Yhdysvaltain kohutusta uudesta turvallisuusstrategiasta välittyy Naton entisen apulaispääsihteerin ja USA:n vastatiedustelua johtaneen David Cattlerin mukaan aiempaa pehmeämpi suhtautuminen Venäjään, pyrkimys jouduttaa Ukrainan aseman vakauttamista ja ennenkuulumattoman selvä viesti siitä, että Euroopan on jatkossa kyettävä seisomaan omilla jaloillaan.
Mikään näistä ei hänen mukaansa ole täysin uusi asia. Yhdessä ne ovat kuitenkin omiaan vauhdittamaan siirtymää kohti pirstaloituneempaa kansainvälistä järjestystä, jossa Euroopan on määriteltävä roolinsa uudelleen sen sijaan vanhaan takertumisen sijasta.
– Euroopan ja varsinkaan sen etulinjan valtioiden kannalta nyt ei ole hätäännyksen, vaan strategisen kurinalaisuuden aika, Cattler kirjoittaa Viron kansainvälisen turvallisuustutkimuskeskus ICDS:n julkaisemassa analyysissa.
Presidentti Donald Trumpin hallinnon valmistelema strategia tekee hänen mukaansa selväksi, että Yhdysvaltojen prioriteetit ovat muuttumassa. Tässä tilanteessa Euroopan on pidettävä huoli omien prioriteettiensa puolustamisesta aivan yhtä selkeästi.
– Pelotetta ei voi ulkoistaa. Poliittista vakautta ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Yhtenäisyys ei voi perustua odotuksiin, jotka on muodostettu aikana, jolloin Yhdysvaltojen strateginen painopiste oli toisenlainen, Cattler painottaa.
Maanosan vakauden varmistaminen edellyttää hänen mukaansa pelkän retoriikan lisäksi myös valmiutta kyvykkyyksien rakentamiseen, diplomatian mukauttamista turvallisuustarpeisiin ja ennen kaikkea sen ymmärtämistä, että rauha perustuu uskottavaan pelotteeseen eikä riskin välttelyyn.
Cattler luonnehtii Eurooppaa edelleen merkittäväksi toimijaksi, jonka etulinjan valtioilla, kuten Suomella, on erityisen tärkeä rooli tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyssä.
– Puolustusteollista tuotantoa on ensinnäkin laajamittaisesti kiihdytettävä. Euroopan teollisen kapasiteetin on vastattava strategisen muutoksen vauhtia. Pitkäjänteiset hankinnat, yhteiset standardit ja koordinoidut investoinnit ovat välttämättömiä uskottavan pelotteen palauttamisen kannalta, hän sanoo.
Toiseksi on hänen mukaansa edettävä päättäväisesti kohti aitoa torjuntapelotetta.
– Venäjä on rakentamassa uudelleen joukkojaan ja sopeutuu nopeasti. Euroopan on varmistettava, että Naton alueellisia puolustussuunnitelmia tuetaan niiden toteuttamiseen tarvittavilla valmiuksilla, infrastruktuurilla ja kestokyvyllä, hän toteaa.
Kolmanneksi hän kehottaa määrittelemään Ukrainan paikan Euroopan pitkän aikavälin turvallisuusarkkitehtuurissa ennen kuin jotkin muut valtiot sen tekevät.
Etulinjan valtioiden näkökulmasta Ukraina ei ole Cattlerin mukaan suinkaan erillisongelma, jota olisi hallittava, vaan Euroopan tulevan turvallisuusarkkitehtuurin keskeinen osa.
– Sen lopullisen integroinnin – poliittisesti, sotilaallisesti ja institutionaalisesti – on vastattava sekä Ukrainan omia etuja että koko Euroopan strategisia vaatimuksia. Euroopan on elettävä minkä tahansa ratkaisun seurausten kanssa paljon Yhdysvaltoja kauemmin. Tämä tosiseikka korostaa Keski-Euroopan keskeistä roolia Ukrainan pitkän aikavälin aseman muokkaamisessa mantereen turvallisuusjärjestelmässä, hän huomauttaa.
Venäjää Cattler kehottaa edelleen käsittelemään pitkän aikavälin vastustajana, jollaiseksi Eurooppa on sen määritellyt, riippumatta siitä, mitä asiasta Trumpin hallinnon tuoreessa asiakirjassa lausutaan. Kremlin tavoitteet eivät muutu miksikään vain siksi, että joku ulkoinen toimija haikailee lisää vakautta.
– Vaikuttava pelote perustuu realismiin – ei oletuksiin, hän kiteyttää.
