Verkkouutiset

Venäjän hyökkäys

Läpimurto on vielä kaukana – Venäjä siirtää joukkojaan

Ukrainan asevoimien eteläisten joukkojen komentaja, prikaatikenraali Oleksandr Tarnavskyi ilmoitti syyskuun lopulla venäläisten puolustuslinjan murtuneen Zaporizzjan alueella sijaitsevan Verboven kylän lähellä.

Hän muistutti tavoitteena olevan Venäjän maasillan murtaminen, mikä edellyttäisi etenemistä Asovanmeren rannalle. Kenraalin mukaan hitaasti edennyttä vastahyökkäystä voidaan jatkaa talven saapumisesta huolimatta.

Ukrainan vähimmäistavoitteena on saavuttaa Tokmakin kaupunki, minkä vapauttaminen voisi Tarnavskyin mukaan vaikeuttaa alueella taistelevien venäläisjoukkojen tilannetta.

Sotatilannetta analysoivan Rochan-yhtiön analyytikko Konrad Muzyka huomauttaa katsauksessaan, ettei Verboven lähellä ole vielä tapahtunut varsinaista läpimurtoa. Ukrainan kärkiyksiköt pääsivät läpi kylän länsipuolella sijaitsevan puolustuslinjan ohi, mutta rintama on pysynyt tämän jälkeen lähes ennallaan.

Ukrainan jalkaväen arvioidaan edenneen Verboven länsiosiin. Muzykan mukaan on todennäköistä, että taistelusta tulee pitkä ja vaikea. Taisteluihin on siirretty 47. prikaatin kaltaisia yksiköitä, jotka olivat hetkellisesti takalinjassa.

– Robotynen kylästä taisteltiin viikkokaupalla, ja tiedämme venäläisten lähettäneen vahvistuksia alueelle Ukrainan hidastamiseksi. Moskova tekee nyt samaa kuin ukrainalaiset viime vuonna: he vetäytyvät hiljalleen ostaakseen aikaa, Konrad Muzyka toteaa.

Analyytikon mukaan Venäjä on havainnut, etteivät etenevät ukrainalaisjoukot pysty ylläpitämään operaatioiden nykyistä tahtia. Vastahyökkäyksen tempo voi siis olla vähitellen hiipumassa.

– On myös liian aikaista puhua läpimurrosta ”Tokmakin jälkeen”. Olettaen että ukrainalaiset pääsevät kaupunkiin syksyllä, tulee eteneminen olemaan todennäköisesti hidasta, sillä hyökkäyksiä tehdään pienillä yksiköillä. Venäläisillä on näin ollen aikaa siirtää joukkojaan ja tuoda alueelle vahvistuksia, Konrad Muzyka sanoo.

Humalaiset sotilaat kerättiin rynnäkköyksikköön – 120 miehestä jäi jäljelle 15

Venäjä rankaisee päihtyneitä ja kapinoivia sotilaita lähettämällä heidät lähes varmaan kuolemaan niin kutsutuissa Storm-Z-yksiköissä Ukrainan rintamalla, kertoo The Telegraph.

Nämä yksiköt taistelevat etulinjan vaarallisimmilla alueilla, ja ne lähetetään usein ihmisaaltoina juoksuhautojen yli itsemurhatehtäviin Venäjän vakinaisten joukkojen ja panssarivaunujen edellä.

Storm-Z-yksiköt koostuvat suurelta osin entisistä armahdusta tavoittelevista vangeista. Vakinaisten joukkojen venäläissotilaat kuitenkin kertovat, että heidän yksikkönsä jäseniä on määrätty Storm-Z-yksiköihin juopottelun, huumeiden käytön ja käskyjen sivuuttamisen vuoksi.

Venäjän sotilaslainsäädännön mukaan sotilas voidaan siirtää rangaistusyksikköön vain, jos sotilastuomioistuin tuomitsee hänet. Kaksi Storm-Z-taistelijaa sanoo, etteivät he ole tietoisia oikeuskäsittelyistä.

Erään Itä-Ukrainan Bahmutissa taistelevan vakinaisten joukkojen sotilaan mukaan Storm-Z-taistelijoita pidetään ”lihana”. Hän kertoo kieltäytyneensä tottelemasta komentajansa käskyä, jonka mukaan kuusi haavoittunutta Storm-Z-taistelijaa piti hylätä taistelukentällä ilman ensiapua.

Storm-Z-yksiköt koostuvat noin 100–150 miehestä, ja ne on sulautettu vakinaisen armeijan joukko-osastoihin Etelä- ja Itä-Ukrainan rintamilla.

