Verkkouutiset

Venäjän hyökkäys

Taistelukenttä kylvettiin täyteen miinoja – ”evakuointi vie kymmenen tuntia”

Ukraina tarvitsisi rintamalle uusia sotilaita, mutta venäläisten maamiinat aiheuttavat jatkuvia tappioita. Moni kotimaataan puolustava sotilas on menettänyt räjähteiden vuoksi raajojaan. Asiasta kertoo CNN.

Aiemmin tarkka-ampujana toiminut Aleksandria Savka menetti vasemman jalkansa astuttuaan maamiinaan Zaporizhzhian rintamalla. Hänen mukaansa alue on levällään maamiinoja ”kuin lumihiutaleita keväällä”.

Savka kertoo venäläisten vahvasta tulivoimasta, jonka ansiosta evakuointi oli hankalaa.

– Rehellisesti sanottuna olimme valmiita kuolemaan. Hyökkäykset tulivat niin lähelle, Savka toteaa.

Savka kuitenkin selvisi. Hän on parhaillaan kuntoutuksessa raajojaan menettäneille tarkoitetussa keskuksessa, jota rahoittaa muun muassa amerikkalainen hyväntekijä Warren Buffett. Keskuksen potilaista 80 prosenttia on sotilaita.

Iso osa raajojen menetyksistä johtuu siitä, että haavoittuneita ei saada evakuoitua niin kutsutun ”kultaisen tunnin” aikana, jolloin raajat olisivat vielä pelastettavissa.

– Sotilaita evakuointi kestää jopa kymmenen tuntia, koska venäläiset tulittavat lääkintämiehiämme. Kun he viimein saapuvat lääkintäkeskukseen, on meidät leikattava [raajat] ylempää kiristyssiteiden vuoksi, kertoo keskuksen johtaja Olga Rudneva.

Eturinjan sotilaiden tilannetta ei auta se, että ammuksista on huutava pula. Eturinjassa taistelevan Mykolan mukaan tilanne on katastrofaalinen. Osasyyllisenä on Yhdysvaltain edustajainhuone, jossa republikaanien sisäinen kaaos on estänyt uuden apupaketin hyväksymisen.

– Tykistölle ja panssarivaunuille ei riitä ammuksia, ja itse tykistöstäkin ja panssarivaunuistakin on pulaa, Mykola manaa.

Mykolan yksikön on täytynyt jopa ostaa oma kranaatinheittimensä itsepuolustusta varten, koska asevoimilla ei ollut mitä antaa. Sitäkään varten ei tosin ole kranaatteja.

Vaikeuksista huolimatta Savka haluaa palata rintamalle. Hänen mukaansa puolustussota Venäjää vastaan on yhteinen, ja kaikkien on taisteltava yhdessä. Kukaan ei halua lapsiensa joutuvan taistelemaan samaa sotaa, joka alkoi Venäjän hyökkäyksestä Krimille ja Itä-Ukrainaan vuonna 2014.

Nämä virheet johtivat Venäjän hyökkäykseen – kymmenen Ukrainan sodan oppia Suomelle

Suomalaiset eturivin asiantuntijat Jarno Limnéll ja Ilmari Käihkö pohtivat tuoreessa analyysissään, mitä Suomi voi oppia Ukrainan sodasta.

On kulunut kaksi vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainassa. Vuonna 2014 Venäjä oli vallannut Ukrainalta Krimin niemimaan ja lietsonut sotaa Donbasissa Itä-Ukrainassa.

– Jo Krimin valtaus aiheutti muutoksia Suomen puolustuksessa. Venäjän laajamittainen hyökkäys aloitti suurimman sodan Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Sen myötä koko Eurooppa heräsi Venäjän aggressiivisuuteen ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kunnioittamisen välinpitämättömyyteen. Sota ja inhimillinen kärsimys jatkuvat yhä, kaksikko kirjoittaa.

Suomi on moneen muuhun maahan verrattuna hyvässä tilanteessa – jota Nato-jäsenyys on entisestään parantanut. Heidän mukaansa olisi silti vaarallista tuudittautua ajatukseen, että osaamme jo kaiken.

– Kansainvälinen turvallisuusympäristö elää ja sodankäynti heijastaa aina tämänhetkistä aikaa, teknologiaa ja yhteiskuntaa. Muutoksen keskellä on myös tärkeää huomioida, mitkä asiat muuttuvat ja mitkä ovat pysyviä. Koska pienellä maalla ei ole varaa suuriin virheisiin, on kriittisen tärkeää tutkia, mitä Suomi voi oppia Ukrainan sodasta.

Jarno Limnéll on kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden dosentti. Ilmari Käihkö toimii sotatieteiden dosenttina Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulussa.

He listaavat kymmenen Ukrainan sodan oppia Suomelle:

1. Sota

Sota ei kaksikon mukaan ole hävinnyt mihinkään, vaan on todellisuutta. Sota kuuluu jatkossakin keinovalikoimaan, joilla valtiot pyrkivät edistämään politiikkaansa.

– Jopa suurvaltojen välinen sota on mahdollinen, joskaan ei tällä hetkellä todennäköinen. Ei ole kauaa, kun Suomessakin oli äänenpainoja, ettei Euroopassa enää koskaan sodittaisi. Useissa maissa heikennettiin asevoimia ja leikattiin puolustusbudjetteja, koska sota oli ”vanhentunut.”

– Ukrainan sota ei ole minkään hetkellisen päähänpiston tulos vaan pitkän ja johdonmukaisen kehityksen seuraus. Suvereniteetin turvaaminen ymmärretään jälleen Suomessa ja Euroopassa kriittiseksi poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi tehtäväksi.

2. Tiedustelu

Limnéll ja Käihkö toteavat tiedustelun epäonnistumisen vaikuttaneen suoraan Venäjän päätökseen hyökätä Ukrainaan. Tiedustelutiedon tulkinta ja hyödyntäminen poliittisessa päätöksenteossa vaikuttivat vuorostaan Ukrainan ja sen tukijoiden riittämättömään varautumiseen.

