Verkkouutiset

Eurooppa

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Elimme hölmöjen paratiisissa” – historioitsija kehottaa länttä varustautumaan uudelleen

Kiristyneessä ja yhä epävarmemmassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa lännen on jälleen panostettava puolustukseen ja varauduttava myös synkimpien skenaarioiden varalta. Näin kirjoittaa maineikas historioitsija, Stanfordin yliopiston Hoover Institutionin vanhempana tutkijana vaikuttava Niall Ferguson The Daily Mail-lehden kolumnissaan. Ferguson on kirjoittanut useita sota- ja taloushistoriaan keskittyviä menestysteoksia.

Britannian ja Euroopan on syytä ottaa maanpuolustus vakavasti, Ferguson kirjoittaa. Hän on jo aikaisemmin kuvaillut Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Euroopan turvallisuuteen, mutta nyt Ferguson toteaa Venäjän jatkuvien ydinaseuhkailujen muistuttaneen länttä oman ydinpelotteen merkityksestä. Oman epävarmuustekijänsä muodostavat lisäksi Yhdysvaltojen presidentinvaalit, joissa republikaanien todennäköinen ehdokas Donald Trump on julkisesti kyseenalaistanut Naton puolustusvelvoitteet.

Puolustusmenojen kasvattaminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, Ferguson muistuttaa. 1950-luvun alun jälkeen käydyn Korean sodan jälkeen puolustusmenojen osuus valtioiden budjeteista on romahtanut kaikkialla läntisessä maailmassa, kun taas erinäiset sosiaalimenot ovat voimakkaasti kasvaneet. Ennen ensimmäistä maailmansotaa nykyiset G7-maat käyttivät keskimäärin kolmanneksen valtion menoista maanpuolustukseen, kun luku tänä päivänä on alle kymmenen prosenttia, historioitsija kirjoittaa. Puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on G7-maissa keskimäärin kolme prosenttia, kun taas sosiaalimenojen osuus on yli kymmenen prosenttia.

– Koko läntinen maailma on elänyt hölmöjen paratiisissa, kuvitellen kylmän sodan jälkeisen maailman olevan ikuinen. Olemme eläneet voin emmekä aseiden, auran terien emmekä miekkojen maailmassa.

Tasapuolinen taakanjako ei toteudu länsiliittouman sisällä, Ferguson kirjoittaa. Yhdysvaltojen osuus Naton puolustusmenoista on lähes 70 prosenttia, ja Ukrainan tukemisessa Baltian maat, pohjoismaat ja Puola ovat ottaneet kokoaan suurempaa roolia.

Valtioiden voimakas velkaantuminen koronapandemian aikana hankaloittaa osaltaan tarvittavia sijoituksia maanpuolustukseen, Ferguson arvioi.

– Itse nimeämäni Fergusonin lain mukaan suurvalta on hankaluuksissa silloin kuin se käyttää enemmän rahaa korkomenoihin kuin puolustukseen (tämä päti niin Espanjaan 1600-luvulla, Ranskaan 1700-luvulla, ottomaaneihin 1800-luvulla ja Britannian 1900-luvun loppupuolella).

Aihetta optimismiin kuitenkin on, Ferguson toteaa. Yhdysvaltojen Ukrainan-avun epävarma tulevaisuus on toiminut eurooppalaisten päättäjien herätyskellona, ja nyt ”jopa saksalaiset poliitikot” puhuvat varustaumisesta ja asetuotannon kasvattamisesta. Ranskan presidentti Emmanuel Macronin hehkuttamaan eurooppalaiseen strategiseen autonomiaan on Fergusonin mukaan kuitenkin yhä matkaa. Samaan aikaan Naton tuki Ukrainalle on Yhdysvaltojen sisäpoliittisen tilanteen takia kaikkea muuta kuin turvattu, Ferguson kirjoittaa.

Länsi ei halua Ukrainan häviävän, mutta toinen kysymys on, haluaako se Ukrainan voittavan sodan, Ferguson muotoilee. Haluaako länsi tosissaan nähdä Putinin häviävän, sillä ilman Venäjän presidentin tappiota Eurooppa ei ole turvassa, hän kysyy.

– Toivoisin olevani nykyistä vakuuttuneempi siitä, että vastaus näihin kysymyksiin on kyllä, Ferguson päättää.

Europarlamentti ja Latvian tiedustelu selvittävät: Mitä FSB:n apulaisena toimineelle mepille nyt tehdään?

Euroopan parlamentissa paljastunut tapaus, jossa 20 vuotta meppinä toiminut edustaja on pitänyt koko ajan yhteyttä Venäjän tiedusteluun, tulee käynnistämään toimenpiteitä. Parlamentin puhemies Roberta Metsola kommentoi, että suhtautuu asiaan erittäin vakavasti ja että parlamentti aloittaa asiasta selvityksen. Asiasta kertoo esimerkiksi Politico.

