Verkkouutiset

Venäjän hyökkäys

Presidentin avustaja: Neuvottelu on kuin pelaisi venäläistä rulettia täydellä makasiinilla

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Mihailo Podoljakin mukaan rauhanneuvotteluihin ryhtymisellä ei sodan nykytilanteessa ole olemassa positiivista lopputulosta.

– Venäjän Federaation kanssa neuvotteleminen on kuin venäläisen ruletin pelaamista täydellä makasiinilla ja kohtalokkaalla lopputuloksella kaikille. Sodan jatkuminen, terrori ja rikollinen kiristys, Podoljak kirjoittaa Twitterissä.

Zelenskyi kommentoi mahdollisia rauhanneuvotteluja torstaina tavattuaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin. Kynnysehtona niiden alkamiselle hän pitää venäläisjoukkojen täyttä poistumista Ukrainasta.

Myös avustaja toistaa twiitissään Zelenskyin antaman ehdon neuvottelujen avaamiselle.

– Zelenskyi ilmoitti neuvotteluprosessin keskeiset ehdot. Pääasia – Venäjän joukkojen vetäytyminen kaikilta Ukrainan alueilta.

Katastrofi kutsunnoissa: Venäjän joukot saivat vain pienen osan sotilaista

Venäjän on arvioitu kärsineen Ukrainan sodassa raskaita ja jopa katastrofaalisia tappioita, mikä tulee heikentämään maan asevoimien toimintakykyä vielä vuosikausien ajan.

Maan asevoimien kokonaisvahvuus oli vuonna 2020 noin 740 000–780 000 henkilöä, joista maavoimiin, maahanlaskujoukkoihin ja merijalkaväkeen kuului yhteensä 360 000 sotilasta.

Viime vuoden elokuussa pataljoonan taisteluosastoja oli muodostettu 168 kappaletta. Ne kuuluvat pysyviin valmiusjoukkoihin paremman koulutuksensa ja kalustonsa vuoksi. Osastossa on 800–1 000 henkilöä, eli valmiusjoukkojen kokonaisvahvuuden on arvioitu olleen sodan alkaessa 134 500–168 000 henkilöä.

Hyökkäykseen osallistui arviolta 190 000 miestä, jos mukaan laskee Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” joukot, kansalliskaartin yksiköt ja tšetšeeniyksiköt. Riddle Russia -median mukaan Venäjän reserviyksiköiden kokoa on vaikea arvioida, mutta niiden vahvuus oli sodan alkaessa todennäköisesti alle 100 000 sotilaan. Kaikki niistä jouduttiin heittämään rintamalle kesäkuun loppuun mennessä.

Länsimaisten arvioiden mukaan Venäjä olisi menettänyt kaatuneina, haavoittuneina ja sotavankeina noin 70 000–80 000 sotilasta.

Huhtikuun alusta heinäkuun puoliväliin järjestettyjen kutsuntojen tavoitteena oli saada riveihin 134 500 uutta varusmiestä. Monien venäläisten sanotaan tehneensä tällä kertaa kaikkensa värväyksen välttämiseksi, sillä tavoite ei täyttynyt ensimmäistä kertaa useisiin vuosiin.

Ensimmäiset alokkaat lähetettiin asevoimille 23. toukokuuta, mutta yksiköt saivat vain 20–33 prosenttia suunnitellusta miesvoimasta. Tavanomaisesti vähintään puolet olisi tuolloin lähetetty asevoimien käyttöön. Esimerkiksi Amurin alueelta 1 000 henkilön tavoitteesta saapui 250 miestä ja Baškiriasta 1 400 varusmiestä 5 000 henkilön tavoitteesta. Keskisen sotilaspiirin tavoitteena oli 53 000 varusmiestä, josta saatiin vain 10 000. Lukujen julkaisua rajoitettiin poikkeuksellisella tavalla.

On oletettavaa, että 1. lokakuuta alkava uusi kutsuntakierros tulee olemaan tiukempi, jolloin sotilaspalveluksen välttämiseen olisi vähemmän keinoja. Asiaa koskeva lakiesitys on parhaillaan käsittelyssä.

Uusien sotilaiden määrä tulee näillä näkymin olemaan 90 000 henkilöä pienempi, joten Venäjän asevoimien kokonaisvahvuus putoaisi 600 000–630 000 henkilöön. Tilanteen arvioidaan kärjistävän sodan kriisiyttämää tilannetta asevoimien organisaatiossa.

Ihmetys Kremlin tiedustelusta: Massiivinen virhe

Venäjän tiedustelupalvelu FSB:n kerrotaan lähettäneen agenteilleen Kiovassa ohjeita juuri ennen sodan alkamista helmikuun lopulla. Henkilöitä kehotettiin poistumaan pääkaupungista, mutta jättämään kotinsa avaimet.

FSB:n operationaalisen informaation osastolle oli annettu tehtäväksi Ukrainan hallituksen kaataminen ja Venäjälle myönteisen nukkehallinnon perustamisen valvominen. Asiasta kertova Washington Post -lehti pohjaa tietonsa länsimaisten ja ukrainalaisten turvallisuusviranomaisten haastatteluihin.

Suunnitelmien onnistumiseen suhtauduttiin ilmeisen toiveikkaasti. Hyökkäystä edeltävinä päivinä tietolähteille ja muille yhteistyökumppaneille järjestettiin majoitustiloja ja turvataloja.

Eräs FSB-upseeri toivotti kollegalleen kaapatun viestiliikenteen perusteella ”onnistunutta matkaa”. Hän ei ilmeisesti koskaan päässyt perille asti, sillä FSB:n suunnitelmat romahtivat venäläisjoukkojen vetäydyttyä Kiovan alueelta vahvan vastarinnan vuoksi.

Ukrainaa koskevan tiedustelutiedon keräämiseen ja yhteistyökumppanien lahjomiseen käytettiin vuosikymmenien varrella suuri määrä rahaa, sillä Venäjä pyrki estämään maan valumisen kohti länttä. Asiantuntijoiden mukaan FSB:n epäonnistumiset ovat omalla tavallaan vielä laajempia kuin maan asevoimien kompurointi helmikuun lopun jälkeen.

– Venäläiset olivat täysin väärässä. He suunnittelivat koko sotaponnistuksen ja strategiset tavoitteet epärealististen tavoitteiden pohjalta. Virhe oli perustavanlaatuinen ja strateginen, tiedusteluaineiston nähnyt korkea-arvoinen Yhdysvaltain hallintolähde sanoo.

Ukrainasta vastuussa oleva FSB:n yksikkö kasvoi kooltaan huomattavasti sotaa edeltävinä kuukausina. Osa lahjotuista agenteista vaikuttaa totelleen ja sabotoineen Ukrainan puolustuskykyä, mutta monet vain keräsivät rahat ja jättivät yhteistyön siihen.

FSB:llä oli pääsy ukrainalaisten asenteista kertoviin mielipidekyselyihin ja muihin vastaaviin tietoihin, mutta tiedustelupalvelu antoi silti Kremlille yltiöoptimistisia arvioita operaation onnistumisesta. Ukrainan kansan väitettiin ottavan uuden hallinnon ja Venäjän asevoimat ilolla vastaan.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin päätöstä jäädä Kiovaan vahvisti osaltaan hallintokorttelin alle rakennetun massiivisen neuvostoaikaisen bunkkerikompleksin tarjoama suoja. Maanalainen rakennelma on suunniteltu kestämään ydiniskua.

– He odottivat, että joku olisi avannut portin maahan. He eivät odottaneet minkäänlaista vastarintaa, Ukrainan turvallisuuspalvelussa työskentelevä lähde sanoo.

Viron presidentti teki naamioverkkoa Ukrainan asevoimille

Viron presidentti Alar Karis on osallistunut avustajiensa kanssa vapaaehtoistyöhön, jossa valmistetaan ja kerätään Ukrainan asevoimien tarvitsemia tarvikkeita.

Presidentti leikkasi saksilla kangasta naamiointiverkkoon, jota voidaan käyttää erilaisten kohteiden ja esimerkiksi taisteluhautojen piilottamiseen vastapuolen ilmatiedustelulta.

– Vapaaehtoiset eri puolilla Viroa ovat tehneet yli 9 000 neliömetriä Ukrainan auttamiseksi. Me voimme kaikki tehdä jotain, jotta Ukraina voittaa sodan, Alar Karis tviittaa.

Karis kertoo pitäneensä päällään Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin lahjoittamaa paitaa. Viron presidentti matkusti Kiovaan huhtikuussa.

Viro on lähettänyt Ukrainalle tukea yli 220 miljoonan euron arvosta eli noin 0,8 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Maa on toimittanut puolustajille muun muassa Javelin-panssarintorjuntaohjuksia.

Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu sanoi Politicolle toivovansa, että saisi presidentti Zelenskyiltä myöhemmin paloja Viron toimittamien ohjusten tuhoamista venäläisistä panssarivaunuista.

 

Kuva näyttää totuuden sodasta: Venäjän hyökkäys on hyytynyt lähes kokonaan

Asiantuntijat ovat kiinnittäneet jo pitkään huomiota Venäjän hyökkäyksen hitaaseen etenemiseen Itä-Ukrainan rintamalla. Business Ukraine -lehden Twitterissä jakama karttakuva (alla) havainnollistaa oivallisesti, miten hyökkäys on käytännössä hyytynyt viimeisen reilun kuukauden aikana.

Kuvassa näkyvä musta viiva osoittaa Venäjän joukkojen linjoja heinäkuun 10. päivänä. Punainen viiva taas edustaa elokuun 14. päivän tilannetta. Tilanne on hädin tuskin muuttunut joitakin pieniä etenemisiä lukuun ottamatta. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Venäjä oli miehittänyt Luhanskin alueen Sjeverdonetskin ja Lysitšanskin kaupungit kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa.

Venäjän kehnoon etenemisen eräs mahdollinen syy ovat Ukrainan menestyksekkäät iskut hyökkääjän selustaan. Ukraina on tehnyt viime aikoina useita tuhoisia hyökkäyksiä Venäjän komentopaikoille, ammusvarikoille, tukikohtiin ja joukkojen huollon kannalta olennaisiin kohteisiin.

Tähän kiinnittää huomiota kuvan jakanut St. Andrewsin yliopiston strategian professori Phillips O’Brien.

– Tämä asettaa laajempiin mittasuhteisiin sen, miten vähän venäläiset ovat pystyneet etenemään sen jälkeen, kun heidän varikoilleen ja logistiikkaansa kohdistuvat iskut alkoivat toden teolla, professori toteaa Twitterissä.

Venäjän tykistö ampuu Ukrainassa maailmansotien tahtiin

Ukrainalaisanalyytikko Volodymyr Datsenko on laatinut koosteen ja verrannut laskelmillaan Venäjän nyt käyttämää tykistöammusten määrää maailmansotiin.

– Venäjän sota Ukrainaa vastaan näyttää monelle paikalliselta, eikä tarpeeksi suurelta maailman mittakaavassa. Mutta jos vertaamme ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan sekä tykistötuhon laajuuteen, ei Venäjä jää heikommaksi vuosien 1941-1942 Neuvostoliitosta.

Enimmillään Venäjän armeija ampuu päivän aikana 50 000–60 000 tykistöammusta. Vähimmillään 10 000–20 000 ammusta, joka on silti kaksinkertaisesti verrattuna Ukrainan noin 5000 ammukseen. Sodan toisessa vaiheessa eli toukokuusta lähtien Venäjä on ampunut 30 000–40 000 tykistöammusta päivässä.

– Jos tämän jakaa rintamalinjan pituudella, vertautuu Venäjän tykistön aiheuttama tuho [Adolf] Hitlerin armeijan aiheuttamaan tuhoon vuosina 1941-1944. Käynnissä on nyt yksi tuhoavimmista sodasta. Ja sitä on vaikea kutsua paikalliseksi konfliktiksi.

Venäjän tykistön keskimääräinen ammuskulutus on tällä hetkellä noin vuoden 1941 luokkaa, mutta tämän lisäksi Venäjä ampuu raskaampia ammuksia kuin toisen maailmansodan aikaan.

Näin ollen Venäjän ampumien tykistöammusten tonnimäärä on noin kolminkertainen vuoteen 1941 verrattuna. Venäjän tykistötulen enimmäistahti jää määrällisesti noin puoleen ensimmäisen maailmansodan luvuista, mutta tonnimäärinä mitattuna ammuskulutus on suurempaa kuin ensimmäisessä maailmansodassa tai Neuvostoliitolla vuosina 1942–1943. Toisen maailmansodan itärintaman tulihelvetti toistuu nyt Ukrainassa.

– Kuinka kauan Venäjä kykenee ruokkimaan tätä petoa? Novaja Gazetan mukaan Venäjällä oli sodan alussa 15 miljoonaa tykistöammusta. Venäjä myös kykenee tuottamaan miljoona ammusta vuodesta ja palauttaa toimintakuntoisiksi puoli miljoonaa vanhaa neuvostoammusta.

Venäjä voi jatkaa tällaista tykistötulen käyttöä vuodesta kahteen.

– Laskelmieni mukaan tämä riittää noin 11 kuukaudeksi. Mutta marraskuusta huhtikuuhun Venäjällä on varmasti logistisia ongelmia huonojen teiden takia. Todennäköisesti Venäjällä ei ole akuuttia ammuspulaa ennen kuin vasta ensikesänä tai -syksynä, kirjoittaa Datsenko ja lisää:

– Ehkä tykistö kuluttaa ammusvarantonsa jo aiemmin? On vaikea sanoa, mitä Venäjällä oli hallussaan sodan alkuvaiheessa, mutta todennäköisesti nykyinen tykistö ja varastoista tuodut kunnostetut järjestelmät mahdollistavat intensiivisen tykistötulen 12-24 kuukauteen.

Edessä asemasota

Datsenkon arvion mukaan edessä on asemasota juoksuhautoineen ja massiivisine tykistötulineen.

– Jos Ukrainalla ei ole tarpeeksi aseita ja Venäjällä ei ole tarpeeksi sotilaita laajojen hyökkäysoperaatioiden toteuttamiseksi, saattaa sota muuttua asemasodaksi syksyllä. Asemasodassa, jossa suuremman tykistön omaava on etulyöntiasemassa.

Datsenko sanoo, ettei näännytyssota ei ole Ukrainan tai Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten etujen mukaista. Venäjällä on riittävästi voimavaroja jatkaa sotimista.

– Pakotteet saavuttavat [Vladimir] Putinin paljon myöhemmin kuin hänen ohjuksensa ja ammuksensa loppuvat.

Datsenkon mukaan pitkittynyt verinen sota voidaan estää siten, että Ukraina saa riittävästi panssarikalustoa laajojen hyökkäysoperaatioiden toteuttamiseksi ja  riittävästi tykistöä vastatykistötulta varten koko rintaman pituudella.

Lisäksi Ukrainan tulisi saada riittävästi pitkän kantaman aseita osuakseen huoltoreitteihin (siltoihin, rautateihin), lentokenttiin ja varastoihin syvällä selustassa.

Ukraina on saanut yli 1000 panssariajoneuvoa ja yli 300 panssarivaunua, mutta tämä ei ole riittävästi suurta iskua varten. Venäjällä on edelleen Ukrainaa viisi kertaa enemmän panssariajoneuvoja ja puolitoista kertaa enemmän panssarivaunuja.

– Afganistan sai Yhdysvalloilta 24 000 HUMVEE-ajoneuvoa ja 800  rynnäkköpanssarivaunua. Kyllä, kyseessä ovat hyvin erilaiset sodat niin keston kuin toimintalaajuuden osalta. Mutta mielestäni demokratian tavoitteet Ukrainassa eivät ole vähäisempiä kuin Idässä…

Ukraina saanut kirjavaa kalustoa

Datsenko nostaa esille, että Ukrainan saama varustus on hyvin kirjavaa.

– Lyhyellä tähtäimellä tämä on hyväksyttävää, mutta pitkän aikavälin sotaa ajatellen nämä järjestelmät tarvitsevat huoltoa ja ylläpitoa. Ja tämä on vaikeaa, kun järjestelmiä on kymmeniä erilaisia.

Lisäksi Ukrainan ei ole saanut riittävästi korvaavaa tykistöä.

– Ukrainan on saanut noin 340 tykistöjärjestelmää. Tämä on paljon, mutta se on paljon vähemmän kuin Ukraina on jo tämän sodan aikana menettänyt. Ja Ukrainalla on jo useita erilaisia liittolaisten toimittamia järjestelmiä. Tämä on myös ongelma tulevaisuudessa (jos ei nyt).

Datsenko myöntää, että HIMARS-raketinheitinjärjestelmällä ja M270-haupitsilla on suuri merkitys.

– Mutta ne lähinnä pidättelevät Venäjän armeijaa sen tuhoamisen sijaan. Venäjä on pakotettu omaksumaan uusi ympäristö. Huoltoyhteyksistä tulee vaikeampia ja tykistöammusten kulutus on suurempaa.

Datsenkon mukaan ”Ukraina tarvitsee voimakkaita pitkän kantaman ohjuksia, kuten ATACMS, jotka kykenevät tuhoamaan kaukaa linnoitettua infrastruktuuria, lentotukikohtia ja varastoja.”

– Sitten ehkä Venäjän armeijan varustaminen saattaa päätyä umpikujaan.

Elina Valtonen: Venäjän vetäydyttävä välittömästi

Kokoomuksen varapuheenjohtajan Elina Valtosen mukaan Venäjän on välittömästi vetäydyttävä Zaporizzjan ydinvoimalan alueelta.

– Venäjä on ilmeisesti valmistelemassa ”onnettomuutta” Zaporizzjan ydinvoimalaan. Tahallinen ydinkatastrofi siirtäisi sodan toiselle tasolle.

– Venäjän on välittömästi vetäydyttävä. Heinäkuussa Euroopan maiden uusi aseapu Ukrainaan hiipunut lähelle nollaa. Suunta on käännettävä heti, Valtonen kirjoittaa Twitterissä.

Venäjä ei suostu ydinvoimalan demilitarisointiin

Venäjä on BBC:n mukaan hylännyt vetoomukset Etelä-Ukrainassa sijaitsevan Zaporižžjan ydinvoimalan alueen täydellisestä demilitarisoinnista. Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan alueen tulittamisesta.

Ukrainalaiset työntekijät käyttävät laitosta, joka on ollut Venäjän hallinnassa maaliskuusta lähtien. Se oli yksi ensimmäisistä paikoista, jotka venäläiset joukot valloittivat Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen 24. helmikuuta.

YK:n pääsihteeri António Guterres soitti hälytyskelloa torstaina tavattuaan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin Lvivissä torstaina.

– Kaikki mahdollinen vahinko Zaporižžjalle on itsemurha, Guterres varoitti.

Ukrainan presidentti kehotti YK:ta varmistamaan Euroopan suurimman ydinvoimalan demilitarisoinnin. Guterres sanoi, että ”laitosta ei saa käyttää minkään sotilasoperaation osana”.

Erdogan toisti YK:n pääsihteerin huolen ja sanoi olevansa huolissaan ”toisen Tshernobylin” katastrofin vaarasta laitoksella.

Venäjän ulkoministeriön tiedotus- ja lehdistöosaston apulaisjohtaja Ivan Netshajev hylkäsi kuitenkin perjantaina vetoomuksen.

– Sen (demilitarisoinnin) toteuttaminen tekee laitoksesta entistä haavoittuvamman, Netshajev sanoi.

Sota on nyt kriittisessä vaiheessa – Euroopan tuen väitetään hyytyneen

Tuoreet tilastotiedot osoittavat, että Venäjän 24. helmikuuta aloittaman suurhyökkäyksen jälkeen heinäkuu oli ensimmäinen kuukausi, jolloin Euroopan kuusi suurinta maata eivät tarjonneet Ukrainalle uusia kahdenvälisiä sotilaallisia sitoumuksia, kirjoittaa Politico.

– Tämä yllättävä tieto on merkki siitä, että huolimatta historiallisista käänteistä Euroopan puolustuspolitiikassa, kuten aiemmin vastentahtoisten Ranskan ja Saksan asevienti Ukrainaan, Ukrainan saama sotilaallinen apu saattaa olla kuihtumassa juuri ennen kuin Ukraina aloittaa elintärkeän vastahyökkäyksensä, kirjoittaa toimittaja Ilja Gridneff.

Torstaina 18. elokuuta Ukrainan tukemista seuraavan Kielin maailmantalouden instituutin julkaisemat tiedot vahvistavat Ukrainan poliittisen ja sotilaallisen johdon toistuvasti esittämän näkemyksen siitä, että suuret eurooppalaisvaltiot eivät pysy Yhdysvaltain sotilasavun tahdissa. Nämä seuratut suuret maat ovat Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Espanja, Italia ja Puola.

Tähän mennessä suuresti avustaneiden Ison-Britannian ja Puolan virta alkaa olla vähissä.

Instituutin Ukrainan tukemista seuraavan tutkijaryhmän johtajan Christoph Trebeschin mukaan Ukrainan saamat sitoumukset sotilasavusta ovat itse asiassa vähentyneet huhtikuun lopulta alkaen.

– Huolimatta sodan siirtymisestä kriittiseen vaiheeseensa, uudet avustusaloitteet ovat kuihtuneet, sanoo Trebesch.

Viime viikolla länsimaat keräsivät konferenssissaan Kööpenhaminassa 1,5 miljardin euron edes sitoumuksia Ukrainan armeijan tukemiseksi. Tämä on Trebeschin mukaan ”murto-osa siitä, mitä aiemmat konferenssit ovat keränneet”.

Trebeschin mukaan Euroopan maiden tulisi suhtautua Ukrainan sotaan enemmän eurokriisin tai koronapandemian kaltaisesti. Ukrainan tuen summat ovat minimaalisia verrattuna niihin satoihin miljardeihin, jotka Euroopan maat ovat ohjanneet erilaisiin tukijärjestelyihin.

Trebesch viittaa EU:n pandemian elpymisrahastoon, jonka suuruus lainoina ja avustuksina nousee noin 800 miljardiin. Tähän verrattuna Euroopan tuki Ukrainalle on vain pieni murunen.

– Sanoisin, että yllättävän vähän, kun ottaa huomioon mitä on pelissä, huomauttaa Trebesch.

Videot osoittavat useita räjähdyksiä venäläislinjojen takana

Belgorodin alueella Timonovon kylässä 15 kilometrin päässä Ukrainan rajalta on tapahtunut torstaina 18. elokuuta tapahtunut ammusvaraston räjähdys, jonka syytä alueen kuvernöörin Vjatšeslav Gladkovin mukaan ”selvitetään”.

Gladkovin mukaan räjähdys on johtanut Timonovon ja Solotin kylien evakuoitiin, kertoo Newsweek. Lisäksi on räjähtänyt Belgorodin alueella Starij Oskolin sotilaslentokentällä.

Odessan sotilashallinnon johtajan eli kuvernöörin Serhei Bratšukin jakaman tiedon mukaan Ukraina on viimeisen vuorokauden aikana hävittänyt miehittäjän ammusvarastot Belgorodin lisäksi Ambrosivkassa Luhanskin alueella, Blahodatnessa ja Beryslavissa Hersonin alueella. Lisäksi on tuhottu tukikohdat Novo-Kahovkassa miehitetyllä Krimillä ja Luhanskin Kadiivkassa.

Täsmentämättä ovat vielä Krimille Belbekiin ja Kertšiin sekä Belgorodin alueelle Stari Oskoliin tehtyjen iskujen tulokset.

Krimin venäläisen miehityshallinnon neuvonantaja Oleg Krjutškov ilmoitti lakonisesti Telegramissa eilen iltayhdeksältä, että ”ilmatorjunta toimi Kertšissä eikä kaupunkiin tai siltaan kohdistu enää vaaraa”.

Viisi asiaa ratkaisee: Näin Ukraina voi voittaa

Australian asevoimien kenraalimajuri (evp.) Mick Ryan käy läpi Ukrainan mahdollisuuksia voittaa Venäjän aloittama hyökkäyssota.

– Sodan syttyessä Ukrainalle annettiin vain vähän mahdollisuuksia vastustaa Venäjän hyökkäysvoimaa. Nyt se syövyttää [Venäjän presidentti Vladimir] Putinin joukkojen kykyä suorittaa hyökkäysoperaatioita, Ryan kirjoittaa Twitterissä.

Kenraalimajurin mukaan lännen poliittinen tuki on ollut ratkaiseva osa Ukrainan puolustusta. Sen varmistaminen, että lännellä on strateginen kärsivällisyys tukea Ukrainaa tämän sodan loppuun asti, on hänen mukaansa Ukrainan hallituksen ja sen diplomaattien tärkeä tehtävä.

Toinen perusta Ukrainan voitolle on länsimaiden tarjoama taloudellinen tuki. Hyökkäys on vaikuttanut Ukrainan tuotanto-, kaivos- ja maatalousteollisuuteen.

– Ukraina tarvitsee taloudellista apua jatkaakseen valtion palveluja ja kattaakseen sodan valtavia kustannuksia. Lännen taloudellisen avun on jatkuttava, jos Ukraina aikoo ylläpitää puolustustaan ​​ja karkottaa venäläiset alueeltaan, Ryan toteaa.

Kolmas perusta Ukrainan voitolle on sotilaallinen tuki. Nykyaikaiset sodat kuluttavat nopeasti ammukset, kaluston ja ihmiset. Länsimaiden on tärkeää jatkaa ja lisätä asevirtaa Ukrainaan.

– Länsi on toimittanut miljardeilla dollareilla aseita ja sotatarvikkeita, mukaan lukien joitakin sen kehittyneimmistä aseista.

Neljäs perusta Ukrainan menestykselle on poliittinen johtajuus. Maan presidentti Volodymyr Zelenskyi on onnistunut yhdistämään kansan ja hankkinut maailmanlaajuista vaikutusvaltaa.

Kenraalimajurin mukaan lopuksi ukrainalaisten on kuitenkin voitettava venäläiset joukot taisteluissa.

– He ymmärtävät, että heidän taistelunsa on eksistentiaalista taistelua. Ukrainalaisten täytyy taistella ja valloittaa maansa takaisin, jos he haluavat voittaa tämän sodan, Ryan kirjoittaa.

Panssarivaunujen hyökkäys pysäytettiin Javelin-ohjuksilla

Ukrainalaisten sotilaiden kerrotaan pysäyttäneen Venäjän tukemien separatistijoukkojen panssarihyökkäyksen amerikkalaisilla Javelin-ohjuksilla.