– Venäjä epäonnistui siksi, että se aliarvioi Ukrainan armeijan puolustuskyvyn ja ukrainalaisten maanpuolustustahdon, ja yliarvioi kykynsä pelotella muita valtioita tukemasta Ukrainaa. Ukraina ja monet Euroopan maat eivät vuorostaan Yhdysvaltojen varoituksista huolimatta uskoneet laajamittaiseen Venäjän hyökkäykseen. Tietoa oli, mutta sitä tulkittiin väärin. Alkuvaikeuksien jälkeen lännessä aliarvioitiin vuorostaan Venäjän asevoimien kyky jatkaa sotaa.

3. Tahto

Fyysisen voiman vertailussa Venäjä on vahvempi, mutta sodassa on tärkeää myös tahto.

– Kuten Napoleon aikanaan totesi, ”Moraalin merkitys on moninkertainen fyysiseen voimaan verrattuna.” Keskeisin syy Ukrainan menestykseen on ollut tahto puolustaa omaa maata, kotia ja perhettä. Vastapuolella ei aina edes tiedetä missä taistellaan tai minkä asian puolesta. Henkinen ero on valtava. Sotilaallisten panostusten lisäksi puolustuskyky pohjautuu maanpuolustustahtoon eli tunteeseen siitä, että maa on yhdessä puolustamisen arvoinen.

4. Puolustuskyky

Limnéll ja Käihkö muistuttavat, kuinka Venäjä ruokki ja käytti hyväkseen Ukrainan yhteiskunnan polarisaatiota Maidanin vallankumouksen jälkeen vuonna 2014 tilanteessa, jossa Ukraina oli laiminlyönyt maanpuolustuksensa.

– Puolustuskyvyn rakentaminen aloitettiin huteralta pohjalta. Aikaakin oli vain kahdeksan vuotta, jolloin Ukraina kävi sotaa Donbasissa. Puolustuskyvyn laiminlyöminen on helppoa, mutta sen rakentaminen vaatii vuosia ja jopa vuosikymmeniä.

– Viisautta on varautua pahimmankin vaihtoehdon varalle. Tämä on syytä muistaa myös rauhallisempina aikoina. Useassa Euroopan maassa heikennettyä puolustuskykyä pyritään parhaillaan nopeasti kehittämään ja “sota-retoriikalla” vahvistamaan. Pienempien on myös hyvä hakea turvaa suuremmilta liittoutumalla.

5. Johtajuus ja strateginen viestintä

Volodymyr Zelenskyi oli ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä kokematon ja epäsuosittu presidentti Ukrainassa. Venäjän hyökkäyksen myötä hänen suosionsa nousi valtavasti niin Ukrainassa kuin sen ulkopuolella. Laajan sympatian ja Zelenskyin esiintymistaitojen ansiosta Ukrainalle annettiin mittavaa kansainvälistä tukea.

– Pitkittyneessä sodassa muuhun kuin totuuteen perustuvasta strategisesta kommunikaatiosta uhkaa kuitenkin tulla tehotonta propagandaa. Tämä ei tue maanpuolustustahtoa tai pitkäaikaisen tuen saamista. Psykologinen vaikuttaminen on korostunut Ukrainassa. “Sydämien ja mielten” voittamiseen modernissa informaatioympäristössä on Suomessakin valmistauduttava, Limnéll ja Käihkö kirjoittavat.

6. Sota on politiikkaa

Helmikuussa 2022 tilanteen kiireellisyys sai aikaan laajan poliittisen konsensuksen niin Ukrainassa kuin sitä tukevissa maissa. Sodan pitkittyessä sotaan on kuitenkin jo alettu Ukrainan ulkopuolella tottua.

– Oli odotettavissa, että Ukraina-tuesta tulisi sisäpoliittinen kiistakapula Yhdysvalloissa, joka on ollut Ukrainan suurin sotilaallinen tukija. Vaikka tuki Ukrainalle on Euroopassa pitkälti säilynyt, rajoittaa tukea sotilaallinen kyky ja uskallus hyväksyä riskejä. Pitkittynyt sota koettelee myös maanpuolustustahtoa, ja usein myös poliitikkojen ja sotilasjohdon suhdetta. Näin on tapahtunut niin Ukrainassa kuin Venäjälläkin, Limnéll ja Käihkö toteavat.

7. Teknologia

Vaikka sota Ukrainassa on ollut melko perinteistä, ovat teknologian kehityksen vaikutukset heidän mukaansa osin muuttaneet sodankäyntiä.

– Droonien kehittyminen niin maalla, merellä kuin etenkin ilmassa täytyy huomioida myös sodan ja rauhan välimaastossa olevan harmaan ajan toiminnassa. Ukrainan kyberpuolustuksesta tärkein oppi pitkäaikaisen varautumisen tärkeyden lisäksi on kyvykkäiden kumppanien – valtioiden ja teknologiayrityksien – merkitys. Satelliittien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpitämistä sodan olosuhteissa on syytä tutkia tarkemmin.

8. Sotilaallinen liittoutuminen

Ukraina ei ollut Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa sotilaallisesti liittoutunut. Ukrainalla oli ystäviä ja tukijoita, ei liittolaisia.

– Sodan aikana on tullut konkreettisesti selväksi se, että länsimaat ovat valmiita tukemaan Ukrainaa asemateriaalilla, taloudellisesti ja humanitaarisesti, mutta ei vuodattamaan verta Ukrainan puolesta. Ero Naton jäsenmaan ja ei-jäsenmaan välillä on tullut hyvin selväksi. Ukrainan nopeaa liittymistä Naton jäseneksi ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa siitä huolimatta, että polkua jäsenyyteen nyt kartoitetaan, Limnéll ja Käihkö arvioivat.

9. Varautuminen

Heidän mukaansa pitkittyneessä sodassa painottuvat ei-sotilaalliset tekijät, kuten väkiluku, talous, yhteiskunnan toimintakyky ja teollisuuden tuotantokyky. Venäläisiä on kolme kertaa enemmän kuin ukrainalaisia. Venäjän talous on kymmenen kertaa Ukrainaa suurempi.

– Suursodassa kulutetaan valtavat määrät materiaalia, jota etenkään Ukrainan eurooppalaiset tukijat eivät pysty tuottamaan riittävän nopeasti. Ammus- ja kalustopula lisäävät tappioita, joihin Ukraina ei ole varautunut suurella reservillä. Uusista liikekannallepanolaeista tulee sodan aikana helposti kiistaa. Nämä ennakoivat toimenpiteet kuten myös kansainvälisen kumppanuusverkoston luominen on syytä tehdä rauhan aikana.

