EK:n pääekonomisti Penna Urrilan mukaan hallituksen itsensä tilaamat laskelmat eivät tue pääministeri Juha Sipilän (kesk.) väitettä siitä, että määräaikaisten palkkaamisen helpottaminen ei työllistäisi yhtä paljon kuin hallituksen kaavailema irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä.
Juha Sipilä totesi tiistaina illalla medialle eduskunnassa, ettei määräaikaisten työsopimusten helpottaminen pienissä yrityksissä ei ole työllisyysvaikutuksiltaan riittävä ehdotus, jotta hallitus vetäisi niin kutsutun irtisanomislain pois.
Sipilän mukaan hallitus on ollut koko irtisanomislakiprosessin ajan avoin kaikille ehdotuksille, mutta työmarkkinajärjestöiltä ei ole tullut korvaavaa eikä hallitukselle ole löytynyt edes keskustelukumppania.
Verkkouutiset kertoi maanantaina, että työmarkkinakeskusjärjestöt ovat esittämässä hallitukselle, että alle kymmenen hengen yritykset saisivat tehdä työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä yhden kerran. Vastavuoroisesti hallitus vetäisi pois irtisanomislakiesityksensä, ja ammattiliitot lopettaisivat työtaistelutoimensa.
EK:n Penna Urrila toteaa tiedotteessaan, että tutkimusnäyttö irtisanomisten helpottamisen vaikutuksesta on vaihtelevaa, ja vaikutukset työllisyyteen jäävät hallituksen kaavailemalla mallilla vähäisiksi.
– Sen sijaan vaikutukset työmarkkinoiden dynamiikkaan ja tuottavuuteen voisivat olla merkittävämpiä. Tämä todetaan selkeästi hallituksen esityksen perusteluissa, Urrila sanoo.
Hän muistuttaa, että hallituksen esityksen taustamateriaaleissa on kolme kattavaa arviota aiheeseen liittyvästä taloustieteellisestä tutkimuksesta.
– Entä sitten määräaikaisten työsopimusten käytön vapauttaminen pienissä yrityksissä? Esityksen taustamateriaaleissa käydään läpi myös tähän liittyvää tutkimusta. Tässäkin tutkimustulokset vaihtelevat, mutta vaikutuksen voi todeta olevan samankaltainen kuin irtisanomislailla: työmarkkinoiden dynamiikka kasvaa, mutta kokonaisvaikutus työllisyyteen ei ole merkittävä, Penna Urrila sanoo.
Hänen mukaansa mallien välillä päädytään aika lailla tasapeliin yleisen taloustieteellisen aineiston perusteella.
– Ainakaan tutkimusnäytön perusteella ei voida sanoa, että määräaikaisten sopimusten joustavoittaminen olisi heikompi vaihtoehto kuin kaavailtu irtisanomislaki. Todettakoon vielä se, että hallitus on itse aktiivisesti pyrkinyt joustavoittamaan määräaikaisten työsopimusten käyttömahdollisuuksia useaan otteeseen, ensiksi hallitusohjelmassa ja viimeksi keväällä 2018, hän jatkaa.
Urrilan mukaan myös yrittäjäkenttä on osoittanut arvostavansa työlainsäädännön joustavuutta, ja kyselydata vahvistaa, että koettu rekrytointikynnys laskisi pienissä yrityksissä kummallakin mallilla.
Penna Urrila torjuu myös väitteet määräaikaisuusvaihtoehdon osumisesta enemmän naisiin kuin miehiin.
Välitön vaikutus
Penna Urrilan mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen olisi irtisanomisten helpottamista parempi valinta, koska sen vaikutukset saavutettaisiin välittömästi ja ilman oikeudellista epävarmuutta.
Hän toteaa, että irtisanomisen laillisuuteen vaikuttaa lakitekstin lisäksi myös oikeuskäytäntö.
– Hallituksen kaavaileman lakimuutoksen todellinen vaikutus yritysten arkeen muovautuisi vasta vuosien kuluessa, kun oikeustapauksia olisi kertynyt riittävästi.
Urrila kommentoi asiaa myös Twitterissä. Hän toteaa ykskantaan, että esillä oleva laki ei kokeneiden työoikeusjuristien mukaan ”muuttaisi juuri mitään”.
Kaikkein tärkein peruste on Urrilan mukaan kuitenkin ”sinänsä pienestä asiasta syntynyt, mutta kohtuuttomat mittasuhteet saanut kiista Suomen työmarkkinoilla”.
– Määräaikaisuuksien vapauttamisesta olisi löydettävissä malli, jonka tosiasialliset talousvaikutukset olisivat samat tai paremmat ja joka lisäksi laukaisisi tämän pattitilanteen.
Hän muistuttaa, että jo tähän mennessä koettujen työrauhahäiriöiden talousvaikutukset ovat useita kymmeniä miljoonia euroja.
– Maksajina ovat suomalaiset yritykset ja välillisesti koko kansakunta. En usko näkeväni mitään vakuuttavaa perustetta sille, miksi tämän lukon purkaminen ja työelämän joustavoittaminen määräaikaisten sopimusten käyttöä vapauttamalla ei olisi Suomen etu.
Julkisuudessa ollut esitys määräaikaisten helpottamisesta pienissä yrityksissä ajaisi aivan samaa asiaan kuin mitä hallitus tavoittelee. Sitä paitsi, esitys ei riippuisi myöhemmästä oikeuskäytännöstä kuten irtisanomislaki https://t.co/aY4d5kf1Q4
— Penna Urrila (@peurrila) October 23, 2018
Yrityksen koko otetaan jo nyt huomioon, kun tuomioistuimelta tekevät kokonaisarviota irtisanomisesta. Kokeneiden työoikeusjuristien mukaan esillä oleva laki ei muuttaisi juuri mitään.
— Penna Urrila (@peurrila) October 23, 2018
