Venäjän hyökkäys

Läpimurto on vielä kaukana – Venäjä siirtää joukkojaan

Ukrainan asevoimien eteläisten joukkojen komentaja, prikaatikenraali Oleksandr Tarnavskyi ilmoitti syyskuun lopulla venäläisten puolustuslinjan murtuneen Zaporizzjan alueella sijaitsevan Verboven kylän lähellä.

Hän muistutti tavoitteena olevan Venäjän maasillan murtaminen, mikä edellyttäisi etenemistä Asovanmeren rannalle. Kenraalin mukaan hitaasti edennyttä vastahyökkäystä voidaan jatkaa talven saapumisesta huolimatta.

Ukrainan vähimmäistavoitteena on saavuttaa Tokmakin kaupunki, minkä vapauttaminen voisi Tarnavskyin mukaan vaikeuttaa alueella taistelevien venäläisjoukkojen tilannetta.

Sotatilannetta analysoivan Rochan-yhtiön analyytikko Konrad Muzyka huomauttaa katsauksessaan, ettei Verboven lähellä ole vielä tapahtunut varsinaista läpimurtoa. Ukrainan kärkiyksiköt pääsivät läpi kylän länsipuolella sijaitsevan puolustuslinjan ohi, mutta rintama on pysynyt tämän jälkeen lähes ennallaan.

Ukrainan jalkaväen arvioidaan edenneen Verboven länsiosiin. Muzykan mukaan on todennäköistä, että taistelusta tulee pitkä ja vaikea. Taisteluihin on siirretty 47. prikaatin kaltaisia yksiköitä, jotka olivat hetkellisesti takalinjassa.

– Robotynen kylästä taisteltiin viikkokaupalla, ja tiedämme venäläisten lähettäneen vahvistuksia alueelle Ukrainan hidastamiseksi. Moskova tekee nyt samaa kuin ukrainalaiset viime vuonna: he vetäytyvät hiljalleen ostaakseen aikaa, Konrad Muzyka toteaa.

Analyytikon mukaan Venäjä on havainnut, etteivät etenevät ukrainalaisjoukot pysty ylläpitämään operaatioiden nykyistä tahtia. Vastahyökkäyksen tempo voi siis olla vähitellen hiipumassa.

– On myös liian aikaista puhua läpimurrosta ”Tokmakin jälkeen”. Olettaen että ukrainalaiset pääsevät kaupunkiin syksyllä, tulee eteneminen olemaan todennäköisesti hidasta, sillä hyökkäyksiä tehdään pienillä yksiköillä. Venäläisillä on näin ollen aikaa siirtää joukkojaan ja tuoda alueelle vahvistuksia, Konrad Muzyka sanoo.

”Juoksuhaudat olivat täynnä ruumiita” – venäläisjoukkoja työnnetään takaisin idässä

Ukrainan asevoimat on jatkanut vastahyökkäystään eteläisen rintaman ohella myös idässä, jossa tavoitteena on keväällä miehitetyn Bahmutin kaupungin saartaminen.

Venäläisjoukot ovat joutuneet vetäytymään erityisesti kaupungin eteläpuolella. Rynnäköissä pienet ryhmät ovat vallanneet juoksuhautoja yksi kerrallaan tykistön ja räjähdelennokkien tuella.

Andriivkan kylän vapauttaminen syyskuun puolivälissä oli merkittävä käänne. Sen myötä Bahmutin eteläpuolella sijaitseva korkea maasto siirtyi ukrainalaisten hallintaan.

Osa asiantuntijoista on arvostellut operaatioita Bahmutin ympäristössä ja kehottanut Ukrainaa keskittymään tärkeämpään vastahyökkäykseen Zaporizzjan alueella. Venäjä on toisaalta joutunut jättämään Bahmutin luokse suuren määrän joukkoja sen suuren symbolisen merkityksen vuoksi.

– Ukrainalaiset ovat onnistuneet sitomaan toissijaisella hyökkäyksellä useita venäläisiä divisioonia alueelle, Yhdysvaltain maavoimien kenraali evp. Jack Keane sanoo Wall Street Journal -lehdelle.

