Verkkouutiset

Venäjän hyökkäys

Venäjän tykistö ampui suoraan omien telttaan, ainakin 14 kuoli

Ukrainan pääesikunta kertoi tiedotustilaisuudessaan Venäjän tykistölle sattuneesta kohtalokkaasta virheestä, jossa sai surmansa joukko sotilaita.

– Miehittäjät jatkavat omiensa tuhoamista, prikaatikenraali Oleksiy Gromov totesi.

Hänen mukaansa venäläistykistö tulitti vahingossa Venäjän 1. armeijakunnan reserviläisjoukkojen asemia Tsukuran kylän lähellä miehitetyssä Hersonissa. Kyseessä on pääosin Donetskin alueelta pakkovärvätyistä sotilaista muodostetusta joukosta.

Ukrainalaisten mukaan 152 millimetrin tykistönammus osui keskityksessä suoraan sotilaiden telttaan. 14 miehen kerrotaan kuolleen ja seitsemän haavoittuneen.

LUE MYÖS:
Tätä on Vladimir Putinin armeijan rappio: Sotilaat ampuvat toisiaan, miehet jättävät aseensa ja kävelevät kotiin

 

Vladimir Putin johti itse Ukrainan sodan suunnittelua – Raportti paljastaa, mihin kaikki kaatui

Varsinaisten sotatoimien Ukrainassa piti kestää kymmenen päivää, minkä jälkeen Venäjän asevoimien oli määrä siirtyä miehitysvaiheeseen ja lopulta liittää Ukraina Venäjään tämän vuoden elokuuhun mennessä. Suunnitelma oli myös vähällä onnistua.

Näin arvioidaan arvostetun brittiläisen Royal United Services Instituten (RUSI) jättiraportissa. Se valottaa ensimmäistä kertaa kattavasti Ukrainan sodan alun tapahtumia poikkeuksellisen aineiston pohjalta. Tästä ladattavassa raportissa pyritään selvittämään, mitä länsimaiset asevoimat voivat oppia helmikuun ja heinäkuun välisistä tapahtumista rintamalla.

RUSI:n tutkijat pääsivät perehtymään Ukrainan pääesikunnan pitkälti salattuihin operaatiotietoihin,  kaapattuihin venäläisiin sotasuunnitelmiin sekä tietoihin ja lähteisiin, joiden luonnetta ja alkuperää ei voida avata niiden arkaluontoisuuden takia.

Verkkouutiset kokosi alle raportin Venäjän sotasuunnitelman syntyä koskevan keskeisen annin.

Maaliskuu 2021

Moskovan sotasuunnitelman ytimessä oli RUSI:n mukaan nopeus ja tehokas hämäys. Näistä jälkimmäinen onnistui varsin hyvin.

Julkisuuteen myöhemmin tulleiden tietojen perusteella monissa länsimaissa ja todennäköisesti myös Ukrainassa uskottiin Yhdysvaltain kovista varoituksista huolimatta viimeiseen asti, ettei helmikuun 24. päivänä alkanutta invaasiota ehkä tulisikaan.

Taustalla oli vuotta aiemmin alkanut prosessi.

Raportin mukaan hyökkäyksen perusta valettiin jo maaliskuussa 2021. Tuolloin Venäjä keräsi suuret määrät joukkoja Ukrainan rajalle, mutta mitään ei lopulta tapahtunut.

Tätä käytettiin seuraavana talvena monissa huolia tyynnyttelevissä läntisissä puheenvuoroissa esimerkkinä siitä, miten Venäjä käyttää joukkojen siirtoja poliittisen painostuksen keinona.

RUSI arvioi, että maaliskuun siirroilla oli kuitenkin kaksi muutakin tarkoitusta. Näin Venäjä sai kerättyä ja jätettyä kalustoa ja sotatarvikkeita rajalle myöhemmin tulevaa hyökkäystä varten sekä arvioitua muiden maiden reaktioita.

– Ukrainan kansainväliset kumppanit sivuuttivat uhan 2021 keväällä, koska ne eivät havainneet Venäjän joukko-osastojen sisältävän kaikkea, mitä hyökkäys vaatisi tai hyökkäyksen tukemiseen tarvittavaa informaatioympäristön poliittista muokkausta. He olivat oikeassa molemmissa kohdissa – joukkojen kokoaminen paljastui mobilisaatioharjoitukseksi, raportissa todetaan.

