Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö Kyrylo Budanov korostaa laajassa haastattelussaan The War Zone-julkaisulle Venäjän miehittämälle Krimille tehtyjen iskujen merkitystä osana Ukrainan vastahyökkäystä.
Ukraina on kiihdyttänyt Krimille tehtyjä iskuja elokuun puolivälistä alkaen. Kohteena on erityisesti Venäjän ilmatorjunta.
– Ensinnäkin ilmatorjuntajärjestelmät ovat itsessään erittäin kalliita ja niiden tuotanto on erittäin aikaa vievää. Venäjän koko ilmatorjuntajärjestelmä on tällä hetkellä käytössä sodassa Ukrainaa vastaan ja Moskovan suojauksessa. He ovat vetäneet ilmatorjuntaa muualta pois.
Ukrainan iskut Venäjän ilmatorjuntapataljoonia vastaan pakottavat hyökkääjämiehittäjän tekemään priorisoivia valintoja sen suhteen, missä se suvaitsee heikompaa ilmapuolustusta. Näitä heikkoja kohtia Ukraina sitten hyödyntää.
– Lisäksi tuhoamme heidän ilmatorjuntaohjusvarantojaan, koska ne eivät ole rajattomat. Ja poliittiselta kannalta me haluamme osoittaa Venäjän ilmatorjuntajärjestelmien ilmeisen kyvyttömyyden, mikä tekee niistä vähemmän houkuttelevia maailman asemarkkinoilla.
Mitä tulee Venäjällä, erityisesti Moskovassa, tapahtuviin iskuihin, vastaa Budanov nauraen, että ”emme ole koskaan vahvistaneet niitä virallisesti”.
– Kaikki edellä [Krimiin liittyen] mainitut tekijät pätevät myös Venäjän sisällä tapahtuviin iskuihin. Erityisesti kun puhumme aivan selvästä venäläisten asejärjestelmien kysynnän laskusta. Kun koko maailma näkee lennokkien kykenevän hyökkäävän Moskovaan, ei kukaan enää halua hankkia venäläisiä ilmatorjuntajärjestelmistä. Ja se on erittäin kivuliaista heille.
Vastaavasti nyt ukrainalaislennokkien kysyntä on kasvussa.
– Me emme kyllä voi niitä nyt sodankäynnin takia myydä, mutta kun sota loppuu, sillä on suuri merkitys.
Venäläiset saavat tuntea sodan nyt itse
Budanov toteaa, että ”jokin taho toteuttaa iskut syvällä Venäjällä, mukaan lukien Moskovassa”. Hän huomauttaa näillä iskuilla olevan myös yhteiskunnallinen vaikutus.
– Koska nyt Venäjän väestö ja erityisesti suuryritykset alkavat tuntea sodan todellisen vaikutuksen. Tähän mennessä sota on ollut heille vain jotain televisiossa pyörivää.
Aiemmin sota ei ole vaikuttanut Venäjän talouden pienempiin toimijoihin lainkaan. Isommillakin on ollut vain rahoituksen suhteen ongelmia
– Mutta nyt tällaiset näyttävät iskut esimerkiksi Moscow Cityn pilvenpiirtäjäaluetta vastaan osoittavat, että se koskettaa myös heitä, sanoo Budanov.
Tiedustelukenraali mainitsee myös iskut Venäjän sotaa tukevaan infrastruktuuriin, kuten öljynjalostamoihin ja sotateollisen kompleksin tehtaisiin.
– Kaiken lisäksi se heikentää väestön uskoa kaikkivoipaan Venäjän hallintoon, joka on maailman vahvin. He alkavat esittää loogisia kysymyksiä: ”Missä on ilmatorjunta, jonka pitäisi suojella meitä?”. He myös alkavat syyttää viranomaisia tästä ja rahojen varastamisesta.
Budanov ei halua kertoa enempää yksityiskohtia hiljattain Tškalovskin lentotukikohtaan tehdystä iskusta, josta Verkkouutiset on kertonut tässä. Hän kuitenkin kertoo iskun tehdyn Moskovan alueelta käsin. Räjähdeiskussa tuhoutuivat AN-148 ja Il-20-lentokoneet sekä helikopteri MI-28N.
– Se osoittaa hallinnon ilmiselvän kyvyttömyyden suojella tärkeintä ja salaisinta infrastruktuuriaan. Ja jos puhumme lentokalustosta, se on Venäjällä toki runsasta, mutta eräitä, kuten Il-20, ei ole suuria määriä.
Tykistötulen ja miinoitusten takia panssarien käyttö ei ole mahdollista
Budanov ei ole huolissaan lähestyvästä talvesta. Hänen mukaansa talvisodankäynti ”ei ole miellyttävää, mutta ei mikään iso juttu” eikä se ”muodosta ongelmaa meille eikä venäläisille.”.
– Sodassa on tällä hetkellä käynnissä erittäin tärkeä vaihe, joka erottaa sodan nykyisen vaiheen aiemmista. Tällä hetkellä taistelut käydään pääasiassa jalkautuneina ilman kalustoa. Tämä liittyy runsaaseen tykistötuleen ja liikuteltaviin panssarintorjunta-aseisiin.
