IS: Pitääkö pesukoneen hana sulkea käytön jälkeen?

Vesihana kannattaa sulkea aina pesukoneiden käytön jälkeen vesivahinkojen välttämiseksi, asiantuntijat kertovat Ilta-Sanomille.

Jos hana jää auki, tulovesiletkussa on jatkuva paine. Tämä voi johtaa siihen, että letku tai sen liitäntäkohdat haurastuvat ja löystyvät, ja vettä voi päästä valumaan lattialle.

Seurauksena voi pahimmillaan olla vesivahinko. Vaikka kylpyhuoneissa viemäröinti voi auttaa pelastamaan tilannetta vahingon sattuessa, sen varaan ei kannata tukeutua liikaa.

Kylpyhuoneissa viemäröinti voi auttaa pelastamaan tilannetta vahingon sattuessa, joskaan sen varaan ei kannata tuudittautua.

Marttaliiton kotitalousasiantuntija Niina Silander vinkkaa IS:lle, että astianpesukoneen letkut on hyvä tarkastaa säännöllisin väliajoin.

– Välillä on ihan hyvä tarkistaa, että letkut ovat siistit ja kunnossa, Silander sanoo.

Vesivahingon riskiä voi yrittää ehkäistä myös astianpesukoneen alle laitettavalla suojakaukalolla.

– Se ohjaa valuneen veden koneen etupuolelle. Muuten vesivahinko voi jäädä huomaamatta.

Toinen yleinen pesukoneisiin liittyvä kysymys on se, uskaltaako koneen jättää päälle, jos lähtee käymään muualla. Asiantuntijoiden vastaus tähänkin asiaan on yksiselitteinen: pesukonetta ei pidä jättää yksinään päälle, jos poistuu kotoa.

– Mihinkään kauemmas en suosittelisi lähtemään, jos kone on päällä, Silander sanoo IS:lle.

Mikäli kotoa on välttämätöntä poistua, hän suosittelee keskeyttämään pesun ja laittamaan hanan pois päältä. Siitäkin huolimatta, että keskeytys voi vaikuttaa pesutulokseen.

Nämä kodin huoltotyöt aiheuttavat monille vaikeuksia

Asuntosäätiö selvitti, mitkä huoltotyöt ovat suomalaisten mielestä pakollisia osata ja kuinka hyvin ne osaamme. Tulosten mukaan asumisen alkutaipaleella olevilla nuorilla on eniten opeteltavaa muissa asioissa paitsi digilaitteiden asennuksessa.

Omakotitalossa asuvalle kodin huoltotyöt ovat yleensä tuttuja, mutta myös muissa asumismuodoissa tulee vastaan kodin kunnon kannalta tärkeitä ylläpitotehtäviä. Moni ei välttämättä tiedä, mitä kaikkia huoltotöitä kerrostaloasuntokin vaatii pysyäkseen kunnossa.

– Suomalaiset tuntuvat pitävän tärkeänä sitä, että kotia osataan huoltaa myös ilman ulkopuolisten apua. Tutkimuksessamme näkyy, että useimmat selviävät hyvin myös harvemmin vastaan tulevista kodin pienistä huoltotöistä, Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen kertoo tiedotteessa.

Suomalaiset ovat varsin omatoimista kansaa. Yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että jokaisen aikuisen on osattava vaihtaa lamppu ja sulattaa pakastin. Myös uunin puhdistus ja ikkunoiden pesu nousevat korkealle pakollisten taitojen listalla.

Yli neljä viidestä suomalaisesta kertoo nämä toimet myös osaavansa. Hankaluuksia aiheuttavat sen sijaan ilmastointilaitteen suodattimen vaihto ja lavuaarin viemärin hajulukon puhdistaminen: ensimmäisestä kertoo suoriutuvansa vain 42 prosenttia ja jälkimmäisestä 64 prosenttia suomalaisista.

Sen sijaan suhtaudumme armollisemmin teknisempiin taitoihin, kuten digilaitteiden asentamiseen ja ilmastoinnin suodattimen vaihtoon. Noin puolet meistä on sitä mieltä, että aikuinen selviää kyllä ilman kyseisiä taitoja.