Venäläinen Telegram-kanava on jakanut lennokin kuvaaman videon, jonka sanotaan käsittelevän Donetskin ”kansantasavallan” joukkojen operaatiota heinäkuussa.

Kaksi T-72B-panssarivaunua ajaa videolla kahden kylän välistä hiekkatietä. Ympäröivä aukea on täynnä tykistötulen luomia kraattereita. Ukrainan sotilaat tulittavat yllättäen kauempaa T-72-vaunuja panssarintorjunta-aseella, jonka sanotaan olevan amerikkalainen FGM-148 Javelin -asejärjestelmä. Ammuksen korkea lentorata tukee väitettä, sillä Javelin iskee kohteeseensa ylhäältä päin.

Panssarivaunut vaikuttavat huomanneen jo aiemmin vastapuolen taistelijoita maastossa, sillä toinen panssarivaunu tulittaa 125 millimetrin tykillään ruohikkoiselle kentälle. Ohjus osuu hetken päästä toiseen T-72:een, joka pystyy kuitenkin kääntymään ja pakenemaan paikalta. Myös toinen panssarivaunu vetäytyy.

Lennokin kuvaaman videon perusteella vaurioituneen panssarivaunun miehistö heittää suurehkoja kappaleita pois vaunustaan ja tekee mahdollisesti pieniä korjauksia vaunuunsa ennen vetäytymistä alueelta.

Itä-Ukrainan rintamatilanne on pysynyt lähes ennallaan heinäkuun alun jälkeen, jolloin Venäjän joukot valtasivat Sjeverodonetskin ja Lysitšanskin kaupungit. Joukkoja on sittemmin siirretty rintaman lounaisosiin mahdollisen Ukrainan vastahyökkäyksen varalta.

Wagner-ryhmän johtaja ylpeänä: Rikollisjärjestö auttaa asevoimia

Venäläisvangit ja -vanginvartijat ovat kertoneet The Insiderille, että Wagner-yksityisarmeijaa johtava oligarkki Jevgeni Prigožin värvää henkilökohtaisesti vankeja sotimaan Ukrainaan.

Haastateltavien mukaan Prigožin on sanonut Vladimir Putinin antaneen hänelle henkilökohtaisesti salaisen käskyn värvätä kaikki kynnelle kykenevät armeijaan vangit mukaan lukien.

Venäjän vankilahallinto FSIN on auttanut myös ”Putinin kokkina tunnettua” Prigožinia haastattelemaan vankeja leireillä ja rangaistussiirtoloissa. Prigožinille itselleenkin vankila on tuttu, koska hän on istunut monta kertaa ryöstöistä ja sekaantumisesta alaikäisiin.

”Maamme johdossa ovat nyt bandiitit”

Tulassa sijaitsevan maksimiturvaluokituksen omaavan IK-2 leirin vartija ”Ivan” kertoo, että Prigožin saapui leirille 24. heinäkuuta. Prigožin puhui sodasta eikä virallisesti “sotilaallisesta erityisoperaatiosta” sekä kertoi vakinaisen armeijan heikentyneen. Prigožin kertoi tarvitsevansa vapaaehtoisiksi ”urheimmat ja voimakkaimmat”.

– Hän kutsui organisaatiotaan järjestäytyneen rikollisuuden ryhmäksi ja puhui paljon heidän kauttaan sotaan osallistumisen eduista. Rehellisesti sanoen se oli kuin surrealistista unta. Tämä mies Venäjän sankarin tähti t-paitaansa kiinnitettynä puhui kovaa ja avoimesti siitä, mitä maassamme tapahtuu, että maamme johdossa ovat nyt bandiitit, jotka eivät välitä hittoakaan ihmisoikeusjärjestöistä, kuten Gulagu.net tai Sotilaiden äitien komitea, päivittelee Ivan.

Ivanin mukaan Prigožin oli sanonut, että 10–15 prosenttia kaatuisi ja 15–20 prosenttia haavoittuisi. Lisäksi Prigožin oli sanonut, etteivät he tarvitse tykinruokaa, vaan kykeneviä taistelijoita.

Vangeille luvataan maksaa 100 000–230 000 ruplaa (1630–3750 euroa) kuukaudessa ja ensisijaisia valittuja ovat henkirikoksista ja törkeästä pahoinpitelystä tuomitut. Pedofiilejä tai raiskauksista ei oteta, kuten Verkkouutiset on aiemmin kertonut tässä.

Tulassa luvattiin lisäksi vielä 100 000 ruplaa erikoistehtävien suorittamisesta. Kaatuneiden omaisille luvattiin viisi miljoonaa ruplaa eli 81 600 euroa. Lisäksi vankilassa istuville ulkomaiden kansalaisille luvattiin Venäjän kansalaisuus.

Sota tarjoaa mahdollisuuden päästä irti vankilakierteestä

Brjanskin leirillä istuva ”Gennadi” kertoo hänen leirinsä puolesta tuhannesta vapaaehtoisesta valitun 240, joista valheenpaljastustestin jälkeen karsiutui 100. Täällä Wagnerin väki sanoi vangeille, että näistä sadasta palaamatta jää 80. Valituksi tulevat vain ne, jotka eivät pelkää ja ovat sopivia.

Gennadi kertoo allekirjoittaneensa paperin, jossa sitoutui olemaan paljastamatta vapautusprosessia ja vapaaehtoisesti osallistumaan sotilasoperaatioon Ukrainassa. Kirjoitimme myös armonanomuksen.

