Verkkouutiset

Venäjän hyökkäys

”Vladimir Putin keskittyy yhä saavuttamaan alkuperäiset sotatavoitteensa”

27.03.2023 | 13:22

Amerikkalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan Vladimir Putin näyttää torjuvan länsimaisessa keskustelussa yhä yleisemmin vallitsevan ajatuksen, että nykyiset sotilaalliset realiteetit edellyttävät tai tukevat konfliktin neuvotteluratkaisua.

– Ukraina tai länsi eivät ole saaneet häntä vakuuttuneeksi siitä, että hänen on harkittava jonkinlaisen kompromissiratkaisun hyväksymistä. Putin keskittyy sen sijaan edelleen saavuttamaan alkuperäiset sotatavoitteensa pitkittyneen konfliktin kautta, jossa hän voittaa joko kohdistamalla tahtonsa Ukrainaan väkisin tai murtamalla Ukrainan tahdon, kun länsi on hylännyt Kiovan.

USW:n mukaan useat onnistuneet Ukrainan vastahyökkäykset eivät ole riittäviä Putinin taivuttamiseksi neuvottelemaan Ukrainalle hyväksyttävillä ehdoilla.

– Sotien tulokset määräytyvät usein itse asiassa taistelukentällä ja neuvotteluilla, jotka vain vahvistavat sotilaalliset realiteetit. Putinilla on todennäköisesti yksi tällainen esimerkki elävästi mielessään – toinen maailmansota Euroopassa. Sota päättyi vasta, kun liittoutuneiden joukot olivat lyäneet täysin Saksan armeijan ja Neuvostoliiton joukot seisoivat Berliinin raunioilla. Japani antautui muutamaa kuukautta myöhemmin sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli osoittanut kykynsä tuhota maa kokonaan, ISW toteaa.

– Putin aloitti meneillään olevan sodan ja on avaintoimija, jonka on päätettävä, ettei hän voi saavuttaa tavoitteitaan sotilaallisella voimalla, ja hänen on sen sijaan ryhdyttävä konfliktissa neuvotteluratkaisuun, jos sodan halutaan päättyvän tällä tavalla.

ISW arvioi, että sota kestää niin kauan kuin Putin uskoo voivansa pakottaa Ukrainan tahtoonsa taistelemalla.

– Putin tekee edelleen selväksi sanoin ja teoin, ettei hän ole vielä päässyt sellaiseen johtopäätökseen huolimatta suurista sotilaallisista ponnisteluistaan tänä talvena.

Liettuan ulkoministeri: Venäjä osoittaa heikkoutta, ei voimaa

27.03.2023 | 12:58

Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis vaatii länneltä voimakkaampaa vastausta Venäjän aggressioon.

– Venäjä osoittaa heikkoutta, ei voimaa. Vastauksemme on oltava vahva, ei heikko. Vakavat pakotteet, joukkojen sijoittaminen Baltiaan sekä ilma- ja meripuolustuksen vahvistaminen Naton itäosiin lähettäisivät viestin solidaarisuudesta ja päättäväisyydestä, ei pelosta tai välttelystä, hän toteaa Twitterissä.

Liettuan ulkoministeri vieraili viime perjantaina Kiovassa, jossa hän tapasi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja ulkoministeri Dmytro Kuleban.

Gabrielius Landsbergisin mukaan lännen tuki Kiovalle ei ole vielä saavuttanut rajojaan ja sen on jatkuttava.

– Vaikka summat näyttävät nyt vaikuttavilta, olemme aiemmin osallistuneet – ja niin on myös Liettua – sotilaallisiin toimiin tilanteiden vakauttamiseksi eri alueilla varmasti laajemmassakin mittakaavassa, Landsbergis sanoi maan yleisradioyhtiö LRT:lle.

Viime viikolla Euroopan unionin jäsenmaat päättivät lähettää Ukrainaan lisää ammuksia yhteensä kahden miljardin euron edestä. Eri arvioiden mukaan ammuksia kuluu yhdessä päivässä jopa 6 000–7 000.

– Tällä hetkellä ukrainalaiset joukot tarvitsevat eniten ampumatarvikkeita, Landsbergis sanoi.

Raivo repesi Venäjällä: Sotilaat määrättiin tahallaan teurastukseen

27.03.2023 | 07:20

Sodan todellisuutta kuvaava, sosiaalisessa mediassa leviävä video raivostuttaa Venäjällä, kertoo War Translated-sivusto Twitterissä. Videolla Ukrainassa taistelevan venäläisen ”Myrsky”-yksikön eloonjääneet sotilaat kertovat kokemuksistaan rintamalla. Alunperin yksikköön kuului 161 sotilasta, mutta nyt miehiä on vain joitakin kymmeniä jäljellä.

