Miehillä ja naisilla omat puolueet
Suomalaisissa puolueissa näkyy eroja siinä, houkuttelevatko ne ehdokkaikseen ja kannattajikseen enemmän miehiä vai naisia. Havaitsimme sukupuolittuneisuuden Ajatuspaja Toivon selvityksessä Puolueiden kannatusrakenteet eduskuntavaaleissa 2023, joka julkaistiin 25.6. Selvityksessä käytiin läpi ehdokasasettelu ja tulokset kaikissa vaalipiireissä kuuden suurimman puolueen osalta.
Selvityksemme kanssa saman havainnon olivat tehneet Åbo Academin tutkijat raportissaan Finland turned right, joka julkaistiin 27.6., ja raportin aineisto oli kansalaisilla teetetty kyselytutkimus.
Tässä kirjoituksessa käydään läpi keskeisimmät tulokset Ajatuspaja Toivon eduskuntavaaliselvityksestä. Se on vapaasti luettavissa kokonaisuudessaan Ajatuspaja Toivon verkkosivuilla.
Selvitys osoitti, että koko maassa keskimäärin ehdokasasettelu oli sukupuolittunein perussuomalaisissa, joissa vain 35 % ehdokkaista oli naisia. Vaalituloksissa voimakkaimmat vinoumat olivat vihreissä ja vasemmistoliitossa. Vihreiden äänestäjistä peräti 74 % valitsi naisehdokkaan, ja vasemmistoliitossakin 72 %. Molempien puolueiden eduskuntaryhmät ovat myös hyvin naisvaltaiset, vihreiden edustajista 77 % ja vasemmistoliiton 82 % on naisia.
On nähtävissä, että puolueet ovat sukupuolittuneet ehdokasasettelun ja vaalituloksen perusteella. Ilmiö näkyy vaalipiirikohtaisessa tarkastelussa. Kokonaiskuva puolueiden kannatusrakenteista piirtyy paljon tarkemmin vaalipiirien analysoinnista ja vertailuista verrattuna siihen, että tarkasteltaisiin vain yleisesti koko maan tilannetta tai esimerkiksi eduskuntaryhmien kokoonpanoja.
Miehiä äänestettiin kokoomuksessa, perussuomalaisissa ja keskustassa
Perussuomalaisissa miesehdokkaat jyräsivät. Ehdokasasettelussa miespainotus oli voimakasta. Satakunnassa naisia oli yhtä paljon listalla kuin miehiä, mutta 11 muussa Manner-Suomen vaalipiirissä perussuomalaisten listoilla oli selvä miesenemmistö – Kaakkois-Suomessa jopa 80 % ehdokkaista oli miehiä.
Koko maassa 62 % perussuomalaisten äänestäjistä antoi äänensä miehelle. Voimakkainta sukupuolipainotus oli Kaakkois-Suomessa, jossa 85 % äänesti miesehdokasta. Miesehdokkaat keräsivät perussuomalaisten äänistä yli 70 % kuudessa vaalipiirissä. Vain Lapissa perussuomalaisten äänistä enemmistö (73 %) annettiin naisille. Perussuomalaisten kansanedustajista 29 on miehiä ja 17 naisia.
Keskustan ehdokaslistoilla sukupuolijako oli melko tasainen. Lapissa oli ehdokasjoukossa selvä miesenemmistö (71 %). Koko maassa kaikista keskustan äänestäjistä 59 % päätyi miesehdokkaaseen. Kolmessa vaalipiirissä (Varsinais-Suomi, Häme ja Satakunta) naiset saivat keskustan listoilla enemmän ääniä kuin miehet. Miehiä suosittiin ennen kaikkea Vaasan (79 % äänistä) ja Uudenmaan (75 %) vaalipiireissä. Keskustan kansanedustajista miehiä on 14 ja naisia 9.
Koko maassa kokoomusäänestäjistä 58 % valitsi miesehdokkaan. Vain Helsingin vaalipiirissä kokoomusäänestäjistä enemmistö (63 %) valitsi naisehdokkaan. Eniten kokoomuksen miesehdokkaita suosittiin Kaakkois-Suomen (83 %), Lapin (82 %) ja Keski-Suomen (72 %) vaalipiireissä. Ehdokasasettelu oli kokoomuksessa sukupuolijaoltaan tasapainoinen lähes kaikissa vaalipiireissä. Kokoomuksen valituista 29 on miehiä ja 19 naisia.
SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät suosivat naisehdokkaita
Vihreissä naisia asetettiin ehdolle huomattavasti enemmän kuin miehiä. Vain kolmessa vaalipiirissä miehiä naisia oli tasamäärä tai miesehdokkaita niukasti enemmän kuin naisia. Varsinais-Suomessa vihreiden listalla 76 % oli naisehdokkaita ja äänestäjistä peräti 93 % valitsi naisen. Lapissa 79 % ehdokkaista oli naisia ja äänistä 94 % annettiin naisehdokkaille. Jopa 10 vaalipiirissä vihreät naisehdokkaat saivat yli 70 % äänistä. Vihreiden eduskuntaryhmässä on 10 naista ja kolme miestä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on sukupuolittunein. Ryhmään kuuluu yhdeksän naista ja kaksi miestä. Vaikka vasemmistoliiton ehdokasasettelu oli sukupuolijaoltaan tasapainoinen lähes kaikissa vaalipiireissä, äänestäjät suosivat naisehdokkaita. Miesehdokkaat saivat naisia enemmän ääniä vain kahdessa vaalipiirissä. Seitsemässä vaalipiirissä naisehdokkaat keräsivät vähintään 70 % vasemmistoliiton äänistä.
SDP:n eduskuntaryhmä on sukupuolijaoltaan tasapainoisin. Siihen kuuluu 22 naista ja 21 miestä. Ehdokkaiksi asetettiin enemmän naisia kuin miehiä. Yhdessäkään vaalipiirissä miehiä ei ollut listalla puolta enempää, mutta kokonaisuutena listat olivat tasapainoiset. Kaikissa 12 vaalipiirissä SDP:n kannattajista enemmistö valitsi naisehdokkaan. Oulun, Kaakkois-Suomen ja Helsingin vaalipiireissä naisehdokkaat saivat vähintään 75 % äänistä.
Puolueiden ehdokasasettelun ja vaalituloksen sukupuolittuminen on osa poliittista polarisaatiota, jossa ihmiset, asiat, mielipiteet ja ilmiöt eritytyvät omiin kupliinsa. Jos puolue houkuttelee ja puhuttelee vain tietyntyyppisiä ihmisiä, puheenaiheet ja näkemykset rajautuvat.
Olisi hyvä, että puolueiden toimijat edustaisivat laajasti eri sukupuolia, ikäryhmiä, koulutus- ja ammattitaustoja, jotta jo puolueiden sisäisissä keskusteluissa ja linjauksissa eri näkökulmat tulisivat esiin. Tämä helpottaisi puolueiden välillä tehtävää yhteisten asioiden yhteensovittelua ja lisäisi suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeää kompomissikykyä.