10. Henkinen kriisinkestävyys

Sota on järkyttävä asia, joka koskettaa koko yhteiskuntaa. Inhimilliset kärsimykset Ukrainassa ovat mittavat.

– Vaikka sota päättyisi tänään, näkyisivät sen arvet vielä vuosikymmenten päästä. Kansakunnan henkinen kriisinsietokyky ja koheesion ylläpitämisen merkitys sodan pitkittyessä ja informaatiovaikuttamisen voimistuessa nousevat yhä keskeisemmiksi. Henkiseen kriisinsietokykyyn on Suomen kokonaisturvallisuuden mallissakin kiinnitettävä erityistä huomiota, kaksikko toteaa.

Heidän mukaansa sodalle Ukrainassa ei näy loppua, eikä sota valitettavasti tule jäämään historian viimeiseksi.

– Paras sotaa ennaltaehkäisevä keino Suomelle on ylläpitää uskottavaa ja jatkuvasti kehitettävää puolustuskykyä, huolehtia kansakunnan yhtenäisyydestä sekä ylläpitää läheisiä suhteita kumppanimaihimme.

– Sodankäynti Ukrainassa ei ole näyttäytynyt vallankumouksellisena, vaan kuvastanut asteittaista kehitystä. Vain jatkuva ja korkeatasoinen tutkimus takaa sen, että Ukrainan sodasta voidaan oppia Suomelle keskeiset asiat.

 

 

 

 

Suomalainen vapaaehtoinen MTV:lle: Näin ammuspula näkyy

Ukrainassa vapaaehtoisena taistelleen Riku Ariman mukaan lännen aseapu on ratkaiseva Ukrainalle. Hän kertoo MTV:n haastattelussa ammuspulan vaikuttavan kaikkeen.

Kun kranaatteja ei ole, ei saada epäsuoran tulen tukea hyökkäämiseen, suojaamiseen, vetäytymiseen, eikä liioin evakuontiin.

– Se tekee kaikesta sata kertaa vaikeampaa, se näkyy selkeästi, Arima kertoo.

Arima liittyi sotaan puolitoista vuotta sitten, kun Ukraina pyrsyi valtaamaan nopeasti alueita takaisin esimerkiksi Harkovassa. Hän loukkaantui viime vuoden lopulla kranaattikeskityksessä, mutta paluu rintamalle on mahdollinen.

Venäjän edennyt hitaasti, mutta varmasti Donbassissa miehiä ja kalustoa säästämättä.

– On myönnetty, että lähes 20 000 on kaatunut pelkästään ja avoimien tietolähteiden mukaan 600 panssarivaunua on tuhoutunut. Puhutaan parin divisioonan menetyksistä, kokoomuksen kansanedustaja ja kenraalimajuri evp Pekka Toveri toteaa MTV:lle.

Toverin mukaan Venäjä on päässyt etenemään 31 kilometriä, mutta hän muistuttaa Ukrainan on kaksi kertaa Suomen kokoinen maa, joten Venäjä ei voi edetä loputtomasti.

Aseapua on tulossa. Tanska kertoi 230 miljoonan euron kokoisesta apupaketista Ukrainalle. Se sisältää muun muassa 15 000 tykistökranaattia ja kesään mennessä parikymmentä F-16-hävittäjää.

Tutkija tylyttää: Vladimir Putin on itse suurin russofobi

Venäjään perehtynyt ranskalaishistorioitsija Françoise Thom toteaa Desk Russien artikkelissaan nyky-Venäjän massiivisen ihmisuhrauksen taustalla vaikuttavan kaksi perinnettä: imperialistinen itsevaltius ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen venäläisen yhteiskunnan kriminalisoituminen.

Itsevaltiuden taas oikeuttaa imperiumin laajentaminen, jonka tärkein väline on Venäjän valtio. Vladimir Putinin aikana Venäjän valtio taas on yhdistynyt järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Omanarvontunto on sidottu naapurikansojen alistamiseen

Historiantutkija painottaa, että ennen kuin Venäjä alkoi alistaa naapurikansojaan, orjuutti se ensin omat alamaisensa.

Moskovan Venäjä laajeni 1400-luvun lopulta lähtien Hollannin suuruisella alueella joka vuosi. Romanovien aikana Venäjän keisarikunta laajeni 140 neliökilometriä vuodessa.

Alistettujen venäläisten omanarvontunto tuli sidotuksi imperiumin laajenemiseen ja naapurikansojen alistamiseen, Thom huomauttaa.

Vladimir Putin on ollut pian vallassa yhtä kauan kuin Josif Stalin. Molemmat ovat tuoneet verenvuodatusta, talouden taantumista ja kansan massiivista orjuuttamista.

– Mutta molemmat diktaattorit ovat pysyneet vallassa, koska he ovat kyenneet puhuttelemaan venäläisten syvimpiä haluja: vallanhalu, joka lepää jokaisessa orjana kohdellussa ihmisessä; halu nöyryyttää paremmin eläviä naapureitaan; Euroopan ja länsimaiden pelottelun ja niihin soluttautumisen tuoma kunnia; Venäjän metafyysisen ylemmyyden vahvistaminen, Françoise Thom sanoo.

Vladimir Putin näkee maanmiehensä tykinruokana

Historioitsija huomauttaa, että ”Venäjän hallinnon hahmottaminen nationalistiseksi on vakava väärintulkinta”. Putin ja hallintoa lähellä oleva eliitti eivät perusta venäläisistä kansana.

– Putinin käsitys venäläisistä tuli ilmi hänen tavattuaan sotilaiden äidit, joita hän kehotti lohduttautumaan sillä, että ainakin heidän poikansa kaatuivat taistelussa, kun muuten olisivat kuolleet alkoholismiin. Sen sijaan isänmaan puolesta uhrautumisesta oli jotain hyötyä.

Historioitsija katsoo, että ”Putinia voi pitää tällaisten näkemysten perusteella äärimmäisenä russofobina”.

– Hän näkee maanmiehensä vain tykinruokana ja venäläisnaiset synnyttäjinä, joiden tulee tuottaa uutta tykinruokaa tulevaisuuden sotia ja valloituksia varten, Thom toteaa.

Hän arvioi Venäjän tappioiden saattavan olla itse asiassa suuremmat kuin Ukraina on ilmoittanut niiden olevan.