Videolla sotilaat kertovat, että heidät lähetettiin tahallaan ”teurastukseen” venäläisten hyökätessä Vodianen kylään Mariupolin alueella Itä-Ukrainassa.

– Komentajamme lähetti meidät kohti vihollisen konekiväärejä, tykkejä ja tankkeja.

Joukot olivat raskaan tykistötulen kohteena kahden viikon ajan, tapahtumat kokenut sotilas kertoo videolla. Yksikön ei sallittu vetäytyä asemistaan, hän jatkaa. Asiasta pitää huolen venäläinen vetäytymisen estämisestä vastaava osasto.

– He väittävät, että sotilaita verotetaan, ja että maksusta kieltäytyvät lähetetään suoraan etulinjaan. Jos he haavoittuvat, heidät päästetään sairaalasta toipilaina ja lähetetään takaisin rintamalle, War Translated-sivuston Dmitri-nimellä esiintyvä edustaja kirjoittaa.

Videolla sotilaat vetoavat ”ylipäällikköönsä”, toisin sanoen Venäjän presidentti Vladimir Putiniin tilanteen helpottamiseksi.

Alunperin War Translated arvioi videolla esiintyvän yksikön koostuvan rintamalle määrätyistä rangaistusvangeista, mutta näin ei kuitenkaan ole. Videolla esiintyvät miehet on tunnistettu sosiaalisen median avulla, ja he ovat kaikki aikaisemmalla rintamakokemuksella varustettuja mobilisoituja sotilaita. Huomionarvoista onkin, että Venäjä torjuu armeijalleen arvokkaiden ja kokeneiden miesten vetäytymisyritykset, War Translatedin Dmitri kirjoittaa.

– Video on herättänyt runsaasti keskustelua venäläisillä kanavilla tänään, etenkin komentajia haukutaan. Jotkut sanovat että monet muutkin yksiköt ovat samanlaisessa tilanteessa, he eivät vaan puhu sitä tai tee videovetoomuksia.

Ukrainan sodassa ratkaiseva hetki: Evp-kenraali näkee kaksi vaihtoehtoa

26.03.2023 | 16:30

Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Pekka Toveri arvioi Twitter-viestissään näkevänsä Ukrainan sodan etenemisessä kaksi eri vaihtoehtoa.

Toverin mukaan Ukrainan vastahyökkäyksen onnistuminen ratkaisee pitkälti sen, kääntyykö sodan kulku kuluvan vuoden aikana ratkaisevasti Ukrainan eduksi.

– Läpimurto ja menestys ja sota alkaa olla selvä vuoden lopulla, Toveri kommentoi.

Mikäli vastahyökkäys ei onnistu, on tulevaisuus huomattavasti epäselvempi.

– Pysähtyminen Venäjän puolustuslinnoitteisiin ja edessä on vuosien asemasota, Toveri tiivistää toisen vaihtoehdon.

Toveri viittaa viestissään myös eläköityneen kenraalimajurin ja ajatuspaja CSIS:n tutkija Mick Ryanin Twitter-viesteihin, joissa Ryan kertoo Ukrainan vastahyökkäyksen ja Kiinan haluttomuuden toimittaa Venäjälle aseita voivan muodostua koko sodan käännekohdaksi.

Ryanin mukaan Ukrainan vastahyökkäys tulee todennäköisesti koostumaan useista pienemmistä hyökkäyksistä, ei yhdestä suuresta. Tämä johtuu siitä, että Etelä- ja Itä-Ukraina tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia hyökkäyksille. Useampien pienien hyökkäyksien valmistelu mahdollistaa myös todellisen päähyökkäyssuunnan piilottamisen Venäjältä.

Vastaavasti hyökkäyksen oikea ajoittaminen on tärkeää.

Oikeanlainen sää mahdollistaa tehokkaamman liikkumisen sekä tavallisille että tela-ajoneuvoille, mutta huomioon on otettava myös läntisen aseavun saapuminen ja hiljattain perustettujen uusien armeijakuntien miesvahvuus ja sotilaiden koulutustaso.

Lisäksi Ukrainan tiedustelupalvelut seuraavat herkeämättä Venäjän joukkojen liikkeitä ja valmiustasoa löytääkseen parhaan hetken hyökätä. Ryan arvioi, että optimaalinen hetki voi olla Venäjän epäonnistuneen suurhyökkäyksen päätyttyä lopullisesti.

– Se tarkoittaa, että Ukrainan vastahyökkäys voi alkaa aiemmin kuin osaamme odottaa, Ryan toteaa.

Loppujen lopuksi kyse on myös politiikasta, sillä sotatoimien tarkoitus on saavuttaa poliittisia tavoitteita. Siispä suurhyökkäyksen ajankohta ja kohteet riippuvat pitkälti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin tahdosta.