Sukupolvien välillä on eroja arkisten taitojen hallinnassa. Nuoret 18–30-vuotiaat ovat läpi linjan vanhempia ikäpolvia epävarmempia huoltotaidoistaan. Yhdessä askareessa nuorempi polvi on kuitenkin ylivoimainen. Kolme neljästä kertoo osaavansa asentaa digilaitteita, kun 55–69-vuotiaista tämän hallitsee vain joka toinen.

– Kodinhoito on elinikäistä oppimista: harva osaa puhdistaa liesituulettimen tai vaihtaa sulakkeet, jos ei ole sitä aiemmin tehnyt. Kun nuoret muuttavat omilleen, he saattavat kohdata näitä tilanteita ensimmäistä kertaa. Olisikin tärkeää opettaa nuorille myös kodin huoltotaitoja, silloin voidaan välttyä monelta harmilta, Otranen kannustaa.

Taitavimmat kodinhoitajat löytyvät Asuntosäätiön tutkimuksen mukaan Kymenlaaksosta: siellä asukkaat arvioivat omat taitonsa kokonaisuutena korkeimmalle. Kärkisijoille nousevat myös Kainuu, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. Heikoin osaaminen kodin huoltotöissä on tulosten mukaan pääkaupunkiseudulla.

Kainuussa ja Lapissa myös odotukset osaamiselle ovat kovimmat: peräti yli 90 prosenttia alueen asukkaista listaa välttämättömiksi taidoiksi pakastimen sulattamisen, liesituulettimen puhdistuksen, ikkunoiden pesun, lamppujen vaihdon ja uunin putsaamisen. Suopeimmin huoltotaitojen puutteeseen suhtaudutaan pääkaupunkiseudulla ja Satakunnassa, missä listataan vähiten pakollisia taitoja.

Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitetään suomalaisten onnellisuuden lähteitä ja erityisesti kodin merkitystä onnellisuuteen. Väestökattavaan tutkimukseen osallistuu tänä vuonna 2 177 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia.

Muista muuttaessasi ainakin nämä asiat

Hyvä vuokrasuhde on kaikkien osapuolten etu, ja turhien riitojen ja epäselvyyksien välttämiseksi on hyvä muistaa muutamia asioita, joilla ongelmilta voidaan välttyä, sanoo Suomen Vuokranantajien lakiasiantuntija Lari Sorvari tiedotteessa.

Vuokrasopimus on vuokrasuhteen tärkein dokumentti.

– On erityisen tärkeää varmistaa, että ymmärrät sopimuksen keskeiset kohdat. Erityisesti vuokranmaksun aikataulu, vuokravakuuden ehdot ja vuokrasuhteen kesto ovat asioita, joihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, toteaa Sorvari.

Usein vuokrasopimuksissa sovitaan vakuuden asettamisesta jossain muodossa vuokrasuhteen velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi.

Vuokralaisen pitää asettaa vakuus sovitulla tavalla määräaikaan mennessä. Muuten vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus ja vaatia vahingonkorvausta aiheutuneesta vahingosta. Vuokrasopimusta ei voi peruuttaa jättämällä vakuus maksamatta.

Tarkasta asunto ennen muuton aloittamista, muista kotivakuutus

On sekä vuokralaisen että vuokranantajan etu, että asunto tarkastetaan ja dokumentoidaan huolellisesti ennen muuttoa ja mahdolliset viat kirjataan ylös.

Näin voidaan ehkäistä riitoja vuokrasuhteen lopussa. Paras vaihtoehto on tarkistaa asunto yhdessä vuokranantajan kanssa. Muista, että vuokralaisen tulee vuokrasuhteen aikana ilmoittaa havaitsemistaan puutteista vuokranantajalle.

Vuokralaisella on myös velvollisuus huolehtia asunnosta huolellisesti. Siivoa säännöllisesti ja ilmoita vioista ja vahingoista heti vuokranantajalle. Muutostöihin vuokralainen tarvitsee aina luvan vuokranantajalta.

– Vuokralaiselle voi tulla suuriakin korvausvastuita, jos hän laiminlyö ilmoitusvelvollisuuden vioista, Sorvari muistuttaa.

