Maahanmuutto lisää kerrostalojen ja suurten perheasuntojen tarvetta, ilmenee tuoreesta Suomen hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) ja konsulttitoimisto MDI:n selvityksestä.
Hypo ja MDI ovat selvittäneet ensimmäistä kertaa vieraskielisen väestön asumista ja heidän asumistoiveitaan. Suomeen muuttaneet vieraskieliset asuvat tyypillisesti useammin vuokra-asunnoissa ja kaupunkien laita-alueilla kuin kotimainen kantaväestö.
Asumisen toiveet ovat sen sijaan hyvin samankaltaiset kuin kotimaisella väestöllä, sillä suurella joukolla nousee esille oman kodin omistaminen.
– Maahanmuuttajien kertomat toiveet eroavat yllättävänkin vähän kotimaisen väestön ajatuksista. Vuokra-asujista peräti yli 80 prosenttia toivoo voivansa siirtyä omistusasuntoon. Myös kiinnostus omakotitaloasumiseen on merkillepantavaa, kun huomataan, miten pieni joukko vieraskielisistä asuu pientaloissa, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo tiedotteessa.
Samaan aikaan maahanmuuttajat kertovat kuitenkin, etteivät usko ainakaan kovin nopeasti toiveiden toteutuvan. Korkea vuokra-asujien osuus ei johdu vuokra-asumisen suosimisesta, vaan enemminkin taloudellisten ja muiden syiden pakosta.
– Toiveiden toteuttaminen on vaikeaa työllisyystilanteen vuoksi, koska varsinkaan vakituista työpaikkaa ei ole helppoa saada. Osalla on mielessään myös uhka ja epäilys, että heiltä lähtee pois lupa olla ja työskennellä Suomessa, MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro huomauttaa.
Monet maahanmuuttajat saattavat asettua aluksi maakuntiin, mutta siirtyvät nopeasti asumaan kaupunkeihin ja kerrostaloihin. Toiveiden ja todellisuuden välinen ero pitäisi silti sekä tunnistaa että tunnustaa, sillä Suomen väestökasvu pohjaa maahanmuuttoon, ja työperäisen maahanmuuton merkitys kasvaa jatkuvasti.
– Jos ja kun Suomi haluaa kasvattaa työperäistä maahanmuuttoa, esimerkiksi työllistymisen esteitä pitäisi karsia, koska sitä kautta ihmiset voivat raivata omalta tieltään asumisen esteitä. Jos he eivät voi asua tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti, on suuri pelko siitä, että me menetämme juuri ne henkilöt, jotka haluaisimme tänne tekemään töitä, Hypon pankinjohtaja Antti Tolonen huomauttaa.
Vieraskielisten keskimäärin suuremmat perheet ja suuntaus kerrostaloihin asettaa haasteita jatkossa asuntorakentamiselle ja asuntopolitiikalle. Vieraskieliset kotitaloudet asuvat nyt tyypillisesti ahtaammin, ovat suurempia ja heidän tulotasonsa on pienempi.
– Nykytilanteeseen nähden kaupunkeihin tarvitaan nykyistä enemmän ja suurempia asuntoja kerrostaloihin perhekodeiksi – niin vuokralle kuin omaksi, Antti Tolonen sanoo