Venäläistaustainen Conflict Intelligence Team -tutkijaryhmä toteaa, että Storm-Z-yksiköt ovat hyödyllisiä Venäjän asevoimille, koska niitä voidaan käyttää uhrattavissa olevana jalkaväkenä ”rintaman vaarallisimmissa osissa”.

Eräs sotilas kertoo, että hänen 120 miehestä koostunut yksikkönsä taisteli kesäkuussa Bahmutin lähistöllä. Vain 15 taistelijaa selvisi ehjin nahoin, kaikki muut kuolivat tai haavoittuivat.

”Juoksuhaudat olivat täynnä ruumiita” – venäläisjoukkoja työnnetään takaisin idässä

Ukrainan asevoimat on jatkanut vastahyökkäystään eteläisen rintaman ohella myös idässä, jossa tavoitteena on keväällä miehitetyn Bahmutin kaupungin saartaminen.

Venäläisjoukot ovat joutuneet vetäytymään erityisesti kaupungin eteläpuolella. Rynnäköissä pienet ryhmät ovat vallanneet juoksuhautoja yksi kerrallaan tykistön ja räjähdelennokkien tuella.

Andriivkan kylän vapauttaminen syyskuun puolivälissä oli merkittävä käänne. Sen myötä Bahmutin eteläpuolella sijaitseva korkea maasto siirtyi ukrainalaisten hallintaan.

Osa asiantuntijoista on arvostellut operaatioita Bahmutin ympäristössä ja kehottanut Ukrainaa keskittymään tärkeämpään vastahyökkäykseen Zaporizzjan alueella. Venäjä on toisaalta joutunut jättämään Bahmutin luokse suuren määrän joukkoja sen suuren symbolisen merkityksen vuoksi.

– Ukrainalaiset ovat onnistuneet sitomaan toissijaisella hyökkäyksellä useita venäläisiä divisioonia alueelle, Yhdysvaltain maavoimien kenraali evp. Jack Keane sanoo Wall Street Journal -lehdelle.

Bahmutin eteläpuolella taistelevan 3. rynnäkköprikaatin 24-vuotias sotilas sanoo molempien osapuolten kärsineen tappioita.

– Juoksuhaudat olivat täynnä ruumiita. Ruumiita oli kaikkialla maastossa. Suurin osa oli venäläisiä, mutta osa oli omiamme, Billy-kutsumanimeä käyttävä sotilas sanoo.

Sotavangiksi jääneet venäläiset kertoivat Andriivkan taistelun jälkeen, etteivät he uskaltaneet kertoa komentajilleen huonoja uutisia. Kylää puolustava osasto oli vakuuttanut tilanteen olevan hallinnassa.

Ukrainan aloitettua rynnäkkönsä venäläisupseerien tilannekuva oli puutteellinen, eivätkä he tienneet minne vahvistuksia pitäisi lähettää.

Kaksi ensimmäistä hyökkäysaaltoa kärsi raskaita tappioita, mutta seuraavat pääsivät läpi. Ukrainalaiset etenivät talo talolta tykistöpommituksen keskellä. Venäläiset yrittivät lähettää lisäjoukkoja idästä, mutta Ukrainan tykistö pysäytti niiden liikkeen.

Yön aikana suurin osa kylää puolustaneista venäläisistä yritti livahtaa pakoon itään ja etelään. Venäläiset menettivät kaatuneina arviolta 200 miestä, joiden mukana oli myös pataljoonan komentaja. Ukrainan tappiot olivat huomattavasti pienemmät.

Seuraavana päivänä kolme viimeistä venäläissotilasta ilmaantui kellarista ja yritti antautua. Yksi heistä kuoli välittömästi kranaatinheitin-iskussa. Venäjän väitetään pommittaneen omia joukkojaan antautumisten estämiseksi. Venäläisosaston komentaja löytyi myöhemmin kuolleena kellarista, josta antautumassa olleet sotilaat olivat ilmaantuneet.

Miehittäjän ryöstely kiihtyy Etelä-Ukrainassa

Venäläiset sotilaat ovat lisänneet ryöstelyään Hersonin alueen miehitetyssä osassa Etelä-Ukrainassa, Ukrainan puolustusministeriön kansallinen vastarintakeskus raportoi The New Voice Of Ukrainen mukaan.

Erityisesti siviiliajoneuvojen varkaudet ovat lisääntyneet. Tämä johtuu oletettavasti nousussa Ukrainan armaijan onnistuneiden toimien vuoksi, mikä levittää paniikkia venäläisissä joukoissa keskuudessa, keskus kertoi.