Venäjä sai kuitenkin elintärkeän oppitunnin. RUSI:n mukaan Moskovassa ymmärrettiin, että hyökkäyksen ”mahdollistajat” voidaan tuoda paikalle nopeammin kuin Ukrainan kumppanit pystyvät siirtämään omia sotilaallisia kykyjään.

– Kremlin varmuus siitä, että se voisi hyökätä Ukrainaan ilman merkittävää kansainvälistä puuttumista oli tärkeä vaikutin täyteen hyökkäykseen lähtemisen taustalla.

Vasemmalta Valeri Gerasimov, Vladimir Putin ja puolustusministeri Sergei Shoigu seurasivat Vostok 2018 -harjoitusta Tsugolissa syyskuussa 2018. Gerasimovin vetämän modernisointiohjelman uskottiin antaneen Venäjälle avaimet voittoon Ukrainassa. www.kremlin.ru
Heinäkuu 2021

Venäjän sotasuunnitelman laatimisesta vastasivat RUSI:n mukaan ennen kaikkea tiedustelupalvelut ja Venäjän presidentinhallinnon alaisuuteen koottu pieni ydinryhmä yhdessä korkeiden puolustusministeriön virkamiesten kanssa.

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB aloitti varsinaiset sotavalmistelut heinäkuussa 2021. Tuolloin laadittiin sittemmin kehnosti tehdyiksi ja korruption vesittämiksi paljastuneet selvitykset, joiden perusteella Ukrainan poliittisesti apaattinen yhteiskunta ei luottanut johtajiinsa, huoli lähinnä taloudesta ja uskoi, ettei maiden välille voisi syttyä täysimittaista sotaa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vahvisti itse heinäkuussa julkaistussa esseessään Venäjän ja Ukrainan olevan samaa kansaa ja toisti uskoaan siihen, että ukrainalaiset suhtautuvat myönteisesti Venäjään.

RUSI huomauttaa, että Venäjän asevoimissa oltiin vahvasti sitä mieltä, ettei ukrainalaisista olisi minkäänlaista vastusta pitkän modernisointiohjelman läpi käyneille venäläisjoukoille.

Venäjän asevoimien yleisesikuntapäällikkö, kenraali Valeri Gerasimovin henkilökohtaisten vakuutusten armeijansa kyvyistä kerrotaan olleen avainroolissa tiedustelupalvelujen laatiman sotasuunnitelman synnyssä.

Lopullinen suunnitelma rakentui raportin mukaan neljälle keskeiselle oletukselle.

Nopeus katsottiin ensinnäkin kriittiseksi, koska se varmistaisi, ettei kansainvälinen yhteisö ehtisi reagoida tapahtumiin. Ukrainan poliittisen johdon kaataminen taas antaisi oletetuille Venäjä-mielisille ukrainalaisille tilaa ilmaista tukensa miehittäjälle. Kolmanneksi arvioitiin, että poliittisesti apaattista ukrainalaisten suurta massaa pystyttäisiin hallitsemaan tehokkaasti kriittisen infrastruktuurin kuten lämmityksen, sähkönjakelun ja pankkijärjestelmän kontrollilla. Viimeiseksi venäläiset laskivat, että Venäjän asevoimat päihittäisi ukrainalaiset sotakentällä.

Tämä kaikki saavutettaisiin tuhoamalla ensi-iskuilla Ukrainan ilmavoimat, merivoimat ja ilmapuolustus, voittamalla Ukrainan maavoimat sitomalla ne maan itäosiin, eliminoimalla maan poliittinen johto ja tuhoamalla keskeiset instituutiot sekä ennen kaikkea hämäämällä Ukrainan hallitusta niin, ettei hyökkäyksen laajuudesta, paikasta tai ajasta tulisi tietoa ennen kuin olisi jo liian myöhäistä.

Venäjän joukot etenivät miehitetyltä Krimiltä rajan yli helmikuun 24. päivänä. dpsu.gov.ua/CC BY SA 4.0
Helmikuu 2022

Syksyllä 2021 Ukrainan lähelle kerätyille Venäjän joukoille jaettiin käskyt, joiden perusteella komennus kestäisi yhdeksän kuukautta. Moskova siis odotti hallitsevansa Ukrainaa täysin kesään mennessä.

Suunnitelmat olivat RUSI:n mukaan paljon parempia kuin on annettu ymmärtää. Mikäli ne olisi kyetty panemaan täytäntöön kokonaisuudessaan, olisivat ne arvion mukaan voineet hyvinkin menestyä. Raportissa todetaankin, että Venäjä oli paljon lähempänä onnistumista kuin yleisesti uskotaan.

