Verkkouutiset

Asuminen

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Poliisilta huolestuttava tieto asuntomurroista

Asuntomurrot ovat selvästi lisääntyneen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella lomakauden alkamisen jälkeen. Rikosilmoituksia tehdään pitkillä viiveillä, jotka hankaloittavat tutkintaa.

– Asuntomurtoja on tapahtunut eri puolilla poliisilaitoksemme aluetta ja tekotapa on useissa tapauksissa ollut samankaltainen.  Teot ovat kohdistuneet pääsääntöisesti asuntoihin, joissa ei ole ollut murtohälyttimiä. Sisälle on menty ikkunan kautta ja varkaiden matkaan on lähtenyt käteistä rahaa ja koruja, kertoo rikosylikonstaapeli Janne Levälampi tiedotteessa.

Asuntomurroilta voi ja kannattaa suojautua hyvin. Asunto ja pihapiiri on hyvä jättää asutun näköiseksi lomareissulle lähdettäessä.

– Hälytyslaitteet ovat hyvä lisäsuoja kodin turvaamiseksi, mutta on myös tärkeää huolehtia, että kaikissa ulko-ovissa on kunnollinen lukko. Vakuutusyhtiö hyväksymä varmuuslukko on myös hyvä hankinta. Myös naapureille, ystäville tai sukulaisille kannattaa vinkata asunnon valvonnasta, sanoo Levälampi.

Päivittäisellä valvonnalla saadaan ennalta estävyyden kannalta suurin hyöty.  Näin asuntomurtojen tapahtuma-ajat saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä. Mitä nopeammin poliisi pääsee tutkimaan tapahtunutta rikosta, sitä parempi on epäiltyjen kiinnijäämisriski.

Asuntomurrosta kannattaa aina ilmoittaa ja soittaa välittömästi hätäkeskuksen numeroon 112, jotta tapahtumapaikalle saadaan hälytettyä poliisin tekninen tutkinta.

– Asuntoon ei pidä mennä sisälle, jotta mahdollisia rikospaikkajälkiä ei vaurioiteta tai tuhota, Levälampi muistuttaa.

Asuntokauppa on piristynyt raideyhteyksien varsilla

Hyvien liikenneyhteyksien merkitys korostuu asuntojen hinnoissa etenkin suurissa kaupungeissa, kertoo Huoneistokeskus asuntomarkkinakatsauksessaan.

Kuluneen vuoden tammi-toukokuun osalta vanhojen asuntojen kauppamäärissä on havaittu kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna uusien raideyhteyksien varsilla.

Helsingissä Raide-Jokerin reitin varrella vanhojen asuntojen kauppamäärissä on havaittu merkittävää kasvua esimerkiksi Pitäjänmäen yritysalueen (50 prosenttia), Oulunkylä-Patolan (42 prosenttia), Veräjämäen (30 prosenttia) sekä Pohjois-Haagan (22 prosenttia) postinumeroalueilla.

– Hyvät ja pysyvät liikenneyhteydet ovat tukeneet päätöksenteossa asunnon ostajia, joilla on pitkän aikavälin suunnitelmia. Sujuvat liikenneyhteydet mahdollistavat osaltaan myös asuntojen arvon kehityksen tulevaisuudessa, minkä vuoksi uusien ratojen varsien asuinalueet ovat olleet houkuttelevia sijainteja myös sijoittajien kannalta. Historiallisesti tarkasteltuna suurten liikenneinvestointien myötä parantuneet kulkuyhteydet ovat kapitalisoituneet asuntojen hintoihin, toteaa Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius tiedotteessa.

Myös suunnitelmat kehittää julkista liikennettä näkyvät Saleniuksen mukaan asuntokaupoissa.

– Vaikka liikenneyhteydet ovat vain yksi asuinpaikan valintakriteereistä, on hyvien liikenneyhteyksien muodostama kokonaisuus enemmän kuin osiensa summa.  Esimerkiksi Vantaalla ratikkapäätöksellä on iso merkitys reitin varrella oleviin asuinalueisiin, kuten Tikkurilaan tai Hakunilaan. Kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta mittaavassa tutkimuksessa Tikkurila oli noussut sijalle 4 ja kaupunginosa on edelleen voimakkaasti kasvava ja kehittyvä. Tikkurilassa kuluneen vuoden tammi-toukokuussa asuntokauppaa on tehty yhtä monta kuin viime vuonna samaan aikaan. Puolestaan Hakunilassa asuntokauppa on piristynyt 48 prosenttia viime vuodesta. Vantaalla ratikkapäätös on nähty investointina tulevaisuuteen parantaen liikkumista, lisäten kaupungin vetovoimaa sekä vahvistaen uusien työpaikkojen kautta alueen hyvinvointia. Tällä olisi luonnollisesti myös maan sisäisen muuttoliikkeen kannalta positiivinen vaikutus, Salenius sanoo.

Vuokravakuudesta riidellään yhä useammin – juristilta rahanarvoinen neuvo

Vuokravakuuden palautukseen liittyvät kiistat ovat lisääntyneet viime vuosina. Kuluttajariitalautakuntaan on saapunut tänä vuonna kesäkuun alkuun mennessä 132 kappaletta vuokravakuuteen liittyvää ratkaisupyyntöä. Koko viime vuoden aikana ratkaisupyyntöjä saapui 271 ja vuoden 2022 aikana 262 kappaletta.

Vuokravakuudella tarkoitetaan rahasummaa, jonka vuokralainen maksaa vuokranantajalle ennen vuokrasuhteen alkua. Mikäli vuokrasuhteen aikana ilmenee ongelmia esimerkiksi vuokranmaksussa tai vuokralainen aiheuttaa vahinkoa asunnolle, vuokranantaja voi vähentää koituvia kustannuksia vuokravakuudesta.

Muussa tapauksessa vakuus tulee palauttaa vuokralaiselle kohtuullisen ajan kuluessa vuokrasuhteen päätyttyä.

Jos vuokravakuudesta pidätetään summia, vuokranantajan tulee perustella se vuokralaiselle. Toisinaan vastaan voi tulla tilanteita, joissa vuokravakuuden pidätyksestä syntyy erimielisyyksiä. Vuokranantaja on voinut kieltäytyä vuokravakuuden palautuksesta osittain tai kokonaan syistä, joita vuokralainen pitää täysin kohtuuttomina. Erimielisyydet voivat liittyä esimerkiksi asunnon kuntoon tai loppusiivouksen tasoon.

Vuokravakuuden palautukseen liittyvät erimielisyydet ovat tuttuja myös Kuluttajaliiton neuvonnassa. Kuluttajaliiton juristi Timo Niemi lähtee siitä, että vuokranantajalla pitäisi olla realistinen käsitys tilanteesta ennen kuin hän lähtee pidättämään rahoja vuokravakuudesta kokonaan tai osittain.

– Tarkoitan realistisella käsityksellä sitä, että asunnon ei tarvitse olla samanlaisessa kunnossa vuokralaisen poismuutettua kuin silloin, kun vuokralainen muutti asuntoon. Tällä tarkoitan sitä, että esimerkiksi tavanomainen asunnon kuluminen kuuluu vuokralaisen vastuulle.

Mahdollisten erimielisyyksien välttämiseksi Niemi suosittelee vuokralaista ja vuokranantajaa tekemään vuokrasuhteen alussa yhteisen alkutarkastuksen. Siinä voidaan yhdessä todeta ja dokumentoida asunnon mahdolliset puutteet ja vauriot.

Jos yhteistä alkutarkastusta ei tehdä, se aiheuttaa Niemen mukaan vahinkoja todennäköisemmin vuokranantajalle.

– Jos alkutarkastus on laiminlyöty, vuokranantajan voi olla vaikea todistaa, että vauriot ovat tulleet juuri vuokralaisen asumisaikana.

Mikäli asuntoon syntyy vaurioita, vuokranantajan on pystyttävä todistamaan, että ne ovat tulleet juuri vuokrasuhteen aikana.

– Jos tarkastusta ei ole tehty, vuokranantajan voi olla asiaa hankala todistaa. Vaikka vuokralainen olisikin huolimattomuuttaan vahingoittanut asuntoa, vuokralainen voi väittää. etteivät vauriot ole tulleet hänen aikanaan. Siinä voi vuokranantajalla olla hankala tilanne näyttää toteen, että vahingot olisivat vuokralaisen vastuulla.

Monesti vuokralaisia suositellaan ottamaan asunnosta kuvat sisään- ja poismuuton yhteydessä. Kuvat voivat olla tärkeä todiste tilanteessa, jossa asunnon kunnosta syntyy erimielisyyksiä vuokranantajan kanssa.

