Verkkouutiset

Valtiovarainministeriön esittämästä 1,7 miljardin euron lisäbudjetista valtaosa menee valtionvelan nousevien korkokulujen hoitamiseen. PIXABAY

Vastaus pääministerin velkapuheisiin: Kuinka moni uskoo, että tälle tehdään jotain?

Sanna Marin myönsi huolen valtion velkaantumisesta. Kansanedustaja ei ole puheista vakuuttunut.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo kysyy, kuinka moni uskoo Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekevän julkisen talouden kiihtyvälle velkaantumiselle mitään.

Hän viittaa eiliseen eduskunnan kyselytuntiin, jossa Marin vastasi oppositioedustajien kysymyksiin velkaantumisesta toteamalla, että ”totta kai on väliä sillä, minkälaisessa kunnossa meidän julkinen taloutemme on”.

– Ja minun käsitykseni on se, että kaikki tässä salissa jakavat huolen julkisen talouden tilasta ja me kaikki varmasti haluamme nähdä sellaisen Suomen, sellaisen Suomen valtion, joka ei velkaannu, joka pääsee tasapainoisiin budjetteihin, joka ei ota syömävelkaa, Marin sanoi kyselytunnilla.

Wallinheimo ei ole vakuuttunut pääministerin puheista.

– Vai tuleeko kuitenkin vielä parit lisätalousarviot miljardiluokassa ja niitä säästöjä ei senttiäkään?, Wallinheimo kirjoittaa Twitterissä.

Valtiovarainministeriön esittämästä 1,7 miljardin euron lisäbudjetista valtaosa menee valtionvelan nousevien korkokulujen hoitamiseen. Tähän on esityksessä varattu yli miljardi euroa.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz huomautti, että valtion korkomenot olivat vielä viime vuonna 800 miljoonaa euroa. Vielä syyskuussa valtiovarainministeriö arvioi, että tänä vuonna korkomenot olisivat 1 500 miljoonaa euroa. Keskiviikkona ministeriö kuitenkin kertoi luvun nousevan tästäkin vielä noin 1 000 miljoonalla eli miljardilla eurolla.

Kyselytunnilla pääministeri Marin vakuutti, että kaikki nykyiset hallituspuolueet ovat sitoutuneet tekemään vastuullista talouspolitiikkaa.

– Ja yhtä aikaa on tosiasia myös se, että tällä vaalikaudella on eteemme tullut aivan poikkeuksellisia kriisejä, joiden vuoksi me olemme joutuneet ottamaan velkaa, joiden vuoksi Suomi on velkaantunut, ja näihin toimiin — tulevat ne sitten pandemiaan, sotaan, energiakriisiin, esimerkiksi nyt seuraavaksi kansalaisille tulevaan tukeen näiden sähkölaskujen hoitoon — kaikki puolueet täällä ovat olleet sitoutuneita, Marin sanoi.

LUE MYÖS:
Korkomenot hyppäsivät miljardilla – ”Mitä johtopäätöksiä hallitus on tehnyt?”
Ekonomisti päivittelee: 1,7 miljardin euron lisämenoista valtaosa pelkkiin korkokuluihin

 

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS