Verkkouutiset

Venäjän hyökkäys

Tiedustelun arvio: Venäjä menettänyt yhtä paljon sotilaita kuin Afganistanissa

Venäjä on todennäköisesti menettänyt Ukrainan sodan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana samanlaisen määrän sotilaita kuin Neuvostoliitto yhdeksän vuoden Afganistanin sodan aikana, Britannian puolustusministeriö arvioi.

Puolustusministeriön tiedustelu katsauksen mukaan korkeat tappiot johtuvat muun muassa huonosta matalan tason taktiikasta, rajoitetusta ilmasuojasta, joustavuuden puutteesta sekä komentotavasta, joka on valmis vahvistamaan epäonnistumisia ja toistamaan virheitä.

Tiedustelun mukaan tappiot ovat kasvaneet entisestään Donbassin uuden hyökkäyksen myötä, mikä voi lisätä sodan vastustusta Venäjällä.

– Tappioiden kasvaessa Ukrainassa ne tulevat selvemmin esiin, ja [Venäjän] yleisön tyytymättömyys sotaan ja halukkuus sen [tyytymättömyyden) ilmaisuun voi kasvaa.

LUE MYÖS:

Tutkijan havainto: Venäjän asevoimat ovat paljastumassa silkaksi kulissiksi

Tutkijan havainto: Venäjän asevoimat ovat paljastumassa silkaksi kulissiksi

Venäjän armeija käy tohtori Jan Kallbergin mukaan Ukrainassa kalleinta sotaansa sitten toisen maailmansodan. Kuten neuvostodiktaattori Josif Stalin aikoinaan, myös presidentti Vladimir Putin selittää sodan päämääräksi natsismin kukistamisen.

Kun Putinin kompuroiva ”erikoisoperaatio” Ukrainassa on kestänyt pian kolme kuukautta, on Kallbergin mielestä ajankohtaista pohtia, miten olemme voineet vuosikymmenestä toiseen yliarvioida Venäjän asevoimia niin perusteellisesti?

– Onko kyse Potemkinin armeijasta, joka on parempi kiillottamaan nappeja kuin käymään sotia, kuten jotkut nyt sanovat, Center for European Policy Analysis -ajatushautomon tutkijana toimiva Kallberg kysyy tuoreessa artikkelissaan.

Läntisissä analyyseissa on hänen mukaansa kärsitty polkuriippuvuudesta, joka tarkoittaa taloustieteessä sitä, että aiempi käyttäytyminen vaikuttaa nykyiseen käyttäytymiseen muuttuvista olosuhteista riippumatta.

– Nato on tässä tapauksessa seurannut kylmän sodan aikana luotua polkua, hän sanoo.

– Nato ja länsimaat tekivät Varsovan liiton voimien arvioinnista kylmän sodan aikana eräänlaista taidetta arvioidessaan rautaesiripun toisella puolella olevien asevoimien kutakin osa-aluetta. Koko 1970- ja 1980-luvun ajan eurooppalaisen suursodan mahdollista lopputulosta pääteltiin numeroin, joiden pohjalta tuotettiin matemaattisiin laskelmiin perustuvia suosituksia, hän toteaa.

Laskelmiin jäi aukkoja

Numerot ovat Kallbergin mukaan johtaneet harhaan ennenkin – virheellisesti oletukset Venäjän asevoimien suorituskyvystä eivät siis suinkaan ole ensimmäinen tapaus.

– Tšekkoslovakian kriisin jälkeen vuonna 1938 ja 1939 natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop ja Saksan ylin sodanjohto analysoivat Ranskan ja Britannian sotavalmisteluja ja liikekannallepanokykyä. Saksalaisten arvio oli, että liittoutuneet eivät kykenisi ryhtymään menestyksellisesti täysimittaiseen sotaan lyhyellä varoitusajalla, Kallberg sanoo.

– Saksalaiset uskoivat lukujen vahvistavan, että liittoutuneet eivät lähtisi sotaan Puolan puolesta, koska niillä ei ollut siihen valmiutta eikä kykyä. Niinpä Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939. Kaksi päivää myöhemmin Britannia ja Ranska julistivat sodan, hän toteaa.

