Työmarkkinajärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) etunenässä ovat hämmästelleet pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tyrmäystä työmarkkinajärjestöjen irtisanomiskiistaan valmistelemalle ratkaisuesitykselle, josta Verkkouutiset kertoi maanantaina.
Pääministeri Sipilä sanoi, ettei määräaikaisten työsopimusten helpottaminen ole työllisyysvaikutuksiltaan riittävä ehdotus, jotta hallitus vetäisi pois irtisanomislakiesityksensä. Sipilän mukaan työmarkkinajärjestöjen ehdotuksessa on myös naisten työmarkkina-asemaan liittyviä ongelmia.
Sipilän talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen kertoo, että pääministerin arvio perustuu kokonaisharkintaan.
– Työllisyysvaikutukset on arvioitu vähäisimmiksi (kuin irtisanomislakiesityksellä) ja sitten tähän liittyy tasa-arvoon ja työmarkkinoiden rakenteeseen eli määräaikaisuuksien määrään liittyviä ongelmakohtia. Tässä kohtaa ei ole nähty perustelluksi lähteä tätä tietä eteenpäin, talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen sanoo Verkkouutisille.
Lahtinen kertoo, että työmarkkinajärjestöjen ehdotusta on arvioitu keskusteluissa virkamiesten kanssa.
– Meillä on tehty huolellinen arvio irtisanomislain työllisyysvaikutuksista ja kun vertaamme nyt julkisuudessa ollutta esitystä siihen, niin meidän on syytä olettaa, että irtisanomiseen liittyvän epävarmuuden pienentäminen antaa meille parempia mahdollisuuksia lisätä työllisyyttä ilman niitä ongelmia mitä liittyy esimerkiksi tasa-arvonäkökulmaan, Lahtinen sanoo.
Määräaikaisten sopimusten vaikutukset hyvin epävarmoja
Julkisuudessa työmarkkinajärjestöjen ehdotusta puolustaneen EK:n pääekonomistin Penna Urrilan mukaan ainakaan tutkimusnäytön perusteella ei voida sanoa, että määräaikaisten sopimusten joustavoittaminen olisi heikompi vaihtoehto kuin kaavailtu irtisanomislaki.
Hallitus päätti viime keväänä kehysriihessään henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisen lisäksi, että työnantaja voi tehdä alle 30-vuotiaan kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä. Heinäkuussa hallitus päätti kuitenkin lopettaa alle 30-vuotiaiden määräaikaisuuden perusteita koskevien muutosesitysten valmistelun. Syynä oli mallin byrokraattisuus ja sen heikko vaikuttavuus.
Sipilän erityisavustaja Markus Lahtinen kertoo, että tutkimuskirjallisuuden perusteella alle 30-vuotiaiden määräaikaisten sopimusten vaikutukset olivat hyvin epävarmoja, paljon epävarmempia kuin henkilöperusteisessa irtisanomisessa. Koska virkamiehet olivat perehtyneet asiaa koskevaan tutkimuskirjallisuuteen jo kesällä, työmarkkinajärjestöjen esityksestä oli mahdollista tehdä sen perusteella nopea arvio.
Lahtinen korostaa, ettei virkamiesten eikä hallituksen käytössä ole ollut nyt yksityiskohtaista esitystä työmarkkinajärjestöiltä, vaan ensireaktio perustuu julkisuudessa olleisiin tietoihin ja pääministerin työmarkkinajärjestöiltä saamiin tietoihin. Sipilä tapasi maanantaina SAK:n johtoa ja muun muassa Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon.
– Jos tulee jokin esitys, johon hallituksen kannattaa tarttua, niin ennen kuin lopullinen päätös tehdään, sen vaikutukset arvioidaan huolellisesti perustuen tutkimuskirjallisuuteen ja näistä kahdesta asiasta tehdään kokonaisharkinta. Mutta tällä hetkellä meillä ei ole minkäänlaista esitystä, eikä arviointi ole päivän eikä kahden homma, vaan siihen käytetään useampi päivä, Lahtinen sanoo.
Paikallinen sopiminen herättäisi kiinnostusta
Lahtinen toteaa hallituksen myöntäneen avoimesti, että irtisanomislakiesityksen työllisyysvaikutukset ovat vähäiset. Paikallisella sopimisella sen sijaan voisi pitkällä aikavälillä olla merkittäviä työllisyyttä lisääviä vaikutuksia.
Lahtinen sanoo, että jos työmarkkinajärjestöjen esityksessä olisi mukana paikallinen sopiminen, niin sellainen esitys herättäisi hallituksessa erityistä kiinnostusta.
– Paikallisen sopimisen edistäminen on hallitukselle tärkeä asia. Sellaisia esityksiä etenkin mielellään katsottaisiin, jos sellaisia tulisi, Lahtinen viestittää.
