Eduskuntavaalit 2023

Kansanedustaja kertoo: Sanoin, että ensin ota askel taaksepäin ja rauhoitu

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kertoo olevansa tyytyväinen, että hänen kollegansa Ben Zyskowiczin kimppuun lauantaina Helsingin Itäkeskuksessa käynyt mies saatiin nopeasti kiinni.

Mies oli metrolaiturilla uhannut työntää Zyskowiczin metron alle.

– Jo pelkkä ajatus, että täysin tuntematon ihminen haluaisi heittää kansanedustajaehdokkaan metron alle on todella kauhistuttava. Ehdokkaalla kannattaa tässä ilmapiirissä olla aina joku tukija mukana ja turvana, Pia Kauma twiittaa.

– Vihamielisyys ei ole aina suunniteltua, vaan voi nousta pintaan keskustelun aikana tai aivan yllättäen, hän huomauttaa.

– Siinä on ehdokkaan mukana olijankin oltava koko ajan valppaana eikä katse saa harhautua muualle. Ehdokkaisiin kohdistuva aggressio näkyy myös tienvarsimainosten tuhoamisessa.

Pia Kauma sanoo tavanneensa viime viikkojen aikana satoja ihmisiä kaduilla kampanjoidessaan.

– Aina on niitä, jotka pyrkivät melkein iholle tai niin lähelle, että olo voi olla todella tukala. Eilen sanoin yhdelle henkilölle, että ihan ensimmäiseksi ota askel taaksepäin ja rauhoitu. Sitten vasta voimme keskustella, Kauma kirjoittaa Twitterissä.

Olen viime viikkojen aikana tavannut jo satoja ihmisiä. Aina on niitä, jotka pyrkivät melkein iholle tai niin lähelle, että olo voi olla todella tukala. Eilen sanoin yhdelle henkilölle, että ihan ensimmäiseksi ota askel taaksepäin ja rauhoitu. Sitten vasta voimme keskustella.

— Pia Kauma (@PiaKauma) March 27, 2023

Jyri Häkämies: Tärkeää, että SDP:n talouslinjasta saataisiin selkoa

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies peräänkuuluttaa SDP:ltä selkeämpiä vastauksia talouspolitiikan keskeisiin kysymyksiin. Häkämies kommentoi asiaa Twitterissä lauantaina.

– Entistä tärkeämpää on, että tulevissa vaalitenteissä saadaan selkoa puolueen talouslinjasta ja sen keinoista, koska talouspolitiikan valinnat ovat seuraavan hallituksen isoin päätös, hän kirjoittaa.

EK-johtaja viittaa viestissään Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimittaja Teemu Muhosen perjantaiseen kirjoitukseen. Analyysissään Muhonen arvioi SDP:n talous- ja työllisyyslinjausten perustuvan lähinnä ”toiveiden varaan”. Pääministeripuolueen tavoitteet ja keinot ovat toimittajan mukaan kaukana toisistaan. Esimerkiksi SDP:n esittämät lisäpanostukset peruskouluun sekä tutkimukseen ovat todennäköisesti  hyödyllisiä, mutta työllisyyttä ja talouskasvua ne kohentavat vasta pidemmän ajan päästä, Muhonen kirjoittaa.

Jyri Häkämies on aikaisemmin kritisoinut Sanna Marinin (sd.) hallitusta epäonnistumisesta julkisen talouden hoidossa.

– Hallitus on tietysti toiminut kriisioloissa, mutta tietenkin meillä on ollut velkaryyppy päällä ja nyt nähdään, että se oppi, että otetaan velkaa ja velka on korotonta, se ei ihan pitänyt ja nyt korkomenot ovat kasvussa, Häkämies sanoi Verkkouutisille helmikuussa.

Jos ei seuraava hallitus ryhdy uudistuksiin tilanteen parantamiseksi, varoitti Häkämies Suomen julkisen talouden ajavan ”päin seinää”.

Entistä tärkemämpää on, että tulevissa vaalitenteissä saada selkoa puolueen talouslinjasta ja sen keinoista, koska talouspolitiikan valinnat ovat seuraavan hallituksen isoin päätös. https://t.co/Mmxegw7WLH

— Jyri Häkämies (@jyrihakamies) March 25, 2023

Äänestysprosentti perjantaina keskipäivällä on 13,3

Suomalaisista äänioikeutetuista 13,3 prosenttia on käynyt äänestämässä perjantaina puoleen päivään mennessä, oikeusministeriö kertoo tulospalvelussaan.

Yhteensä äänensä on antanut 570 014 ihmistä.

Vaalipiireittäin suurin äänestysaktiivisuus on tähän saakka ollut Satakunnan vaalipiirissä, tasan 16 prosenttia. Seuraavaksi aktiivisimmin ennakkoon on käyty äänestämässä Lapin (15,7 prosenttia) ja Pirkanmaan vaalipiireissä (15,2 prosenttia).

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona 22. maaliskuuta ja jatkuu kotimaassa tiistaihin 28. maaliskuuta saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2. huhtikuuta.

Tehostaminen ei ole leikkaamista

Talousasiantuntija ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Martin Paasi korostaa, että kokoomuksen esittämä sote-palveluiden tehostaminen ei tarkoita palveluista leikkaamista.

Hän ottaa asian puheeksi siksi, että asia käsitetään toistuvasti väärin.