Latvialainen Tatjana Ždanoka on pitänyt yli vuosikymmenen ajan sähköpostitse ja tapaamisilla yhteyttä kahteen Venäjän sisäiselle tiedustelulle FSB:lle työskentelevään venäläiseen. Yksi heistä on Dmitri Gladei, jonka julkinen tehtävä on johtaa venäläistä vaalitarkkailuorganisaatiota. Gladei yhdisti Ždanokan yli kymmenen vuotta sitten toiseen FSB:n työntekijään, Sergei Beltjukoviin. Ždanoka on vuotanut heille parlamentin sisäisiä keskusteluja ja tietoa tulevista tapahtumista sekä pyytänyt apua erilaisten Venäjän hallinnon agendaa tukevien tapahtumien järjestämiseksi.

Ždanokan yhteydet tulivat ilmi maanantaina, kun tutkiva The Insider -sivusto, virolainen Eesti Päevaleht ja ruotsalainen Expressen julkaisivat Ždanokan ja hänen tiedustelukontaktiensa välisiä sähköposteja.

Ždanoka on kuulunut vihreiden ja Euroopan vapaan allianssin (EFA) muodostamaan parlamenttiryhmään. Hänet on kuitenkin erotettu ryhmästä keväällä 2022 sen jälkeen, kun hän kieltäytyi tuomitsemasta Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan. Hänen edustamansa puolue (Latvialais-venäläinen unioini) erotettiin EFA:sta vuodeksi.

EFA koostuu Euroopan vähemmistökansallisuuksien ja maakuntapuolueiden edustajista, jotka ajavat itsenäisyyttä tai suurempaa itsehallintoa äänestäjilleen. EFA ilmoitti, että se tekee Ždanokan toiminnasta nyt omaa selvitystään.

Parlamentin lakiasiain valiokunnan puheenjohtaja Adrián Vásquez Lázara kertoi viestipalvelu X:ssa, että keskustaliberaali Renew Europe -parlamenttiryhmä on esittänyt parlamentin täysistuntoon keskustelua Venäjän puuttumisesta EU:n sisäpolitiikkaan.

Myös Latvian tiedustelu VDD selvittää asiaa. VDD huomautti tiedotteessaan, että sillä ei ole valtuuksia tutkia Zdanokan tekemisiä ajalta ennen vuotta 2016, sillä vieraan valtion lukuun toimiminen Latvian haittaamiseksi siinä muodossa kuin tiedustelu tulkitsee Zdanokan toimia, kriminalisoitiin vasta tuolloin. VDD ilmoitti kuitenkin, että se selvittää asiaa niiltä osin kuin mahdollista.

Ždanokan kanssa samassa parlamenttiryhmässä ollut vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala kertoi Verkkouutisille maanantaina, että aikoo tuoda uudet tiedot Ždanokasta esiin parlamentin eettisiä sääntöjä käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa. Hautala on komitean puheenjohtaja. Komitea voi tutkia asiaa ja suosittaa puhemiehelle toimenpiteitä tilanteeseen puuttumiseksi.

Hautala arvioi, että mikäli tiedot pitävät paikkansa, on Ždanoka saattanut rikkoa raskaasti parlamentin jäseniä koskevia menettelysääntöjä. Europarlamentaarikoilla on tarkat säännöt niin matkakorvauksista, lahjoista kuin velvollisuudesta välttää tilanteita, jotka voivat viitata sopimattomaan vaikuttamiseen.

– Mahdollisia seuraamuksia menettelysääntöjen loukkauksesta voivat olla esimerkiksi rajoitukset luottamukselliseen tietoon pääsyssä tai määräaikainen kielto osallistua parlamentin toimintaan. Äärimmäisessä tapauksessa jäsen voidaan pidättää tehtävistä, joissa hän toimii.

Ždanoka on kiistänyt häneen kohdistuneet syytökset mutta myös ilmoittanut, ettei aio enää asettua ehdolle seuraavissa europarlamenttivaaleissa. Hän on testamentannut äänensä yhdelle avustajistaan.

Vaikka Ždanoka on jo 74-vuotias, hänen luopumisensa parlamenttitehtävistä ei liity pelkästään ikään tai nyt ilmi tulleisiin yhteyksiin. Latvia muutti vuonna 2022 lainsäädäntöään siten, että europarlamenttiin eivät enää saa pyrkiä neuvostoaikoina toimineet poliitikot, jotka ovat vastustaneet Latvian uudelleenitsenäistymistä. Ždanoka jatkoi jäsenyyttään uudelleenitsenäistymistä vastustaneessa kommunistipuolueessa vielä sen jälkeen kun Neuvostoliitto tukahdutti uudistukset väkivalloin sekä Liettuassa että Latviassa tammikuussa 1991.