Raportissa kiinnitetään kuitenkin huomiota tiettyihin suunnitteluprosessin ”kummallisuuksiin”.

Varsinaiset suunnitelmat laati erittäin pieni joukko presidentti Vladimir Putinin alaisuudessa. Raportissa todetaan ”aikeiden” tulleen suunnittelijoille Putinilta. Monet varsinaisia valmisteluja johtaneista viranomaisista ja sotilasjohtajista eivät kuitenkaan tienneet suunnitelmien todellista päämäärää. RUSI:n tietojen mukaan jopa Venäjän pääesikunnan osastojen apulaisjohtajat saivat tietää hyökkäysaikeista vasta päiviä ennen h-hetkeä. Joukoille käskyt tulivat taas vain tunteja ennen hyökkäyksen alkua.

Ajatuksena oli noudattaa äärimmäistä operaatioturvallisuutta ja pitää venäläisten aikeet hämärän peitossa viimeiseen asti. Sotakentällä tämä johti kuitenkin tunnetusti sekaannukseen ja kehnoihin taktisiin suorituksiin.

Pieni valmisteluryhmä näyttää myös raportin mukaan toimineen täysin ilman haastajia ja ulkopuolisia arvioita. Ryhmän todetaankin antautuneen yltiöoptimistiseen ajatteluun Venäjän kyvyistä ja suunnitelman menestyksestä.

Julkisuudessa on tähän tullessa toisteltu FSB:n virhearvioiden ukrainalaisten asenteista olleen suurimpia syitä Venäjän epäonnistumiseen.

RUSI:n mukaan tämän merkitystä on liioiteltu. Raportissa arvioidaan, että venäläisten raskain virhe oli todellisuudessa vaihtoehtoisten skenaarioiden ja varasuunnitelmien täydellinen puuttuminen. Raportin mukaan suunnittelijat eivät olleet varautuneet millään tavalla siihen, että kaikki ei menisikään niin kuin piti.

– Ei ole mitään todisteita, että kukaan olisi kysynyt, mitä tapahtuu, jos jokin perusoletuksista onkin pielessä.

“He olivat siviilejä” – mies löysi raunioista koulukaverinsa

Ukrainalainen Pavlo Holub vietti kuukausia etsimällä ihmisiä romahtaneesta rakennuksesta Izjumissa, kertoo Radio Liberty.

Hän löysi rakennuksen raunioista vanhan koulukaverinsa Olenan Stolpakovan ja tämän perheen. Ruumiin vieressä oli myös valokuva-albumi koulun valmistujaisista.

– En olisi koskaan voinut kuvitella tekeväni mitään tällaista, Holub sanoo Radio Libertylle.

Holub kertoo, että koko viisikerroksinen rakennus romahti ja kaikki ne ihmiset, jotka luulivat olevansa turvassa talon pommisuojassa, murskautuivat tiilien ja raunioiden alle.

– Ihmisiä kuoli kylmään ja nälkään. Vammaiset eivät päässeet ulos neljännen tai viidennen kerroksen asunnoista kaikkien muiden jo paettua. Rakennuksessa ei ollut ketään muuta.

Rakennuksen raunioista löytyneet ruumiit haudattiin läheiseen metsään joukkohautaan. Samaan paikkaan päätyi myös Holubin koulukaveri Stolpakova.

– Laitoin hänet säkkiin, hautasin hänet ja laitoin ristin tähän. Laitoin myös nimikyltit. Tein samoin hänen lastensa haudalle, Holub kertoo.

Izjum sijaitsee Itä-Ukrainassa Harkovan alueella. Ukrainan armeija vapautti syyskuussa Venäjän miehittämän kaupungin osana laajaa vastahyökkäystä.

Venäjän vetäytymisen jälkeen Izjumista on löydetty satoja ruumiita. Joidenkin kädet oli sidottu selän taakse. Ainakin 30 ruumiissa kerrottiin olevan merkkejä kidutuksesta.

Holubin mukaan monet ihmiset ovat pyytäneet häntä ja muita avustustyöntekijöitä hautaamaan uudelleen läheisensä.

– He olivat siviilejä: lapsia, aikuisia ja vanhoja ihmisiä, jotka haudattiin vain pihoille päiväkotien viereen pääkadun varrelle, hän kertoo.

Hyökkääjä ampuu nyt Ukrainaan neuvostoajan ohjuksia, jotka voidaan varustaa ydinkärjellä

Venäjä on alkanut käyttää ilmaiskuissaan neuvostoaikaisia ohjuksia, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä, Ukrainan pääesikunta kertoo.