– Sotesta keskustellessa monella eduskuntapuolueen puheenjohtajalla on vaikea ymmärtää, että kun kokoomus haluaa hillitä sotekustannusten kasvua neljästä kolmeen miljardiin, niin se ei ole leikkaamista. Se on kolmen miljardin panostus soten ongelmien korjaamiseksi. Muun muassa 17 000 sairaanhoitajan ja 8 800 lähihoitajan rekrytoimiseksi. Sen lisäksi halutaan tehostaa tekemistä, Paasi kirjoittaa blogissaan.

Jos työkokemusta ei ole, Paasin mukaan voi olla vaikea ymmärtää, miten asioita tehdään.

– Näin rahan syytämisestä tulee kaikenkattava keino ”parantaa” tekemisen määrää ja sen laatua. Tehostaminen ymmärretään leikkaamiseksi. Ehkä tarkoituksella, ehkä ei.

Paasi huomauttaa, että palveluita parannetaan ensisijaisesti tekemistä tehostamalla.

– Tehostaminen ei tarkoita sitä, että työntekijöiltä vaaditaan lisää työtunteja. Tehostaminen tarkoittaa sitä, että asioita tehdään fiksummin.

Paasi kertoo työurallaan tehostaneensa useita organisaatioita. Se on hänen mukaansa periaatteessa helppoa.

– Ensiksi poistetaan organisaation siilot. Mitä useampaan osaan organisaatio on jakautunut, sitä enemmän vastakkainasettelua organisaatiossa on. Sen jälkeen arvioidaan eri työvaiheiden ajankesto. Selkeät aikasyöpöt otetaan tarkasteluun ja esimerkiksi koodataan automaatioksi, vaihdetaan yhteistyökumppaneita tai muutetaan kyseisen tekemisen toteutustapaa.

Hänen mukaansa tehostamisen seurauksena työajat lyhenevät, oman työpanoksen merkityksellisyys paranee ja työtyytyväisyys yleistyy.

– Luonnollisesti myös organisaation tuottavuus paranee eli saadaan aikaiseksi enemmän ja parempaa vähemmällä, ja tehoja löytyy myös yllättäviin tilanteisiin. Rahaa palaa vähemmän ja osa resursseista voidaan ohjata sinne, missä niitä tarvitaan. Vaikka käytäntö on yllä kuvattua hankalampaa, tämä on täysin tehtävissä, Paasi huomauttaa.

Kun ongelmia ratkotaan vain rahaa lisäämällä, Paasin mielestä tuhlataan varoja, ihmisiä ja potentiaalia.

– Kahviautomaatilla haukutaan toisia, tekemisen tapaa pidetään typeränä ja omassa mielessä pohditaan alan vaihtoa. Tähän eivät mitkään miljardit auta.

– Siksi poliittisessa keskustelussa leikkaamisen ja lisävelan lisäksi pitäisi sisäistää tämä kolmannen vaihtoehdon ydin. Tehostamisella ei tarkoiteta palveluiden vähentämistä, työrasituksen lisäämistä tai potkujen antamista. Tehostamisella tarkoitetaan fiksumpaa tekemistä, Paasi päättää.

Ymmärtävätköhän kaikki tämän 🤔

”Tehostamisella ei tarkoiteta palveluiden vähentämistä, työrasituksen lisäämistä tai potkujen antamista. Tehostamisella tarkoitetaan fiksumpaa tekemistä.
Olisiko jo vihdoin sen aika?”

👇👇👇https://t.co/Bb2UxK3t5f#vaalit2023 @UusimaaKokoomus

— Martin Paasi | KOK 70 | Uusimaa (@MartinPaasi) March 22, 2023

HS: Kokoomuksella suurin mahdollisuus saada uusia äänestäjiä

Kokoomuksella on suurin mahdollisuus saada uusia äänestäjiä tämän kevään eduskuntavaaleissa, ilmenee Helsingin Sanomien haltuunsa saaman puoluebarometrin tuloksista.

Barometrissa mahdollisuudesta uusien äänestäjien houkutteluun käytetään termiä eduskuntavaalipotentiaali. Se kertoo, mitkä kaikki puolueet ovat sellaisia, joiden asettamia ehdokkaita vastaaja saattaisi äänestää eduskuntavaaleissa. Potentiaaliluku kiinnostaa puolueita, sillä se kertoo kuinka paljon se voisi kasvattaa kannatustaan tilanteessa, jossa kaikki vaalikampanjoinnissa sujuu ihanteellisen hyvin.

Vastausten mukaan 38 prosenttia saattaisi äänestää kokoomuksen ehdokasta eduskuntavaaleissa.

Seuraavaksi korkein potentiaaliluku on SDP:llä, 35 prosenttia. Vastaajista 33 prosenttia ilmoitti voivansa äänestää PS:n ehdokasta.

Vihreiden ehdokasta voisi äänestää 29, keskustan ehdokasta 23 ja vasemmistoliiton ehdokasta 23 prosenttia vastaajista.

Vastaajista yhdeksän prosenttia voisi äänestää jonkun muun puolueen tai ryhmittymän ehdokasta. Neljä prosenttia ei osannut sanoa, minkä puolueen ehdokasta äänestäisi. Yksi prosentti ilmoitti, ettei äänestäisi minkään puolueen ehdokasta.

Koska vastaaja voi valita useamman puolueen, potentiaaliluku on suurempi kuin puolueiden kannatuskyselyissä julkaistut luvut.