Suurimmassa osassa vuokrasopimuksista vaaditaan vuokralaiselta laajaa kotivakuutusta. Laaja kotivakuutus on ennen kaikkea vuokralaisen oma turva.

– Esimerkiksi yllättävän vesivahingon yhteydessä vuokranantaja ei ole velvollinen järjestämään vuokralaiselle sijaisasuntoa. Kotivakuutus kuitenkin tuo turvaa tällaisissa tilanteissa vuokralaiselle.

Tee muuttoilmoitus taloyhtiölle, ole yhteydessä ongelmista

– Jos et ole tehnyt muuttoilmoitusta taloyhtiölle, huoltoyhtiö ei voi auttaa sinua, jos unohdat avaimet kotiin, Sorvari muistuttaa.

Kerrostaloasuminen on yhteisöasumista, joten ota aina huomioon muut asukkaat ja noudata taloyhtiön järjestyssääntöjä.

Jos et saa vuokraa maksettua eräpäivään mennessä, ole oma-aloitteisesti yhteydessä vuokranantajaan.

– Vuokranantajan kanssa saa usein sovittua maksujärjestelyitä tilanteissa, joissa vuokralainen on itse heti yhteydessä vuokranantajaan eikä jää odottamaan vuokranantajan yhteydenottoa asiasta, Sorvari muistuttaa.

– Vuokrasuhde toimii parhaiten, kun molemmat osapuolet toimivat yhteistyössä ja kunnioittavat toisiaan. Vuokralaisena voit edistää hyvää vuokrasuhdetta olemalla vastuullinen, viestinnässä aktiivinen ja pitämällä asunnosta huolta.

Yllättävä tieto nuorten remonttitaidoista

Starkin teettämässä Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2024 -tutkimuksesssa kävi ilmi, että 18–29-vuotiaiden vastaajien joukosta 17 prosenttia ilmoitti pitävänsä remontoinnista ja nikkaroinnista sen verran, että menee mielellään auttamaan muita heidän remonteissaan. Osuus on huomattavasti suurempi kuin kaikissa vastaajissa, missä vastaava osuus oli vain kahdeksan prosenttia.

Samalla 18–29-vuotiaista vain kahdeksan prosenttia ei pidä lainkaan remontoinnista ja suhtautuu siihen pakollisena pahana. Vertailun vuoksi kaikissa vastaajissa sama osuus on jopa 20 prosenttia, eli joka viides suomalainen suhtautuu nihkeästi nikkarointiin ja remonttien itse tekemiseen.

– Välillä kuulee uskomuksia, että nykypäivän nuoriso olisi avutonta eikä käsillä tekemisen taitoa enää olisi. Tutkimuksen mukaan tämä uskomus on katteeton, ja myös meidän havaintojemme mukaan nuorista löytyy aktiivisia ja innokkaita remontoijia, Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi toteaa tiedotteessa.

Sen sijaan kaikista ikäryhmistä nihkeimmin remonttien tekemiseen suhtautuivat 40–49-vuotiaat, joista lähes joka neljäs (24 prosenttia) pitää nikkarointia ja remontointia pakollisena pahana.

– Tässä saattaa olla kyse ruuhkavuosien tuomasta ajanpuutteesta ja siitä, että yli nelikymppisillä on usein jo jokunen remontti takana, jolloin uutuudenviehätyksen sijasta uudet projektit uuvuttavat, Päiväniemi pohtii.

Iän lisäksi remontti-innokkuuteen vaikuttaa asumismuoto. Kyselyn mukaan omakotitaloasujat olivat kaikista auliimpia auttamaan muita remonteissa (11 prosenttia), ja lähes joka kolmas (30 prosenttia) suhtautui myönteisesti oman remontin tekemiseen itse. Vastaavasti vain 11 prosenttia ei pitänyt lainkaan remontin tekemisestä.

Prosentit ovat hyvin erilaisia verrattuna kerrostaloasujiin. Kerrostalossa asuvista myönteisesti remontin tekemiseen omatoimisesti suhtautui vain 19 prosenttia, kun taas negatiivisesti suhtautuvia oli lähes joka kolmas (28 prosenttia).