Molemmat osapuolet ovat pakotettuja jalkautettuun sodankäyntiin.
– Panssariajoneuvot eivät riitä luomaan aukkoa vihollisen linjoihin – tekemään voimakasta läpimurtoa klassiseen tapaan. Mutta sitä on riittävästi pidättelemään vihollista yrittämästä läpimurtoa kalustolla ja saattueilla.
Budanov mainitsee myös miinoituksen pakottaneen jalkautettuun taistelutapaan.
– Panssarimiina räjäyttää ajoneuvon pyörät täysin, jolloin kalusto ei voi enää liikkua eteenpäin. Vahinko on vähäistä, mutta se ei pysty silti liikkumaan. Panssarimiinat ovat vakava ongelma tela-ajoneuvoille. Uutena ennennäkemättömänä piirteenä ovat runsaasti käytettävät FPV-räjähdelennokit, joilla voidaan iskeä käytännössä mitä tahansa kalustoyksikköä vastaan.
Nämä yhteistekijänä ovat vaikuttaneet siihen, että ”panssarikaluston käyttö on käytännössä kaikissa pääsuunnissa viety minimiin”.
– Nyt kalustoa käytetään ainoastaan evakuoitiin tai jalkaväkiryhmien nopeaan siirtoon paikasta toiseen, mutta ne eivät osallistu taistelutoimiin.
Budanov on kiitollinen länsimaiden lähettämistä panssarivaunuista ja muista ajoneuvoista, mutta tällä hetkellä panssarit vetävät taistelukentällä tykistötulen puoleensa.
– Niitä tulisi käyttää erittäin räätälöidysti jotakin täsmällistä, hyvin laadittua operaatiota varten, koska ne eivät selviä kauaa taistelukentällä, jos ne viedään suoraan etulinjaan täysimittaiseen taisteluun. Niitä tulee käyttää hyvin valmistelluissa läpimurto-operaatiossa.
Ukraina tarvitsee pitkän kantaman aseita
Sotaa käydään nyt itse asiassa Wagner-yksityisarmeijan opeilla eli tykistön tukemien jalkaväkiryhmien avulla. Myös ukrainalaiset soveltavat niitä. Erona Wagnerin toimintaan on, että runsaita tappioita aiheuttavan suoran rintamahyökkäyksen sijaan ukrainalaiset pyrkivät motittamaan vihollisen ja katkaisemaan sen huoltoyhteydet.
Budanov huomauttaa, että Ukraina ei pysty pitkällä aikavälillä jatkamaan mies miestä vastaan-sotaa Venäjää vastaan jo ihan väestötieteellisistä syistä. Ukraina tarvitsisi aseita, joilla se voi kallistaa vaa’an omalle puolelleen.
– Meidän tulee ratkaista taistelukentällä olevan runsaan tykistön muodostama ongelma. Ja me tarvitsemme pitkän kantaman asejärjestelmiä, jotta voimme iskeä heidän komentopaikkoihinsa, varastoihinsa jne.
Ukraina tarvitsisi kipeästi esimerkiksi ATACMS-ohjuksia, jotta se pääsisi kunnolla niskan päälle. Budanovin mukaan Ukraina tarvitsisi ATACMS-ohjuksia satoja kappaleita. Pelkällä sadalla ohjuksella ei olisi merkitystä.
– Enemmistö Venäjän komentopaikoista ja varastoista sijaitsee yli 85 kilometrin päässä eli meidän nykyisten GMLRS- ja HIMARS-järjestelmiemme kantaman ulkopuolelle. Venäläiset sijoittavat komentopaikkansa ja muut asemansa noiden kantamien ulkopuolelle eikä meillä ole mitään, millä yltäisimme niihin. Sama on Venäjän ilmavoimien kanssa. Venäjän ilmavoimia vastaan taisteleminen ilmatorjuntajärjestelmillä on kallista ja tehotonta. Lentokoneet tulisi tuhota heti tukikohtiinsa.
Venäjä menetti etelärintamalla merijalkaväen prikaatinsa
Budanov vahvistaa, että Bahmutin suunnalla käynnissä olevan etenemisen tarkoituksena on sitoa Venäjän joukkoja, jotta nämä olisivat pois etelärintamalta.
– Esimerkiksi venäläiset ovat sijoittaneet ainoan reservijoukkonsa – juuri muodostetun 25. armeijan, joka ei ole vielä täysin valmis. Nyt se on sijoitettu uudelleen Bahmutin pohjoispuolelle ja sinne se tullaan myös hautaamaan. — [Siihen kuuluu] noin 15 000 miestä, joka ei ole paljon.
Venäjällä ei ole enää jäljellä lisäjoukkoja etelärintamaa varten.
– He ovat jo heittäneet kaiken tuleen. Nyt Venäjän maahanlaskujoukkojen runko on puolustuksessa ja yrittää pidätellä hyökkäystämme etelässä. Ennen sitä siellä oli Venäjän 810. merijalkaväen prikaati. Tämä prikaati lyötiin ja murskattiin täysin, nyt se on vedetty pois ja korvattu maahanlaskujoukoilla, toteaa Budanov.