Vuonna 2022 matemaattiset mallit eivät ole Kallbergin mukaan kyenneet ottamaan huomioon Valko-Venäjälle palaavia venäläisjoukkoja, jotka postittavat kotiin ukrainalaiskodeista varastamiaan iPadeja, taisteluajoneuvoista irrotettujen optisten laitteiden kaupittelua mustassa pörssissä tai sitä, että korruptoituneet hankintaviranomaiset ovat ostaneet heikkolaatuisia renkaita.

Kun etsitään syitä Venäjän asevoimien surkeisiin suorituksiin taistelukentällä, nämä esimerkit ovat vasta jäävuoren huippu.

Venäjän hyökkäys takkuaa – ”joukkoja kohdellaan kehnosti”

Kuusi päivää ennen Vladimir Putinin aloittaman hyökkäyssodan alkua pieni joukko Valko-Venäjälle sijoitettuja venäläissotilaita löysi läntiseltä uutissivustolta tiedon, jonka mukaan läntiset tiedustelulähteet arvioivat Venäjän hyökkäävän pian Ukrainaan.

– Yksi sotilaista soitti järkyttyneenä äidilleen, joka sanoi, että kyse oli vain länsimaisesta propagandasta, eikä sotaa tulisi. Hän oli väärässä, yhdysvaltalaisessa Rand-ajatushautomossa työskentelevä Dara Massicot kertoo Foreign Affairs -lehdessä.

Vasta hyökkäyksen aattona venäläiskomentajat paljastivat joukoille, että Ukrainan raja todella ylitetään, ja uhkasivat rangaista karkuruudesta niitä, jotka kieltäytyisivät tottelemasta.

– Korkeatasoisesta sotakalustosta ja monista näennäisistä vahvuuksistaan huolimatta Venäjä on kompastellut Ukrainassa strategisesti, operatiivisesti ja taktisesti. Syynä ovat olleet virheelliset oletukset, epärealistiset aikataulut ja epätarkoituksenmukaiset tavoitteet. Se on kärsinyt riittämättömistä täydennyksistä, huonosta logistiikasta ja riittämättömästä joukkojen suojauksesta, Massicot toteaa.

Ongelmana on hänen mukaansa myös kehno johtaminen, joka kulminoituu välinpitämättömyyteen sotilaiden hengestä ja hyvinvoinnista. Ukrainassa taistelevilla joukoilla on vaikeuksia kaatuneiden evakuoinnissa. Tappioita pyritään peittelemään eikä omaisten huoliin kiinnitetä huomiota. Samaan aikaan, kun sotatarvikkeisiin panostetaan miljardeja, haavoittuneita laiminlyödään ja henkistä traumatisoitumista pidetään toisarvoisena kysymyksenä.

Piittaamattomuus on juurtunut syvälle

Se, että Venäjän armeija kohtelee sotilaitaan ja heidän perheitään huonosti, ei ole Massicotin mukaan millään tavoin uusi ilmiö.

– Neuvostoliiton käymän Afganistanin sodan aikana monille varusmiehille ei ilmoitettu etukäteen, että heidät lähetettäisiin taisteluun. Kun he kuolivat tai katosivat, viranomaiset kohtelivat surevia vanhempia, erityisesti äitejä, tylysti ja välinpitämättömästi, hän sanoo.

– 1990-luvulla Venäjän armeija lähetti valmistautumattomia varusmiehiä uuvuttavaan kaupunkisotaan Tšetšeniaan Groznyin kaltaisiin kaupunkeihin. Monet heistä kuolivat, haavoittuivat tai jäivät vangiksi. Sotilaiden äidit, jotka halusivat varmistaa vangittujen lastensa vapauttamisen, pyysivät usein apua komentajilta, mutta heistä ei piitattu. Monet äidit matkustivat suoraan Tšetšeniaan etsimään poikiaan ja järjestivät toisinaan vankienvaihtoja suoraan tšetšeeniryhmien kanssa, hän toteaa.

Esimiesten välinpitämättömyys Ukrainaan lähetettyjä sotilaita kohtaan ei ole Massicotin mukaan heikentänyt vain heidän suorituskykyään, vaan myös moraaliaan ja taistelutahtoaan. On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että upseerit varastavat omaisten lähettämien pakettien sisällön, päivärahat jätetään maksamatta ja kaatuneiden ruumiit jätetään heitteille. Ei siis ole ihme, että osa venäläisjoukoista on irrottautunut taisteluista ja hylännyt runsaasti täysin modernia ja käyttökelpoista kalustoa ukrainalaisille pelloille.

”Vladimir Putinin lietsoma viha sokaisee venäläiset”

Kremlin juhlallisesti asettamista tavoitteista on tullut venäläisen politiikan tutkijan Andrei Kolesnikovin mukaan vähitellen kaksiteräinen miekka. Venäjällä yhä useampi kysyy, mihin maa on menossa. Aikoinaan tavoiteltiin kommunismia sitä kuitenkaan saavuttamatta. Sittemmin tähdättiin kapitalismiin, mutta valta ja vauraus keskittyivätkin pienelle etuoikeutettujen joukolle.

– Lopulta otimme jopa Krimin – emmekä ole edelleenkään tyytyväisiä. Mitä seuraavaksi, Carnegie-ajatushautomossa työskentelevä Kolesnikov ironisoi tuoreessa artikkelissaan.

– Käynnistämällä ”sotilaallisen erikoisoperaation” Ukrainassa Vladimir Putin on nyt antanut ihmisille paljon yksinkertaisemman tavoitteen, joka on ”voitto”. Sillä ei ole merkitystä, kenestä tai miten voitto pitäisi saavuttaa. Putinille riittää, että hän rinnastaa sen Neuvostoliiton vuonna 1945 saavuttamaan voittoon, vaikka mitään yhtäläisyyksiä ei ole, hän sanoo.

Helmikuussa käynnistetty ”erikoisoperaatio” muistuttaa hänen mukaansa lähinnä Neuvostoliiton vuonna 1979 aloittamaa Afganistanin sotaa kaikessa hyödyttömyydessään ja tuhoisuudessaan – ei vain Ukrainan, vaan myös Venäjän itsensä kannalta.

Psykopaattinen kansa

Moskovan Punaisella torilla 9. toukokuuta järjestettyjen mahtipontisten voitonpäivän juhlallisuuksien jälkeen Kolesnikovin 12-vuotias tytär oli kysynyt isältään, oliko presidentti Vladimir Putin sanonut mitään Ukrainan kanssa käytävistä rauhanneuvotteluista.

– Ei, lapseni – eikä hän tule sanomaankaan, Kolesnikov kirjoittaa.

– Lapsen näkökulmasta kaikkien pitäisi tietenkin elää rauhassa ja sopusoinnussa. Sen sijaan vanhenevien KGB:n keskitason agenttien maailmankuvassa elämä on yhtä pitkää ja salattua lännen vastaista taistelua, keinotekoista konfliktia tavallisia ihmisiä vastaan, hän toteaa.

Putin esittelee Kolesnikovin mukaan mielellään ohjuksia, joilla on määrä tuhota ”ukrainalaisten natsien sotilaallista infrastruktuuria”, mutta jättää mainitsematta, että samoilla ohjuksilla tapetaan ukrainalaisia vauvoja ja toisen maailmansodan aikaisesta holokaustista selvinneitä vanhuksia.

– Kun tämä kaikki on jatkunut yli 80 päivää, venäläiset ovat peloissaan ja kovettumassa sen suhteen, mitä he ovat todistamassa. Moni heistä asettuu sikiöasentoon ja käyttää vihollista kohtaan tuntemaansa vihaa suojellakseen itseään omalta omantunnoltaan ja haluttomuudeltaan ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu, hän sanoo.

– Tuloksena on psykopaattinen kansa, joka tukee edelleen piiritettyyn linnoitukseensa sulkeutunutta ylipäällikköä ilman paikkaa, josta paeta.