– Tässä näkyy hyvin tietysti itse asumismuodon luonne, eli omakotitalossa pitää olla nimensä mukaisesti omatoimisempi. Ei kerrostalo kuitenkaan mikään täysin remonteista vapaa asumismuoto ole. Toivottavasti intoa löytyy ainakin sen verran, ettei olennaisia ja tärkeitä korjauksia jää tekemättä. Kun ottaa huomioon, että nuoret aikuiset asuvat usein kerrostalossa, on tulos nuorten remontti-innosta varsin rohkaiseva, Päiväniemi sanoo.

Tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Paneelissa alkuvuodesta 2024. Tutkimuksen kohderyhmä oli 18–76-vuotiaat suomalaiset. Kyselyyn vastasi tuhat ihmistä. Otanta oli kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

IL: Yleinen virhe tiskien kanssa voi tulla kalliiksi

Kodinkonehuoltaja Veli Toivasen mukaan astianpesukoneeseen astioiden mukana päätyvät ruoan tähteet ovat erittäin yleinen syy korjaustarpeelle.

– Näitä on viikoittain. Etenkin vedenkorkeudensäätimelle menevä letku ja kammio menevät tukkoon, koska koneessa on ruoantähteitä, Toivanen toteaa Iltalehden haastattelussa.

Hän suosittelee huuhtelemaan tai kaapimaan tähteet astioista ennen kuin ne ladataan koneeseen odottamaan pesua, koska tällä pienellä teolla voi välttää korjausoperaation.

Lisäksi astianpesukoneen pohjalla olevat karkea- ja hienosuodattimet kannattaa pestä säännöllisesti parin viikon välein. Mikäli suodattimet alkavat täyttyä, astiat jäävät likaisiksi ja lopulta kone lakkaa toimimasta.

– Se vaatii sitten painekammion puhdistuksen ja aika usein jopa vedenkorkeudensäätimen vaihdon, Toivanen varoittaa.

Tällainen operaatio voi hänen mukaansa maksaa jopa 100-170 euroa.

– Astianpesukone ei ole mikään jätemylly, hän huomauttaa.

”Asunto joudutaan maksamaan toiseen kertaan” – Putkiremontin hinta yli 1500 euroa neliöltä

Nyt 1970-luvulla rakennettuihin kerrostaloihin ollaan tekemässä paljon putkiremontteja ja linjasaneerauksia. Remontteja kuvaillaan hitaiksi, hankaliksi ja kalliiksi. Putkiremontin hinta voi olla yli 1500 euroa neliöltä.

– Näyttää siltä, että joudumme maksamaan vuonna 1984 hankkimamme asunnon toiseen kertaan. Tieto korjauskustannuksista on tällä hetkellä 1 551 euroa neliömetriltä, kertoo Seija Paajanen tilanteestaan Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Paajasen mukaan haasteena ovat olleet korjausta vaatineet valesokkelit, yllättävistä paikoista löytyneet asbestit sekä puutteelliset tiedot lähtötilanteesta. Aina johtolinjoja ei ole toteutettu suunnitelmien mukaan.

– Työt tontilla ja asunnoissa ovat olleet käynnissä runsaat puolitoista vuotta, mutta vieläkään ei ole tullut valmista, hän toteaa.

Carola Bäckström kokee, että iäkkään ihmisen voi olla vaikea selvitä remontin aiheuttamista haasteista ja kuluista.

– Meidän tapauksessamme yhtiövastike yli kaksinkertaistuu. Kaikilla ei ole tähän varaa. Jotkut yrittävät myydä asuntoaan ennen remontin alkamista, huonoon hintaan tietysti. Toiset kituuttavat remontin yli ja yrittävät myydä asuntoa remontin valmistuttua, hän kuvailee kirjoituksessa.

Näihin asioihin taloyhtiössä kannattaa varautua tänä syksynä

Kustannusten nousuvauhti näyttäisi tasaantuneen, mutta edelleen taloyhtiöiden hoitovastikkeissa on nähtävissä nousupainetta. Samoin korkojen nousu on taittunut, mutta varsinkin taloyhtiöillä, joilla on paljon lainaa, korot rasittavat huomattavasti taloyhtiön taloutta.