Vastarintakeskuksen mukaan suunnitelmista paeta väliaikaisesti miehitetyiltä siirtokunnilta keskustellaan yhä enemmän tavallisten venäläisten sotilaiden keskuudessa.

Paikalliset vastarinnan jäsenet ilmoittivat autovarkauksista Chaplynkassa, Zaliznyin satamassa, Mali Kopanissa ja muissa kaupungeissa ja kylissä Hersonin alueen itäosassa.

Kun paikalliset yrittävät puolustaa omaisuuttaan, venäläisten kerrotaan avanneen tulen heitä kohti. Yhdessä tällaisessa tapauksessa tunkeutuvat venäläiset joukot tappoivat naisen Olhynen kylässä.

Kansallinen vastarintakeskus lisäsi, että se on jo saanut luetteloita miehitetyillä alueilla ryöstöihin osallistuneiden venäläisten sotilaiden nimistä.

Juna törmäsi venäläiseen ilmapuolustusjärjestelmään

Tavarajunan kerrotaan jyränneen venäläisen ilmapuolustusjärjestelmän Itä-Ukrainan miehitetyllä Donetskin alueella.

Asiasta uutisoi itsenäisen venäläismedia Astra. Sen Telegram-kanavalla kerrotaan, että Strela-10-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä kulki osana sotilaskolonnaa. Astran tietojen mukaan kuljettaja menetti syystä tai toisesta ajoneuvon hallinnan, ajoi alas sillalta ja törmäsi toisesta suunnasta tulleeseen junaan. Junan kerrotaan suistuneen raiteilta ja rautatien vaurioituneen turmassa.

Kolmen venäläissotilaan sanotaan kuolleen ja kahden loukkaantuneen turmassa. Astra on julkaissut sotilaiden nimet ja yksiköt.

Paljastavat satelliittikuvat Krimiltä – Pekka Toveri: Venäläiset eivät ole vielä antaneet periksi

Venäjä on satelliittikuvien perusteella pystyttänyt miehitetylle Ukrainan Krimille uusia ilmapuolustuksia. Sosiaalisessa mediassa kiertävissä Airbusin satelliittikuvissa näkyy viisi S-400-laukaisinta ja tutkajärjestelmiä. Kohde on paikallistettu Belbekin lentotukikohdan lähelle. Sijoituspaikan kerrotaan olevan peruja jo Neuvostoliiton ajoilta.

Uuden S-400-järjestelmän tuominen kovien ukrainalaisiskujen kohteena olevalle Krimille on jälleen yksi osoitus siitä, että Venäjä pyrkii pitämään kiinni niemimaasta.

– Venäläiset eivät ole vielä antaneet periksi Krimillä, kokoomuksen kansanedustaja, kenraalimajuri (evp.) ja pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri arvioi X-somepalvelussa.

Toverin mukaan ilmapuolustuksen tappioiden korvaaminen Krimillä voi kuitenkin merkitä sitä, että muualle jää aukkoja.

Ukraina on tehnyt viime aikoina useita tuhoisia iskuja Krimillä ja muualla Mustanmeren alueella. Venäjän suitsuttamia S-400-järjestelmiä ukrainalaiset ovat tuhonneet elokuun ja syyskuun aikana Krimillä peräti kaksi kappaletta.

Pekka Toveri arvioi viikonloppuna Verkkouutisten Tilannestudio-ohjelmassaan, että Venäjä on menettänyt meri- ja ilmaherruuden läntisellä Mustallamerellä.

Muun muassa tärkeän sukellusveneen, maihinnousualuksen ja kuivatelakan sekä osan Mustanmeren laivaston päämajasta tuhonneet ohjusiskut ovat taas aiheuttaneet niin kovia menetyksiä, ettei laivasto Toverin mukaan kestä enää montaa vastaavaa hyökkäystä.

– Pari vastaavaa iskua ja venäläiset joutuisivat todennäköisesti arvioimaan, kannattaako näitä parhaita suorituskykyjä, joita on enää hyvin vähän käytössä, jättää sinne Sevastopoliin, vai joudutaanko se tukeutuminen siirtämään Novorossijskiin Venäjän mantereen puolelle usean sadan kilometrin päähän, missä ne ovat paremmassa suojassa, kenraali-kansanedustaja totesi.

Tällainen ratkaisu kuitenkin vaikeuttaisi entisestään Krimin puolustamista ja olisi lisäksi nöyryytys Venäjälle. Pekka Toveri arvioikin, että venäläiset pyrkivät kaikesta huolimatta pitämään kiinni Sevastopolista ja vahvistamaan sen puolustuksia.

LUE MYÖS:
Ukraina tuhosi taas ”superaseen” – S-400 räjäytettiin Krimillä
Venäjän ylpeys räjäytettiin taivaan tuuliin – S-400-ilmatorjuntajärjestelmä tuhoutuu videolla
Täysosuma tuhosi Venäjän sukellusveneen totaalisesti: Ohjus räjähti aluksen sisällä

Tutkija IS:lle: Suur-Venäjästä puhuttiin kymmeniä vuosia, lännessä ei kuunneltu

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ohjelmajohtajan Arkady Moshesin mukaan Venäjän vihamielisyydestä naapurimaitaan kohtaan on kyse maan diktaattori Vladimir Putinista ja hänen pitkäaikaisesta haikailustaan Suur-Venäjän perään. Asiasta kirjoittaa Ilta-Sanomat.

Moshes huomauttaa, että Putin sanoi jo 2000-luvun alussa avoimesti, että pitää Neuvostoliiton hajoamista koko viime vuosisadan suurimpana geopoliittisena virheenä.

– Kaikki oli pöydällä, kaikki oli läpinäkyvää. Länsimaiset johtajat eivät uskoneet, että tämä oli todellisuus, he luulivat, että hän sanoi nämä lausunnot sisäisenä viestintänä, Moshes sanoo IS:lle.

– Putin kertoi hyvin aikaisin, mitä hän ajatteli Neuvostoliiton jälkeisestä ajasta, hän jatkaa.

Venäjä on propagandassaan oikeuttanut hyökkäystään eli ”erikoisoperaatiotaan” Ukrainaan esimerkiksi sillä, että Ukraina on entinen Neuvostoliiton jäsenmaa. Aluevaltauksia on propagandassa perusteltu myös ”historiallisilla rajoilla” ja ajatuksella siitä, että Neuvostoliittoon kuuluneet alueet kuuluisivat tosiasiassa Venäjälle.

Mikäli Venäjä onnistuu liittämään alueita naapurimaista itseensä, tutkijoiden mukaan riskinä on, että Venäjän huomio siirtyy seuraavaksi muihin naapurimaihin. Moshesin mukaan operaatio Ukrainassa on sujunut odotettua heikommin, jonka vuoksi Venäjä tuskin olisi heti hyökkäämässä heti esimerkiksi Moldoviaan tai Georgiaan.

Monet Neuvostoliiton entiset jäsenmaat ovat hakeutuneet puolustusliitto Naton jäseniksi. Moshesin mukaan tämä vähentää niiden riskiä joutua Venäjän hyökkäyksen kohteeksi, sillä Putinin uskotaan välttelevän suoraa konfliktia puolustusliiton kanssa.

– Emme tule koskaan tietämään, mitä Putinin päässä liikkuu, mutta Nato on ihan erilainen pallopeli, Moshes sanoo IS:lle.

Tunnelit ja juoksuhaudat kuin linnoitus vastahyökkäyksen tiellä

Sotatilanteesta sosiaalisessa mediassa kirjoittava ukrainalainen sotilas kertoo vastahyökkäyksen edenneen hitaasti Venäjän valmistelemien massiivisten puolustuslinjojen vuoksi.

Ukrainan hyökkäyskärjen kerrottiin murtautuneen alkusyksystä vahvimman puolustusvyöhykkeen läpi, jonka eteen oli sijoitettu laajoja miinakenttiä. Lupaavimpana pidettiin Zaporizzjan alueella Robotynen ja Verboven kylien välistä aluetta, jonka itäiseltä laidalta Ukrainan panssariajoneuvot pääsivät etenemään.

Tilanteessa ei ole tapahtunut viime viikkoina merkittäviä muutoksia osin siksi, että Venäjän sodanjohto siirsi puolustuksen tueksi merkittävän määrän lisäjoukkoja. Niiden mukana on eliittiyksikköinä pidettyjä VDV-maahanlaskujoukkoja.

Nimimerkillä Solonko kirjoittava sotilas on jakanut viestipalvelu X:ssä kuvan maantien halkomasta peltomaastosta, jonka laidoilla on metsäkaistaleita. Kraatterien peittämä kohta sijaitsee Robotynen ja Novoprokopivkan kylien lähellä. Kuvassa näkyy venäläisjoukkojen valmistelemia juoksuhautoja. Sotilaan mukaan alue on kuin linnoitus.

– Monimutkainen järjestelmä koostuu juoksuhaudoista, tunneleista, korsuista ja tuliasemista, joista venäläiset pitävät kiinni kaikin voimin, sotilas kirjoittaa.

Venäläiset sotabloggaajat myönsivät Ukrainan edenneen syyskuun lopulla kohti Robotynen eteläpuolella sijaitsevaa Novoprokopivkaa.

Toisessa lennokkikuvassa on korostettu panssariesteen ja tuliasemien muodostama kokonaisuus. Ukrainan joukot tarkkailivat venäläisten liikkeitä ja suunnittelivat sen perusteella sopivimmat hyökkäyskohdat. Rynnäkkö aloitettiin vasta kattavan tykistövalmistelun jälkeen.

– Eikä siinä vielä kaikki. Osa juoksuhaudoista on peitetty pitkältä matkalta. Ne eivät ole ehkä tunneleita perinteisessä merkityksessä, mutta käytännössä kuitenkin. Se on suunniteltu piilottamaan sotilaiden määrä ja liikkeet juoksuhaudoissa, sotilas toteaa.

Hänen mukaansa venäläiset ovat lisäksi kaivaneet syvälle suoja-asemia, jotka muodostavat tunneliverkoston toisen kerroksen.

– Kovien taisteluiden ja tykistöpommituksen jälkeen suoja-asemat avautuivat. Sen jälkeen selvisi, kuinka paljon vaikeampi tehtävä olikaan, sotilas kirjoittaa.

Iran voi kohta toimittaa ohjuksia vapaasti Venäjälle

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2231, joka estää Irania viemästä ohjusteknologiaa ulkomaille, umpeutuu 18. lokakuuta. Sen jälkeen se voi viedä ohjuksia ja niihin liittyvää teknologiaa ilman kansainvälistä valvontaa. Se merkitsee, että Venäjä voi saada lisää ballistisia ohjuksia.

Huoli ballististen ohjusten toimituksista Iranista Venäjälle nousi jo vuosi sitten, kun Iranin ja Venäjän sotilastekninen yhteistyö alkoi erityisesti droonien osalta. Washington Post -lehti raportoi lokakuussa 2022 kahta tiedusteluviranomaista siteeraten, että Iran aikoi toimittaa Venäjälle taktisia Fateh-110-ohjuksia, joiden kantama on 300 kilometriä, ja keskimatkan Zolfaghar-ohjuksia, joiden kantama on 700 kilometriä.

Nämä ohjukset olisivat vaikeuttaneet Ukrainan tilannetta merkittävästi, koska vielä lokakuussa 2022 sillä ei ollut ballististen ohjusten torjuntaan pystyviä länsimaisia ilmatorjuntajärjestelmiä. Mutta tällaisten ohjusten säännölliset toimitukset Venäjälle olisivat edelleen suuri ongelma, koska Ukraina ei mitenkään pysty kattamaan koko maata ohjustorjunnalla ja mahdollisten maalien määrä on hyvin suuri.

Se, että Venäjä on kiinnostunut Iranin ohjuksista, ei kerro niinkään niiden laadusta vaan määrästä ja käytettävyydestä. Venäjän ballististen ohjusten tuotantoa rajoitti INF-sopimus aina vuoteen 2019 saakka. Vaikka sopimus ei estänytkään niiden kehittämistä, Venäjä ei ehtinyt rakentaa niitä suurta määrää ennen hyökkäystään Ukrainaan helmikuussa 2022.

Venäjä ei odottanut taktisten ohjustensa kulutuksen olevan niin suurta kuin se on ollut, koska se ei odottanut pitkää sotaa. Iskander-ohjusjärjestelmä on käytössä ja niihin tuotetaan ohjuksia, mutta selvästikään ei tarpeeksi päätellen niiden harvalukuisesta käytöstä.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainalla ei vielä ole tietoa iranilaisten ohjusten toimituksista, mutta sen mahdollisuuden aukeaminen lokakuun lopulla varmasti huolestuttaa Ukrainan johtoa ja liittolaisia. Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu vieraili 19.–20. syyskuuta Iranissa, jossa hänelle esiteltiin BBC:n mukaan Iranin aseteollisuuden tuotteita. Niiden joukossa oli Iranin puolustusministeriön mukaan risteilyohjus ”358”, jonka arvioitu kantama on 1 500 kilometriä.

Osana yhteistyötä Venäjä oli iranilaisten medialähteiden mukaan toimittamassa Iranille 24:ää Suhoi Su-35S -hävittäjää, mutta kauppa ei toteutunut ilmeisesti Yhdysvaltojen painostuksen takia), koska se olisi aiheuttanut huolta Israelissa. Sikäläisen asiantuntijan David Gendelmanin mukaan Israel on haluton sotilas-tekniseen yhteistyöhön Ukrainan kanssa juuri siitä syystä, että se ei halua antaa Venäjälle syytä alkaa toimittaa korkean teknologian asejärjestelmiä Iranille.

Israelilla on jo aktiivisia sotatoimia Syyrian suunnassa, eikä se halua uutta rintamaa Irania vastaan. Mutta jos Venäjä alkaa toimittaa aseita Iranille ja maksaa niistä esimerkiksi juuri Su-35-hävittäjillä, Israel voisi alkaa toimittaa aseita Ukrainalle. Iranin mahdollisilla ohjustoimituksilla Venäjälle voisi olla siis monenlaisia vaikutuksia.

Pekka Toveri: Venäjä on menettänyt meri- ja ilmaherruuden läntisellä Mustallamerellä

Kokoomuksen kansanedustaja ja pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri sanoo Venäjän Mustanmeren laivaston menettäneen viidesosan iskukyvystään Ukrainan iskuissa.

Toveri arvioi sodan tilannetta Mustallamerellä Verkkouutisten Tilannestudio-ohjelmassaan (alla).

Ukraina on suorittanut viime aikoina runsaasti onnistuneita operaatioita ja iskuja Mustanmeren alueella ja erityisesti miehitetyllä Krimin niemimaalla. Ohjusiskut ovat tuhonneet tärkeää ilmapuolustuskalustoa, arvokkaita sota-aluksia ja tiettävästi surmanneet ja haavoittaneet useita korkeita upseereita. Ukrainalaiset ovat myös ottaneet haltuun Venäjän aiemmin valtaamat rannikon porauslautat. Pekka Toverin mukaan tämä on heikentänyt lautoille sensoreita sijoittaneiden venäläisten meritilannekuvaa. Ukrainalaisten tilannekuva on taas puolestaan parantunut entisestään.

Hän katsoo tilanteen muuttuneen Venäjälle yhä epäedullisemmaksi.

– Käytännössä Venäjä on menettänyt meren herruuden ja ilmaherruuden läntisellä Mustallamerellä. Sen kyky toimia tuolla alueella on heikentynyt merkittävästi myös eteläosissa johtuen USV-uhasta [Ukrainan miehittämättömät pommiveneet]. Ukrainan rannikkoa se ei pysty enää uhkaamaan millään maihinnousulla tai muulla vastaavalla, Toveri arvioi.

– Mitä se pystyy tekemään, on jatkamaan ohjusiskuja, mutta niitäkin enää tuolta Krimin edustalta. Kovin paljon länteen ne eivät todennäköisesti uskalla enää ajaa, hän jatkaa.

Kehitys on mielenkiintoista sodan jatkumisen kannalta. Pekka Toveri pohtii Krimin tilannetta.

– Jos Ukraina pystyy jatkamaan näitä iskuja, niin kovin montaa syyskuun puolenvälin iskujen kaltaista iskua ei Venäjän Mustanmeren laivasto pysty enää ottamaan vastaan.

Ukrainan ohjushyökkäys tuhosi tuolloin kuivatelakalla Sevastopolissa olleet päivitetyn Kilo-luokan sukellusvene Donin Rostovin ja suuren Roputsha-luokan maihinnousualus Minskin. Erityisesti modernin sukellusveneen menetys on kirvelevä isku Venäjän laivastolle. Myös kuivatelakan vaurioituminen osuu kovasti Venäjän laivaston jo ennestään kehnoon huoltokapasiteettiin.

– Pari vastaavaa iskua ja venäläiset joutuisivat todennäköisesti arvioimaan, kannattaako näitä parhaita suorituskykyjä, joita on enää hyvin vähän käytössä, jättää sinne Sevastopoliin, vai joudutaanko se tukeutuminen siirtämään Novorossijskiin Venäjän mantereen puolelle usean sadan kilometrin päähän, missä ne ovat paremmassa suojassa.

Toverin mukaan tällainen ratkaisu vaikeuttaisi kuitenkin entisestään Venäjän kykyä puolustaa Krimiä.

Hän uskoo venäläisten pyrkivän silti yhä pitämään kiinni Sevastopolista ja vahvistamaan sen puolustuksia. Toveri muistuttaa, että varsinaiseen toimintaan liittyvien ongelmien lisäksi kaluston lähtö Sevastopolista olisi Venäjälle nöyryytys.

LUE MYÖS:
Venäjän sukellusveneen miehistöä oli paikalla, kun Ukrainan ohjus osui
Täysosuma tuhosi Venäjän sukellusveneen totaalisesti: Ohjus räjähti aluksen sisällä

Garri Kasparov: Tästä tunnistaa sotaa vastustavan venäläisen

Venäläinen shakkimestari ja toisinajattelija Garri Kasparov järjesti sodanvastaisen konferenssin Tallinnassa.