Ždanoka on ajanut politiikassaan Latvian venäjäkielisen vähemmistön ja kansalaisuudettomien oikeuksia. Vuonna 2022 noin 24 prosenttia Latvian asukkaista oli kansallisuudeltaan venäläisiä tai venäläistaustaisia.

 

 

”Eurooppa on järjestelmällisesti demilitarisoinut itsensä”

Kylmän sodan päätyttyä sotilasmenoja Euroopassa vähennettiin, mikä johti sotilaallisten voimavarojen heikkenemiseen, kertoo TVP World.

Warwickin yliopiston sotatutkimuksen professori Anthony Kingin mukaan Eurooppa on järjestelmällisesti demilitarisoinut itsensä, koska sen ei ole tarvinnut käyttää rahaa puolustukseen, koska sillä ei ole ilmeistä uhkaa ja Yhdysvalloilla on sotilaallinen valta-asema ympäri maailmaa.

Kingin mukaan Euroopan maat ”ovat periaatteessa menneet nukkumaan.”

Esimerkiksi Britannialla, Yhdysvaltain tärkeimmällä liittolaisella on rajalliset sotilaalliset resurssit vain noin 150 operatiivisella panssarivaunulla ja noin tusinalla pitkän kantaman tykkiä.

Viime vuonna aseistuksen niukkuus oli niin akuutti, että Britannian armeija harkitsi museoitujen raketinheittimien kunnostamista Ukrainaa varten, mutta tästä suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin.

Ranskalla, jolla on toiseksi suurimmat puolustusmenot Euroopassa, on alle 90 raskasta tykistöyksikköä. Tämä on suunnilleen saman verran kuin Venäjä menettää kuukausittain Ukrainassa.

Esimerkiksi Tanskalta puuttuu kokonaan raskas tykistö, sukellusveneitä ja ilmapuolustusjärjestelmiä. Saksan armeijalla kerrotaan olevan riittävästi ammuksia vain kahden päivän taisteluihin.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen eurooppalaiset armeijat ovat kutistuneet, mikä johtuu osittain siitä, että Yhdysvallat on jatkanut sotilaallista tukea Natolle. Yhdysvaltojen osuus Naton puolustusmenoista viime vuonna oli lähes 70 prosenttia.

Nato-mailla, vaikka niillä on suuremmat taloudelliset ja teolliset resurssit kuin Venäjällä, eivät tuota ampumatarvikkeita riittävällä nopeudella tukemaan Ukrainan sotaa.

Lisäksi on kasvavaa huolta Yhdysvaltojen eristäytyneemmästä lähestymistavasta ja Venäjän uudelleen noususta mahdollisena uhkana Euroopalle – etenkin lähes kahden vuoden Ukrainan sodan jälkeen.

Vaikka Venäjä ei ole suora sotilaallinen uhka Euroopalle, ollaan huolissaan Euroopan kyvystä aseistautua ja vastata mahdollisiin uhkiin.

”Jos USA vetäytyy, Eurooppa on hukassa”

Skenaario, jossa marraskuun 2024 vaaleissa Yhdysvaltain presidentiksi nousisi henkilö, joka päättää lopettaa sotilasavun Ukrainalle ja loitontaa maataan Natosta, on ranskalaisprofessori Nicolas Tenzerin mukaan Euroopan kannalta painajaismainen.

– Vaaleihin liittyvät epävarmuustekijät ja edustajainhuoneessa viime viikkoina ilmennyt eripura sekä riski sisäisten jännitteiden voimistumisesta, jos sota Lähi-idässä leviää, ruokkivat entisestään tällaisia synkkiä ajatuksia, Pariisin maineikkaassa Sciences Po -yliopistossa toimiva Tenzer toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Presidentti Joe Bidenin päätös toimittaa Ukrainalle pitkän kantaman Atacms-ohjuksia on hänen mukaansa lieventänyt ainakin hetkeksi kritiikkiä siitä, että Yhdysvaltain hallinto ei olisi sitoutunut auttamaan täydelliseen voittoon. Moni kuitenkin epäilee, että Washingtonissa pelätään Venäjän täydellisen tappion seurauksia.

Jos poliittiset suhdanteet muuttuisivat niin, että Yhdysvallat kääntäisi katseensa pois Euroopasta, Eurooppa olisi Tenzerin mukaan vaikean tilanteen edessä. Se voisi toki ryhtyä toimiin puolustuskykynsä vahvistamiseksi, vedota kansainväliseen oikeuteen sekä vahvistaa taloudellista ja sosiaalista koheesiotaan.

