Kansanedustajat puhuivat eduskunnan kyselytunnilla valtion velkaantumisesta. Valtiovarainministeriön esittämästä 1,7 miljardin euron lisäbudjetista valtaosa menee valtionvelan nousevien korkokulujen hoitamiseen. Tähän on esityksessä varattu yli miljardi euroa.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz muistutti valtion korkomenojen olleen viime vuonna 800 miljoonaa euroa. Vielä syyskuussa valtiovarainministeriö arvioi, että tänä vuonna korkomenot olisivat 1 500 miljoonaa euroa. Eilen ministeriö kuitenkin kertoi luvun nousevan tästäkin vielä noin 1 000 miljoonalla eurolla.
– Tämä korkoihin tänä vuonna menevä 2 600 miljoonaa euroa eli 2,6 miljardia euroa on valtava summa. Se on enemmän rahaa kuin mitä valtio tänä vuonna käyttää esimerkiksi poliisin, suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, Maahanmuuttoviraston, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjien, oikeusavun ja vankiloiden menoihin yhteensä, siis yhteensä näihin menoihin, Zyskowicz sanoi.
– Mitä johtopäätöksiä hallitus on tehnyt tai tekemässä siitä, että korkomenot ovat eilisen uuden arvion mukaan nousseet aiemmasta arviosta yli miljardilla eurolla, hän kysyi pääministeri Sanna Marinilta (sd.)
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) pyysi kuitenkin puheenvuoroa tähän väliin. Hänen totesi Euroopan keskuspankin nostavan korkoja siksi, että inflaatio on kiihtynyt eri puolilla Eurooppaa sodan ja energiasodan seurauksena.
– On siis perusteltua keskuspankin uskottavuuden kannalta ja inflaation alentamiseksi, että korkoja nyt nostetaan. Sen tuntevat suomalaiset velalliset, asuntovelalliset, yrittäjät, maanviljelijät, mutta sen tuntee myös valtio. Se tarkoittaa sitä, että jatkossa meillä on julkisessa taloudessa entistäkin vähemmän liikkumavaraa uusille asioille, Saarikko sanoi.
Zyskowicz ei tyytynyt Saarikon vastaukseen ja toisti kysymyksensä siitä, mitä johtopäätöksiä hallitus on tehnyt.
– Sanoitte, että jatkossa pitää elää tämän tilanteen mukaan. Olisin odottanut, että te olisitte sanonut ja että hallitus olisi tehnyt sellaisen johtopäätöksen, että kun korkomenot kasvavat satoja miljoonia euroja ihan muutaman kuukauden arvioiden välillä, niin se olisi johtanut siihen, että hallitus olisi pyrkinyt tälle velkavauhdilleen jotain tekemään, että johtopäätös olisi se, että meidän pitää velkaantua vähemmän, koska velkaantuminen johtaa näihin kasvaviin korkomenoihin, Zyskowicz totesi.
Saarikko sanoi olevansa samaa mieltä siitä, että tämän hallituskauden puitteissa ei voida tehdä ratkaisuja, jotka ylittävät hallituksen omat talouden kehykset.
– Mutta sitten samanaikaisesti on hyvä puhua, vaikka se joskus tuntuu hankalalta, että voi erikseen keskustella velasta ja koroista ja toisaalla yhteiskunnan kriiseistä.
– Ja mitä tulee käytännön kysymyksiin, hallituskausi on niin loppusuoralla, että me emme joka tapauksessakaan pysty enää tekemään aikataulullisista syistä vaikkapa säästölakeja, joita eduskunta voisi ehtiä tässä loppusuorallaan käsittelemään, Saarikko totesi.
”Onko julkisella velalla väliä?”
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah ilmaisi huolensa lisäbudjettineuvotteluista.
– Todellakin ensi viikolla tuo 1,7 miljardin lisäbudjettineuvottelu kyllä kertoo siitä, että korkomenot alkavat olla vaaraksi meidän hyvinvointiyhteiskuntamme pohjalle. Nämä miljardilisämenot korkoihin ovat kaikki pois sieltä hyvinvointipalveluista, ne ovat pois sieltä vanhustenhoivasta, ne ovat pois sieltä terveydenhoidosta. Ne ovat pois koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta.
– Arvoisa hallitus, kun hallituskausi alkoi, niin kovin monesta puolueesta kuului hallituksen sisältä sellaista arviota, että ei sillä julkisella velalla ole niin väliä. Nyt haluaisin näkemyksen teiltä hallituksena: onko julkisella velalla väliä, Essayah kysyi.
Pääministeri Marin vastasi toteamalla, että ”totta kai on väliä sillä, minkälaisessa kunnossa meidän julkinen taloutemme on”.
– Ja minun käsitykseni on se, että kaikki tässä salissa jakavat huolen julkisen talouden tilasta ja me kaikki varmasti haluamme nähdä sellaisen Suomen, sellaisen Suomen valtion, joka ei velkaannu, joka pääsee tasapainoisiin budjetteihin, joka ei ota syömävelkaa, hän sanoi.
Marinin mukaan sosiaalidemokraatit ovat omalta osaltansa sitoutuneet vastuulliseen talouspolitiikkaan.
– Uskon, että kaikki hallituskumppanit ovat sitoutuneet siihen, että teemme vastuullista talouspolitiikka. Ja yhtä aikaa on tosiasia myös se, että tällä vaalikaudella on eteemme tullut aivan poikkeuksellisia kriisejä, joiden vuoksi me olemme joutuneet ottamaan velkaa, joiden vuoksi Suomi on velkaantunut, ja näihin toimiin — tulevat ne sitten pandemiaan, sotaan, energiakriisiin, esimerkiksi nyt seuraavaksi kansalaisille tulevaan tukeen näiden sähkölaskujen hoitoon — kaikki puolueet täällä ovat olleet sitoutuneita.