Tapahtumaan osallistui venäläisiä Eurooppaan lähteneitä poliittisia pakolaisia. Konferenssin motto oli ”voitto Ukrainalle, vapaus Venäjälle”.

Kasparov kertoo Viron yleisradio ERR:lle, että läheskään kaikki ulkomaille lähteneet venäläiset eivät jää konferenssin järjestäjien näkemyksiä Vladimir Putinista ja Ukrainan sodasta. Myös Venäjän niin sanottu oppositio on hajanainen.

Sotaa vastustavan venäläisen voi hänen mukaansa tunnistaa hyvin yksinkertaisella tavalla.

– Heti täysimittaisen sodan alkamisen jälkeen tarjosin yksinkertaisen kaavan samanmielisten ihmisten määrittämiseksi: sanokaa heti viidessä sekunnissa, että sota on rikollinen, (Venäjän) hallinto on laiton, Krim on Ukrainan, Kasparov kertoo.

– Arvioin, että 25 prosenttia Venäjän oppositiosta on valmis sanomaan sen, hän toteaa.

Britannian ex-puolustusministeri: Vastahyökkäys tarvitsee nämä kaksi asiaa

– Tämä sota on voitettavissa. Vladimir Putin on häviämässä, kirjoittaa Britannian ex-puolustusministeri Ben Wallace The Telegraph-lehdessä.

Wallacen mukaan Venäjän presidentti tarrautuu nyt kahteen tekijään pelastaakseen itsensä: aikaan sekä lännen yhtenäisyyden rakoilemiseen. Lännellä olisi mahdollisuus vaikuttaa näihin molempiin.

Ukrainan vastahyökkäyksessä on Wallacen mukaan nyt merkittävä hetki, ja Ukrainaa pitää tukea hyödyntämään se. Hän uskoo, että taistelut Krimin niemimaasta ovat alkamassa.

– Meidän täytyy antaa Ukrainalle kaikki tuki, mitä se tarvitsee, jotta tämä sota tulee päätökseensä.

Britannia voisi Wallacen mukaan auttaa antamalla lisää ammuksia ja ATACMS- sekä Storm Shadow -ohjuksia – hän huomauttaa, että Saksa on mennyt jo brittien ohi Euroopan suurimpana Ukrainan tukijana.

Myös Ukrainan pitäisi tehdä osansa, Wallace kirjoittaa. Hänen mukaansa ukrainalaiset sotilaat etulinjassa ovat keskimäärin yli 40-vuotiaita, kun samaan aikaan Venäjä mobilisoi ”koko maan kuin varkain”.

Wallacen mukaan on ymmärrettävää, että nuoret halutaan säästää, mutta Putinille ei voi antaa taukoa taisteluista, sillä hän käyttää sen armeijansa rakentamiseen.

– Ehkä Ukrainan mobilisaation mittakaavaa pitäisi arvioida uudelleen, Wallace ehdottaa.

– Maailma seuraa nyt millä päättäväisyydellä puolustamme arvojamme ja sääntöpohjaista järjestelmäämme. Se, mitä teemme nyt Ukrainassa määrää turvallisuutemme suunnan tuleviksi vuosiksi, hän toteaa.

Elina Valtonen Kiovassa: Suomi seisoo Ukrainan rinnalla

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja muut EU-maiden ulkoministerit ovat vierailulla Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.

– Vaikuttunut ja liikuttunut Ukrainan ja ukrainalaisten vahvasta ja yhtenäisestä vastauksesta Venäjän brutaalin hyökkäyksen edessä, Valtonen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Hän kirjoittaa, että tänä syksynä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Euromaidan-mielenosoitus alkoi Kiovassa. Ulkoministeri lupaa, että Suomi ja Euroopan unioni seisovat jatkossakin Ukrainan rinnalla.

Epävirallisessa ulkoministerikokouksessa keskustellaan siitä, miten jäsenmaat voivat jatkaa tukeaan Ukrainalle.

EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrel on kuvaillut päivää historialliseksi, koska jäsenmaiden ulkoministerit ovat ensimmäistä kertaa koolla unionin ulkopuolella.

– Olemme täällä osoittamassa solidaarisuutta ja tukea ukrainalaisille, hän kirjoittaa X:ssä.

 

Venäjän kenraalin kerrotaan saaneen potkut Bahmutissa

Venäjän joukkoja Bahmutissa tiettävästi komentaneen kenraaliluutnantti Andrei Sytshevoin kerrotaan saaneen äkisti potkut tehtävistään.