Bahmutin eteläpuolella taistelevan 3. rynnäkköprikaatin 24-vuotias sotilas sanoo molempien osapuolten kärsineen tappioita.

– Juoksuhaudat olivat täynnä ruumiita. Ruumiita oli kaikkialla maastossa. Suurin osa oli venäläisiä, mutta osa oli omiamme, Billy-kutsumanimeä käyttävä sotilas sanoo.

Sotavangiksi jääneet venäläiset kertoivat Andriivkan taistelun jälkeen, etteivät he uskaltaneet kertoa komentajilleen huonoja uutisia. Kylää puolustava osasto oli vakuuttanut tilanteen olevan hallinnassa.

Ukrainan aloitettua rynnäkkönsä venäläisupseerien tilannekuva oli puutteellinen, eivätkä he tienneet minne vahvistuksia pitäisi lähettää.

Kaksi ensimmäistä hyökkäysaaltoa kärsi raskaita tappioita, mutta seuraavat pääsivät läpi. Ukrainalaiset etenivät talo talolta tykistöpommituksen keskellä. Venäläiset yrittivät lähettää lisäjoukkoja idästä, mutta Ukrainan tykistö pysäytti niiden liikkeen.

Yön aikana suurin osa kylää puolustaneista venäläisistä yritti livahtaa pakoon itään ja etelään. Venäläiset menettivät kaatuneina arviolta 200 miestä, joiden mukana oli myös pataljoonan komentaja. Ukrainan tappiot olivat huomattavasti pienemmät.

Seuraavana päivänä kolme viimeistä venäläissotilasta ilmaantui kellarista ja yritti antautua. Yksi heistä kuoli välittömästi kranaatinheitin-iskussa. Venäjän väitetään pommittaneen omia joukkojaan antautumisten estämiseksi. Venäläisosaston komentaja löytyi myöhemmin kuolleena kellarista, josta antautumassa olleet sotilaat olivat ilmaantuneet.

Miehittäjän ryöstely kiihtyy Etelä-Ukrainassa

Venäläiset sotilaat ovat lisänneet ryöstelyään Hersonin alueen miehitetyssä osassa Etelä-Ukrainassa, Ukrainan puolustusministeriön kansallinen vastarintakeskus raportoi The New Voice Of Ukrainen mukaan.

Erityisesti siviiliajoneuvojen varkaudet ovat lisääntyneet. Tämä johtuu oletettavasti nousussa Ukrainan armaijan onnistuneiden toimien vuoksi, mikä levittää paniikkia venäläisissä joukoissa keskuudessa, keskus kertoi.

Vastarintakeskuksen mukaan suunnitelmista paeta väliaikaisesti miehitetyiltä siirtokunnilta keskustellaan yhä enemmän tavallisten venäläisten sotilaiden keskuudessa.

Paikalliset vastarinnan jäsenet ilmoittivat autovarkauksista Chaplynkassa, Zaliznyin satamassa, Mali Kopanissa ja muissa kaupungeissa ja kylissä Hersonin alueen itäosassa.

Kun paikalliset yrittävät puolustaa omaisuuttaan, venäläisten kerrotaan avanneen tulen heitä kohti. Yhdessä tällaisessa tapauksessa tunkeutuvat venäläiset joukot tappoivat naisen Olhynen kylässä.

Kansallinen vastarintakeskus lisäsi, että se on jo saanut luetteloita miehitetyillä alueilla ryöstöihin osallistuneiden venäläisten sotilaiden nimistä.

Paljastavat satelliittikuvat Krimiltä – Pekka Toveri: Venäläiset eivät ole vielä antaneet periksi

Venäjä on satelliittikuvien perusteella pystyttänyt miehitetylle Ukrainan Krimille uusia ilmapuolustuksia. Sosiaalisessa mediassa kiertävissä Airbusin satelliittikuvissa näkyy viisi S-400-laukaisinta ja tutkajärjestelmiä. Kohde on paikallistettu Belbekin lentotukikohdan lähelle. Sijoituspaikan kerrotaan olevan peruja jo Neuvostoliiton ajoilta.

