Arno Rydman
25.04.2024 | 13:26
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Euroopalla ei ole syytä huokaista helpotuksesta, vaikka USA:n noin 60 miljardin dollarin arvoinen sotilastukipaketti Ukrainalle hyväksyttiin kongressissa.
USA:n senaatti hyväksyi tukipaketin keskiviikkona, ja presidentti Joe Biden allekirjoitti lakipaketin pian sen jälkeen. Edustajainhuone hyväksyi sen jo viime lauantaina. Ukrainalle on tarkoitus lähettää aseapua jo tällä viikolla.
Ministeri Häkkäsen mielestä USA:n tukipäätös on merkittävä, mutta se ei ratkaise sotaa. Paketti pitää puolustustaistelua käyvän Ukrainan toimintakykyisenä ja antaa hyvät resurssit yhdessä Euroopan kasvavan tuen kanssa.
– Edelleenkään tässä ei voi huokaista helpotuksesta, hän sanoo Verkkouutisille.
– Pitää aina muistaa, että tuen antamisen määrä määräytyy vastassa olevan vihollisen voiman kautta. Venäjän sotateollisuuden asento on tällä hetkellä vahva. Se on suurvalta, jolla on merkittävät resurssit käydä tätä sotaa vuosikausia nykyisellä intensiteetillä.
Venäjä on tiivistänyt koko ajan konkreettista yhteistyötä globaalien liittolaistensa kanssa. Näitä maita ovat muun muassa Iran, Kiina, Valko-Venäjä ja Pohjois-Korea.
– Sitäkin kautta Venäjällä on kyky käydä rajua, kovan intensiteetin kulutussotaa vuosikausia. Sen takia USA:n tukipaketti antaa Ukrainalle lisää eväitä, mutta ei ratkaise sotaa, Häkkänen sanoo.
Yhdysvaltain hallinto on valmistelemassa Ukrainalle tavallista suurempaa sotilasapupakettia, joka sisältäisi tykistö- ja ilmapuolustuskaluston lisäksi myös panssaroituja ajoneuvoja, kertoo Politico-julkaisu viitaten kahteen yhdysvaltalaiseen virkamieslähteeseen.
Ukrainan kerrotaan saavan myös lisää ATACMS-ohjuksia.
”Eurooppa ei saa jäädä loikoilemaan”
Antti Häkkänen korostaa, että Euroopan pitää ajaa puolustusteollisuuttaan voimakkaasti ylös ja tukea Ukrainaa entistä enemmän.
– Pitää nähdä, että USA:n rooli Euroopan puolustuksessa ja Ukrainan tukemisessa on joka tapauksessa haasteellinen pitkällä aikavälillä. Euroopan pitää joka tapauksessa kyetä taloudellisesti ja puolustusteollisen tuotantokyvyn kautta nostamaan omaa osuuttaan tässä (Ukrainan tukemisessa).
Ministerin mukaan eurooppalaiset maat toimivat nyt oikean suuntaisesti, mutta tehtävää on vielä paljon.
– Nyt USA tulee mukaan lähiaikoina vahvalla tukipaketilla. Mutta Euroopan ei pidä lukea tätä helpotuksena ja pudottaa hanskojaan, vaan pikemminkin niin, että Euroopan puolustusteollisuus pitää saada parin vuoden sisään todella kovaan iskuun. Ja se on menossa nyt oikeaan suuntaan.
– Tätä väliaikaa, jolloin USA on vielä vahvasti mukana, ei saa käyttää loikoiluun. Nyt monessa Euroopan maassa annetaan vielä laarin pohjilta tukea Ukrainalle. Tukea uskalletaan antaa paljon, jos tiedetään, että puolustusteollisuuden kone lähtee kunnolla käyntiin ja tavaraa alkaa tulla vuoden tai parin päästä tuutista ulos.
Tällä hetkellä monet tukea antavat maat siis lähettävät Ukrainalle hyllyssä olevaa puolustusmateriaalia ja pyrkivät sitten täydentämään omia varastojaan.
EU:lla merkittävä rooli
EU:lla on keskeinen rooli teollisuuden ylösajamisessa, koska sillä on käytössään rahoitusinstrumentit ja kyky ruokkia yhteishankintoja ja teknologian kehittämisprojekteja.
– Jäsenvaltiot ovat EU:n perussopimusten mukaan päävastuussa puolustuspolitiikasta ja suorituskykyjen kehittämisestä. Mutta EU:lla tulee olemaan merkittävä rooli tässä puolustusteollisuuden ylösajamisessa, Häkkänen sanoo.
– Se on iso poliittinen keskustelu, pitäisikö sen olla vielä enemmän yhteisrahoitteista toimintaa. Ei se velka ratkaise kaikkea, se on selvä juttu.
Puolustusteollisuuden yhtiöiden toimintalogiikka menee niin, että yleensä saadaan ensin tilaus ja sen mukaan luodaan tuotantolinjat ja toimitusketjut. Yhtiöillä ei ole kannustinta toimia näin, jos luvassa ei ole pidempiä tulevaisuuden näkymiä.
– Kyllä jäsenmaiden pitää käyttää enemmän omaa rahaansa ja tehdä pitkäaikaisempia sitoumuksia ja tilauksia teollisuudelta, Häkkänen toteaa.