Vangeilla luvataan Putinin allekirjoittama armahdus puolen vuoden palveluksen jälkeen ja heidän rikosrekisterinsä pyyhitään. Lisäksi sotaan lähtevät antavat sukulaistensa tiedot ja osoitteet sekä vastaavat lainoja tai luottoja koskeviin kysymyksiin.

– Arvelen, että omaiset saavat jonkinlaista apua, koska on epätodennäköistä, että tulemme takaisin. Minulla on vaimo ja kuusivuotias lapsi, ja tämä on minun päätökseni, Gennadi sanoo.

Gennadi sanoo vankien ymmärtävän, ettei mikään odota heitä vankeuden jälkeen. Rahaa ruokaan ei ole, joten joutuu ryöstämään uudelleen, minkä takia joutuu takaisin vankilaan. Kyseessä on edestakainen liike ja vankilakierre. Mutta nyt sota mahdollistaa pääsyn pois tästä kierteestä:

– Jos selviän, elämäni muuttuu sekä saan myös rahaa.

Gennadi sanoo tietävänsä, mitä Ukrainassa tapahtuu.

– Tiedän suurin piirtein, koska olen puhunut muiden työleirien vankien kanssa. Esimerkiksi he ottivat eräästä pietarilaisvankilasta 50 vankia ja heittivät heidät jonnekin ukrainalaiskylään, jossa oli 300 natsia. He tappoivat kaikki nuo natsit yön aikana ja vain kolme vankia kuolia ja 47 tuli takaisin.

Toinen Brjanskin leirillä istuva vanki ”Sergei” taas on alkupettymyksen jälkeen tyytyväinen, ettei häntä valittu. FSB karsi hänet pois hakaristitatuoinnin takia.

– Puhuin [vankilan] ulkopuolella oleville ihmisille, jotka sanoivat, että kukaan ei lopulta saa palkkojaan – perheet odottavat korvauksia sodassa kaatuneista omaisistaan. Suoraan sanoen sille on lihamylly käynnissä – tuloksena vain jauhelihaa. Televisiossa näytetään kauniita kuvia, mutta todellisuudessa asiat ovat aivan.

Sergei myös kertoi häntä huolestuttaneen se, että hänen kaltaisensa terveen miehen sijaan valittiin HIV-positiivisia.

”Olemme täynnä vihaa”

Vangit kuljetetaan lentokentälle Ukrainan rajan läheisyyteen, jossa heidät puetaan maastoasuihin. Miehet saavat kahden viikon koulutuksen, jonka jälkeen heidät kuljetetaan helikoptereilla rajan yli.

Gennadi taas sanoo olevansa valmis kuolemaan. Hän aikoo vain ottaa mukanaan tuonpuoleiseen ”viidestä kymmeneen natsia”.

Hänen mukaansa puolitoista tuhatta vankia on kerätty Arkangelista, Brjanskista, Jaroslavlista, Rjazanista ja Pietarista, ja he kaikki odottavat lähtöä. Vankien suurin pelko onkin, ettei heitä viedäkään Ukrainaan.

– Me olemme niin täynnä vihaa, että me todellakin pelkäämme, ettemme pääse sinne tekemään velvollisuuttamme.

Varoitus uudesta Tshernobylistä – ”Ehkä he eivät ymmärrä, mitä tekevät”

Kun Anastasia Zabolotnya ja Andriy Stupak kuulivat räjähdyksen lähistöllä juuri ennen puoltayötä, he pakenivat kellariinsa hetkeä ennen kuin venäläinen raketti tuli heidän talonsa katon läpi.

Ensimmäinen ohjus teki aukon paikallisen jalkapallokentän keskelle Prydniprovsken kylässä Dnipron alueella Etelä-Ukrainassa.

– Se pelasti meidät, että kuulimme ensimmäisen saapuvan. Toinen (osui) taloomme, Zabolotnya kertoo CNN:lle.

17- ja 19-vuotias pariskunta asui talossa Zabolotnyan äidin ja nuoremman veljen kanssa, jotka myös selviytyivät vahingoittumattomina.

Ukrainan viranomaisten mukaan ohjukset tulivat Venäjän joukoilta muutaman kilometrin päässä Dnipro-joen yli Zaporižžjan ydinvoimalassa, jota venäläiset ovat miehittäneet maaliskuusta lähtien.

Paikalliset asukkaat Nikopolin, Marhanetsin ja ympäröivien kylissä ja kaupungeissa ovat olleet venäläisjoukkojen pommitusten kohteena jo viikkoja.

Ukraina syyttää venäläisiä erittäin herkän alueen käyttämisestä suojakilpenään ja on kehottanut heitä sallimaan ydinalan asiantuntijoiden tarkastuksen, jotta Euroopan suurimmassa ydinvoimalassa estettäisiin mahdollinen ydinkatastrofi.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kävi torstaina Lvivissä kolmenväliset keskustelut YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa, jotka varoittivat ”uuden Tshernobylin” vaarasta tilanteen kärjistymisen vuoksi.

– Jokainen päivä on meille erityinen, heräämme aamulla ja kiitämme Jumalaa jokaisesta päivästä, jonka olemme elossa, sanoi Prydniprovsken kylän päällikkö Mykola Stupak.

Hänen mukaansa venäläiset pommittavat kylää levittääkseen paniikkia ja kauhua, mutta hän ei voi ymmärtää, miksi he vaarantavat ydinvoimalan.