Kiinteistöliitto, Omakotiliitto ja PTT raportoivat aiemmin tällä viikolla, että asumismenojen kasvu laantuu tänä vuonna. Tämä on positiivinen uutinen taloyhtiöiden taloudelle ja tulevaisuudelle.

Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekosen mukaan erityisesti tontin kiinteistöveron alarajan nosto, vesi- ja jätehuollon kustannusten nousu ja kaukolämpökustannusten nousu kuitenkin aiheuttavat edelleen monissa taloyhtiöissä painetta nostaa hoitovastiketta. Paine on kuitenkin pienempää kuin viime vuonna.

– Rauhoittunut kustannuskehitys tarjoaa taloyhtiöille hyvän sauman lähteä toteuttamaan remonttihankkeita, jotka ovat saattaneet olla viime vuosien armottoman kustannuskehityksen takia jäissä. Myös asuinrakennusten korjausrakentamisen hintojen yli kaksi vuotta jatkunut voimakas nousu on nimittäin päättynyt keväällä 2024. Markkina on kuitenkin edelleen varsin hiljainen. Nyt on hyvä aika lähteä pyytämään tarjouksia, kun kysyntä ei ole vielä laajemmin heräillyt, sanoo Rekonen.

Alv-kanta muuttuu syyskuussa

Yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1. syyskuuta. Isännöintiliitto arvioi, että muutos nostaa todennäköisesti taloyhtiöiden kustannuksia, kun korotus siirtyy tuotteiden ja palveluiden hintaan.

– Tyypillisesti arvonlisäveron tai muiden julkisoikeudellisten maksujen muutos oikeuttaa palveluntarjoajan tarkistamaan sopimushintaa muutosta vastaavasti. Jos taloyhtiöllä on ennestään ollut taloudellisesti tiukkaa, alv-kannan korotus ei paranna tilannetta.

Asunto-osakeyhtiöissä verokannan muutoksen taloudellinen merkitys korostuu taloyhtiöissä, joissa on keskeneräisiä suuria korjaushankkeita. Alv-muutos vaikuttaa yleensä ainakin suuremmissa urakoissa urakkahintaan, joka voi nousta budjetoidusta.

– Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaan arvonlisäveron muutokset vaikuttavat urakkahintaan. Yleisistä sopimusehdoista on voitu poiketa sopimuksella, joten sopimusehdot kannattaa käydä huolella läpi, kehottaa Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama.

IL: Pienen rutiinin laiminlyönti voi aiheuttaa satojen eurojen laskun

Pyykinpesukoneen nukkasihdin putsaamatta jättäminen voi aiheuttaa satojen eurojen laskun, Iltalehti kertoo.

Jos pesukoneen nukkasihtiä ei putsaa säännöllisesti, se voi tukkeutua. Tällöin vesi ei pääse poistumaan koneesta. Tukkeutuneen nukkasihdin voi yrittää putsata itse, mutta jos tukos on syvällä, apuun on kutsuttava ammattilainen.

Kodinkonehuoltaja Veli Toivanen kertoo, että hänelle tulee tukkeutuneisiin nukkasihteihin liittyviä tehtäviä 4-5 vuodessa.

– Se on joko niin tukossa, tai sitten pumpun siipipyörään on mennyt jokin esine tai nukkaa niin paljon, että se ei pääse pyörimään.

Toivasen mukaan joskus nukkasihti on niin täynnä, että se jää jumiin ja koko konetta on purettava, jotta sen saa irti. Näissäkin tilanteissa apuun tarvitaan ammattilainen.

Hän suosittelee ihmisiä putsaamaan nukkasihdin 2-3 viikon välein. Puhdistusväli riippuu hieman siitä, miten usein konetta käyttää.

– Siihen ei montaa minuuttia mene, se ei ole suuri vaiva. Katsoo vaikka, että missä kunnossa se on ja laittaa takaisin, jos se on puhdas, Toivanen kehottaa IL:ssä.