Pääesikunta on julkaissut Twitterissä alla näkyvän videon Ukrainan asevoimien tiedeosaston eversti Mykola Danyliukin tiedotustilaisuudesta, jossa ohjuksen kappaletta esiteltiin.

Ukrainan mukaan Natossa AS-15-tunnuksella kutsuttuja Kh-55-risteilyohjuksia on löydetty nyt kahdelta Länsi-Ukrainan alueelta. Ohjuksen kärkiosat oli varustettu pelkällä painolastilla.

Tyhjien ohjusten ampumisella pyritään mitä ilmeisimmin saamaan Ukrainaa kuluttamaan ilmatorjuntaohjuksia. Tällainen ohjus voi kuitenkintyhjänäkin aiheuttaa pahaa vahinkoa osuessaan esimerkiksi rakennukseen.

1980-luvun Neuvostoliitossa käyttöön otettu ohjus on suunniteltu yksinomaan ydinkärkiä varten. Ukrainalaisten mukaan ohjusten kappaleet on testattu eikä niistä löytynyt radioaktiivisia jäämiä.

LUE MYÖS:
Venäjä ampui Ukrainaan ohjuksen, josta ydinkärki oli poistettu

Yli 90000 Venäjän sotilaan kerrotaan kuolleen Ukrainassa

Ukrainan asevoimien pääesikunnan mukaan noin 90 090 venäläistä sotilasta on kaatunut helmikuussa alkaneen laajamittaisen sodan aikana Ukrainassa.

Viimeisen vuorokauden aikana Venäjän sanotaan menettäneen 650 sotilasta.

Myös Venäjän kalustotappiot ovat merkittäviä.

Ukraina sanoo tuhonneensa 2 916 Venäjän panssarivaunua, 5 883 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua ja 4 464 muuta sotilasajoneuvoa.

Lisäksi Venäjän kerrotaan menettäneen 280 lentokonetta, 262 helikopteria, 1 564 lennokkia, 210 ilmatorjuntayksikköä, 1 905 tykkiä ja 395 raketinheitintä.

Risteilyohjuksia Ukraina kertoo ampuneensa alas 531.

Pääministeri: Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Ukraina voi voittaa sodan

– Venäjän laiton ja julma sota Ukrainaa vastaan, tuhansien ja tuhansien ukrainalaisten sotilaiden ja siviilien tappaminen ja jatkuvat terroriteot edellyttävät vahvaa, lujaa ja maailmanlaajuista vastausta pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi puheessaan Lowy-instituutissa Australian Sydneyssä.

– Kun Venäjä, Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, rikkoo YK:n peruskirjaa täysin rankaisematta, jättää huomiotta ja rikkoo kansainvälistä oikeutta ja tekee sotarikoksia, meillä kaikilla on paljon menetettävää – Euroopassa, Intian ja Tyynenmeren alueella ja muualla.

Marin totesi, että energiakriisi, ruokakriisi ja nouseva inflaatio ovat kaikki Venäjän aiheuttamia.

– Tämä talvi tulee olemaan vaikea paitsi Ukrainassa, myös yhteiskunnissamme. Vaikeutemme kuitenkin tulevat ja menevät. Ukrainalaiset taistelevat selviytymisensä ja tulevaisuutensa puolesta vapaana kansana. Meidän on jatkettava tukemme. Ei ole muuta tapaa, Marin sanoi.

Hänen mukaansa meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Ukraina voi voittaa sodan.

– Lopulta tulee rauhan aika. Mutta rauhan on tultava ukrainalaisten ehdoilla. Meidän on tehostettava ponnistelujamme saadaksemme Venäjän johdon ymmärtämään, että sillä on vain hävittävää tästä sodasta – ja se häviää.

Marin kertoi, että EU harkitsee parhaillaan uusia Venäjän vastaisia pakotteita.

– Tämä on yhdeksäs pakotepaketti sitten helmikuun 24. päivän. Tällä kierroksella löydämme todennäköisesti tavan rajoittaa fossiilisten polttoaineiden tuontia Venäjältä entisestään. Suomi vaatii entistä kovempia pakotteita, jotka kattaisivat koko energiasektorin.

Pääministerin mukaan ”meidän on edelleen heikennettävä Venäjän kykyä rahoittaa sotaa”.

– Meidän on tehostettava pakotteita. Meidän olisi myös keskityttävä nykyisten pakotteiden porsaanreikien tukkimiseen ja niiden kiertämisyritysten suisimiseen.