Uuden S-400-järjestelmän tuominen kovien ukrainalaisiskujen kohteena olevalle Krimille on jälleen yksi osoitus siitä, että Venäjä pyrkii pitämään kiinni niemimaasta.

– Venäläiset eivät ole vielä antaneet periksi Krimillä, kokoomuksen kansanedustaja, kenraalimajuri (evp.) ja pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri arvioi X-somepalvelussa.

Toverin mukaan ilmapuolustuksen tappioiden korvaaminen Krimillä voi kuitenkin merkitä sitä, että muualle jää aukkoja.

Ukraina on tehnyt viime aikoina useita tuhoisia iskuja Krimillä ja muualla Mustanmeren alueella. Venäjän suitsuttamia S-400-järjestelmiä ukrainalaiset ovat tuhonneet elokuun ja syyskuun aikana Krimillä peräti kaksi kappaletta.

Pekka Toveri arvioi viikonloppuna Verkkouutisten Tilannestudio-ohjelmassaan, että Venäjä on menettänyt meri- ja ilmaherruuden läntisellä Mustallamerellä.

Muun muassa tärkeän sukellusveneen, maihinnousualuksen ja kuivatelakan sekä osan Mustanmeren laivaston päämajasta tuhonneet ohjusiskut ovat taas aiheuttaneet niin kovia menetyksiä, ettei laivasto Toverin mukaan kestä enää montaa vastaavaa hyökkäystä.

– Pari vastaavaa iskua ja venäläiset joutuisivat todennäköisesti arvioimaan, kannattaako näitä parhaita suorituskykyjä, joita on enää hyvin vähän käytössä, jättää sinne Sevastopoliin, vai joudutaanko se tukeutuminen siirtämään Novorossijskiin Venäjän mantereen puolelle usean sadan kilometrin päähän, missä ne ovat paremmassa suojassa, kenraali-kansanedustaja totesi.

Tällainen ratkaisu kuitenkin vaikeuttaisi entisestään Krimin puolustamista ja olisi lisäksi nöyryytys Venäjälle. Pekka Toveri arvioikin, että venäläiset pyrkivät kaikesta huolimatta pitämään kiinni Sevastopolista ja vahvistamaan sen puolustuksia.

LUE MYÖS:
Ukraina tuhosi taas ”superaseen” – S-400 räjäytettiin Krimillä
Venäjän ylpeys räjäytettiin taivaan tuuliin – S-400-ilmatorjuntajärjestelmä tuhoutuu videolla
Täysosuma tuhosi Venäjän sukellusveneen totaalisesti: Ohjus räjähti aluksen sisällä

Venäläiset eivät ole vielä antaneet periksi Krimillä. Ilmapuolustuksen tappioita on korvattu…mikä voi jättää aukkoja muualle.. https://t.co/rT8xssQBhf

— Pekka Toveri (@PToveri) October 2, 2023

Tunnelit ja juoksuhaudat kuin linnoitus vastahyökkäyksen tiellä

Sotatilanteesta sosiaalisessa mediassa kirjoittava ukrainalainen sotilas kertoo vastahyökkäyksen edenneen hitaasti Venäjän valmistelemien massiivisten puolustuslinjojen vuoksi.

Ukrainan hyökkäyskärjen kerrottiin murtautuneen alkusyksystä vahvimman puolustusvyöhykkeen läpi, jonka eteen oli sijoitettu laajoja miinakenttiä. Lupaavimpana pidettiin Zaporizzjan alueella Robotynen ja Verboven kylien välistä aluetta, jonka itäiseltä laidalta Ukrainan panssariajoneuvot pääsivät etenemään.

Tilanteessa ei ole tapahtunut viime viikkoina merkittäviä muutoksia osin siksi, että Venäjän sodanjohto siirsi puolustuksen tueksi merkittävän määrän lisäjoukkoja. Niiden mukana on eliittiyksikköinä pidettyjä VDV-maahanlaskujoukkoja.

Nimimerkillä Solonko kirjoittava sotilas on jakanut viestipalvelu X:ssä kuvan maantien halkomasta peltomaastosta, jonka laidoilla on metsäkaistaleita. Kraatterien peittämä kohta sijaitsee Robotynen ja Novoprokopivkan kylien lähellä. Kuvassa näkyy venäläisjoukkojen valmistelemia juoksuhautoja. Sotilaan mukaan alue on kuin linnoitus.