Kenraali arvioi Etelä-Ukrainan suunnan olevan erityisen merkityksellinen Ukrainalle, sillä alueella sijaitsee runsaasti maataloutta, kaivoksia, lannoitetuotantoa ja voimalaitoksia. Alueella on myös satamia, joiden kautta kulki ennen sotaa noin puolet Ukrainan ulkomaankaupasta.

Vaikka Ukraina on aiemmin onnistunut suurhyökkäyksissä niin Harkovan kuin Hersoninkin suunnalla, poikkeaa kevään suurhyökkäys aiemmista hyökkäyksistä.

– Tällä kertaa ukrainalaisten on taisteltava tiiviiden estevyöhykkeiden läpi, joita venäläiset ovat rakentaneet idässä ja etelässä. Niiden tarkoituksena on kanavoida hyökkääjät ”tappoalueille” sekä hidastaa ja hajottaa hyökkäysten koheesiota, Ryan kertoo.

Länsimaat ovat myös havainneet tämän haasteen, minkä vuoksi Ukrainalle on viime aikoina lahjoitettu runsaasti välineistöä pioneereille. Myös Suomi on lahjoittanut Ukrainalle yhteensä kuusi Leopard 2 -raivauspanssarivaunua. Mikäli Ukraina onnistuu läpäisemään Venäjän linnoitteet, on sillä mahdollisuus vallata runsaasti miehitettyjä alueita takaisin itselleen.

Ukrainan valttikorttina on myös panssarivaunujen ja muun aseistuksen laatu, joka on länsimaisen aseavun ansiosta kohonnut Venäjän yläpuolelle. Sodan edetessä Venäjä on taas ollut yhä riippuvaisempi vanhoista varastoiduista panssareista.

Kaikesta valmistautumisesta huolimatta vastahyökkäyksen onnistuminen riippuu pitkälti Ukrainan sotilaista, heidän taistelutahdostaan ja kyvystään sopeutua ja hyödyntää erilaisia tilanteita. Myös upseerien johtamistaidoilla on merkittävä rooli.

– Nämä ovat onneksi sellaisia taitoja, joita Ukrainan asevoimat ovat osoittaneet, Ryan kommentoi.

Ryan itse toivottaa Ukrainalle menestystä tulevaan suurhyökkäykseen.

– Parhaillaan sadat tuhannet nuoret ja vähemmän nuoret ukrainalaiset työskentelevät, suunnittelevat, harjoittelevat ja valmistautuvat iskemään venäläisiä vastaan. Olkoon heillä onni myötä, Ryan tiivistää.

Useiden venäläisjoukkojen komentopisteiden kerrotaan tuhoutuneen

26.03.2023 | 11:33

Ukrainan armeijan pääesikunta kertoo Facebookissa tuhonneensa tykistö- ja ohjustulella kolme hyökkääjän komentopistettä.

Miehittäjän asemapaikkoihin tehtiin vuorokaudessa yhteensä 11 iskua. Kohteena oli aiemmin mainitun kolmen komentopisteen lisäksi viisi eri kohdetta, joihin oli keskitetty joukkoja, aseita ja muita sotatarvikkeita.

Iskujen lisäksi Ukraina kertoo ampuneensa alas Venäjän joukkojen Orlan-10 ja Supercam -lennokkeja.

Samassa ajassa hyökkääjän joukkojen kerrotaan suorittaneen 34 tykistöiskua ja neljä ohjusiskua. MLRS-raketinheittimellä raportoidaan puolestaan tehdyn 70 iskua.

Hyökkääjän iskujen kerrotaan olleen pääosin kohdistettu siviili-infrastruktuuriin ja aiheuttaneen kuolonuhreja. Vaara lisäiskuista on tällä hetkellä korkea koko Ukrainan alueella.

Ukrainan pääesikunnan mukaan Venäjän sotajoukkojen pääpainopiste on edelleen Lymanin, Bahmutin, Avdijivkan ja Marjinkan alueilla. Pääesikunnasta kerrotaan, että Ukrainan joukot torjuivat yhteensä 85 Venäjän joukkojen hyökkäystä alueilla.

Miehitetyllä Krimillä perustettiin uusi palkkasoturiryhmä

26.03.2023 | 10:57

Venäjän miehittämän Krimin kuvernööri Sergei Aksjonov on perustanut uuden palkkasoturiryhmän, joka koostuu pitkälti entisistä Wagner-sotilaista, uutisoi Meduza.