”Ei niin kauan kuin vaatii. Vaan niin kauan kuin voitto vaatii.”

Virolainen diplomaatti ja turvallisuusalan asiantuntija Eerik-Niiles Kross kysyy, aiommeko edelleen käyttää sodassa hänen mielestään kammottavaa sanontaa ”seisomme Ukrainan rinnalla niin kauan kuin se vaatii”?.

Lause on kuultu useiden länsimaiden johtajilta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa.

Diplomaatti näkee lauseen sanamuodot ongelmalliseksi.

– Mikä on ”se” tässä yhtälössä? Niin kauan kunnes Ukraina viimeisen kerran luhistuu?, Kross kysyy Twitterissä.

Krossin mukaan länsimaissa on luovuttava tämän kammottavan lauseen käytöstä.

– Meidän täytyy toimia, ei ”seistä”. Myös ”se” tarvitsee nimen: Voitto.

Hänen mukaansa oikea lause on ”Ukrainan tukena niin kauan kuin voitto sitä vaatii”.

Sanatarkka Eerik-Niiles Kross on Viron kansalliskirjailijaksikin sanotun Jaan Krossin ja runoilija Ellen Niitin poika.

Ukraina kertoo noin 13000 sotilaansa kaatuneen

– Meillä on viralliset arviot pääesikunnalta. Meillä on virallisia arvioita, jotka armeijan komentaja on antanut. Ne vaihtelevat 10 000:sta 12 500-13 000 kuolleeseen. Eli puhumme avoimesti kuolleiden määrästä, presidentin kansliapäällikön neuvonantaja Mykhailo Podolyak sanoi Ukrinformin mukaan.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi 30. marraskuuta, että ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi kuoleman, tuhon ja mittaamattoman kärsimyksen”. Hänen arvioidensa mukaan ”yli 20 000 siviiliä ja 100 000 ukrainalaista sotilasta on kuollut tähän mennessä”.

Myöhemmin Euroopan komissio myönsi, että oli tehty virhe ja tiedot poistettiin.

Ukraina on ilmoittanut Venäjän tappioiksi yli 89 000 kaatunutta.

Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtaja, kenraali Mark Milley arvioi marraskuun alkupuolella, että Venäjä on kärsinyt aloittamassaan sodassa yli 100 000 kaatuneen ja haavoittuneen kokonaistappiot. Milleyn mukaan Ukrainan luvut ovat todennäköisesti samat.

Joe Biden pitää Vladimir Putinin toimia Ukrainassa sairaana

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kuvaili CNN:n mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin sotaa Ukrainassa ”sairaaksi” ja sanoi, että on vain yksi järkevä tapa lopettaa Ukrainan sota: että Putin vetäytyy maasta.

– Mutta näyttää siltä, ettei hän aio tehdä sitä. Hän maksaa erittäin suuren hinnan epäonnistumisesta, mutta hän aiheuttaa uskomattoman, uskomattoman verilöylyn Ukrainan siviiliväestölle. Pommittaa päiväkoteja, sairaaloita, lastenkoteja. On sairasta, mitä hän teke, Biden sanoi tiedotustilaisuudessa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa Valkoisessa talossa.

Biden lisäsi, ettei hänellä ollut välittömiä suunnitelmia ottaa yhteyttä Putiniin, mutta ”hän on valmis puhumaan Venäjän johtajan kanssa, jos hän itse asiassa on kiinnostunut päättämään, että hän etsii tapaa lopettaa sota. Hän ei ole tehnyt niin vielä.”

– Jos näin on, niin ranskalaisten ja Nato-ystävieni kanssa istun mielelläni Putinin kanssa nähdäkseni, mitä hän haluaa. Hän ei ole vielä tehnyt sitä. Sillä välin mielestäni on ehdottoman kriittistä, mitä Emmanuel sanoi. Meidän on tuettava Ukrainan kansaa.

Macron puolestaan sanoi, että ukrainalaisten on päätettävä ehdoista mahdolliselle sodan päättymiselle ja kestävälle rauhalle.

Macron totesi, että hän ei usko, että lännen pitäisi työntää ukrainalaisia kompromissiin Venäjän kanssa.

– Emme koskaan vaadi ukrainalaisia tekemään kompromissia, joka ei ole heille hyväksyttävä, Macron sanoi.