– Monimutkainen järjestelmä koostuu juoksuhaudoista, tunneleista, korsuista ja tuliasemista, joista venäläiset pitävät kiinni kaikin voimin, sotilas kirjoittaa.

Venäläiset sotabloggaajat myönsivät Ukrainan edenneen syyskuun lopulla kohti Robotynen eteläpuolella sijaitsevaa Novoprokopivkaa.

Toisessa lennokkikuvassa on korostettu panssariesteen ja tuliasemien muodostama kokonaisuus. Ukrainan joukot tarkkailivat venäläisten liikkeitä ja suunnittelivat sen perusteella sopivimmat hyökkäyskohdat. Rynnäkkö aloitettiin vasta kattavan tykistövalmistelun jälkeen.

– Eikä siinä vielä kaikki. Osa juoksuhaudoista on peitetty pitkältä matkalta. Ne eivät ole ehkä tunneleita perinteisessä merkityksessä, mutta käytännössä kuitenkin. Se on suunniteltu piilottamaan sotilaiden määrä ja liikkeet juoksuhaudoissa, sotilas toteaa.

Hänen mukaansa venäläiset ovat lisäksi kaivaneet syvälle suoja-asemia, jotka muodostavat tunneliverkoston toisen kerroksen.

– Kovien taisteluiden ja tykistöpommituksen jälkeen suoja-asemat avautuivat. Sen jälkeen selvisi, kuinka paljon vaikeampi tehtävä olikaan, sotilas kirjoittaa.

Більше того, в зоні, де розташований головний вхід на ці позиції із заходу, лише після щільної роботи артилерії непідготовленому оку стане зрозуміло на скільки добре були замасковані деякі окопи-тунелі з цього боку 9/ pic.twitter.com/N9KFt6oEPO

— Запорізька Сіль 🇺🇦 (@solonko1648) September 30, 2023

Iran voi kohta toimittaa ohjuksia vapaasti Venäjälle

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2231, joka estää Irania viemästä ohjusteknologiaa ulkomaille, umpeutuu 18. lokakuuta. Sen jälkeen se voi viedä ohjuksia ja niihin liittyvää teknologiaa ilman kansainvälistä valvontaa. Se merkitsee, että Venäjä voi saada lisää ballistisia ohjuksia.

Huoli ballististen ohjusten toimituksista Iranista Venäjälle nousi jo vuosi sitten, kun Iranin ja Venäjän sotilastekninen yhteistyö alkoi erityisesti droonien osalta. Washington Post -lehti raportoi lokakuussa 2022 kahta tiedusteluviranomaista siteeraten, että Iran aikoi toimittaa Venäjälle taktisia Fateh-110-ohjuksia, joiden kantama on 300 kilometriä, ja keskimatkan Zolfaghar-ohjuksia, joiden kantama on 700 kilometriä.

Nämä ohjukset olisivat vaikeuttaneet Ukrainan tilannetta merkittävästi, koska vielä lokakuussa 2022 sillä ei ollut ballististen ohjusten torjuntaan pystyviä länsimaisia ilmatorjuntajärjestelmiä. Mutta tällaisten ohjusten säännölliset toimitukset Venäjälle olisivat edelleen suuri ongelma, koska Ukraina ei mitenkään pysty kattamaan koko maata ohjustorjunnalla ja mahdollisten maalien määrä on hyvin suuri.

Se, että Venäjä on kiinnostunut Iranin ohjuksista, ei kerro niinkään niiden laadusta vaan määrästä ja käytettävyydestä. Venäjän ballististen ohjusten tuotantoa rajoitti INF-sopimus aina vuoteen 2019 saakka. Vaikka sopimus ei estänytkään niiden kehittämistä, Venäjä ei ehtinyt rakentaa niitä suurta määrää ennen hyökkäystään Ukrainaan helmikuussa 2022.