Marraskuussa 2022 perustettu ryhmä houkuttelee Telegram-kanavallaan uusia jäseniä puhumalla muun muassa ”vahvasta ortodoksisesta Venäjästä” ja ”ukrainalaisista satanisteista”. Virallisesti Convoy on Venäjän asevoimien reserviryhmä, ja siihen liittyvät palkkasotilaat allekirjoittavat sopimuksen sekä Convoyn että Venäjän puolustusministeriön kanssa.

Convoyn komentajana toimii aiemmin Wagner-ryhmän johtajan Jevgeny Prigozhinin oikeana kätenä tunnettu Konstantin Pikalov. Pikalov toimi aiemmin Wagner-ryhmän komentajana Afrikassa ja työskenteli muun muassa Madagaskarilla ja Keski-Afrikan tasavallassa.

Aksjonov on vastaavasti toiminut miehitetyn Krimin kuvernöörinä vuodesta 2014 lähtien. Vaikka Aksjonov on virallisesti ryhmän omistaja, ovat käytännössä kaikki sotilaat entisiä Wagner-ryhmän jäseniä.

Uuden palkkasotilasryhmän sotilaille maksetaan kuukaudessa noin 2 400 euroa, upseereille taas 3 600 euroa. Kokonaisen vuoden sopimuksen tekeville luvataan palkkioksi maata Krimiltä ja Abhasiasta.

Vaikka ryhmä perustettiin jo viime syksynä, on yksikkö päässyt julkisuuteen vasta viime kuukausina. Maaliskuussa venäläinen Crimea 24 -TV-kanava raportoi ryhmän perustamisesta ja kertoi kuvernööri Aksjonovin vierailevan säännöllisesti etulinjassa ryhmän sotilaiden luona.

Venäjän yleisradion toimittajan Olga Kurlajevan mukaan Aksjonov etsii ryhmälle rahoitusta valtion budjetin ulkopuolisista lähteistä. Kurlajeva kertoo ryhmän onnistuneen hankkimaan muun muassa moderneja T-80 ja T-90 -panssarivaunuja sekä elektronisen tiedustelun välineitä.

– Materiaalin suhteen meillä ei ole ongelmia. Meillä on luotiliivejä, kypäriä, pimeänäkölaseja, kommandopipoja, reppuja, kaikkea. Kolmet kappaleet kaikkea, eräs Convoyn sotilas kertoo.

Venäjällä on viime kuukausina perustettu lukuisia Convoyn kaltaisia yksityisiä palkka-armeijoita. Yksiköitä ovat perustaneet muun muassa Gazpromin ja Rosneftin kaltaiset suuryritykset.

Venäjä-politiikan asiantuntija Sergej Sumlennyn kommentoi helmikuussa uutisia uusista yksityisistä palkka-armeijoista. Sumlennyn mukaan palkka-armeijoiden perustamisen takana on Venäjän eliitin valmistautuminen sotilaalliseen tappioon Ukrainassa sekä sitä seuraavaan valtatyhjiöön.

– [Putinin hallinnon kaatumisen jälkeen] omistusoikeuksien toteutuminen ei ole Putinin ystäville enää itsestäänselvyys, jonka vuoksi he tarvitsevat palkka-armeijoita, Sumlenny totesi.

 

Puolustajan tilanteen väitetään kohentuneen Bahmutissa

26.03.2023 | 09:37

Ukrainalaisjoukot ovat onnistuneet työntämään venäläiset kauemmas elintärkeästä ”elämän tiestä”, joka yhdistää Bahmutin kaupungin lännempänä sijaitseviin Ukrainan hallitsemiin alueisiin. Asiasta uutisoi CNN.

Ukrainalaisupseeri Juriy Fedorenkon mukaan ukrainalaisjoukot paransivat asemiaan mutta myönsi, että parhaillaan käytävät taistelut ovat rankkoja.

– Ukrainalaissotilaat onnistuivat työntämään vihollisen merkittävän etäisyyden päähän ”elämän tiestä”, jonka vuoksi Venäjän on mahdotonta kohdistaa tiehen jatkuvaa tykistötulitusta, Fedorenko kommentoi.

Bahmutin kaupunki on ollut tammikuun lopusta lähtien Venäjän saartama kolmesta eri suunnasta. Kaupungissa olevien ukrainalaisjoukkojen huolto onkin ollut riippuvainen länteen johtavista tieyhteyksistä.

Fedorenkon mukaan ukrainalaiset ovat myös onnistuneet säilyttämään nykyiset asemansa ja jopa saavuttamaan joitakin taktisia menestyksiä Bahmutin alueella.

Tappioista huolimatta Venäjä ei ole luopunut hyökkäyksistä, vaan pyrkii edelleen etenemään Bahmutin alueella. Ukrainan presidentin neuvonantajan Mihailo Podoljakin mukaan Venäjä on kuitenkin menettänyt parhaat joukkonsa Bahmutin hyökkäyksessä.