– Ehkä he eivät ymmärrä, mitä tekevät, Stupak sanoo CNN:lle.

Varoitus sodan laajenemisesta: Venäjän tavoitteissa raju muutos

Chicagon yliopiston professori John Mearsheimer varoittaa Ukrainan sodan voivan laajentua yllättävän nopeasti katastrofaaliseksi suurvaltasodaksi.

Yleisenä käsityksenä on, että sota tulee jumiutumaan pattitilanteeseen, ja lopulta heikentynyt Venäjä joutuu hyväksymään Ukrainalle suotuisan rauhansopimuksen. Harva uskoo Venäjän käyttävän ydinaseitaan, vaikka tietynlaista eskalaatiota pidetään mahdollisena etulyöntiaseman saamiseksi tai tappion välttämiseksi.

– Riski on oletettua suurempi. Eskalaatio voi tarkoittaa suursotaa Euroopassa ja mahdollisesti ydintuhoa, joten on syytä erityiseen varovaisuuteen, John Mearsheimer kirjoittaa Foreign Affairs -lehdessä.

Professorin mukaan sekä Venäjän että Yhdysvaltain tavoitteet ovat muuttuneet huomattavasti sodan alun jälkeen. Suurvallat hakevat voittoa ja ovat valmiita sen edellyttämiin toimiin.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Yhdysvallat voisi liittyä mukaan taisteluun, jos se haluaa epätoivoisesti voittaa tai estää Ukrainaa häviämästä. Venäjä voisi puolestaan käyttää ydinaseita epätoivoisessa yrityksessään hakea voittoa, tai jos maata uhkaa välitön tappio. Tämä olisi todennäköistä, jos amerikkalaisjoukot tulisivat mukaan sotaan, Mearsheimer sanoo.

Sotatavoitteiden muuttuminen tekee kompromissin löytämisestä yhä vaikeampaa. Jos diplomaattista ratkaisua ei ole, on molemmilla osapuolilla taipumus laajentaa vähitellen sotatoimia eli nousta ”eskalaatioportailla” ylöspäin. Pahin lopputulos tarkoittaisi toista maailmansotaakin rajumpaa yhteenottoa.

Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin sanoi huhtikuussa, että Venäjää pyritään heikentämään, jotta se ei voisi toistaa helmikuun lopulla nähtyä hyökkäystä naapurivaltaa vastaan. Professori tulkitsee lausunnon tarkoittavan, että Yhdysvallat yrittää heivata Venäjän pois suurvaltojen seurasta.

Näytösluonteinen ydinisku

Kremlin aluevaatimukset vaikuttavat laajentuneen huomattavasti sodan alkamisen jälkeen. Tavoitteena on todennäköisesti liittää Venäjään kaikki miehitetyt alueet maan itä- ja eteläosissa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemukset ja Ukrainan aseistaminen ovat entisestään heikentäneet Venäjän asemaa.

John Mearsheimer näkee kolme vaihtoehtoa, jotka voisivat johtaa Vladimir Putinin määräykseen käyttää ydinaseita. Ukrainan onnistunut vastahyökkäys voitaisiin nähdä Kremlissä eksistentiaalisena uhkana, johon olisi vastattava ydinaseilla.

Pitkittynyt konflikti voi myös muodostua niin kalliiksi Venäjälle, että sen olisi haettava ratkaisua eskalaation kautta. Putin voisi arvioida, ettei Yhdysvallat vastaisi samalla mitalla, jos taktisia ydinaseita käytettäisiin rajoitetusti tiettyjä sotilaskohteita vastaan.

Yhdysvaltain ja Naton liittyminen Ukrainan puolelle muuttaisi merkittävästi sotilaallista tasapainoa ja tekisi Venäjän tappiosta todennäköisen.

– Venäläisjohtajat katsoisivat selviytymisensä olevan uhattuna, mikä antaisi voimakkaan kannusteen käyttää ydinaseita. Vähintäänkin he harkitsisivat näytösluonteisia iskuja länsimaiden pelottamiseksi. On mahdotonta tietää, lopettaisiko tällainen askel sodan vai johtaisi hallitsemattomaan eskalaatioon, Mearsheimer toteaa.

John Mearsheimerin kirjoitus on herättänyt myös runsaasti arvostelua. Monet ovat hämmästelleet väitettä, jonka mukaan Venäjä olisi ollut ”täysin sitoutunut” Minsk II -sopimuksen ylläpitoon hyökkäyksen alkamispäivään asti. Kremlin tiedetään suunnitelleen hyökkäystä Ukrainaan ainakin viiden kuukauden ajan.

Monet tutkijat ovat tyrmänneet professorin esittämän väitteen, jonka mukaan Venäjän alkuperäisenä tavoitteena olisi ollut estää Ukrainan Nato-jäsenyys. Vladimir Putin kirjoitti jo viime vuoden kesällä, että Ukrainan ”todellinen suvereniteetti” voisi toteutua vain yhdessä Venäjän kanssa.

– Järjettömistä väitteistä suosikkini on se, jossa Mearsheimer väittää Vladimir Putinin halunneen vain pieniä myönnytyksiä sodan alussa. Hänen mukaansa häviölle joutuminen on muuttanut Putinin jollain lailla kunnianhimoisemmaksi. Hyökkäys Kiovaan olisi muka ollut vain hämäystä. Kyseessä on vain Putinin toimien selittely, St. Andrewsin yliopiston strategian professori Phillips O’Brien tviittaa.