– Vaikka Eurooppa siirtyisi sotatalouteen käsitteen täydessä merkityksessä, kuten presidentti Emmanuel Macron kesäkuussa 2022 ehdotti, kuluisi yli vuosikymmen ennen kuin se voisi saavuttaa Yhdysvaltojen tavanomaisen sotilaallisen potentiaalin, Tenzer sanoo.

Yhdysvaltojen veroisen ydinpelotteen rakentaminen edellyttäisi hänen mukaansa kunkin Euroopan valtion puolustusmenojen nostamista jopa 6–7 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta.

Nykytilanteessa on Tenzerin mukaan hyvin epävarmaa, kykenisikö Eurooppa torjumaan Venäjän konventionaalista hyökkäystä ilman Yhdysvaltojen apua. Ranskan, jonka ydinasejoukot ovat irrallaan Naton komentorakenteista, olisi tarkistettava perusteellisesti ydinaseoppejaan. Sama koskisi Britanniaa, joka on parhaillaan uudistamassa ydinaseistustaan kymmenillä miljardeilla euroilla.

– Ensimmäinen uhri olisi Ukraina. Myös Moldovan tulevaisuus vapaana maana olisi epävarma, kuten myös Baltian maiden ja jopa muiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden turvallisuus pitkällä aikavälillä. Balkanista voisi tulla jälleen kerran sotanäyttämö. Etelä-Kaukasus joutuisi takaisin Kremlin hallintaan, Georgian vastarinta murtuisi nopeasti ja Armenian pyrkimys vapautua entisen siirtomaaisäntänsä ikeestä tukahdutettaisiin alkuunsa, Tenzer arvioi.

USA:n radikaali suunnanmuutos saattaisi hänen mukaansa ajaa myös tietyt EU:n jäsenvaltiot ryntäämään Moskovan syliin.

– Säröjä on jo näkyvissä. Eräät maat – erityisesti Unkari, Itävalta, Kreikka ja tulevaisuudessa ehkä Slovakia – eivät sovella pakotteita täysimääräisesti, epäröivät takavarikoida Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja ja ovat haluttomia sitoutumaan varsinkaan toissijaisiin pakotteisiin, hän toteaa.

Petteri Orpo kaasuputkesta: Tapaus koskee koko unionin kriittistä infrastruktuuria

EU-maiden johtajat keskustelivat Lähi-idän tilanteesta Eurooppa-neuvoston kokouksen ensimmäisenä päivänä torstaina Brysselissä.

Eurooppa-neuvosto tuomitsi Hamasin iskut Israeliin ja vaati panttivankien välitöntä vapauttamista korostaen samalla siviilien suojelua ja humanitaarisen avun perillepääsyn tärkeyttä Gazassa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) oli myöhään illalla tyytyväinen Lähi-idästä saavutettuun linjaukseen.

– On erittäin tärkeää, että Euroopan unioni pystyy yhtenäisyyteen Lähi-idässä. Saavutimme tasapainoisen lopputuloksen, jossa huomioidaan kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen, hän sanoi.

EU on valmis tukemaan poliittista prosessia Lähi-idän konfliktin ratkaisemiseksi. Tavoitteena on myös järjestää pian kansainvälinen rauhankonferenssi.

– EU:n on ponnisteltava, jotta löydämme ratkaisun konfliktiin ja estämme sen leviämisen, Orpo tähdensi.

Pääministeri nosti Eurooppa-neuvostossa esille myös merenalaisen kriittisen infrastruktuurin vaurioitumisen Suomenlahdella. Hän korosti kriisivarautumisen tärkeyttä koko EU:n alueella.

– Jatkuva kriisitilanne vaikuttaa olevan uusi normaali. Siksi meidän on yhdessä vahvistettava varautumistamme kriiseihin. Tapaus ei koske ainoastaan Suomea ja Viroa vaan koko EU:n kriittistä infrastruktuuria, Orpo muistutti.

Hän keskusteli Eurooppa-neuvoston yhteydessä Suomenlahden tapahtumista myös Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin ja Viron pääministerin Kaja Kallaksen kanssa. Maat jatkavat tiivistä yhteistyötään ja tiedonvaihtoa merenalaisen kriittisen infrastruktuurin vahinkojen osalta.

Orpo puhui asiasta myös komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.

Eurooppa-neuvosto vaihtoi näkemyksiä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa etäyhteydellä. Varsinainen Ukraina-keskustelu käydään tänään perjantaina. Orpon mukaan Ukrainalle on annettava horjumaton tuki. Hän totesi, että Suomi kannattaa Ukrainalle kaavailtua lisärahoitusta.

– Ukraina tarvitsee välittömästi aseellista tukea. Sen lisäksi meidän on keskityttävä pitkän aikavälin tukeen, pääministeri sanoi.