Vanhasta kodinkoneesta ei voi veloittaa uuden hintaa

Yhteisen alkutarkastuksen lisäksi on suositeltavaa, että vuokranantaja ja vuokralainen tekisivät yhdessä myös asunnon lopputarkastuksen.

Mikäli asuntoon on vuokrasuhteen aikana tullut vaurioita, Niemi suosittelee vuokranantajalle realistista suhtautumista tässäkin asiassa.

– Jos otetaan huomioon esimerkiksi kodinkoneiden ja asunnon eri osien ikä, niillä on vaikutusta vuokralaisen vastuuta arvioidessa. Koska lähtökohtana on kuitenkin, että jos asunnosta joudutaan uusimaan jotain, vuokralaisen ei tarvitse maksaa käytetystä uuden hintaa, Niemi huomauttaa.

Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi vuokra-asunnossa ollutta noin 20 vuotta vanhaa jääkaappia. Jos se hajoaa vuokrasuhteen aikana, vuokranantaja ei lähtökohtaisesti voi vaatia vuokralaista maksamaan uuden jääkaapin hintaa.

– Tällaisessa tilanteessa vuokranantajan tulisi joka tapauksessa uusia asunnossa ollut kodinkone, joten sen uusimisesta ei edes muodostu lisäkuluja. 20 vuotta vanha jääkaappi alkaa olla jo sen ikäinen, että se voisi rikkoutua koska tahansa jo ikänsäkin takia.

Loppusiivouksen taso aiheuttaa runsaasti erimielisyyksiä

Asunnon kunnon lisäksi vuokranantajien ja vuokralaisten välillä syntyy erimielisyyksiä loppusiivouksesta ja etenkin sen tasosta. Niemen mukaan loppusiivousta koskevat yhteydenotot eivät ole Kuluttajaliiton neuvonnassa mitenkään harvinaisia.

Hänellä on antaa myös yksinkertainen vinkki, millä kiistoja voidaan välttää.

– Kun vuokrasuhteen aikana kiinnittää huomiota asunnon tavanomaiseen siivoamiseen, loppusiivoukseen ei tarvitse panostaa niin paljon, Niemi vinkkaa.

Jos vuokralainen pitää asunnon siistinä siis koko asumisaikansa ajan, poismuuttaessa asunnon saaminen siistiksi ei ole iso urakka.

Niemen mukaan loppusiivoukseen liittyy kuitenkin asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Vuokranantaja on saattanut kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että jotkut paikat asunnosta ovat jääneet siivoamatta ja näillä perustein vuokravakuudesta on vähennetty siivouskuluja. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi lieden ja jääkaapin takaosat.

– Ne kannattaa muistaa puhdistaa, jos mahdollista, Niemi vinkkaa.

Mikä sitten on riittävä loppusiivouksen taso?

Niemi korostaa, että mikäli muusta ei ole sovittu, asunnon tavallinen siivous riittää. Siivouksen ei tarvitse siis olla ammattisiivoojan tekemän suorituksen tasoinen.

– Jos vuokralainen haluaa olla varmempi, hän voi käyttää ammattisiivoojaa. Jos siivous epäonnistuu ja vuokralainen menettää vuokravakuusrahoja puutteellisen siivouksen takia, vuokralainen voi normaalin kuluttajansuojan mukaisesti vaatia siivousfirmalta korvauksia puutteellisesta työstä.

Vuokravakuus pitää palauttaa kohtuullisessa ajassa

Toisinaan vastaan tulee tilanteita, joissa vuokralainen voi joutua odottamaan vuokravakuuden palautusta kohtuuttoman pitkiä aikoja. Niemi muistuttaa, että laki ei sano suoraan, missä määräajassa vuokravakuus tulisi  palauttaa vuokralaiselle.

– Käytäntönä pidetään usein sitä, että se pitäisi palauttaa kaikissa tilanteissa kahden viikon sisällä vuokrasuhteen päättymisestä tai asunnon luovutuksesta, Niemi toteaa.

Hänen mukaansa tuossa ajassa vuokranantajan pitäisi ehtiä tekemään asunnon lopputarkastus ja muut tarvittavat toimenpiteet.