”Lännen käsitys Venäjän ulkopolitiikasta on yhä hakoteillä”

Kun Venäjän hyökkäyssota on jatkunut pian kolme kuukautta, joissakin läntisissä puheenvuoroissa kehotetaan edelleen Ukrainaa tinkimään suvereniteetistaan, jotta Vladimir Putin voisi säilyttää kasvonsa.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi on torjunut tällaiset aloitteet ja korostanut, että maailman ei pitäisi etsiä keinoja Venäjän pelastamiseksi, vaan rauha voi tulla vasta, kun hyökkääjä on tunnustanut tappionsa. Analyysi siitä, miten Kreml tekee ulkopoliittisia päätöksiä, tukee tutkija Ksenija Kirillovan mukaan Zelenskyin valitsemaa linjaa.

– Läntisten johtajien logiikan mukaan maan käyttäytymistä kansainvälisellä areenalla määrittävät sen kansalliset edut ja muiden valtioiden toimet. Tämä logiikka romahtaa, kun sitä sovelletaan Venäjään – maahan, jonka aggressiivinen ulkopolitiikka on puhtaasti sisäisten prosessien rationalisointia ja joka asennoituu välinpitämättömästi muiden toimiin, Kirillova kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

– Sota on ilmaus yhden miehen imperialistisista pyrkimyksistä, hänen henkilökohtaisista komplekseistaan ja mielihaluistaan. Putinin lukuisat esseet siitä, että venäläiset ja ukrainalaiset ovat ”yksi kansa”, ja väitteensä, että Ukraina on saanut ”laittomasti” Venäjän alueita, kuvastavat täydellisesti aggression todellista syytä. Kyse on Putinin kyvyttömyydestä hyväksyä Ukrainan itsenäisyys, hänen henkilökohtaisista ambitioistaan ja kaikkien Neuvostoliitosta vapautuneiden valtioiden ja kansojen itsenäisyyden täydellisestä kieltämisestä, hän toteaa.

Asialla myös Aleksandr Dugin

Koska venäläisille ei voida kertoa Putinin todellisia motiiveja, hyökkäyssotaa pyritään oikeuttamaan tekaistuin perustein. Kremliä tukevat tutkijat esittävätkin hyökkääjän uhrina ja uhrin syyllisenä. Tässä narratiivissa Ukraina on aloittanut sodan eurooppalaisten ja amerikkalaisten liittolaistensa tuella voidakseen tuhota Venäjän.

– Mielenkiintoista on, että ideologit ja propagandistit myöntävät vastakkainasettelun lännen kanssa olevan venäläisten silmissä ihanteellinen oikeutus Kremlin käynnistämälle sodalle. Varsinkin Putiniin vaikuttava äärioikeistolainen Aleksandr Dugin myöntää avoimesti, että ”sota länttä vastaan selittää ja oikeuttaa kansan mielestä kaiken”, Kirillova sanoo.

Äskettäisessä kirjoituksessaan Duginin intoilikin tämän asetelman tarjoavan lähes ehtymättömät mahdollisuudet Venäjän ”erikoisoperaation” jatkamiselle.

Samaan tapaan Kreml pyrkii Kirillovan mukaan selittämään myös uutisia, jotka ensi näkemältä Venäjän kannalta hyvin huonoja. Näin on tapahtunut myös silloin, kun Venäjän oma aggressiivinen politiikka on ajanut sotilaalliset liittoutumattomat Suomen ja Ruotsin tavoittelemaan Nato-jäsenyyttä.

– Kremliä myötäilevät tutkijat, jotka eivät ole kyenneet kertomaan totuutta, ovat joutuneet tehtailemaan teorian ”eliittien syvästä muutoksesta” Pohjoismaissa. Propagandistit väittävät, että ” Ruotsin ja Suomen useimmat valtiomiehet ovat Yhdysvaltain rajoittamattoman ylivalta-ajan tuotteita” eivätkä palvele maidensa kansallista etua, vaan ”liberaalia maailmanjärjestystä”, hän toteaa.

Venäjän ulkopolitiikka onkin Kirillovan mukaan nähtävä välineenä, jolla Kreml legitimoi sisäpolitiikkaansa.

– Niin kauan kuin Kreml kieltää sekä tosiasiat että omien toimiensa seuraukset, lännen pitäisi ymmärtää, että se on yksinkertaisesti kykenemätön neuvottelemaan. Se ei ymmärtäisi, mistä aloittaa, ja pelkäisi sitä, mihin neuvottelut voisivat päätyä.

Brittitiedustelu: Hyökkääjän ”terminaattorivaunuilla” ei juuri vaikutusta

Britannian puolustusministeriö pitää todennäköisenä, että Venäjä on sijoittanut komppanian verran BMP-T ”Terminator” -tulitukivaunuja Donetskin hyökkäysrintamalleen Severodonetskin suunnalle.

Vaunu on kehitetty antamaan erityisesti suojaa taistelupanssarivaunuille, niiden kokemuksien pohjalta joita Venäjä sai Afganistanin ja Tsetsenian sodissaan. Toimintakykyisiä BMP-T -vaunuja ei Venäjällä kuitenkaan ole sijoitettua komppaniaa enempää, ja ne kuuluvat samaan keskiseen joukkoryhmittymään joka kärsi raskaita tappioita Kievin itäpuolella hyökkäyksen alkuvaiheessa.

– Kuitenkin, kun ”terminaattoreita” on maksimissaan kymmenen, on epätodennäköistä että niillä olisi merkittävää vaikutusta kampanjaan, ministeriö arvioi yhteisöpalvelu Twitterissä.

 

USA:n suurlähettiläs: Suomalaiset eivät pelkää mitään

Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey kommentoi lauantaina Fox Newsille Venäjän kaasuhanojen sulkemista sekä Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon.

Fox Newsin uutisankkuri kysyi lähettiläältä, pelkäävätkö Suomi ja Ruotsi Venäjän vaikutusta alueillaan yhtä paljon kuin ennen sotaa, vaikka Venäjän armeija on kärsinyt mittavia tappioita aloittamassaan hyökkäyssodassa Ukrainassa.

– Suoraan sanottuna en ajattele, että suomalaiset ovat pelokkaita. He ovat valmistautuneita. He ovat valmistautuneet vuosia 1344 kilometrin pituisella rajalla Suomen ja Venäjän välissä. Pelko ei ole suomalaisten dna:ssa, valmistautuminen on. He ovat tehneet sitä pitkään, Hickey vastasi.

Uutisankkuri kysyi myös, eikö Suomella olekin jo valmiiksi hyvin vahva armeija.

– Heillä todellakin on. Se on todella hämmästyttävää 5,5 miljoonan ihmisen maalle. Kerron ihmisille, että suomalaiset nyrkkeilevät kokoaan suuremmassa painoluokassa.

Ukrainassa taisteleva suomalainen HS:lle: Sodassa on pakko olla eläin

Maaliskuun alkupuolella Ukrainaan alkoi saapua maan presidentti Volodymyr Zelenskyin vetoomuksen seurauksena ulkomaalaisia vapaaehtoisia taistelemaan Venäjää vastaan. Paikalle saapui tuolloin myös joukko suomalaisia, kertoo Helsingin Sanomat.

Vapaaehtoistaistelijaryhmän johtaja, kauhavalainen Topi Huhtala, 26, kertoo kaivanneensa merkityksellisempää sisältöä elämäänsä.

– Näin tämän mahdollisuutena itselleni. Se oli myös mahdollisuus auttaa sellaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Joku voi osoittaa mieltään sotaa vastaan torilla, toinen voi pukeutua sinikeltaiseen mekkoon. Tämä on minun tapani auttaa, hän sanoo.

Normaaliin elämään hän ei usko enää koskaan palaavansa. Edellisessä taistelussa hän oli ryhmänsä kanssa hereillä noin 40 tuntia ja joutui kranaatti-keskitysten kohteeksi. Adrenaliini piti väsymyksen kuitenkin kaukana. Huhtalan mukaan taistelun jälkeen menee aina pari-kolme päivää, kun elimistö on kierroksilla.

– Sodassa ihmisen on pakko olla eläin, muuten se jää alakynteen.

Hänen mukaansa Suomen puolustusvoimat pärjäisi helposti Ukrainassa nähdyn Venäjän hyökkäysarmeijan kanssa. Samoilla linjoilla on myös Joonas Vainio, 21. Hänen aikomuksenaan on taistella Ukrainassa niin kauan kuin tarve vaatii, ehkä jopa sodan loppuun saakka. Sitä kuinka sota loppuu hän ei lähde tarkemmin arvioimaan.

– Se on paha sanoa, mutta kyllähän Venäjä turpaan ottaa, Vainio sanoo.

Sotilaat hyökkääjän epätoivosta: He eivät enää välitä tappioista

Ruska Lozovan kylän tuntumassa Harkovan pohjoispuolella venäläisjoukot pyrkivät yhä pitämään kaikin keinoin alueen hallussaan, kertoo The Independent. Syynä tähän on huoltoreittien turvaaminen Izjiumin kaupungin suuntaan, missä on käyty viime viikkoina ankaria taisteluita Ukrainan ja Venäjän joukkojen välillä.

– Meitä pommitetaan säännöllisesti. Venäläiset ovat kaivautuneet hyvin asemiinsa, he pyrkivät epätoivoisesti estämään meitä murtautumasta läpi. Jos pääsemme läpi, heidän reittinsä Izjumiin ovat vaarassa. Joten tämä on kääntymässä melko kovaksi ja pitkäksi taisteluksi, sanoo ukrainalaisjoukkojen komentaja Vsevolod Kozhemjako.

Ukrainan kansalliskaarti ja Khartian vapaaehtoispataljoona valtasivat kylän takaisin huhtikuun lopulla. Venäjä on pyrkinyt tämän jälkeen saamaan Ruska Lozovan uudelleen haltuunsa.

– Hyökkäyksien mittakaava on alusta asti näyttänyt meille kuinka kovasti he haluavat ajaa meidät pois ja kuinka paljon he asettavat paikalle arvoa.

Kozhemjakon mukaan venäläisten joukkojen kanssa taistelee myös Luhanskin kapinallisia, joiden varusteiden heikko taso herättää paikoin ihmetystä. Osalla aseistuksena ovat vuonna 1891 valmistetut Mosin-Nagant -kiväärit.

– Venäläiset heittävät näitä sotilaita etulinjaan, he eivät näytä piittaavan tappioista. He luottavat määrän voimaan. Nämä miehet uhrataan, he saavat surmansa. He ovat lihaa myllyyn.

Niin Kozhemjak kuin muutkin sotilaat uskovat, ettei Ukrainalla ole muuta vaihtoehtoa kuin vallata miehitetyt alueet anneksoitua Krimiä myöten takaisin.

– Jos me emme lopeta tätä nyt, niin sitten Venäjä aloittaa uuden sodan muutaman vuoden kuluessa. Varmasti ystävämme lännessä ymmärtävät tämän? He varoittivat meitä tästä hyökkäyksestä. Toivon, että olisimme ottaneet sen vakavammin, Kozhemjak sanoo.

”He ampuvat mielivaltaisesti” – paenneet kertovat miehitettyjen alueiden kauhuista

Venäjän miehittämältä Hersonin alueelta paenneet siviilit ovat saaneet osakseen karua kohtelua venäläisjoukkojen toimesta, kertoo CNN.

Kertomusten mukaan alueella vallitsee pelon ilmapiiri, ihmisiä katoaa välillä öisin ja elintarvikkeista on pulaa. Työtä ja rahaa ei ole. Sotilaspartiot kiertävät kaupungissa, pahoinpidellen ja ammuskellen välillä mielivaltaisesti. Hersonissa aluksi miehitystä vastaan pidetyt mielenosoitukset loppuivat, kun venäläiset alkoivat ampua niitä kohti.

Vaikka miehittäjän joukot ovatkin lisänneet tarkastuspisteitä ja partioita, tuhannet siviilit yrittävät edelleen päästä pois vallatuilta alueilta. Pakoreittejä etsitään eri teiltä ja eri vuorokauden aikoina.

Matka on vaarallinen, sillä pakenevia siviilejä on kuollut venäläisten satunnaisessa tulituksessa. Osa saattueista pyrkii jopa palaamaan ja tuomaan asukkaille lääkkeitä tai huolehtimaan muuten taakse jääneistä perheenjäsenistä, joutuen paikoin jopa tykistötulen kohteeksi. Venäläiset myös ohjaavat pois haluavia aiemmin anneksoimalleen Krimille.

