen piiristä sanoo.

Hallitukseen osallistumisen kynnyskysymykseksi puheenjohtajat nostavat useimmiten maahanmuuton ehtojen kiristämisen.

Myös talouden tasapainotus, ilmastopolitiikan tavoitteiden maltillistaminen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvät asiat nousevat vastauksissa vahvasti esiin.

Maria Ohisalo: Ilmoitan ensi viikolla, haenko jatkoa vihreiden johdossa

Ville Mäkilä 03.04.2023 | 13:58

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ei ole vielä päättänyt, aikooko hän hakea jatkoa puolueen puheenjohtajan tehtävissä ensi kesän puoluekokouksessa.

Vihreiden julkaiseman tiedotteen mukaan Ohisalo ilmoittaa jatkoaikeistaan pääsiäisen jälkeen.

Vihreiden kannatus jäi eduskuntavaaleissa tasan seitsemään prosenttiin. Pudotusta edellisten eduskuntavaalien tuloksesta oli peräti 4,5 prosenttiyksikköä.

Ohisalon mukaan vihreillä on ”äärimmäisen korkea” kynnys lähteä mukaan seuraavaan hallitukseen.

– Vaalitulos oli vihreiden osalta valtava tappio. Siitäkin huolimatta aiomme olla vastavoima sisäänpäinkääntyneelle, ihmisiä erottelevalle ja ympäristöä tärvelevälle politiikalle. Näen itse, että hallitukseen lähtemisen kynnys on äärimmäisen korkea. Emme lähde hallitukseen, joka leikkaa koulutuksesta, jarruttaa ilmastokriisin ja luontokadon torjunnassa tai lisää eriarvoisuutta. Vihreät ei suostu viherpesemään sellaisen hallituksen politiikkaa, Ohisalo toteaa.

Ohisalo korostaa, että tappio on samaan aikaan tilaisuus puolueelle uudistaa itseään.

– Tappiossa on aina hopeareunus, sillä se pakottaa uudistumaan. Vihreiden on pystyttävä tarjoamaan tulevaisuusvisio, joka puhuttelee ihmisiä. Olemme puolueena saavuttaneet pohjakosketuksen, nyt on aika sisuuntua ja nousta tästä ylöspäin, Ohisalo korostaa.

SDP pelasi näissä vaaleissa riskillä

Satu Schauman 03.04.2023 | 13:17

– Itse pidän parhaana asiana, että perussuomalaiset eivät ole kahden parhaan joukossa.

Näin SDP-konkari Erkki Tuomioja tunnusti olevansa ”helpottunut” vielä puoli yhdeksän aikaan illasta Hotelli Presidentin vaalivalvojaisissa. Ennakkoäänten jälkeen kokoomus ja SDP näyttivät kisaavan kärkipaikasta.

Puoli tuntia tämän jälkeen palikat olivat jo asettumassa uuteen järjestykseen. Toinen SDP-konkari Antti Rinne ei suostunut sanomaan perussuomalaisista vielä mitään. Realistina hän muistutti, että perussuomalaisilla on ollut tapana yllättää vaalipäivänä.

Vaalien tulos on nyt tiedossa. Tuomiojan helpotus oli ennenaikaista, mutta hänen sanoihinsa kiteytyi SDP:n vaalistategia, joka nojautui vahvasti ideologiaan – ja riskin ottoon. Kampanjan keskiössä oli puolueen puheenjohtaja Sanna Marin.

Ensimmäinen peliliike tehtiin tammikuussa, jolloin Marin viestitti, ettei hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa käy. Sittemmin kampanjointi rakentui vahvasti kahden blokin vastakkainasettelulle. ”Sinimustan” hallituksen voisi estää vain äänestämällä toisen blokin yhtä puoluetta – SDP:tä.

Kolmanneksi Marin otti mitä ilmeisimmin tietoisia riskejä asiakysymyksissä, kuten Ukrainan tukemisessa Hornet-hävittäjillä. Oli selvää, ettei Horneteja voida lähettää Ukrainan avuksi tässä ja nyt. Vuosien päästä ne olisivat taas liian vanhentuneita. Politiikassa tärkeämpää on silti usein, miltä asiat näyttävät kuin mitä ne todellisuudessa ovat.

Neljänneksi Marin lähti viimeisten viikkojen televisioväittelyihin räväkästi haastaen. Väittelyissä ei saa jäädä statistiksi, mutta jatkuva päälle puhuminen voi myös karkottaa äänestäjät. Vaalipäivän ääniä kohti mentäessä perussuomalaiset kiilasi joka tapauksessa ohi, mikä tuntui tulleen ainakin osalle demareista yllätyksenä.

SDP otti vaalikampanjassaan riskejä, jotta se olisi tullut ykkösenä maaliin. Tämä oli puolueelle kohtalon kysymys. Stategia pakotti repimään railoa myös vasemmistoliittoon ja etenkin vihreisiin – äänien saamiseksi. Nähtäväksi jää, minkälaisia vaikutuksia tällä tulee olemaan.

Tekikö SDP vaalikampanjassaan virheitä? Tämän SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen tuoreeltaan kiisti Hotelli Presidentissä, kun vaalien tulos alkoi olla selvä. Mäkysen mielestä tärkeää oli, että näissä vaaleissa olivat vastakkain ”selkeät vaihtoehdot”. Iltayhdentoista jälkeen vaalivalvojaisiin saapunut puolueen puheenjohtaja kiitti puheessaan ehdokkaita, mutta ei jäänyt vastaamaan median kysymyksiin.