– Vladimir Putin julkisti lehdistötilaisuudessaan 14. joulukuuta, että vuonna 2023 sopimussotilaina palveli 486 000 sotilasta. Kokonaisuudessaan sotatoimiin Ukrainassa on osallistunut 1 076 000 sotilasta ja Putinin oman ilmoituksen mukaan rintamalla on tällä hetkellä 617 000 miestä. Tämä jättää 459 000 miehen suuruisen aukon, joka on suurempi tappiolukema kuin mikään tähän mennessä annettu (noin 300 000).

Thomin mukaan presidentti katsoo, ettei Venäjä kykene olemaan imperiumi ilman ukrainalaisia.

– Putin on selvästi valmis ruokkimaan lihamyllyä siihen asti, kunnes hän saavuttaa alkuperäisen tavoitteeseen eli Ukrainan täydellisen alistamisen ja sen kansallisen eliitin hävittämisen, kuten hän lehdistötilaisuudessaan 14. joulukuuta vahvisti.

Vladimir Putinin itsepäisyydessä yhdistyvät hänen mukaansa ”darvinismi ja imperiaalinen logiikka”.

– Putin armomurhaa Venäjän kuona-aineksen – kulkurit, juopot, narkomaanit, parantumattomasti sairaat ja mielisairaat, paatuneet rikolliset – tehdäkseen itsestään Ukrainan kansan herran, koska hän on vakuuttunut siitä, että ilman ukrainalaisia Venäjän tavoitteet eivät toteudu: ukrainalaisia pidetään venäläisiä parempina sotilaina, maanviljelijöinä ja insinööreinä.

Neuvostoliiton sotateollisuus ja puna-armeija nojasivat voimakkaasti Ukrainaan ja ukrainalaisiin.

– Tämän takia Putin kyynisesti tuhoaa imperiuminsa jämät tuhotakseen Ukrainan kansallisen eliitin. Alistettuaan Ukrainan hän odottaa ukrainalaisilla täydennetyn armeijansa uhkaavan Eurooppaa aivan kuten kukistetut tshetsheenit lähetettiin levittämään kauhua Ukrainaan ja Donbasin miehet maanmiehiään vastaan aina siihen pisteeseen asti, ettei alueella ole enää miehiä jäljellä.

Kuin rikollisjengien yhteenliittymä

Länsimaiden asettamat pakotteet taas ovat toimineet vain osittain, koska Thomin mukaan niillä on ollut väärä kohde eli Venäjän valtio, vaikka kyseessä on ”muuntautumiskykyinen mafia lukuisine lonkeroineen”.

– Venäjä on vain nimellisesti valtio. Tosiasiassa se on rikollisjengien yhteenliittymä, joka pyörii kaikkivoipaiseen kummisedän ympärillä. Tämä mafian tapainen venäläinen valtarakennelma on yhdistetty imperialismiin: Putinin kannalta tärkeintä on hallita kohdemaiden eliittejä, kuten capo di tutti capi valvoo kätyreitään. Tähän pohjautuu hänen pakkomielteensä ”värivallankumouksista”, jotka syrjäyttämällä hänen satraappinsa ovat käyneet hänen kunnialleen, Françoise Thom sanoo.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ”Venäjän imperiaalinen eliitti muuttui kansainväliseksi rikollisuudeksi”.

– Vuoden 1991 jälkeen Neuvostoliitto ja itäblokki säilyivät entisen KGB:n ylläpitämien alamaailman verkostojen kautta. Alusta alkaen Kreml käytti näitä verkostoja entisen neuvostoalueen uudelleenyhdistämiseksi.

Moskova on käyttänyt alamaailman kytköksiään imperialismin edistämiseen, esimerkiksi Donbasissa ja Krimillä. Tähän Kremliä lähellä olevaan verkostoon kuuluvat myös oligarkkien korruptioverkostot.

– Venäjän valtiota vastaan taisteleminen on väärä kohde. Kremlin rikollinen yhteenliittymä tulee kitkeä pois eri maissa sijaitsevine etäpesäkkeiden. Jos otamme tämän huomioon pakotepolitiikassa, saavuttavat ne nopeammin tavoitteensa.

Thom muistuttaa, että Venäjä on vahva vain länsimaiden heikkouksien verran.

– Se on riippuvainen meistä ja tietää sen. Meidän aikamme on kääntää vahvuutemme vaikutusvallaksi sen sijaan, että pelkäämme tuota maata kuin peura ajovaloissa.

Näin Kremlin vastaisia pakotteita voidaan kiristää

Venäjään kohdistettuja pakotteita voidaan tehostaa entisestään, arvioi sosialidemokraattien europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri tiedotteessaan.

Lauantaina voimaan tulee uusi EU:n pakotepaketti. Vaikka pakotteet eivät ole täydellisiä, on niillä Kumpula-Natrin mukaan silti heikentävä vaikutus Venäjän talouteen ja asevoimiin. Arvioiden mukaan pakotteet ovat hidastaneet Venäjän bruttokansantuotteen kasvua noin viidellä prosentilla.

Kumpula-Natrin mukaan jatkossa pakotepaketeissa olisi syytä keskittyä erityisesti pakotteiden kiertämisen torjumiseen. Työkaluja tarvittaisiin niin EU:sta suoraan Venäjälle kohdistuvaan kauppaan kuin kolmansien maiden kautta käytävään kauppaan.

– On sietämätöntä, että edelleen Ukrainaan ammutuista ohjuksista ja ammuksista löytyy länsiteknologiaa, Kumpula-Natri toteaa.

Vuotavat pakotteet jäytävät Kumpula-Natrin arvion mukaan myös moraalia ja heikentävät sisämarkkinoita.

– Toiset lakkaavat viennin ja toiset vuotavat tietämättömyyttään tai tahallaan, Kumpula-Natri sanoo.

Europarlamentaarikko huomauttaa, että oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin murhan jälkeen muun muassa Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat asettaneet Navalnyin laatimalla rikollislistalla olleille uusia pakotteita. Lisäksi pakotelistalle ovat päätyneet murhasta vastuussa olleita ihmisiä. Suomen olisi Kumpula-Natrin mukaan syytä tukea samanlaisia pakotteita EU:ssa.

Myös Ukrainasta lapsia kaapanneisiin venäläisiin olisi syytä kohdistaa lisäpakotteita.