– Jos ei ehdi, vuokranantaja voi pyytää ulkopuolista henkilöä tekemään tarkastuksen.

Kahden viikon määräajan kuluessa vuokranantajan tulisi ilmoittaa vuokralaiselle myös siitä, jos vuokranantaja aikoo pidättää summia vuokravakuudesta. Samalla vuokranantajan pitää tietysti myös ilmoittaa, mihin summien pidättäminen perustuu.

Miten toimia, jos yhteisymmärrystä ei löydy?

Vaikka vuokranantaja olisi ilmoittanut perusteet vuokravakuuden pidättämiselle, vuokralainen voi olla asiasta eri mieltä ja pitää tilannetta kohtuuttomana. Miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia?

Ensiksi Niemi suosittelee neuvottelemaan asiasta vuokranantajan kanssa. Jos neuvottelusta ei ole apua, asiaan voi hakea ratkaisua ulkopuolisen sovittelijan avulla.

– Jos vuokranantaja on ammattimainen, vuokralainen voi kääntyä kuluttajaneuvonnan piiriin, josta ollaan tarvittaessa yhteydessä vuokranantajaan.

– Jos vuokranantaja on yksityinen, yhteiskunta tarjoaa maksutonta rikos- ja riita-asioiden sovittelua. Jos sekään ei auta, asian voi viedä maksutta kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi, Niemi jatkaa.

Niemen mukaan kannattaa kuitenkin huomioida, että kuluttajariitalautakunnassa käsittelyajat voivat olla pitkiä. Asian käsittely voi viedä jopa kaksi vuotta.

– Silloin vuokralaisen kannattaa vaatia vuokranantajalta myös viivästyskorkoa eli silloin hän saa vuokranantajalta hyvitystä aiheettomasti pidätetystä vuokravakuudesta.

Viivästyskoron kertyminen on kuluttajariitalautakunnan tulkinnan mukaan monesti alkanut jo vuokrasopimuksen päättymistä seuraavasta päivästä.

Asiaan perehdyttyään kuluttajariitalautakunta antaa asiaan ratkaisusuosituksen. Sen mukaan lautakunta voi esimerkiksi suositella, että vuokranantaja palauttaa aiemmin pidättämänsä vuokravakuuden vuokralaiselle viivästyskorkoineen. Asiassa kannattaa kuitenkin muistaa se, että kyse on suosituksesta eikä velvoittavasta määräyksestä.

Juristi suosittelee oikeuteen lähtemistä vain harvoissa tapauksissa

Mikäli vuokranantaja ei suostu noudattamaan kuluttajariitalautakunnan suositusta, vuokralainen voi viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Oikeuteen lähtemistä Niemi suosittelee äärimmäisen harvoissa tilanteissa.

– Yleensä olen suositellut tätä vain niissä tilanteissa, joissa vuokranantaja on esimerkiksi ilmoittanut, ettei hänellä ole rahaa palauttaa vuokravakuutta. On tietysti selvää, ettei vuokranantajalla ole ollut mitään oikeutta käyttää vakuusrahoja omiin menoihinsa. Silloin vuokralainen voi viedä asian oikeuden käsittelyyn ja hakea sitä kautta päätöstä, joka velvoittaa vuokranantajaa palauttamaan vakuuden.

Oikeuden lainvoimaisen tuomion jälkeen vuokranantaja on velvollinen palauttamaan vakuusrahat. Jos hän ei palauta niitä vapaaehtoisesti, ulosottoviranomainen hoitaa suorituksen tavalla tai toisella.

Ennen oikeusprosessiin lähtemistä Niemi suosittelee kuitenkin ottamaan selvää, onko itsellään oikeusturvavakuutusta ja millaiset sen ehdot ovat. Tämä on tärkeää siksi, että oikeusprosessissa kulut voivat kasvaa suuriksi.

Ennen oikeusprosessiin lähtemistä kannattaa myös muistaa, että hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan omien kulujensa lisäksi myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut.

Vuokravakuuksiin liittyvät kiistat ovat lisääntyneet samaan aikaan kun yleinen korkotaso on noussut. Voisiko olla niin, että vuokranantajat yrittävät paikata kasvaneita kustannuksiaan pidättämällä rahoja vuokralaisten vuokravakuuksista?