Pakoon Ukrainan hallussa olevalle alueelle perheensä kanssa päässyt Daniil kertoo pakomatkan kestäneen kahdeksan päivää. Ensimmäisellä yrityksellä venäläiset ampuivat saattueen kärkiautoa ja käskivät heidät palaamaan. Yritykset seurasivat toistaan.

– Kahdeksantena päivänä lähdimme kotoamme neljältä aamulla ja olimme saattueen ensimmäisinä. Venäläiset antoivat meidän mennä.

Puolustusvoimain komentaja HS:lle: Tätä Venäjä seuraa nyt tarkasti

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen arvioi Helsingin Sanomille, että Venäjän johto tarkkailee tällä hetkellä, millainen Nato-jäsen Suomesta on tulossa.

– Minulle se näyttää siltä, että Venäjällä johtopäätöksenä on, että Suomen liittyminen Natoon on tosiasia. Se on otettu faktana. Samalla eri lausunnot näyttäytyvät minulle niin, että he seuraavat tarkasti Suomen jäsenyyden luonnetta ja se vaikuttaa siihen, miten he pidemmällä aikavälillä reagoivat muuttuvaan asetelmaan, Kivinen sanoo HS:lle.

Toistaiseksi Venäjän reaktiota on kuvailtu lieviksi.

– Mutta kun Euroopassa soditaan, myös odottamattomiin tilannekulkuihin pitää meidänkin varautua, Kivinen muistuttaa.

Sotarikoksista syytetty hyökkääjä valmis mihin tahansa tuomioon

Sotarikoksista Ukrainassa syytetty kersantti Vadim Shishimarin, 21, on kertonut oikeudenkäynnissä olevansa pahoillaan ja hyväksyvänsä minkä tahansa tuomion teostaan, kertoo The Guardian. Syyttäjät ovat vaatineet hänelle elinkautista vankeusrangaistusta.

Shishimarin on Moskovan alueelta olevan 4. kaartin panssaridivisioonan panssarivaunun johtaja, jota syytetään aseettoman 62-vuotiaan ukrainalaissiviilin murhasta 28. helmikuuta 2022. Hänen kerrotaan ampuneen rynnäkkökiväärillään polkupyörällä liikkeellä ollutta miestä päähän varastamansa auton ikkunasta vain muutaman kymmenen metrin päässä tämän kotitalosta.

Syyttäjän mukaan toinen autossa ollut venäläissotilas kehotti Shishimarinia ampumaan, mutta kyseessä ei ollut sotilaallinen määräys, sillä kyseessä ei ollut häneen esimiesasemassa ollut henkilö. Autossa olleet venäläiset sotilaat eivät edes tunteneet toisiaan.

Ukrainan viranomaisten mukaan nyt käytävän ensimmäisen sotarikosoikeudenkäynnin lisäksi valmisteilla on yli 40 oikeudenkäyntiä lisää. Kaikkiaan eri sotarikoksia on tunnistettu jo yli 10 000. Kiovan pohjoispuolella toimineista venäläissotilaista on tunnistettu jo noin 5 000.

Ukrainan presidentti ehdottaa venäläisten varojen takavarikoimista sotakorvauksiin

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vetoaa liittolaisiinsa, jotta Venäjä voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen sen hyökkäyssodan aiheuttamista tuhoista, kertoo BBC.

On epätodennäköistä, että Venäjän johto tulee myöntämään toimineensa kansainvälisten sääntöjen vastaiseksi, jolloin myös mahdollisissa rauhan neuvotteluissa tuskin saadaan sovittua korvauksista.

Historia myös osoittaa, että harva maa todellisuudessa maksaa sotakorvauksia. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen tiettävästi vain Suomi maksoi sotakorvauksensa kokonaisuudessaan.

Sota on tähän mennessä aiheuttaneet vahinkoa Ukrainassa jopa 570 miljardin euron arvosta.

Zelenskyi ehdottaakin perjantaisessa puheessaan sen kumppaneille yhteistä monen välistä sopimusta, jolla luotaisiin mekanismi Venäjän velvoittamiseksi maksamaan sotakorvauksia.

Sopimus mahdollistaisi venäläisten varojen ja kiinteistöjen takavarikoimisen ja näistä kertyneiden varojen ohjaamisen Ukrainalle korvauksiin.