Kumpula-Natri toteaa myös, että Yhdysvaltain sisäpoliittisen hapuilun varjossa EU-maiden on syytä seistä vankkumattomasti Ukrainan rinnalla. Sotilaallisen avun lisäksi olisi tärkeää, että Ukrainaa tuetaan taloudellisesti.

– Yksikään valtio ei pärjää sodassa ilman toimivaa yhteiskuntaa, sairaaloita, kouluja, infraa ja muita yhteiskunnan peruspilareita, Kumpula-Natri toteaa.

Kaksi vuotta sotaa – näin seuraukset näkyvät Venäjällä

Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan tasan kaksi vuotta sitten. Sodan hinta on ollut Venäjälle valtava ja sen seuraukset näkyvät yhteiskunnassa monella tavalla, kertoo The New York Times.

Venäjän ja muun Euroopan välinen kauppa on laskenut 65 prosenttia länsimaiden asettamien pakotteiden vuoksi. Venäjä on tiivistänyt kauppasuhteita Kiinan, Intian ja Turkin välillä. Kiina-riippuvuus on kasvanut.

Venäjän bruttokansantuote kasvoi viime vuonna, mikä selittyy sotatalouspolitiikalla, valtion menojen kasvattamisella sekä nousseella öljyn hinnalla. Inflaatio on nousussa ja talous jopa vaarassa ylikuumeta. Edessä on vaikeuksia, mikäli öljyn hinta laskee.

Työttömyys on laskenut, sillä hyökkäyssota sitoo työikäisiä miehiä. Työvoiman väheneminen on puolestaan johtanut palkkojen kasvuun.

Noin 820 000 venäläistä on paennut kotimaastaan hyökkäyssodan myötä. Alkoholismidiagnoosien määrä on kasvanut suuremmaksi yli vuosikymmeneen. Psykologin palveluita tarvittiin sodan ensimmäisenä vuotena 60 prosenttia enemmän kuin aikaisemmin.

Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan arviolta 60 000 venäläishyökkääjää on kuollut sodassa.  Täydennysjoukkoja on pyritty ottamaan etenkin köyhemmiltä ja syrjäisemmiltä seuduilta sekä vankiloista. Vaikka sota saakin kannatusta, vain 36 prosenttia venäläisistä kannattaa uutta liikekannallepanoa.

Sotimisesta venäläisjoukoissa on haluttu tehdä mahdollisimman houkuttelevaa tarjoamalla karkeasti kolme kertaa suurempaa palkkaa kuin Venäjän keskipalkka. Kuolleen sotilaan omaisille maksettava korvaus voi olla yli 84 000 dollaria, mikä on yli yhdeksän kertaa enemmän kuin Venäjän keskipalkka vuodessa.

Sodan vastustajien kohtelu on ankaraa ja esimerkiksi maanpetostuomioiden määrä on lähes kolminkertaistunut. Myös neuvostoajoilta tuttu ilmiantamisen kulttuuri on tehnyt paluun, sillä venäläiset raportoivat toistensa ”epäisänmaallisesta käytöksestä” viranomaisille. Kokoontumisvapautta on rajoitettu ja lähes 20 000 sodan vastustajaa pidätetty.

Pakotteista ja sodan seurauksista huolimatta 71 prosenttia venäläisistä arvioi maan kulkevan oikeaan suuntaan. Myös presidentti Vladimir Putinin suosio on korkeimmalla tasolla seitsemään vuoteen.

Venäjä menetti taas arvokkaan A-50-tutkakoneen

Ukrainan ilmavoimat kertoo ampuneensa perjantaina alas jo toisen venäläisen A-50 -tutkakoneen kuukauden sisällä. Ilmavoimat kertoo asiasta X-viestissään.

BBC:n mukaan lentokone ammuttiin alas Krasnodarin alueella yli 200 kilometrin päässä etulinjasta. Venäjä ei ole virallisesti kommentoinut väitettä, mutta venäläiset sotabloggarit ovat vahvistaneet koneen tuhoutumisen. Krasnodarin pelastuslaitos on kertonut lentokoneen pudonneen maahan Trudovaja Armenian kylän lähettyvillä, mutta ei kommentoinut tapahtumaa enempää.

Jotkut venäläisbloggarit ovat myös väittäneet, että venäläiset ampuivat koneen itse alas vahingossa.

– Toverit, ongelma on järjestelmätasolla. Tällaiset lentokoneet eivät ole uusiutuva luonnonvara, manasi sotabloggari Dva Majora Telegram-viestissään.

Ukrainan käyttämän Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän PAC-2 -ohjusten virallinen kantama on noin 160 kilometriä. Mikäli Ukraina käytti iskussa näitä ohjuksia, olivat ne aivan kantamansa äärirajoilla.

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt alasampumisesta video, jossa kone räjähtää ilmassa. Ennen tuhoutumistaan kone näytti ampuvan soihtuheitteitä, joiden tarkoitus on hämätä infrapunahakuisia ohjuksia. Toisella videolla onnettomuuspaikalta nousee valtavasti savua ja liekkejä.

A-50 -tutkakoneen tuhoutuminen on kova isku Venäjälle, sillä Ison-Britannian puolustusministeriö on arvioinut maalla olevan vain noin kuusi A-50 -tutkakonetta. Satojen miljoonien eurojen arvoisia koneita on käytetty Ukrainan ilmapuolustuksen torjumiseen ja kohteiden osoittamiseen.

Ukraina kertoi jo tammikuun puolivälissä ampuneensa alas yhden Venäjän A-50 -tutkakoneista.

 

Hyökkääjä vyöryy länteen – uusia asemia vahvistetaan vauhdilla

Ukrainan joukot vetäytyivät helmikuun puolivälissä Donetskin alueella sijaitsevasta Avdijivkasta saarrostusuhkan vuoksi.

Venäjä oli heittänyt alueen taisteluihin viime vuoden lokakuusta lähtien kymmeniätuhansia sotilaita ja satoja panssariajoneuvoja. Puolustajien asemia moukaroitiin toistuvasti lentokoneiden laukaisemilla tarkoilla liitopommeilla.

Rynnäköiden aiheuttamista valtavista tappioista huolimatta venäläisjoukot pääsivät vähitellen etenemään kaupungin sivustoilla sekä osin ydinkeskustaan. Ukraina päätti vetää uupuneet sotilaansa pois ja luopui myös Avdijivkan eteläpuolella sijaitsevasta neuvostoaikaisesta bunkkerikompleksista, joka oli toiminut vahvana puolustusasemana.

Ukrainan asevoimat on pyrkinyt laajentamaan viime viikkoina pikavauhtia kaupungin länsipuolella sijaitsevia puolustusvyöhykkeitä. Arvostelijoiden mukaan niitä olisi pitänyt rakentaa jo huomattavasti aiemmin.

Radio Free Europen julkaisemalla videolla näytetään, kuinka sotilaat purkavat kuorma-autoista betonisia panssariesteitä. Uusi puolustuslinja sijaitsee melko lähellä, sillä horisontissa voi erottaa Avdijivkan suuren koksitehtaan piiput ja taisteluiden jäljiltä nousevan savun.

Venäläisjoukkojen kerrotaan yrittäneen edetä välittömästi kaupungin länsipuolelle, mutta hyökkäykset ovat tähän mennessä pysähtyneet Ukrainan vastarintaan. Alueelle siirrettiin reservissä olleita tykistöyksiköitä ja muun muassa kokenut 3. rynnäkköprikaati suojaamaan taisteluissa kuluneen 110. mekanisoidun prikaatin vetäytymistä takalinjaan.

Eräs ukrainalaissotilas sanoo venäläisten jatkavan laajoja hyökkäyksiään huolimatta jatkuvista vastaiskuista räjähdelennokeilla.

– He saavat surmansa, mutta heitä tulee kuin heinäsirkkoja, sotilas sanoo.

Venäjän joukkojen väitetään syyllistyneen toistuvasti sotarikoksiin surmaamalla haavoittuneita ukrainalaissotilaita ja sotavankeja. Sotilasasiantuntija Ian Mateevin mukaan välikohtaukset ovat seurausta ”hyvin heikosta kurista, rangaistusten puutteesta ja välinpitämättömyydestä”.

– Sekä Venäjän asevoimien sisällä vallitsevasta brutalismista sotilaita kohtaan, asiantuntija sanoo.

Näin Mustanmeren laivasto lyötiin kanveesiin kahdessa vuodessa

Ukrainan asevoimat on kahdessa vuodessa onnistunut minimoimaan Venäjän Mustanmeren laivaston muodostaman uhan.

Ainoa vaara, jonka laivasto enää muodostaa, ovat sen Kalibr-ohjushyökkäykset Ukrainan sisämaahan. Niidenkin määrä on laskenut merkittävästi.

Ennen Venäjän suurhyökkäystä kaksi vuotta sitten Kreml antoi Mustanmeren laivastolle monia tehtäviä: miehitysjoukkojen maihinnousu Odessaan, maavoimien tukeminen Ukrainan rannikon suunnassa, Ukrainan kauppamerenkulun saartaminen sekä annettujen maalien pommittaminen ohjuksin ja tykein.

Kahden vuoden aikana tämä entinen Venäjän merivoimien ylpeydeksi nimitetty laivasto on pystynyt suoriutumaan puolestatoista tehtävästä.

Venäjän Mustanmeren laivasto ei onnistunut Ukrainan merisaarrossa eikä maihinnousussa Odessaan. Ukrainan kauppamerenkulun saartaminen lähes onnistui vuonna 2022, mutta Ukraina pystyi purkamaan saarron kehittämiensä rynnäköivien pinta-alusdroonien sekä omien ja lännen toimittamien ohjusten avulla.

Niillä Ukraina pystyi iskemään Venäjän sota-alusten kimppuun sekä merellä että satamissa ja pakotti ne pois rannikkovesiltään. Merkittävin yksittäinen voitto oli risteilijä Moskvan upotus huhtikuussa 2022.

Alukset vetäytyivät rannikkovesiltä

Ukraina on aiheuttanut merkittävää tuhoa erityisesti Venäjän maihinnousualusten joukossa upottaen niistä neljä ja vahingoittaen merkittävästi yhtä alusta.

Ennen hyökkäyksen alkua Venäjä oli siirtänyt Mustallemerelle kuusi suurta maihinnousualusta Itämeren ja Pohjoiselta laivastolta kolmen siellä jo olleen aluksen vahvistuksiksi.

Venäläislaivasto ei vetäytymiseen keskittyessään ole pystynyt myöskään juuri tukemaan maavoimia. Se onnistui vain keväällä 2022. Sittemmin sen tuki on rajoittunut huoltoon: rahdin, sotilaiden ja kaluston kuljettamiseen Venäjän hallussa oleviin satamiin.

Vetäytyminen Ukrainan rannikkovesiltä johti myös siihen, että Mustanmeren laivasto menetti suuren osan kyvystään iskeä Ukrainan maaperälle. Hyökkäykset onnistuvat enää Kalibr-risteilyohjuksin, joiden kantama ylittää merkittävästi kaikkien muiden laivaston aseiden kantaman, mutta ohjukset ovat viime aikoina vähentyneet merkittävästi.

Pääsyynä ei ole ohjusten valmistus, vaan logistiikka, joka johtuu laivaston päätukikohdan haavoittuvuudesta Sevastopolissa.

Kahden vuoden aikana Ukrainan asevoimat ei ole pelkästään heikentänyt Venäjän Mustanmeren laivaston kykyä tukea Venäjän hyökkäyssotaa, vaan se on lisäksi merkittävästi pienentänyt Venäjän merivoimien taistelutehoa ja minimoinut sen hyökkäyspotentiaalia myös Itämerellä ja pohjoisilla merialueilla.

Julija Tymoshenko MTV:lle: Suomi on esikuva Ukrainalle

Ukrainan entinen pääministeri ja oranssin vallankumouksen johtaja Julija Tymoshenko sanoo MTV Uutisille, että meneillään oleva sota on suora seuraus kansainvälisen yhteisön lepsuilusta sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin ja Ukrainan itäosia vuonna 2014.

– Mikäli tälläkään kertaa pahaa ei rankaista, mikäli Ukraina jälleen pakotetaan hyväksymään alueluovutukset, ihmishenkien menetykset ja tappaminen, se merkitsee murhaamisen ja väkivaltaisen voimakäytön sallimista myös tulevaisuudessa, Tymoshenko sanoo MTV:lle.