Podoljak arvioikin, että Kremlin voimavarat ovat hupenemassa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että Venäjän on täytynyt vähentää tykistön käyttöä ammuspulan vuoksi.

Tällaista on Bahmutin lääkintämiesten arki – ”Työskentelen ja sitten itken”

26.03.2023 | 08:40

Ukrainan asevoimien Bahmutissa työskentelevät lääkintämiehet ovat jatkuvan paineen alla. Asiasta uutisoi The Kyiv Independent.

Kahdenkymmenen minuutin ajomatkan päässä Bahmutista länteen on hylätty rakennus, jonka kellarissa toimii taistelussa haavoittuneiden ukrainalaissotilaiden ensihoitopiste. Jotkut pisteelle saapuvat sotilaat kykenevät kävelemään itse, toiset on evakuoitu taistelutoverien toimesta.

Pisteellä työskentelevien lääkintämiesten arki on vaihtelevaa. Joinain päivinä haavoittuneita sotilaita on enemmän, toisina vähemmän. Potilaiden määrä vaihtelee Venäjän ja Ukrainan hyökkäyksistä riippuen.

Lähes 30 vuotta kiovalaisella teho-osastolla työskennelleen lääkintämies Serhiyn mukaan pisteellä on oltava aina valmiina uuteen haavoittuneiden aaltoon. Vaikka saapuvien sotilaiden vammat olisivatkin lieviä, on työskenneltävä mahdollisimman nopeasti, sillä tilanne voi muuttua koska tahansa.

Kun haavoittunut sotilas saapuu pisteelle, lääkintämiesten ensimmäinen tehtävä on pysäyttää verenvuoto. Erityisen vaikeaa tämä on silloin, kun saapuneella potilaalla on päävammoja, joiden hoitaminen vaatii paljon osaavaa henkilökuntaa.

– Vaikeinta on se, kun pitäisi auttaa monia [sotilaita] yhtä aikaa, Serhiy kommentoi. – Joskus lääkintämiesten on priorisoitava se, ketä autetaan, koska käsipareja ei ole riittävästi.

Lääkintämies Dmytro arvioi, että 90 prosenttia potilaiden vammoista tulee sirpaleista ja 4-5 prosenttia ampumahaavoista. Yhden päivän aikana pisteelle saapuu 30-45 sotilasta, joista jopa puolet voi olla vakavasti loukkaantuneita.

Ensihoitopisteelle selviytyneistä sotilaista suurin osa toipuu vammoistaan, mutta eivät kaikki. Dmytro kertoo, että tällaisessa ympäristössä tunteet on osattava laittaa työaikana sivuun.

– Työskentelen, ja sitten itken, Dmytro toteaa.

Serhiyn mukaan on myös turhauttavaa, kun pisteelle saapuu sotilaita, joita olisi voitu auttaa mikäli heidät olisi saatu evakuoitua aikaisemmin. Taistelussa potilaiden evakuointi on usein vaikeaa, eivätkä lääkintämiehet ehdi auttamaan kaikkia.

– On kaikista vaikeinta nähdä jonkun kuolevan yksinkertaiseen verenhukkaan, Serhiy harmittelee.

Vaikeista olosuhteista huolimatta Serhiy ei koskaan valehtele tai kaunistele tilannetta potilailleen. Jos potilas tarvitsee leikkauksen tai jos hänen tilansa on vakava, Serhiy kertoo sen heille. Yleensä potilaat ottavat tilanteen kivusta ja tuskasta huolimatta hyvin. Jotkut potilaat jopa vitsailevat, vaikka he pelkäisivätkin.

– Monet sotilaat pelkäävät lääkäreitä ja neuloja. He pelkäävät lääkäreitä enemmän kuin venäläisiä, Serhiy naurahtaa.

Ensihoitopisteellä työskentelevät lääkintämiehet sekä työskentelevät että nukkuvat samassa paikassa. Kellarissa ilman raitista ilmaa oleminen on vaikeaa. Dmytron mukaan osa lääkintämiehistä ei ole poistunut kellarista yli kuukauteen.

Piilottelun syynä on Venäjän tiedustelulennokit. Serhiyn ja Dmytron ensihoitopiste onkin yksi harvoista, johon Venäjä ei ole vielä iskenyt. Myös jatkuva tykistökeskitys tekee ulos menemisestä vaarallista.

Helmikuussa Serhiyn työtoveri Maksim, joka ei yleensä poistunut kellarista, kävi ulkona evakuoimassa haavoittuneita. Maksimin auto joutui venäläisten tykistökeskitykseen, ja hän kuoli.