Länsimaissa on jo käyty keskustelua siitä, mitä jäädytetylle tai takavarikoidulle venäläisomaisuudelle tulisi tehdä.

Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell on ehdottanut jäädytettyjen venäläisten varojen takavarikointia Euroopassa ja niiden ohjaamista Ukrainan jälleenrakennukseen.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on myös väläyttänyt oligarkkien takavarikoidun omaisuuden jakamista Ukrainalle.

Venäjällä kaavaillaan Azov-rykmentin julistamista terroristijärjestöksi

Ukrainan kaakkoisosassa satamakaupunki Mariupolissa Azovstalin terästehtaan alue oli viikkoja ukrainalaisten viimeinen linnake kaupungissa.

Venäjä julisti tänään Mariupolin vallatuksi kuukausien taistelujen jälkeen, uutisoi BBC. Kaupungin viimeiset ukrainaissotilaat ovat antautuneet, kertoo Venäjän edustaja.

Venäjä on piirittänyt Mariupolia jo viikkoja ja kohdistanut sinne jatkuvia pommituksia ja ilmaiskuja. Se on myös estänyt siviilien evakuointeja sekä hätäavun pääsyn alueelle.

Venäjän edustajan mukaan 2 439 ukrainalaissotilasta on antautunut. Sotilaita evakuoidaan, mutta on epäselvää mihin heidät sijoitetaan. Aiemmin ukrainalaissotilaita on evakuoitu Venäjälle.

Ukrainassa toivotaan, että sotilaat voidaan vapauttaa osana vanginvaihtoa.

Venäjällä kuitenkin kaavaillaan Azov-rykmentin sotilaiden julistamista ”natsirikollisiksi”. Tämä tarkoittaisi, että Ukrainassa antautuneita ei pidettäisi sotavankeina.

Vuonna 2014 perustettu länsimaissakin kiistanalainen ja äärioikeistolaiseksi leimattu Azov-rykmentti on myöhemmin liitettty osaksi Ukrainan kansalliskaartia. Rykmentistä on tullut venäläisen propagandan väline ja keskeinen kohde sen tavoitteessa ”vapauttaa Ukraina natseista”.

Azov-rykmentin jäseniä osallistui myös Mariupolin puolustamiseen.

Venäjän oikeusministeriön mukaan maan korkein oikeus käsittelee Azov-rykmentin julistamista terrorijärjestöksi ensi viikolla.

Venäjän tavoitteena on mahdollistaa se, että antautuneita ei tarvitse kohdella kuten sotavankeja kansainvälisten lakien mukaan.

Venäjä luopumassa armeijan ikärajasta

Venäjä saattaa luopua ikärajasta, joka on asetettu armeijaan liittyville. Toimen nähdään olevan keino vastata Venäjän kärsimään sotilaspulaan.

Lakiesitys esiteltiin perjantaina. Edustajien mukaan laki mahdollistaisi armeijan hyödyntää myös vanhempien ihmisten ammattitaitoa, erityisesti teknistä osaamista.

Venäjän armeija on asettanut ensimmäistä kertaa palvelukseen astuville ikärajat. Tällä hetkellä venäläiset 18–40-vuotiaat ja ulkomaiset 18–30-vuotiaat voivat liittyä armeijaan.

Uusi lakimuutos poistaisi ikärajan.

Asiantuntijoiden sekä muun muassa Ison-Britannian tiedustelupalvelujen mukaan Venäjän armeija menettänyt huomattavan määrän joukkojaan Ukrainassa.

Venäjä ei ole toistaiseksi julistanut sotaa tai aloittanut liikekannallepanoa, vaikka tiedustelut ovat viitanneet sen valmisteluun. Liikekannallepano mahdollistaisi reserviläisten määräämisen Ukrainan rintamalle.

Venäjä on lähettänyt Ukrainaan noin 150 000 sotilasta maajoukoistaan Ukrainaan, mikä vastaa 80 prosentin osuutta maavoimista.

Venäläisjoukot ovat kärsineet heikosta moraalista. Joukkojen pienen määrän vuoksi niiden kierrätys on ollut vaikeaa.