Puolustusliitto Nato voi hänen mukaansa ainoastaan hillitä Venäjän sotavoimaa.

– Suomi on meille esikuva. Me haluamme edetä Nato-jäsenyyteen samalla tavalla kuin te, ilman vuosikymmeniä kestäviä jäsenyysneuvotteluja sotilasliiton kanssa. Me haluamme päästä pikavauhtia Natoon, Tymoshenko sanoo.

Viron tuleva komentaja: Suursodan syttyminen on vain ajan kysymys

Viron puolustusvoimien tuleva komentaja Andrus Merilo sanoo yleisradio ERR:n haastattelussa, että Viron pitää varautua sotaan.

– Tiedämme historiaa ja tiettyjä poliittisia ja taloudellisia kehityssuuntia tarkastelemalla, että olemme todennäköisesti menossa siihen, että käynnissä oleva suuri sota eskaloituu entisestään. Tässä mielessä meidän ei pidä pettää itseämme ja sanoa, ettei se tapahtu koskaan, hän toteaa.

Ihmisten pitäisi Merilon mukaan tottua ajatukseen, että suursodan syttyminen on vain ajan kysymys. Sen hetken koittamiseen pitää hänen mukaansa valmistautua.

Hänen mukaansa suursodan syttymisen ajankohdan ennustaminen on kuitenkin turhaa.

– Tosiasia on se, että Ukrainan sota on jatkunut jo kymmenen vuotta. Kaksi vuotta sitten se eskaloitui seuraavaan vaiheeseen eli täysimittaiseen hyökkäykseen, jossa todennäköisesti on kuollut satoja tuhansia ihmisiä molemmin puolin, ja tämä sota jatkuu täydellä voimalla, Merilo sanoo.

– Siinä mielessä sota on todellakin alkanut, meillä kriisi on jo käynnissä. Kysymys on, mihin vaiheeseen tämä kriisi kehittyy. Ei ole mitään järkeä piilottaa päätä hiekkaan ja sanoa, että ehkä sota alkaa kolmen vuoden kuluttua, koska sota on jo käynnissä, hän jatkaa.

– Ja sitä paitsi luultavasti Venäjä, jos sillä on suunnitelmia jatkaa sotilaallista hyökkäystään muihin suuntiin, ei varmasti odota näitä vuosia antaakseen meille aikaa valmistautua.

Viron tulevalla komentajalla on selvä suunnitelma Venäjän hyökkäyksen varalle.

– Sotilaallisen logiikan perusteella häviämme, jos taistelemme vain rajan yli tulevia vastaan. Meitä tuhoava tykistö sijaitsee Venäjän alueella. Tästä syystä meidän on vietävä vaikutukset mahdollisimman syvälle, hän viittaa sotatoimiin ja operaatioihin Venäjän alueella.

LUE MYÖS:
Suomessa koulutettu upseeri nimitettiin Viron puolustusvoimien komentajaksi

Tutkija Taurus-ohjuksista: Saksan epäröinti lähettää tuhoisia signaaleja Vladimir Putinille

Oslon yliopiston ohjusteknologian tutkija Fabian Hoffmann arvostelee kovin sanoin saksan hallitusta, joka ei ole toistaiseksi toimittanut Taurus-ohjuksia Ukrainalle.

– Liitokanslerin (Olaf Scholz) epäröinti ohjusten toimittamisessa, riippumatta sen taustalla olevasta motivaatiosta, heikentää Ukrainan puolustautumiskykyä ja lähettää tuhoisia poliittisia signaaleja Venäjälle, Hoffmann toteaa viestipalvelu X:ssä.

Puolustustaistelua Venäjää vastaan käyvällä Ukrainalla on huutava pula kaukovaikutuskykyisistä asejärjestelmistä, tykistöstä ja ampumatarvikkeista.

– Taurus-ohjusten toimituksiin liittyvässä ongelmassa ei ole enää pelkästään kyse sotilaallisen kyvykkyyden toimittamisesta. Siitä on nyt muodostunut saksalaisen pelkuruuden ja venäläisen kiristyksen symboli, mikä heijastuu liittokansleriin, joka näyttää olevan tietämätön tilanteen kiireellisyydestä, Hoffmann sanoo.

Saksan hallituksen epäröinnin taustalla uskotaan olevan pelko Venäjän reaktioista, jos Ukraina pystyisi iskeä länsimaisella asejärjestelmällä kauas ja kovaa.

– Tämä aiheuttaa merkittäviä riskejä Saksalle ja Natolle. Nämä käsitykset heikkoudesta ja päättämättömyydestä voivat viime kädessä rohkaista (Venäjän presidentti Vladimir) Putinia provosoimaan konfliktin Naton kanssa. Saksan on siksi saatava toimitukset käyntiin välittömästi – sekä oman turvallisuutemme että Ukrainan tukemiseksi, Hoffmann korostaa.

LUE MYÖS:
Tutkija ryöpyttää länsimaita: Toimittakaa heti ATACMS-ohjuksia Ukrainalle

 

Mihail Hodorkovski puhuu Helsingissä sunnuntaina

Yksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin näkyvimmistä vastustajista, entinen oligarkki Mihail Hodorkovski vierailee Helsingissä tulevana sunnuntaina 25. helmikuuta. Hodorkovski on entinen öljyjätti Jukosin pääomistaja, joka syrjäytettiin presidentti Putinin suosion piiristä ja tuomittiin kahdeksan vuoden vankeusrangaistukseen vuonna 2005. Veronkierrosta ja talousrikoksista tuomittu Hodorkovski armahdettiin vuonna 2013 ja hän poistui Venäjältä välittömästi.

Neuvostoliiton loppuaikoina tietokonekauppiaana aloittanut Hodorkovski oli ensimmäinen, joka perusti Venäjälle liikepankin. Hän perusti Avoin Venäjä -järjestön vuosituhannen alussa ja on ollut siitä alkaen poliittisesti aktiivinen. Syyt hänen syrjäyttämiseensä liittyvät joko siihen, että Putin ei sietänyt oligarkeilta poliittista aktiivisuutta tai siihen, että hänestä ja hänen oli öljy-yhtiö Jukosistaan oli muodostumassa liian vaikutusvaltainen. Jukos-yhtiö päätyi lopulta Venäjän valtion omistaman Rosneftin haltuun.