– He ovat niin rohkeita ja puolustavat nimenomaan elämäänsä, kansakuntaansa ja periaatteitamme. … Jos haluamme kestävän rauhan, meidän on kunnioitettava ukrainalaisia päättääksemme hetkestä ja olosuhteista, joissa he neuvottelevat alueestaan ja heidän tulevaisuudestaan, hän lisäsi.

”Vladimir Putin poistuu viimeistään, kun menettää Krimin”

Kyberturvallisuuden työelämäprofessori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll arvioi, että Krimin menettäminen koituisi Venäjän presidentti Vladimir Putinin kohtaloksi.

– Jo nyt voi Ukrainan sodan arvioida Putinin merkittäväksi virheeksi ja Venäjän historialliseksi epäonnistumiseksi. Tätä ei Kreml myönnä vaan lisää kierroksia tappiokierteessä.

– Venäjä ei poistu Ukrainasta ennen kuin Putin Kremlistä, ja Putin poistuu viimeistään, kun menettää Krimin, Limnéll toteaa Twitterissä.

Insitute for the Study of War -ajatushautomon katsauksen mukaan Venäjä tuhlaa voimavarojaan Itä-Ukrainassa Bahmutissa. Se voi avata Ukrainan armeijalle mahdollisuuksia muilla rintamilla.

– Venäjän hyökkäykset Bahmutin ympäristössä kuluttavat merkittävän osan Venäjän käytettävissä olevasta taisteluvoimasta, mikä voi mahdollisesti helpottaa Ukrainan vastahyökkäysten jatkumista muualla, ajatushautomo toteaa.

Tätä on Vladimir Putinin armeijan rappio: Sotilaat ampuvat toisiaan, miehet jättävät aseensa ja kävelevät kotiin

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU on julkaissut paljastavan ääninauhan rintamalta. Nauhalla (alla) kerrotaan olevan venäläisen sotilaan ja tuntemattoman naishenkilön välinen keskustelu. Toinen puhuja saattaa olla sotilaan äiti tai vaimo.

Nauha avaa ikkunan venäläisen sotilaan rintamakokemuksiin. Vastaavia tarinoita on kantautunut esimerkiksi itsenäisten venäläismedioiden julkaisemissa sotakertomuksissa.

Andrei-niminen sotilas kiroilee keskustelun alussa jatkuvaa tykistön tulitukseen joutumista. Sitten hän kertoo rankkoja anekdootteja, jotka paikkansa pitäessään paljastavat paljon Ukrainassa valloitussotaa käyvän armeijan alennustilasta ja kurittomuudesta.

Hän aloittaa tarinalla kotiin päässeistä reserviläisistä.

– Sitten paikalle tuli tämä kuvernööri Vladimirista [kaupunki Moskovan itäpuolella]. Vladimirin alueen [reserviläisten] vaimot olivat alkaneet mellakoida siitä, ettei heille ole kerrottu, kuinka pitkäksi aikaa heidän miehensä on viety, hän kertoo.

– No kuvernööri tuli sitten tänne ja haki kokonaisen KAMAZ:n täydeltä [sotilaskuorma-auto] miehiä takaisin Venäjälle, Andrei jatkaa.

Nainen kiittelee tämän olevan oikein.

Sotilaan mukaan vaimot olivat tehneet videovetoomukseen. Siinä kysyttiin tämän lisäksi, mikseivät miehille lähetetyt apupaketit ole tulleet perille. Venäjältä on viime aikoina kuultu useita uutisia protestoivista sotilaiden äideistä ja vaimoista. Joukko venäläisnaisia on jopa matkannut Ukrainaan asti hakemaan miehiään kotiin.

”Ampuivat selkään”

Venäläissotilas jatkaa vuodatustaan kertomalla kohtaamastaan rintamalta lähteneestä sotilasporukasta.

– Meillä oli jätkiä täällä 7. komppaniasta – se ei ole meidän komppaniamme – jotka olivat vain heittäneet rynnäkkökiväärinsä upseerien jalkoihin ja painelivat jalan Valuikiin päästäkseen sotilassyyttäjän pakeille, Andrei tilittää.

Valuiki on kaupunki Ukrainan rajalla sijaitsevalla Venäjän Belgorodin alueelle. Alue on yksi venäläisten joukkojen keskeisistä väylistä sotaan.

– He eivät olleet syöneet mitään tai juoneet vettä viikkoon. He tulivat meidän luoksemme ja me sentään syötimme heidät.

– V***u, nainen huokaa ja hiljenee.

Andrei jatkaa matkalaisten kertoneen, että he olivat vain antaneet aseensa pois ja lähteneet.