Pisteellä työskentelevät lääkintämiehet eivät juuri puhu toisilleen henkilökohtaisista asioista. He ovat kuitenkin sopineet, että kun Venäjä on voitettu, he kokoontuvat ja tutustuvat toisiinsa paremmin. Myös Maksim oli ennen kuolemaansa kertonut Serhiylle, että hän odottaa innokkaasti tämän vaimon ja lasten tapaamista.

Vaikeista olosuhteista huolimatta Serhiy ja Dmytro eivät aio luovuttaa.

– Olen sielussani äärimmäinen ihminen. Kun on jokin tilanne, joka koskee minua ja maatani, olisi tylsää vain katsella sivusta. Se on ikävää, Serhiy tiivistää.

Volodymyr Zelenskyi: Asepula estää vastahyökkäyksen aloittamisen

25.03.2023 | 15:40

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukraina kärsii asepulasta, jonka vuoksi se ei ole voinut aloittaa seuraavaa vastahyökkäystä, kertoo Kyiv Independent.

– Emme voi lähettää niitä (joukkojamme) tällaisissa olosuhteissa, Zelenskyi kommentoi tilannetta.

Ukraina oli aiemmin kertonut suunnitelleensa suurta vastaiskua keväälle. Zelenskyin mukaan tilanne Ukrainan itäosissa on kuitenkin vaikea ampumatarvikkeiden puutteen vuoksi ja Ukraina “odottaa ampumatarvikkeita kumppaneiltaan”.

Ukrainan asevoimien kenraalin mukaan Venäjä keskittää joukkojaan itäisen Donetskin alueelle ja yrityisesti Bah’mutin, Advijivkan ja Makijivkan kaupunkeihin.

Bah’mutissa on käyty kiivaita taisteluja jo kuukausien ajan. Kaupunki on edelleen ukrainalaisten hallinnassa, mutta molemmat osapuolet ovat kärsineet huomattavia tappioita.

Torstaina Ukrainan maajoukkojen komentaja kertoi Ukrainan pyrkivän Bah’mutissa ottamaan hyödyn irti Venäjän kärsimistä tappioista ja taisteluväsymyksestä.

Ukraina sanoo lähes 170000 venäläisen kaatuneen

25.03.2023 | 14:21

Ukrainan armeijan pääesikunta kertoo Facebookissa Venäjän kärsineen perjantaina 720 miehen tappiot ja nyt hyökkääjiä olisi kaatunut 169 890 sitten sodan alun.

Myös Venäjän kalustotappiot kasvavat. Ukraina ilmoittaa tuhonneensa maanantaihin mennessä 3 580 Venäjän panssarivaunua, 6 932 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua ja 5 483 muuta sotilasajoneuvoa.

Lisäksi Venäjän kerrotaan menettäneen 305 lentokonetta, 291 helikopteria, 2 214 lennokkia, 276 ilmatorjuntayksikköä, 2 623 erilaista tykistöasetta ja 520 raketinheitintä.

Risteilyohjuksia Ukraina kertoo ampuneensa alas 911.

Brittitiedustelu: Bahmutin taistelu näyttää hyytyneen

25.03.2023 | 11:28

Britannian lauantaina julkaistun tiedusteluraportin mukaan Venäjän hyökkäys Bahmutissa näyttää hyytyneen.

Raportin mukaan hyytyminen johtuu todennäköisesti Venäjän joukkojen kärsimistä merkittävistä tappioista. Myös Ukraina on kärsinyt mittavista tappioista puolustaessaan aluetta.

Brittitiedustelun mukaan Venäjälle on aiheutunut ongelmia myös palkka-armeija Wagnerin sekä Venäjän puolustusministeriön väliset kiistat. Wagner ja ministeriö ovat molemmat tuoneet joukkojaan alueelle.

Venäjä vaikuttaa palaavan puolustavaan toimintamalliin, kun sen hyökkäys ei ole tuottanut tuloksia.

Brittitiedustelun mukaan Venäjä todennäköisesti siirtää toimintansa painopistetta Avdiivkaan Bahmutin eteläpuolelle ja Kremina-Svatovelle pohjoiseen. Venäjä pyrkii näin vakauttamaan etulinjaansa.

Taistelu Bahmutin hallinnasta on kestänyt jo kuukausia. Myös Ukrainan armeijan ylipäällikkö on sanonut, että taistelu on “vakautumassa”, kertoo BBC.

Bahmutin hallinnalla on molemmille osapuolille lähinnä symbolista arvoa. Bahmutin kaupunki sijaitsee Itä-Ukrainassa. Ennen sotaa siellä asui yli 75 000 ihmistä.