Hodorkovski on filantrooppi, joka on perustanut kouluja, journalismipalkinnon ja useamman median. Hän puhuu aktiivisesti Putinin hallintoa vastaan ja asuu nykyään Lontoossa.

Helsingissä Hodorkovski osallistuu Kansalaistorilla järjestettävään mielenosoitukseen, jolla vastustetaan Venäjän hyökkäystoimia Ukrainassa. Tapatuman järjestäjänä on Suomen venäjänkielisten demokraattinen yhteisö, ja tapahtumassa puhuvat myös ainakin europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) sekä Hodorkovskin Avoin Venäjä -järjestössä toimimisen takia vankeustuomion saanut Anastasia Ševtšenko. Tapahtuman nimi on Two Years of Full-Scale Terror.

Hodorkovski on käynyt Suomessa aiemminkin. Esimerkiksi keväällä 2015 hän tapasi tuolloisen pääministeri Alexander Stubbin Kesärannassa. Tapaamisen sisällöstä ei kerrottu julkisuuteen mitään.

 

 

Ketterämpi kuin MiG: Näin Ukrainan lentäjät harjoittelevat F-16-koneilla

Ukrainan valtiollinen media United24 esittelee julkaisussaan lentäjien harjoittelua länsimaisilla F-16-hävittäjillä Tanskassa. Video on nähtävissä tämän artikkelin lopussa.

Harjoitusjakso on vielä kesken, ja ensimmäisten hävittäjäkoneiden on tarkoitus saapua Ukrainaan tämän vuoden kesäkuussa. Harjoituksen järjestämisestä vastaa viime vuonna perustettu niin kutsuttu F-16-koalitio, jota johtavat Yhdysvallat, Tanska ja Alankomaat.

Ukrainalaisten motivaatiota kuvaillaan vahvaksi.

– Mielestäni sykähdyttävintä tässä ei ole taistelukokemus, vaan motivaatio palata takaisin ja jatkaa taistelua, lentäjä kertoo.

Toinen ukrainalaislentäjä sanoo, että hänelle on kertynyt aiemmin kokemusta MiG-29-hävittäjillä lentämisestä. Keskeisin ero mallien välillä on sotilaan mukaan se, että F-16 on huomattavasti ketterämpi.

Yhdysvaltain kansalliskaartin kenraaliluutnantti Michael Loh arvioi hiljattain, että ensimmäiset Arizonassa koulutettavat lentäjät ovat jo lähes loppusuoralla. Koulutuksen on määrä päättyä toukokuussa.

Hollanti ja Tanska aikovat toimittaa Ukrainalle yli 20 F-16-hävittäjää. Osa koneista siirrettiin marraskuussa Romaniaan lentäjäkoulutusta varten. Niiden uskotaan tukevan Ukrainan joukkoja taistelussa esimerkiksi Venäjän ilmavoimien runsaasti käyttämiä liitopommi-iskuja vastaan.

LUE MYÖS:
F-16-tehtäviä päivittäin – Ukrainan lentäjät ovat lähes valmiita (VU 20.2.2024)

Volodymyr Zelenskyi: Tätä Vladimir Putin yrittää, sota loppuu maailman tajutessa sen

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiltä kysyttiin Fox Newsin televisiohaastattelussa, milloin kaksi vuotta jatkunut Venäjän aloittama hyökkäyssota voisi päättyä.

– Maailma ei ole todella valmis siihen, että (Venäjän presidentti Vladimir) Putin menettää valtansa. Maailmassa pelätään muutoksia Venäjän federaatiossa. USA, Euroopan maat ja globaali etelä voivat valita, Zelenskyi sanoi Harkovassa etulinjan lähellä.

– Putin on rikkonut kaikki punaiset viivat. Hän on puutteellinen henkilö, hän on uhka koko maailmalle ja hän tuhoaa Naton. Ja hän yrittää tehdä sen. Kun maailma ymmärtää tämän, sota päättyy sillä hetkellä.

Zelenskyi varoittaa länsimaita ja Natoa Kremlin suunnitelmista, jotka kohdistuvat seuraavaksi Puolaan ja Baltian maihin.

– Hän (Putin) ei lopeta ennen kuin saavuttaa tavoitteensa.

Zelenskyi vetosi länsimaihin sotilaallisen ja taloudellisen tuen jatkumisen puolesta. Ilman tukea Ukraina ei pysty ylläpitämään puolustustaan. Tuen avulla maa voi presidentin mukaan myös vahvistaa talouttaan, mikä puolestaan voi mahdollistaa maan oman asetuotannon uudelleen käynnistämisen. Ukraina tarvitsee erityisesti kaukovaikutuskykyisiä asejärjestelmiä – ohjuksia ja tykistöä.

Ukrainalla on myös huutava pula tykistö- ja ilmatorjunta-ammuksista.

Yhdysvaltain armeijan Euroopan joukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti (evp.) Mark Hertling kehotti hiljattain USA:n kongressia ryhdistäytymään ja toimittamaan jumiin jääneen avustuspaketin Ukrainalle.

Edustajainhuoneen republikaanien puhemies Mike Johnson on liittolaisineen jarruttanut noin 55,6 miljardia euron sotilasapupaketin etenemistä maan edustajainhuoneessa. Senaatti on jo hyväksynyt paketin.

Zelenskyi sanoo olevansa kiitollinen kaikesta, mitä USA:n presidentti Joe Biden ja kongressi ovat tehneet. Hän kehottaa kongressia kuitenkin olemaan pragmaattinen.

– Nyt pyytämämme tuen hinta on pienempi kuin mitä se on tulevaisuudessa… he joutuvat maksamaan paljon enemmän. Haluamme vain elää ja selviytyä. Meillä ei ole vaihtoehtoa.

Zelenskyin mukaan venäläiset voisivat yrittää saada aikaan muutoksen maassaan ja syrjäyttää Putinin vallasta, mutta tämä on pitkä ja vaikea tie.

– Varsinkin kun Putin pelkää vain vahvoja tahoja eikä hyväksy mitään heikkoutta. Se tarkoittaa sitä, että Ukrainan on oltava vahva taistelukentällä ja estää Venäjää miehittämästä alueita.

– Hänen asemansa heikkenee, jos venäläiset näkevät tappioiden kasvavan entisestään ja alkavat vastustaa tätä sotaa. Me tarvitsemme tämänkaltaista aaltoa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)