– Siihen en pysty ottamaan kantaa. Tietenkin voi olla, että nousseet korot ja taloudellinen epävarmuus ovat saaneet osan vuokranantajista tiukemmiksi vuokravakuuteen liittyvissä asioissa.

LUE MYÖS:
Näin valitset hyvän vuokralaisen – tunnista hälytysmerkit
Kannattaako ostaa asunto vai muuttaa vuokralle? Asiantuntijalta selkeä näkemys

Danske Bank ennustaa asuntojen hintojen kiihtyvän ensi vuonna

Danske Bank on muuttanut hieman ennustettaan asuntojen hintojen muutoksesta kuluvalle ja ensi vuodelle. Nyt pankki arvioi, että tälle vuodelle ennakoitu hintojen nousu siirtyy osittain ensi vuoteen.

Danske Bank ennustaa, että asuntojen hinnat ovat tänä vuonna ennallaan. Ensi vuodelle pankki ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat 3,5 prosenttia.

– Uusien asuntojen kauppa on supistunut käytettyjen kauppaa rajummin. Kohonnut korkotaso painaa edelleen asuntomarkkinaa, uusista asunnoista on ylitarjontaa ja kuluttajien asunnonostoaikeet ovat toistaiseksi matalat. Olosuhteet asuntokaupan vilkastumiselle paranevat, kun asuntolainojen viitekorkojen lasku todennäköisesti jatkuu, ja ansiotason nousu kasvattaa ostovaraa. Patoutunut kysyntä voi vähitellen lähteä liikkeelle, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa.

Asuntokauppojen määrä on pysytellyt karkeasti neljänneksen alle edellisten vuosien keskimääräisen tason. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 5,1 prosenttia vuodentakaisesta ja 1,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kuukausitasolla asuntokauppa on kuitenkin noussut tammikuun pohjalukemista, ja loppukevään asuntokauppa näyttää jo vilkkaammalta kuin vuotta aikaisemmin.

– Nyt myös sijoittajat vaikuttavat vähitellen palaavan markkinalle. Suomen Pankin mukaan uusia sijoitusasuntolainoja nostettiin 14 prosenttia enemmän maalis-huhtikuussa verrattuna vuodentakaiseen. Nostoja tehtiin silti huomattavasti vähemmän kuin edellisinä vuosina.

Vaisu kysyntä, kohonneet rakennuskustannukset ja kohonnut korkotaso ovat sysänneet asuntorakentamisen huomattavaan matalasuhdanteeseen, joka kestää vuoden 2024. Myymättömien uusien asuntojen varanto nousee tilapäisesti, mikä painaa hintatasoa ja vähentää kannusteita lisärakentamiseen tänä vuonna.

– Suomen väestö kuitenkin kasvaa edelleen ja kasvukeskuksiin tarvitaan lisää asuntoja, joten vähäinen rakentaminen johtaa ajan kanssa asuntopulaan. Patoutuneen kysynnän purkautuminen lisää uudistuotannon tarvetta vuoden jälkipuoliskolla, mutta lupahakemuksiin ja muihin rakentamisen prosesseihin kuluvan ajan vuoksi asuntotuotanto vilkastuu merkittävästi vasta ensi vuoden aikana.

Danske Bank muutti toukokuun lopussa ennustettaan EKP:n tulevista koronlaskuista. Kesäkuussa nähdyn koronlaskun jälkeen Danske Bank odottaa EKP:n laskevan korkoja vasta joulukuussa.  Vuonna 2025 EKP:n odotetaan toteuttavan kolme koronlaskua. Sitkeä inflaatio voisi viivästyttää korkojen laskua.

Mikäli EKP toimii ennustetusti, vuoden euribor laskisi alle kolmeen prosenttiin aikaisintaan ensi keväänä. Lyhyet euriborkorot laskisivat tätä hitaammin – sitä mukaa, jos ja kun koronlaskut toteutuvat.

– Korkojen nousu tuntui Suomen taloudessa voimakkaasti 2023, ja vaikutus näkyy viiveellä vielä 2024, mutta monien asuntolainojen viitekorkoja päivitetään vähitellen alemmas verrattuna vuodentakaiseen. Korkojen lasku helpottaa velallisten tilannetta ja tukee kulutusmahdollisuuksia ja asuntomarkkinaa tänä ja ensi vuonna. Asuntomarkkinoilla on käänteen merkkejä ilmassa, Kuoppamäki sanoo.