– Totesin heille, että”herranjumala sentään – en tiedä, mitä teille pitäisi sanoa. Toivottavasti omat eivät ammu teitä”.

Sitten sotilas kertoo esimerkin kylmäävästä tapauksesta, jossa Venäjän sotilaat mitä ilmeisimmin joutuivat omiensa murhaamiksi.

– Meillä oli täällä tilanne, jossa joukko miehiä oli tulossa takaisin kaupalta. He pysähtyivät tupakalle toisen porukan kanssa, kävelivät parin sadan metrin päähän ja nämä jätkät ampuivat ne hengiltä.

Nainen kiroilee taas epäuskoisena.

Sitten Andrei kuvailee ryhmää moskovalaisia sotilaita.

– Tämä porukka Moskovasta tuli tänne, olevinaan v***n siistejä jätkiä, erikoisjoukkoja. He vetivät kännit ja alkoivat vain ammuskella.

– En tiedä pitäisikö minun paeta omilta vai vihollisilta, Andrei päättää lakonisesti.

LUE MYÖS:
Venäläisten sotilaiden vaimot ilmestyivät rajalle pelastamaan miehiään Ukrainasta
Ovatko he Venäjän epäonnisimmat sotilaat? Komentaja hylkäsi ja omat ampuivat

Venäjän sotilaat söivät eläintarhan biisonin ja strutsit

Ukrainan sisäministerin avustaja Anton Gerashenko on jakanut Twitterissä videon Yampilin eläintarhasta Ukrainassa.

– Tämä on Yampilin eläintarha (ei kaukana Lymanista). Kun se oli miehitettynä, venäläiset sotilaat söivät biisonin, peuroja, strutseja. Gosha-kameli ja sudet kuolivat nälkään. Eläinten luita ja ruumiita makaa eläintarhan alueella, Gerashenko kertoo.

Ukrainalaisten viranomaisten mukaan venäläiset sotilaat olivat niin nälkäisiä, että joutuivat syömään jopa eläintarhan eläimiä. Ukrainan joukot vapauttivat Yampilin kylän 30. syyskuuta.

Brittiläisen Daily Mail -lehden mukaan myöhemmin paikalle saapuneet pelastustyöntekijät kertovat löytäneensä eläinten luurankoja sekä lihan ja luun paloja hajallaan eläintarhan alueella.

Brittitiedustelu sanoo sen jälleen: Venäjä on käyttänyt suuren osan ohjuksistaan

Venäjä on iskenyt lokakuusta lähtien toistuvasti Ukrainan sähkönjakeluverkkoon. Britannian puolustusministeriön mukaan iskuissa on käytetty pääasiassa risteilyohjuksia.

Britannian tiedustelun mukaan Venäjä pyrkii toteuttamaan Ukrainassa SODCIT-strategiaa, joka on keskeinen osa sen viime vuosina hyväksymää sotilaallista doktriinia.

SODCIT on lyhenne englannin kielen sanoista Strategic Operation for the Destruction of Critically Important Targets.

Strategian tarkoituksena on Ukrainan kriittisen infrastruktuurin tuhoaminen sen sijaan, että Venäjä iskisi sotilaskohteisiin. Tavoitteena on lannistaa kansalaiset ja saada maan johtajat lopulta astumaan syrjään.

Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjä ei ole onnistunut tavoitteessa. Ukraina on myös onnistunut liikekannallepanossaan, mikä vähentää iskujen psykologista vaikutusta.

– Venäjän iskut aiheuttavat edelleen sähkökatkoja, mikä johtaa mielivaltaiseen, laajalle levinneeseen humanitaariseen kärsimykseen kaikkialla Ukrainassa, ministeriö toteaa katsauksessaan.

– Sen tehokkuus strategiana on kuitenkin todennäköisesti heikentynyt, koska Venäjä on jo käyttänyt suuren osan sopivista ohjuksistaan ​​taktisia kohteita vastaan.

LUE MYÖS:
Siviilejä tuhotaan tarkoituksella: Näin julmuus kuuluu Venäjän strategiseen ajatteluun

Siepattu puhelu paljasti: Venäjän upseerit tappoivat ikääntyneen pariskunnan

Venäläissotilaiden välinen siepattu puhelu paljastaa, kuinka Venäjän 27. kaartin motorisoidun kivääriprikaatin komentaja Sergei Safonov puukotti tiellä kohtaamansa iäkkään ukrainalaisen naisen kuoliaaksi, kun Venäjän joukot perääntyivät syyskuussa Harkovan alueelta Izjumin suunnassa Ukrainan joukkojen vastahyökkäyksen edetessä.