Eurooppa-neuvosto keskusteli myös EU:n monivuotisen rahoituksen (2021-2027) välitarkastelusta. Tavoitteena on sopia lisärahoituksesta kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Eurohuippukokouksessa käsitellään taloustilannetta ja talouspolitiikan koordinaatiota. Päätöspäivänä on määrä puhua myös muuttoliikkeestä.

Euroopan neuvostossa tunnustetaan Venäjä diktatuuriksi

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous (PACE) kehottaa päätöksellään 47 jäsenmaataan ”toteamaan Vladimir Putinin presidenttiyden laittomaksi nykyisen presidenttikauden päättymisestä lähtien ja katkaisemaan kaikki yhteydet häneen lukuun ottamatta humanitaarisia ja rauhaa tavoittelevia yhteydenottoja”.

Strasbourgissa kokoontunut yleiskokous korostaa Vladimir Putinin olleen vallassa presidenttinä tai pääministerinä vuodesta 2000 lähtien.  Heinäkuussa 2020 tehdyt lisäykset perustuslakiin mahdollistavat Putin presidenttiyden jatkamisen vuoteen 2036 asti.

Lisäksi Venäjällä yhä voimistuva sisäisen opposition tukahduttaminen ja Venäjän toimet Ukrainassa alleviivaavat rajoittamattoman presidentinvallan hintaa.

– Presidentin suunnaton valta on tulosta äärimmäisen pitkästä virkakaudesta ja vallan tasapainotuksen, kuten vahvan parlamentin, itsenäisen oikeuslaitoksen, vapaan median ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan, puuttumisesta, mikä on tehnyt Venäjän federaation de facto [käytännössä] diktatuurin, toteavat parlamentaarikot.

Yleiskokouksen yksimielisesti hyväksymä päätöslauselma perustui alankomaalaisen Pieter Omtzigt (EPP/CD) raporttiin. Päätöksensä yhteydessä yleiskokous viittasi Euroopan neuvoston Venetsia-komission johtopäätökseen, että ”nykyisen presidentin virkakausirajoitusten poistaminen rikkovat sekä Venäjän perustuslakia että kansainvälisen oikeuden periaatteita”.

Yleiskokouksen huomautti, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset osoittavat, että diktatuurit ”muodostavat uhan kansainvälisen rauhallinen ja turvallisuudelle sekä naapuriensa alueelliselle koskemattomuudelle ja poliittiselle itsenäisyydelle”, kuten YK:n peruskirjan 2. artikla määrittää.

Parlamentaarikot katsovat, että demokratian palauttaminen Venäjällä ei ole ainoastaan Venäjän kansan parhaan edun mukaista vaan myös Euroopan ja koko maailman.

Yleiskokous asettui kannattamaan kansainvälisen rikostuomioistuin perustamista ”Venäjän johdon, mukaan lukien Vladimir Putinin, asettamiseksi vastuuseen” heidän toimistaan aina Krimin laittomasta anneksiosta, Donbasin sodasta ja MH17-lennon pudottamisesta lähtien.

Veteraanidiplomaatti lukee madonluvut Euroopalle: Aikamme on ohi

Euroopan aika on ohi, julistaa pitkän linjan ranskalaisdiplomaatti Gérard Araud The Daily Telegraph-lehden kirjoituksessa. Maansa lähettiläänä muun muassa YK:ssa ja Yhdysvalloissa toiminut Araud vaikutta nykyään Atlantic Council-ajatushautomossa. Ex-diplomaatti tunnetaan myös ahkerana turvallisuuspoliittisena keskustelijana ja kolumnistina.

Araud tunnetaan ulkopolitiikan realistisen koulukunnan edustajana. Kirjoituksessaan hän toteaa eurooppalaisten omakuvan olevan ristiriidassa todellisuuden kanssa. Eurooppalaiset kokevat itsensä ”mahtaviksi” ja ”hyvää tarkoittaviksi”, mutta maanosan ja sen edustamien arvojen todellinen merkitys maailmanpolitiikassa on vain varjo entisestään, Araud kirjoittaa.

Araud ennustaa Euroopan valtakauden jäävän historiankirjoihin pelkkänä kuriositeettina. Nyt Aasian nousevat taloudet ja Yhdysvallat näyttävät ”nousukkaalle” kaapin todellisen paikan, hän uskoo. Yhdysvalloissa ulkopoliittiset päätöksentekijät suhtautuivat eurooppalaisiin kuin ”iäkkääseen tätiin”, jonka näkemykset kohteliaasti sivuutetaan, Araud muistelee vuosiaan diplomaattina Washingtonissa.

Yhdysvaltojen todellinen fokus on Aasiassa, ja tämä eurooppalaisten on ymmärrettävä, kehottaa Araud.