Tämä on Wagner-joukkojen vahvuus Venäjän asevoimiin verrattuna

25.03.2023 | 08:40

Ukrainassa taistelevan Wagner-palkkasoturiryhmän koko kasvoi merkittävästi viime vuoden elokuussa, jolloin sen rivejä vahvistettiin tuhansilla vankiloista haalituilla vapaaehtoisilla. Tuomituille rikollisille luvattiin armahdusta puolen vuoden asepalveluksen jälkeen.

Wagnerin sotilaat jatkoivat syksyllä hyökkäystään Donbasin alueen keskiosissa samalla kun Venäjän armeija joutui vetäytymään sen pohjoisosissa. Palkkasotilaat valtasivat loppukesästä Vuhlehirskan voimalaitoksen ja aloittivat hitaan etenemisensä kohti Bahmutin kaupunkia.

Kasvaneelle Wagnerille annettiin lokakuussa oma rintamavastuu Horlivkan ja Soledarin väliseltä alueelta. Palkkasotilaiden käytössä on ollut omaa tykistöä ja jonkin verran ilmatukea.

Meduza-median mukaan Wagnerin joukot pystyvät toimimaan joustavammin verrattuna Venäjän asevoimien yksiköihin. Bahmutin luona hyökkäysten painopistettä siirrettiin nopeasti etelästä kohti pohjoisessa sijaitsevaa Soledaria, joka vallattiin alkuvuodesta.

Eri kohdissa tehdyt hyökkäykset johtivat kovista tappioista huolimatta siihen, että palkkasotilaat pääsivät etenemään vähitellen Bahmutin ympäristössä. Ukraina joutui vetämään alueen puolustukseen reservejä muun muassa Svatoven suunnalta.

Lähestymistapa poikkeaa Venäjän asevoimien toiminnasta Vuhledarin suunnalla, jossa itäisen sotilaspiirin joukot ovat hyökänneet toistuvasti samaa reittiä pitkin kohti Ukrainan vahvoja puolustusasemia. Meduzan mukaan Wagner on pystynyt keskittämään joukkonsa ja voimavaransa tehokkaammin tiettyä kohdetta vastaan. Rynnäkköjoukkojen ja tukiyksiköiden välinen yhteistyö on ollut tiiviimpää.

Wagnerin heikkoutena on, että läpimurtoja ei voida hyödyntää mekanisoitujen yksiköiden nopealla liikkeellä. Sotilaat kuljetetaan yleensä lähelle kohdettaan panssariajoneuvoilla, minkä jälkeen ne hyökkäävät jalan. Puolustusaseman valtaamisen jälkeen palkkasotilaat asettuvat kohteeseen, varmistavat sivustansa ja aloittavat seuraavan rynnäkön valmistelun. Eteneminen jää näin ollen hitaaksi, mikä jättää Ukrainalle aikaa siirtää alueelle tarvittaessa uusia joukkoja.

Heinäkuun 2022 ja maaliskuun 2023 välillä Wagner eteni korkeintaan 30 kilometriä. Ryhmän tappiot Bahmutin suunnalla ovat olleet ainakin 30 000 sotilasta.

Valtionmedian väite T-62-tankkien ylivoimasta tyrmättiin myös Venäjällä

25.03.2023 | 08:30

Venäjän valtiollinen uutistoimisto RIA Novosti julkaisi torstaina uutisen, jossa väitettiin venäläisten T-62M-panssarivaunujen päihittävän suorituskyvyllään länsimaisen sotilaskaluston.

Artikkelissa viitattiin amerikkalaisen Military Watch -lehden huomioon, jossa modernisoidun mallin kerrottiin olevan varustettu lämpökameralla. Lehden mukaan tämä voisi antaa vaunumallille paremman havainnointikyvyn verrattuna Ukrainan käyttämiin panssarivaunuihin. Britannian toimittamien Challenger-panssarivaunujen optiikka arvioidaan artikkelissa vanhemmaksi.

Ensimmäiset T-55-panssarivaunuihin pohjautuvat T-62-vaunut otettiin käyttöön jo vuonna 1961. Venäjä siirsi vanhan vaunumallin varastoon jo yli vuosikymmen sitten. Niitä toimitettiin myöhemmin Syyriaan ja Itä-Ukrainan kapinallisille. T-62-vaunut ovat yksinkertaisempia ja vaativat vähemmän huoltoa kuin T-72, minkä vuoksi niiden katsotaan soveltuvan paremmin miliisijoukkojen käyttöön.

Venäjän asevoimien kerrottiin siirtäneen Ukrainan rintamalle vanhoja T-62-vaunuja jo viime keväänä kovien tappioiden seurauksena. Asiantuntijoiden mukaan niiden ampumatarvikkeiden läpäisykyky on heikkoa verrattuna T-72- ja T-80-kalustoon. Valtaosa näistä vaunuista on ollut vanhoja T-62:ia eikä modernisoituja T-62M-malleja.