Safonovin vieressä seissyt toinen venäläisupseeri ampui naisen miehen, kertoo uutissivusto Radio Free Europe (RFE).

RFE:n ukrainalaisen palvelun Schemes-tutkimusprojekti sai käsiinsä siepatun puhelun Ukrainan tiedusteluviranomaisilta.

Välikohtauksen kerrotaan sattuneen 25. syyskuuta, viisi päivää ennen venäläisten perääntymistä Lymanista Donetskin alueen pohjoisosassa.

Tallennetussa puhelussa sotilas kuvailee Venäjän joukkojen kaoottista vetäytymistä. Puhelinnumeron avulla puhelimen omistava sotilas tunnistettiin Oleg Gasiliniksi.

– He olivat evakuoimassa, kun he kohtasivat iäkkään miehen ja naisen. Pataljoonan komentaja 96. tiedusteluprikaatista ampui miehen, ja meidän korkea-arvoisempi roistomme puukotti naisen kuoliaaksi, Gasilin sanoo.

Siepatun puhelinkeskustelun mukaan tiedustelupataljoonan komentaja oli lähetetty evakuoimaan eversti Sergei Safonov.

Avointen lähteiden perusteella Oleg Gasilin palvelee 27. kaartin motorisoidussa kivääriprikaatissa, jota Sergei Safonov komentaa.

Puhelinkeskustelussa Gasilin tarkentaa, että puukottaja oli nimenomaan Safonov.

”Ei ollut yksittäistapaus”

RFE:n Schemes-palvelu otti yhteyttä Gasiliniin, joka kertoi jo puhuneensa virallisille tutkijoille kyseisestä murhasta, vaikka oli vain kuullut tapahtumien kulusta eikä siis itse ollut paikalla todistamassa sitä.

Schemesille puhuneen venäläisen asianajajan mukaan kuulustelu tarkoittaa todennäköisesti sitä, että epäilty on otettu kiinni. Safonov ei ole ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa marraskuun 15. jälkeen.

Gasilinin mukaan ikääntyneen pariskunnan tappaminen ei ollut yksittäistapaus.

– Murskasimme erään siviiliauton rynnäkköpanssarivaunulla, hän sanoo.

27. prikaati kärsi kovia tappioita sodan ensimmäisinä päivinä Sumyn kaupungissa Koillis-Ukrainassa. Sotavangeiksi jääneet venäläiset, jotka nimesivät Safonovin komentajakseen, kertovat, että ”heidät pudotettiin keskelle ei mitään kuin kissanpennut” ilman ruokaa, polttoainetta tai tukea.

Osa sotavangeista kertoo, että Sumyn ukrainalaiset siviilivaatteisiin pukeutuneet aluepuolustusjoukot saivat heidät helposti vangiksi.

RFE:n mukaan tämä voi olla yksi syy sille, miksi eversti Safonov hermostui tiellä kohtaamastaan ikääntyneestä pariskunnasta.

Näin Venäjän propagandistit pohtivat häviötä

Venäjän heikko menestys Ukrainan sodassa näkyy jo valtiollisen Rossija 1 -tv-kanavan keskusteluohjelmissa.

Ukrainan sisäministerin avustaja Anton Gerashenko on jakanut twitterissä jutun alta löytyvän videon, jossa tunnettu tv-juontaja ja propagandisti Olga Skabejeva pohtii ohjelmassaan seurauksia, jos Venäjä häviää sodan.

– Meidän on lähdettävä olettamuksesta, että kaikki (venäläläiset) todetaan poikkeuksetta syyllisiksi. On aivan sama, ovatko he Venäjän alueella tai sen ulkopuolella. Jälkimmäiset todennäköisesti pidätetään välittömästi.

Puheen taustalla näytetään kuvaa rintamalta ja tykistön tulitusta. Välillä taustalla näkyy Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Tällä todennäköisesti vahvistetaan propagandan viestiä, jonka mukaan Venäjä ei käy sotaa pelkästään Ukrainan kanssa, vaan kyse on mukamas Venäjän ja tehokkaita aseita Ukrainaan toimittaneen lännen välisestä konfliktista.

– Meidät todetaan kaikki syyllisiksi. Siksi olemme tietoisia siitä, että sekä maamme että Venäjän federaation kansalaisten olemassaolo ovat vaakalaudalla, kuten myös tulevaisuutemme, propagandisti pohtii.