Pääekonomisti: Suomi jatkaa rämpimistä muiden maiden vaurastuessa

Aktian tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan korkotason nousu on vaikuttanut kaikissa Pohjoismaissa kotitalouksien tilanteeseen, mikä on vähentänyt kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja laskenut asunnonostohalukkuutta.

Asuntojen arvostus on kehittynyt Suomessa muita Pohjoismaita heikommin, eikä tulevaisuuskaan näytä valoisalta.
Kun tarkastellaan asuntomarkkinaa pitkällä aikavälillä, voidaan havaita, että Suomi on asuntojen hintakehityksessä muita Pohjoismaita selvästi jäljessä.

– Vuodesta 2010 asuntojen hintojen kehitys on ollut apaattista Suomessa. Meillä hinnat ovat nyt noin kymmenen prosenttia korkeammat kuin 2010, muissa Pohjoismaissa 46–78 prosenttia, Aktian pääekonomisti Lasse Corin kertoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa Suomen asuntojen arvostuksessa näkyvät heikompi talouskasvu ja kaupungistuminen. Syrjäseutujen asuntojen hintojen lasku vaikuttaa koko maan asuntohintatilastoihin.

Corinin mukaan Suomi jatkaa rämpimistä muiden maiden vaurastuessa.

– Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteiden mukaan Norja, Ruotsi ja Tanska tulevat ylläpitämään kilpailukykynsä eli niiden vaihtotase on ylijäämäinen. Tulevina vuosina näiden maiden vaurastuminen jatkuu, mikä heijastunee myös asuntomarkkinoihin. Vaikka korkoshokin aiheuttaman alavire asuntomarkkinoilla on koskettanut kaikkia, markkinoiden tulevaisuus muiden kuin Suomen osalta on valoisampi.

Suomalaisilla on vähiten velkaa

Suomessa velkojen suhde tuloihin oli uusimmassa tilastossa 125 prosenttia, Norjassa 241 prosenttia. Velkaantuneisuusaste mittaa kaikkien kotitalouksien yhteenlasketut velat jaettuna yhteenlasketuilla käytettävissä olevilla tuloilla. Käytettävissä olevilla tuloilla tarkoitetaan muun muassa palkkoja, korkoja ja pääomatuloja.

– Suomessa niin kotitalouksien kuin julkisen sektorin velasta keskustellaan yleensä huolestuneeseen sävyyn. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kuitenkin matalin, Corin huomauttaa.

Suomalaisten kotitalouksien korkomenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on ollut Pohjoismaiden alhaisin jo 24 vuotta. Vuoden 2022 alkupuolella suomalaisten korkomenot olivat noin yksi prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Tanskassa luku oli hieman korkeampi, mutta Ruotsissa jo 2,5 prosenttia ja Norjassa lähes neljä prosenttia.

– Osa eroista selittyy yleisen korkotason eroilla. Norjassa yleinen korkotaso on ollut selvästi Pohjoismaiden korkein eikä koskaan laskenut negatiiviseksi. Muissa Pohjoismaissa sen sijaan nautittiin nollakoroista, Corin selventää.

HS: Kiinteistösijoittajat suosivat asuntoja ja hylkivät toimistoja

Suomen kiinteistömarkkinoilla kauppamäärät ovat edelleen pieniä, mutta pientä virkoamista on nähtävissä. Ostajia kiinnostavat nyt etenkin asunnot, mutta toimistoja hyljitään. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Tällä hetkellä kiinteistökauppa on matalasuhdanteessa, ja yhtä verkkaisesti kauppoja on tehty viimeksi kymmenen vuotta sitten. Takavuosina vilkkaasti kauppaa käyneet saksalaiset ovat kadonneet, ja kaupantekijät ovat pääosin suomalaisia tai muita pohjoismaalaisia.

Vuonna 2017 kauppoja tehtiin 10 miljardilla eurolla. Viime vuonna luku oli 2,6 miljardia, tänä vuonna 800 miljoonalla.

Kiinteistökonsulttiyhtiö JLL:n Suomen toimitusjohtajan Klaus Koposen mukaan tilanne on kuitenkin hetkellinen. Syksystä odotetaan vilkkaampaa, mutta kiinteistömarkkinoiden toipuminen saattaa kestää pidempäänkin.