Ukrainan sodan asiantuntijana tunnetuksi tullut FPRI-ajatushautomon vanhempi tutkija Rob Lee kertoo X-somepalvelussa, että Sytshevoin potkuista puhutaan sotaa seuraavalla venäläisellä Telegram-kanavilla.

Tietoa ei ole siis vahvistettu. Moskova on kuitenkin kierrättänyt Ukraina-operaation kenraaleita ahkerasti ja nopeat muutokset ovat olleet arkipäivää sodanjohdossa.

Andrei Sytshevoi muistotilaisuudessa Novotsherkasskissa 2020. www.mil.ru

Sytshevoi nimitettiin Venäjän läntisen sotilaspiirin joukkojen johtoon Ukrainassa heinäkuussa 2022. Hänen on väitetty saaneen lähtöpassit tehtävästä jo saman vuoden syyskuussa.

Sosiaalisessa mediassa jaettujen asiakirjojen perusteella Sytshevoi on toiminut tämän jälkeen Bahmutin suunnalla. Kaupungissa ja sen lähialueilla on käyty jo pitkään verisiä taisteluita, joissa niin ukrainalaiset kuin venäläisetkin ovat kärsineet kovia tappioita. Ukrainan asevoimat on kertonut edenneensä alueella viime aikoina.

”Vladimir Putin tietää, että voitto on hänen ainoa mahdollisuutensa”

Yhdysvaltalaisen puolustusalan asiantuntijan Nicholas Drummondin mukaan Venäjän diktaattori Vladimir Putin tietää, että hänen pitää onnistua Ukrainan valloituksessa selviytyäkseen poliittisesti ja henkilökohtaisesti.

– Tämä tarkoittaa, että hänen ainoa elinkelpoinen strategiansa menestyä Ukrainassa on heikentää tukea lännen sotilaalliselle avulle. Hän uskoo, että tämä antaa hänelle mahdollisuuden voittaa viivytyssota, Drummond kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Tämän seurauksena Putin on Drummondin mukaan kehittänyt narratiivin, jonka mukaan Ukrainassa tulee olemaan ”ikuinen sota” samalla tavalla kuten Vietnamissa, Irakissa ja Afganistanissa.

– Hän väittää, että jos jatkamme aseiden lähettämistä Ukrainalle, ruokimme vain turhaa konfliktia, joka muuten ratkeaisi pian.

Drummond huomauttaa, että Putin on itse sanonut, että ainoa tapa lopettaa sota Ukrainassa on antaa Venäjän voittaa.

– Mutta hänen voittonsa salliminen lähettäisi selvän viestin kaikille diktaattoreille ja autoritaarisille hallituksille, että aggressio on täysin oikeutettua.

Pelottava puoli Putinin strategiassa on se, että Putin maksaa useiden jo Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa ja muualla lännessä olevien venäläisten agenttien kautta lobbaajille sanomansa edistämisestä.

– Tiedämme, että hän on aiemmin yrittänyt puuttua länsimaisiin vaaleihin. Juuri nyt hän tekee kaikkensa saadakseen (Donald) Trumpin valituksi uudelleen, koska hän uskoo, että Trump on myötämielinen Venäjää kohtaan, Drummond kirjoittaa.

Toinen osa narratiivia on hänen mukaansa se, että Länsi-Ukrainan tuki uhkaa Venäjän romahtamista sisäisesti, mikä voi olla paljon vaarallisempaa kuin vallan oikeutuksen säilyttäminen.

– Mikä sekin voi olla totta.

Osana Putinin narratiivia myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyä ja hänen hallitustaan ​​yritetään ”huonontaa” syyllistämällä heitä korruptiosta ja autoritaarisuudesta. Drummond huomauttaa, että tilanne on yhtä huono kuin Venäjällä.

– Suuri osa siitä, mitä hallituksen korviin kuiskataan, sisältää totuuden. Mutta älkäämme unohtako, että vakuuttavimmat valheet ovat usein hyvin lähellä totuutta.

Pahinta tapahtumassa on hänen mukaansa kuitenkin, että monet Putinin lahjomat ihmiset ovat arvostettuja neuvonantajia, joiden pitäisi tietää paremmin.

– Olen nähnyt sen omakohtaisesti ja olen järkyttynyt siitä. Hävetkööt. Onneksi länsimaiset tiedotusvälineet alkavat pohtia tätä, Drummond toteaa.

Kirjoituksensa lopuksi Drummond korostaa, että lännen on pysyttävä yhtenäisenä Ukrainassa, jotta Venäjä saadaan häädettyä pois.

– Se päivä on varmasti tulossa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)