– Yhdysvalloille Aasia on niin potentiaalisen kasvun kuin keskeisimpien haasteiden koti, joten siihen keskittyminen on Washingtonille loogista. Tästä ei pidä olla mitään epäselvyyttä.

– Yhdysvalloille Venäjä on alueellinen valta, hankala tapaus mutta ei heidän huomionsa ykköskohde. He haluavat saada Ukrainan sodan mahdollisen pikaiseen päätökseen keskittyäkseen todelliseen uhkaan, eli Kiinaan, Araud kirjoittaa.

Pystyykö Eurooppa osoittamaan olevansa muutakin kuin pelkkä turistikohde, ranskalainen kysyy kirjoituksessaan. Miehen arvio ei ole järin optimistinen.

– Epäilen sitä, ja tietystä syystä. Kotimaani Ranska oli Euroopan Kiina vuonna 1815, ja olen nähnyt sen valta-aseman heikentyneen negatiivisen väestökehityksen myötä. Uskon siten vahvasti, että demografia on kohtalomme.

Euroopan väestö ikääntyy, Araud toteaa, mikä osaltaan johtaa kasvaviin sosiaalimenoihin. Maahanmuutto olisi potentiaalinen lääke Euroopan haasteisiin, mutta kysymys on syvästi polarisoitunut, ex-diplomaatti kirjoittaa. Hän muistuttaa juuri maahanmuuton olleen keskeinen syy Britannian EU-eron takana. Eurooppalaiset tuskin kääntyvät entistä laajamittaisemman maahanmuuton taakse puhtaasti taloudellisista syistä, Araud pohtii.

Nyt useat nuoret koulutetut eurooppalaiset jättävät kotimaansa ja hakeutuvat Yhdysvaltoihin. Aivovuoto on yksi Euroopan haasteista, ranskalainen toteaa.

– Kun matkustelin Yhdysvalloissa, tapasin kaikkialla eurooppalaisia tutkijoita, kirurgeja, opettajia ja yrittäjiä. Oli vaikea olla tuntematta surua siitä, että nämä nuoret ihmiset, jotka meidän maamme ovat kouluttaneet kovaan hintaan, vaurastuttavat nyt Yhdysvaltoja.

– Mutta heidän selityksensä oli aina sama: paremmin rahoitusta, enemmän mahdollisuuksia, vähemmän sääntelyä. Ikävä kyllä, ikääntyvillä mailla on vähemmän rahaa samalla kun ne tuppaavat rakastaa sääntelyä, Araud kiteyttää Euroopan haasteet.

Euroalueen suhdanteesta kerrotaan karua viestiä

OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen mukaan tärkeinä ennakoivina indikaattoreina toimivat ostopäällikköindeksit kertoivat karua viestiä euroalueen suhdannekuvasta.

Hän toteaa, että euroalueen talouden anemia on syventynyt entisestään syyskesän aikana, eikä tulevaisuuden näkymätkään näytä lupaavilta.

– Talouden heikkous konkretisoituu teollisuussektorille, jonka luottamus pysyi umpisurkealla tasolla. Näin heikkoja teollisuuden luottamuslukuja mitataan tyypillisesti kriisien yhteydessä, mikä alleviivaa sektorin kipuilua. Teollisuuden onneksi aiemmin kerätty tilauskanta kannattelee vielä aktiviteettia, mutta uusien tilausten virta sulaa huolestuttavaa tahtia, sanoo Hännikäinen.

Hänen mukaansa elokuun ostopäällikköindeksien isoin yllätys oli pitkään talouden tukirankana toimineen palvelusektorin piiputtaminen. Palvelusektorin luottamus niiasi reippaasti ja luottamusluvut viitoittavat sektorin supistumista.

– Euroalueen tulevaisuuden kannalta iso kysymys on, jääkö palvelusektorin köhiminen tilapäiseksi ilmiöksi vai leviääkö teollisuuden anemia pysyvämmin palvelusektorin taakaksi. Mikäli palvelusektorin heikkous pitkittyy, talouden kasvueväät ovat vähissä.

Hännikäinen toteaa, että euroalueen loppuvuoden talousnäkymä on mollivoittoinen yleisen epävarmuuden, korkojen nousun ja kovan inflaation varjostaessa näkymiä.

– Konsensus ennustaa kasvun jatkumista loppuvuoden aikana, mutta ennusteet vaikuttavat optimistisilta taloudesta kantautuneisiin viesteihin verrattuna.

– Tuoreet luottamusluvut tukevat näkemystämme siitä, että EKP:n koronnostosykli on jo kalkkiviivoilla. Odotamme edelleen EKP:n nostavan talletuskorkoaan syyskuussa 0,25 prosenttiyksiköllä, mutta keskuspankki voi hyvin päättää asettua jo tuolloin odottelukannalle, Hännikäinen aprikoi.