Kokoomuksen ja SDP:n talouspolitiikan käsitykset ovat vaalien alla olleet kuin yö ja päivä. On kuitenkin selvää, että liikkumavaraa SDP:ssäkin on.

– Yleensä aina vaaleissa puhutaan tiukemmin, kuin mitä ennen vaalipäivää ja tiukemmin, mitä ajatellaan, tokaisi Antti Rinne SDP:n vaalivalvojaisten illassa viitaten yhä sinipunahallituksen mahdollisuuteen. Itse Rinne ei näissä vaaleissa kyennyt uusimaan kansanedustajanpaikkaansa.

Vaalit voittanut kokoomus on avainasemassa hallituksen muodostamisessa. Mahdollisuudet on pidetty avoinna niin perussuomalaisten kuin SDP:nkin suuntaan. Niin tai näin, enemmistöhallituksen muodostamisesta ei tule helppoa. Keskusta ilmoitti jo jäävänsä oppositioon.

Annika Saarikko: Keskusta kuuluu oppositioon

Ville Mäkilä 03.04.2023 | 12:33

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan puolueen heikko vaalitulos on osoitus siitä, että keskustan paikka on oppositiossa.

Keskustan kannatus jäi eduskuntavaaleissa 11,3 prosenttiin. Kyseessä on keskustan kaikkien aikojen huonoin vaalitulos eduskuntavaaleissa.

– Takana on kahdeksan vastuun vuotta. Kummankin, keskenään hyvin erilaisen hallituskauden lopputulemana suomalaisten luottamus meihin on laskenut rajusti, Saarikko sanoo keskustan tiedotteessa.

Saarikon mukaan hallitustyöhön ja vaikeisiin päätöksiin vaaditaan kansan tukea.

– Sitä ei nyt ole. Vaalitulos on selvä: Kansa haluaa keskustan oppositioon.

– Eduskuntaryhmämme on pienempi kuin sataan vuoteen. Tämä pysäyttävä tieto velvoittaa meitä valittuja tekemään työmme erityisen hyvin. Kansanliikkeen kohtalo on tietysti eduskuntaryhmää paljon laajemman joukon käsissä. Upea jäsenistömme, vahva kenttäväkemme osoitti voimansa näissäkin vaaleissa.

Hänen mukaansa työ keskustan luottamuksen palauttamiseksi alkaa tänään.

– Tulevien vuosien tehtävä on äänestäjä kerrallaan nostaa keskusta takaisin suureksi puolueeksi. On aika kirkastaa olemassaolomme merkitys. On katsottava tulevaisuuteen. Käpertyä ei saa. Aatteemme periaatteissa ja juurissamme on paljon sellaista, josta nousumme versoo tässäkin ajassa, Saarikko linjaa.

Omaa asemaansa keskustan puheenjohtajana hän kertoo arvioivansa kevään kuluessa.

Yrittäjät: Äänestäjät odottavat uutta talouspolitiikkaa

Ilkka Ahtokivi 03.04.2023 | 10:49

– Nyt odotetaan toimia, jotka sopeuttavat julkista taloutta sekä vahvistavat kasvua ja työllisyyttä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Hallituksen talouslinjan kritiikki näkyy siinä, että hallituspuolueet menettivät 17 kansanedustajaa ja lähes kuusi prosenttiyksikköä kannatusta.

– Uuden talouslinjan odotus näkyy kokoomuksen ja perussuomalaisten voitossa. Äänestäjät haluavat, että tulot ja menot saadaan tasapainoon sekä velanotto vähenee, Pentikäinen arvioi.

Hänen mukaansa yrittäjille tärkein vaaliteema oli verotus. Odotetaan, että yritysten ja yrittäjien verotus on vaalikauden ajan vakaa ja ennakoitava.

– Kokoomus ja perussuomalaiset lupasivat, että yritysten ja yrittäjien verotus ei kiristy. Yrittäjät odottavat, että näin myös toimitaan.

– Toivomme, että tulee sellainen hallituspohja, joka uudistaa Suomen työmarkkinoita ja siten vahvistaa talouden kasvua. Sellaiseen on vaalituloksen pohjalta edellytyksiä, Pentikäinen sanoo.

– Yrittäjien tämän ajan suosikkipuolueet kokoomus ja perussuomalaiset voittivat. Siksi voi olettaa, että Yrittäjien agendalla pitäisi olla mahdollisuuksia, hän lisää.

Suomen tilanne on vakava

Yrittäjät muistuttaa, että Suomen tilanne on vakava.

– Euroopassa on sota, Suomen julkinen talous velkaantuu kovaa vauhtia, talouden kasvu on heikkoa ja satoja tuhansia suomalaisia on työmarkkinoiden ulkopuolella, Pentikäinen sanoo.

– Seuraavalta hallitukselta odotetaan määrätietoisia toimia kasvun vahvistamiseksi, julkisen talouden sopeuttamiseksi ja työmarkkinoiden uudistamiseksi, hän jatkaa.

Pentikäisen mukaan pitää muistaa, että Suomen kasvu on suomalaisten yritysten kasvun summa.

– Siksi pitää panostaa voimakkaasti siihen, että yrittäjät ja omistajat uskaltavat investoida, työllistää ja kasvattaa yrityksiään. Se edellyttää ennen muuta ennakoitavaa verojärjestelmää.

Verkkouutiset

Eduskuntavaalit 2023