Venäjä ei odottanut taktisten ohjustensa kulutuksen olevan niin suurta kuin se on ollut, koska se ei odottanut pitkää sotaa. Iskander-ohjusjärjestelmä on käytössä ja niihin tuotetaan ohjuksia, mutta selvästikään ei tarpeeksi päätellen niiden harvalukuisesta käytöstä.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainalla ei vielä ole tietoa iranilaisten ohjusten toimituksista, mutta sen mahdollisuuden aukeaminen lokakuun lopulla varmasti huolestuttaa Ukrainan johtoa ja liittolaisia. Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu vieraili 19.–20. syyskuuta Iranissa, jossa hänelle esiteltiin BBC:n mukaan Iranin aseteollisuuden tuotteita. Niiden joukossa oli Iranin puolustusministeriön mukaan risteilyohjus ”358”, jonka arvioitu kantama on 1 500 kilometriä.

Osana yhteistyötä Venäjä oli iranilaisten medialähteiden mukaan toimittamassa Iranille 24:ää Suhoi Su-35S -hävittäjää, mutta kauppa ei toteutunut ilmeisesti Yhdysvaltojen painostuksen takia), koska se olisi aiheuttanut huolta Israelissa. Sikäläisen asiantuntijan David Gendelmanin mukaan Israel on haluton sotilas-tekniseen yhteistyöhön Ukrainan kanssa juuri siitä syystä, että se ei halua antaa Venäjälle syytä alkaa toimittaa korkean teknologian asejärjestelmiä Iranille.

Israelilla on jo aktiivisia sotatoimia Syyrian suunnassa, eikä se halua uutta rintamaa Irania vastaan. Mutta jos Venäjä alkaa toimittaa aseita Iranille ja maksaa niistä esimerkiksi juuri Su-35-hävittäjillä, Israel voisi alkaa toimittaa aseita Ukrainalle. Iranin mahdollisilla ohjustoimituksilla Venäjälle voisi olla siis monenlaisia vaikutuksia.

Pekka Toveri: Venäjä on menettänyt meri- ja ilmaherruuden läntisellä Mustallamerellä

Kokoomuksen kansanedustaja ja pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri sanoo Venäjän Mustanmeren laivaston menettäneen viidesosan iskukyvystään Ukrainan iskuissa.

Toveri arvioi sodan tilannetta Mustallamerellä Verkkouutisten Tilannestudio-ohjelmassaan (alla).

Ukraina on suorittanut viime aikoina runsaasti onnistuneita operaatioita ja iskuja Mustanmeren alueella ja erityisesti miehitetyllä Krimin niemimaalla. Ohjusiskut ovat tuhonneet tärkeää ilmapuolustuskalustoa, arvokkaita sota-aluksia ja tiettävästi surmanneet ja haavoittaneet useita korkeita upseereita. Ukrainalaiset ovat myös ottaneet haltuun Venäjän aiemmin valtaamat rannikon porauslautat. Pekka Toverin mukaan tämä on heikentänyt lautoille sensoreita sijoittaneiden venäläisten meritilannekuvaa. Ukrainalaisten tilannekuva on taas puolestaan parantunut entisestään.

Hän katsoo tilanteen muuttuneen Venäjälle yhä epäedullisemmaksi.

– Käytännössä Venäjä on menettänyt meren herruuden ja ilmaherruuden läntisellä Mustallamerellä. Sen kyky toimia tuolla alueella on heikentynyt merkittävästi myös eteläosissa johtuen USV-uhasta [Ukrainan miehittämättömät pommiveneet]. Ukrainan rannikkoa se ei pysty enää uhkaamaan millään maihinnousulla tai muulla vastaavalla, Toveri arvioi.

– Mitä se pystyy tekemään, on jatkamaan ohjusiskuja, mutta niitäkin enää tuolta Krimin edustalta. Kovin paljon länteen ne eivät todennäköisesti uskalla enää ajaa, hän jatkaa.

Kehitys on mielenkiintoista sodan jatkumisen kannalta. Pekka Toveri pohtii Krimin tilannetta.

– Jos Ukraina pystyy jatkamaan näitä iskuja, niin kovin montaa syyskuun puolenvälin iskujen kaltaista iskua ei Venäjän Mustanmeren laivasto pysty enää ottamaan vastaan.