Alankomaiden hallitus kaatui maahanmuuttokiistaan

Alankomaiden pitkäaikaisimman pääministerin Mark Rutten neljäs hallitus kaatui perjantaina kiistaan maahanmuutosta, uutisoi muun muassa Politico. Hallitus on yrittänyt päästä jo kuukausien ajan sopimukseen siitä, miten rajoittaa maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää, kunnes kaksi hallituspuoluetta kieltäytyi tukemasta Rutten keskustaoikeistolaisen Vapauden ja demokratian kansanpuolueen (VVD) aloitetta tiukentaa perheenyhdistämistä.

Rutte on toiminut Alankomaiden pääministerinä vuodesta 2010. Viimeisimmän hallituksensa Rutte muodosti tammikuussa 2022 yhdessä kolmen pienemmän puolueen kanssa.

VVD halusi antaa enemmän oikeuksia vainoa pakeneville kuin heille, jotka pakenevat sotatoimialueelta. Lisäksi puolue olisi halunnut rajoittaa perheenyhdistämisen kautta tulevien pakolaisten omaisten määrän 200 kuukaudessa. Tämä ei kuitenkaan sopinut hallituskumppaneille, kuten ei myöskään kompromissiehdotus, jossa sotapakolaisten perheenyhdistämistä voitaisiin rajoittaa vain siinä tapauksessa, että vastaanottokeskukset ovat täynnä.

Rutte kertoi eilen pitämässään tiedotustilaisuudessa olevansa pettynyt ja luonnehti hallituksen sisäisiä näkemyseroja ylitsepääsemättömiksi.

Maahanmuutto on suuri poliittinen kysymys Hollannissa, jonne saapui viime vuonna yli 46 000 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrän ennustetaan ylittävän 70 000, joka on enemmän kuin huippuvuonna 2015 siirtolaiskriisin aikaan.

Rutten hallituksen on määrä jatkaa toimitusministeriönä marraskuussa pidettäviin vaaleihin asti. Rutten luotsaama VVD on tällä hetkellä gallupeissa toisena. Sen edellä on maatalouden kysymyksiin keskittynyt vuonna 2019 perustettu Viljelijöiden kansalaisliike (BBB).

EU:n jäsenmailta pyydetään 66 miljardin lisärahoitusta

EU-komissio pyytää jäsenmaita kasvattamaan EU:n budjettia yhteensä 66 miljardia euroa. Nykyinen rahoituskehys on voimassa vuoden 2027 loppuun. Aiheesta uutisoi aikaisemmin Kauppalehti.

Twitterissä julkaistussa tiedotustilaisuudessa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo maailmantilanteen muuttuneen edellisen kolmen vuoden aikana. Komission esitys on luonteeltaan pyyntö jäsenmaille.

– Maailma on muuttunut dramaattisesti kolmessa vuodessa. Meillä on ollut kriisiä kriisin perään. Olemme nyt täysin eri tilanteessa kuin silloin kun EU:n budjetista neuvoteltiin, von der Leyen kertoo.

EU on tähän mennessä tukenut Ukrainaa noin 30 miljardilla eurolla. Annettua tukea ei otettu huomioon budjettia laatiessa.

– Tästä syystä meidän täytyy tarkastella budjettiamme uudelleen, von der Leyen kertoo.

EU:n rahoituskehyksen budjettia tarkastellaan tänä kesänä puolivälitarkastelussa.

Komission puheenjohtajan mukaan on selvää, että jäsenmaat ovat myös kärsineet taloudellisesti maailmantilanteesta. Jäsenmaat ovat joutuneet tukemaan kansalaisia sekä yrityksiä.

– Olemme ottaneet tämän huomioon, joten tulemme tänään ulos hyvin kohdennetun esityksen kanssa. Esitys kattaa vain kaikkein kriittisimmät tarpeet.

Von der Leyenin mukaan komissiolla on kolme päätavoitetta, joihin lisärahoitusta tarvitaan. Ensimmäisenä on Ukrainan tukeminen. Toisena maahanmuutto sekä muuttoliikkeet ja kolmantena EU:n kilpailukyvyn turvaaminen ja parantaminen.

 

Äärioikeisto nousee Euroopassa – Saksassa kannatus ennätyslukemissa

Äärioikeiston kannatus Saksassa on ollut nousussa viime vuoden ajan. Vuoden takaisesta 10 prosentin kannatuksesta vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue on nostanut kannatuksensa vuoden aikana 18 prosenttiin. Pelkästään kolmen edellisen kuukauden aikana kannatus on noussut 4 prosenttiyksikköä. Aiheesta uutisoi Politico-lehti.