Sotaa seuraavat venäläiset bloggaajat ovat tyrmänneet arviot T-62M:n ylivertaisuudesta länsikalustoon verrattuna. Eräs Telegram-kanava arvostelee voimakkaasti RIA Novostin artikkelia ja kysyy, aiotaanko valtionmediassa seuraavaksi hehkuttaa toisen maailmansodan aikaisia T-34-panssarivaunuja.

– Miten hitossa 60 vuotta vanha voi olla suorituskyvyltään parempi kuin länsimainen ajoneuvo, joka on ylivoimaisesti modernimpi ja parempi, nimimerkki ”13.” kysyy.

Hän ihmettelee, missä ovat kaikki Venäjän asevoimien mainostamat modernit panssarivaunut ja muut aseet.

– Niitä ei ole. Tässä on Kolpak-20-teräskypärä vuodelta 1940 ja tässä kasa romumetallia, jota kutsutaan T-62:ksi. Antaa poliitikkojen laittaa lapsensa näihin ”moderneihin tankkeihin” ja lähettää heidät taisteluun. Häpeällistä, kirjoittaja toteaa.

– 30 vuoden ajan he ovat pilanneet puolustusteollisuuden, valehdelleet uusista varusteista ja aseista, ylpeilleet Armata-panssarivaunuista paraateissa. Tämän seurauksena me taistelemme Neuvostoliitolta perityillä aseilla, ja ilman niitä käytettävissä ei olisi mitään aseita, venäläisbloggaaja jatkaa.

Video näyttää: Näin uudet hävittäjät siirrettiin Ukrainaan

24.03.2023 | 23:58

Slovakian asevoimat on julkaissut videon MiG-29-hävittäjien siirtolennosta Ukrainaan.

Slovakian hallitus hyväksyi maaliskuun puolivälissä yhteensä 13 MiG-29:n lähettämisen Ukrainan tueksi. Puolan presidentti Andrzej Duda vahvisti samalla, että maan lupaamista hävittäjistä ensimmäiset neljä toimitetaan pikaisella aikataululla.

MiG-29-hävittäjien siirron on katsottu vahvistavan Ukrainan ilmavoimia lähes välittömästi, sillä kyseinen konemalli on jo käytössä ja tuttu ukrainalaisille lentäjille. Pidemmällä aikavälillä Ukraina toivoo saavansa käyttöön F-16:n kaltaisia länsimaisia hävittäjiä.

Osa asiantuntijoista arvioi aiemmin, että Puolan ja Slovakian MiG-29:t olisi purettava osittain ja siirrettävä rekoilla tai rahtijunilla Ukrainaan. Slovakian asevoimien video osoittaa, että koneet päätettiin lennättää suoraan perille.

Sotilas valittaa: Ajoneuvot loppu, taistelutahto murenee

24.03.2023 | 23:57

Ukrainan sotilastiedustelun kaappaamien puheluiden perusteella venäläisjoukot kärsivät heikosta taistelutahdosta ja kärjistyvästä kalustopulasta.

Eräällä ääninauhalla venäläissotilas kertoo 119 miehen jättäneen palveluspaikkansa. Heistä 90 löydettiin myöhemmin.

– 70 henkilön osalta aloitettiin rikostutkimus. 30 laitettiin vankilaan, tuomiot olivat kahdesta vuodesta ylöspäin. Ja he kertoivat kaikille, että poissa voi olla korkeintaan 48 tuntia eli kaksi päivää. Tunnin 49 kohdalla joudut vankilaan. Jos on monta kertaa kateissa alle 48 tuntia, niin joutuu vankilaan sotilaspalveluksen välttelystä, venäläissotilas toteaa.

Puhelussa venäläiset valittelevat, että sodan voittaminen edellyttäisi Harkovan ja Kiovan miehittämistä. Toinen pohtii, että myös Pultava, Sumy ja Tshernihiv olisi vallattava.

Sotilas arvioi, ettei venäläisjoukoilla ole enää ajoneuvoja tai taistelutahtoa.

– Eivätkä he vieläkään saa tätä hiton Bahmutia haltuunsa, sotilas ihmettelee.

Miehet pohtivat, onko tarkoituksena käyttää vain tykistöä tappioiden vähentämiseksi ja sitten siirtyä neuvottelupöytään. Venäjän asevoimien johdon tavoitteista vaikuttaa olevan suurta epäselvyyttä.

– He laittoivat [kenraali Sergei] Surovikinin johtoon ja sitten antoivat hänelle potkut. En ymmärrä sitä, venäläissotilas toteaa.

Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441