Ukrainan ohjushyökkäys tuhosi tuolloin kuivatelakalla Sevastopolissa olleet päivitetyn Kilo-luokan sukellusvene Donin Rostovin ja suuren Roputsha-luokan maihinnousualus Minskin. Erityisesti modernin sukellusveneen menetys on kirvelevä isku Venäjän laivastolle. Myös kuivatelakan vaurioituminen osuu kovasti Venäjän laivaston jo ennestään kehnoon huoltokapasiteettiin.

– Pari vastaavaa iskua ja venäläiset joutuisivat todennäköisesti arvioimaan, kannattaako näitä parhaita suorituskykyjä, joita on enää hyvin vähän käytössä, jättää sinne Sevastopoliin, vai joudutaanko se tukeutuminen siirtämään Novorossijskiin Venäjän mantereen puolelle usean sadan kilometrin päähän, missä ne ovat paremmassa suojassa.

Toverin mukaan tällainen ratkaisu vaikeuttaisi kuitenkin entisestään Venäjän kykyä puolustaa Krimiä.

Hän uskoo venäläisten pyrkivän silti yhä pitämään kiinni Sevastopolista ja vahvistamaan sen puolustuksia. Toveri muistuttaa, että varsinaiseen toimintaan liittyvien ongelmien lisäksi kaluston lähtö Sevastopolista olisi Venäjälle nöyryytys.

LUE MYÖS:
Venäjän sukellusveneen miehistöä oli paikalla, kun Ukrainan ohjus osui
Täysosuma tuhosi Venäjän sukellusveneen totaalisesti: Ohjus räjähti aluksen sisällä

Garri Kasparov: Tästä tunnistaa sotaa vastustavan venäläisen

Venäläinen shakkimestari ja toisinajattelija Garri Kasparov järjesti sodanvastaisen konferenssin Tallinnassa.

Tapahtumaan osallistui venäläisiä Eurooppaan lähteneitä poliittisia pakolaisia. Konferenssin motto oli ”voitto Ukrainalle, vapaus Venäjälle”.

Kasparov kertoo Viron yleisradio ERR:lle, että läheskään kaikki ulkomaille lähteneet venäläiset eivät jää konferenssin järjestäjien näkemyksiä Vladimir Putinista ja Ukrainan sodasta. Myös Venäjän niin sanottu oppositio on hajanainen.

Sotaa vastustavan venäläisen voi hänen mukaansa tunnistaa hyvin yksinkertaisella tavalla.

– Heti täysimittaisen sodan alkamisen jälkeen tarjosin yksinkertaisen kaavan samanmielisten ihmisten määrittämiseksi: sanokaa heti viidessä sekunnissa, että sota on rikollinen, (Venäjän) hallinto on laiton, Krim on Ukrainan, Kasparov kertoo.

– Arvioin, että 25 prosenttia Venäjän oppositiosta on valmis sanomaan sen, hän toteaa.

Venäjän kenraalin kerrotaan saaneen potkut Bahmutissa

Venäjän joukkoja Bahmutissa tiettävästi komentaneen kenraaliluutnantti Andrei Sytshevoin kerrotaan saaneen äkisti potkut tehtävistään.

Ukrainan sodan asiantuntijana tunnetuksi tullut FPRI-ajatushautomon vanhempi tutkija Rob Lee kertoo X-somepalvelussa, että Sytshevoin potkuista puhutaan sotaa seuraavalla venäläisellä Telegram-kanavilla.

Tietoa ei ole siis vahvistettu. Moskova on kuitenkin kierrättänyt Ukraina-operaation kenraaleita ahkerasti ja nopeat muutokset ovat olleet arkipäivää sodanjohdossa.

Sytshevoi nimitettiin Venäjän läntisen sotilaspiirin joukkojen johtoon Ukrainassa heinäkuussa 2022. Hänen on väitetty saaneen lähtöpassit tehtävästä jo saman vuoden syyskuussa.

Sosiaalisessa mediassa jaettujen asiakirjojen perusteella Sytshevoi on toiminut tämän jälkeen Bahmutin suunnalla. Kaupungissa ja sen lähialueilla on käyty jo pitkään verisiä taisteluita, joissa niin ukrainalaiset kuin venäläisetkin ovat kärsineet kovia tappioita. Ukrainan asevoimat on kertonut edenneensä alueella viime aikoina.