Alkuvuoden aikana AfD-puolue on noussut jo Saksan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Puolue on tällä hetkellä kannatuslukemissaan vain hieman liittokansleri Olaf Scholzin sosiaalidemokraateista. Erot ovat kuitenkin hiuksen hienot, ja joissain kyselyissä puolueiden kannatukset ovat samoissa lukemissa.

Asiantuntijat ovat huolestuneita siitä, että maahanmuuttovastainen ja ilmastonmuutoksen kieltävä oikeistopopulistinen puolue voi saada lisäpontta kiristyvässä maailmantilanteessa. Kolme mielipiteitä jakavaa aihealuetta Saksassa ovat maahanmuutto, energia sekä talous. Maan hallituksen muodostavat Saksan sosiaalidemokraattinen puolue (SPD), Vapaa demokraattinen puolue (FDP) ja Vihreät.

Saksan hallituksen koalitiokumppanit ovat riidelleet viime kuukausien ajan vihreää energiaa koskevasta laista. Sillä pyritään ratkaisemaan maan ongelmallinen riippuvuus fossiilisista polttoaineista kieltämällä uudet kaasu- ja öljylämmitysasennukset rakennuksiin ensi vuodesta alkaen. Asiantuntijoiden mukaan myös hallitukseen kohdistuu aikaisempaa voimakkaampaa kritiikkiä ja arviointia.

– Liittovaltion työhön suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin. Jatkuva kiistely hallitsevien puolueiden välillä saa ihmiset myös menettämään suuntautumisensa sekä luottamuksensa hallitukseen, Stefan Merz Infratest dimap-kyselyinstituutista kertoo lehdelle.

Kiristynyt maailmantilanne vaikuttaa puolueiden kannatukseen

Kasvavat turvapaikanhakijoiden määrät ovat lisänneet äärioikeiston nousua. Viime vuoden kesäkuusta tämän vuoden maaliskuuhun mennessä turvapaikkahakemukset Saksassa ovat yli kaksinkertaistuneet noin 25 000 hakemukseen kuukaudessa. Vaikka se on vähemmän kuin vuoden 2016 pakolaiskriisin aikaan, jolloin jopa 89 000 ihmistä haki turvapaikkaa Saksasta kuukausittain, maahanmuutto on edelleen erittäin vaikea asia.

– AfD:n kannattajille maahanmuutto on yksi tärkeimmistä asioista ja se syy, miksi he aikovat äänestää puoluetta. He haluavat vähemmän maahanmuuttoa, Merz kertoo.

Äärioikeiston nousu on erityisen voimakasta Itä-Saksan Brandenburgin, Saksin ja Thüringenin osavaltioissa, joissa järjestetään ensi vuonna vaalit. AfD on tällä hetkellä alueilla vaalien kärjessä. Niin ääri-oikeiston kuin -vasemmistonkin kannatus on suosittua Saksan niissä osissa, jotka kuuluivat entiseen Itä-Saksaan. Yhdistymisestä huolimatta niiden työllisyys ja talouskehitys ovat edelleen alhaisemmat.

Liittokansleri Olaf Scholz puolustaa hallitustaan kritiikkiä vastaan perustellen toimia perättäisillä poikkeuksellisilla ajanjaksoilla.

– Olemme juuri selvinneet koronaviruspandemiasta, joka on tuonut uskomattoman määrän häiriöitä ja juuri kun se päättyi, alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan tuoden mukanaan energiakriisin ja voimakkaan inflaation, liittokansleri Olaf Scholz kertoi televisioväittelyssä.

Suurimman kristillisen oppositiopuolueen (CDU/CSU) johtaja Friedrich Merz penää riitelyn lopettamisen puolesta.

– AfD käyttää epävarmuutta ja lietsoo pelkoa omaksi hyödykseen, ihmisten etujen vastaisesti. Tämän torjumiseksi kaikkien demokraattisten puolueiden tulisi tarkastella toimintaansa, sen sijaan, että osoittaisivat sormella toisiaan, eikä menisi yksipuolisiin syytöksiin, Merz sanoi.

Äärioikeiston nousu EU:n suurimmassa taloudessa on lehden mukaan varoitusmerkki siitä, kuinka maahanmuuttosääntöjen uudistusten hitaus, taloudelliset ongelmat ja korkeat inflaatioluvut yhdistettynä EU:n vihreän politiikan kalliiseen toteuttamiseen, voivat lisätä äärioikeiston tukea.

Äärioikeisto on vahva myös Itävallassa, jossa vapauspuolue johtaa mielipidemittauksia 27 prosentilla, Ranskassa kansallinen liittouma on toisena 24 prosentillaan ja Ruotsissa ruotsidemokraatit ovat kolmannella sijalla 18 prosentin osuudellaan. Espanjassa järjestetään heinäkuussa kansalliset vaalit ja äärioikeistolainen Vox on tällä hetkellä kolmas 16 prosentin osuudella.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)