A Russian channel says that Lieutenant General Sychevoy was removed from his post as commander of the Bakhmut Group of Forces. Sychevoy was previously the commander of the Western Grouping of Forces but was replaced in 2022.https://t.co/ualediAWHzhttps://t.co/666P7EPrYd pic.twitter.com/XAgU3RpmtX

— Rob Lee (@RALee85) October 2, 2023

”Vladimir Putin tietää, että voitto on hänen ainoa mahdollisuutensa”

Yhdysvaltalaisen puolustusalan asiantuntijan Nicholas Drummondin mukaan Venäjän diktaattori Vladimir Putin tietää, että hänen pitää onnistua Ukrainan valloituksessa selviytyäkseen poliittisesti ja henkilökohtaisesti.

– Tämä tarkoittaa, että hänen ainoa elinkelpoinen strategiansa menestyä Ukrainassa on heikentää tukea lännen sotilaalliselle avulle. Hän uskoo, että tämä antaa hänelle mahdollisuuden voittaa viivytyssota, Drummond kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Tämän seurauksena Putin on Drummondin mukaan kehittänyt narratiivin, jonka mukaan Ukrainassa tulee olemaan ”ikuinen sota” samalla tavalla kuten Vietnamissa, Irakissa ja Afganistanissa.

– Hän väittää, että jos jatkamme aseiden lähettämistä Ukrainalle, ruokimme vain turhaa konfliktia, joka muuten ratkeaisi pian.

Drummond huomauttaa, että Putin on itse sanonut, että ainoa tapa lopettaa sota Ukrainassa on antaa Venäjän voittaa.

– Mutta hänen voittonsa salliminen lähettäisi selvän viestin kaikille diktaattoreille ja autoritaarisille hallituksille, että aggressio on täysin oikeutettua.

Pelottava puoli Putinin strategiassa on se, että Putin maksaa useiden jo Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa ja muualla lännessä olevien venäläisten agenttien kautta lobbaajille sanomansa edistämisestä.

– Tiedämme, että hän on aiemmin yrittänyt puuttua länsimaisiin vaaleihin. Juuri nyt hän tekee kaikkensa saadakseen (Donald) Trumpin valituksi uudelleen, koska hän uskoo, että Trump on myötämielinen Venäjää kohtaan, Drummond kirjoittaa.

Toinen osa narratiivia on hänen mukaansa se, että Länsi-Ukrainan tuki uhkaa Venäjän romahtamista sisäisesti, mikä voi olla paljon vaarallisempaa kuin vallan oikeutuksen säilyttäminen.

– Mikä sekin voi olla totta.

Osana Putinin narratiivia myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyä ja hänen hallitustaan ​​yritetään ”huonontaa” syyllistämällä heitä korruptiosta ja autoritaarisuudesta. Drummond huomauttaa, että tilanne on yhtä huono kuin Venäjällä.

– Suuri osa siitä, mitä hallituksen korviin kuiskataan, sisältää totuuden. Mutta älkäämme unohtako, että vakuuttavimmat valheet ovat usein hyvin lähellä totuutta.

Pahinta tapahtumassa on hänen mukaansa kuitenkin, että monet Putinin lahjomat ihmiset ovat arvostettuja neuvonantajia, joiden pitäisi tietää paremmin.

– Olen nähnyt sen omakohtaisesti ja olen järkyttynyt siitä. Hävetkööt. Onneksi länsimaiset tiedotusvälineet alkavat pohtia tätä, Drummond toteaa.

Kirjoituksensa lopuksi Drummond korostaa, että lännen on pysyttävä yhtenäisenä Ukrainassa, jotta Venäjä saadaan häädettyä pois.

– Se päivä on varmasti tulossa.

Putin knows he has to conquer Ukraine to survive politically and personally. This means his only viable strategy to succeed in Ukraine is to erode support for Western military aid. He believes this will allow him to win a war of attrition.
Consequently, Putin has developed a…

— Nicholas Drummond (@nicholadrummond) October 1, 2023