Kiinteistösijoittajat ovat keskittyneet epävarmassa tilanteessa asuntoihin, jotka muodostivat tammi-toukokuussa 36 prosenttia kaikista kiinteistökaupoista. Koponen arvioi asuntojen menevän nyt kaupaksi, sillä sijoittajien keskuudessa niitä myydään jopa alle kehittämis- ja rakennuskustannusten.

Parhaassa tapauksessa alennusta voikin saada jopa kolmanneksen.

Sijoittajat uskovat myös, että asuntorakentamisen hyytyminen johtaa lähivuosina asuntopulaan, joka taas nostaisi asumisen hintoja.

Toimistoja sijoittajat sen sijaan karttavat. Esimerkiksi Helsingissä toimistotilat ovat olleet pitkään vajaakäytöllä, ja tyhjillään arvioidaan olevan noin 14 prosenttia toimistokiinteistöistä.

Alhaiset vuokratuotot karkoittavat sijoittajia etenkin parhaiden alueiden ulkopuolella. Helsingin ydinkeskustassa tyhjillään on kahdeksan prosenttia toimistokiinteistöistä, mutta Pitäjänmäellä jopa neljännes.

Lisäksi sijoittajien kiinnostusta ovat herättäneet myös logistiikka-, varasto- ja tuotantokiinteistöt. Myös kauppakeskusten liiketilat kiinnostavat enemmän kuin koronapandemian aikoihin, jolloin moni sijoittaja suorastaan hylki niitä. Myös kauppakeskusten suhteen sijainnilla ja tarjonnalla on väliä.

– Moni kauppakeskus on osannut muuntaa itsensä elämyskeskukseksi, Koponen kommentoi sijoittajia houkuttelevia ostoskeskuksia.

Ekonomisti TE:lle: Näin koronlasku vaikuttaa asuntokauppaan

Euroopan keskuspankin (EKP) päätös laskea ohjauskorkojaan ei tule sysäämään Suomen asuntomarkkinoita villiin kasvuun. Näin arvioi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen Talouselämälle.

Hänen mukaansa tuleva kehityspolku sen sijaan voi piristää asuntomarkkinoita enemmän.

– Enemmän päätöksellä voi olla psykologista vaikutusta. Koronlasku on viesti siitä, että odotettu koronlasku oikeasti tapahtui. Se voi heijastua kuluttajien luottamukseen ja sitä kautta asuntomarkkinoihin avaten lukkoja ja ketjuja, Keskinen sanoo.

EKP:n neuvosto päätti torstaisessa kokouksessaan odotetusti laskea ohjauskorkoa 0,25 prosentilla.

Tärkein ohjauskorko eli liikepankkien talletuskorko on nyt 3,75 prosenttia. Myös perusrahoitusoperaatioiden korkoa ja maksuvalmiusluoton korkoa laskettiin 0,25 prosenttia. Koronlaskun jälkeen perusrahoitusoperaatioiden korko on 4,25 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttia.

EKP:n päätöksen ei ole toistaiseksi nähty vaikuttavan merkittävästi asuntolainojen yleisenä viitekorkona käytettyihin euriboreihin.

Keskuspankin neuvoston seuraava kokous on heinäkuussa. Keskinen ei usko, että seuraavaa koronlaskua on tiedossa aivan lähiaikoina. Jatkoaskeleita katsotaan hänen mukaansa nyt rauhassa. Euroopan taloudessa hän näkee tietynlaista vahvuutta esimerkiksi työttömyyden näkökulmasta, mutta korkoja laskettiin siitä huolimatta.

– Uskon, että loppuvuonna koronlaskuja nähdään lisää 2–3, mutta se on vähemmän kuin aiemmin ennustettiin, Keskinen pohtii TE:lle.

Näin vaihto-opiskelijat asuvat Suomessa

Valtaosa vaihto-opiskelijoista asuu Suomessa opiskelija-asunnoissa, käy ilmi opiskelija-asuntoyhteisöiltä kerätystä datasta.

– Ulkomaalaisten asema suomalaisilla vuokramarkkinoilla on tunnetusti kotimaisia heikompi. Kun on vieläpä kyse lyhytaikaisesta asunnontarpeesta vaihtojakson ajaksi, tarjonta jää niukaksi – ainakin opiskelijan kukkarolle sopiva. Siksi opiskelija-asuminen on tärkeä opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden mahdollistaja, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu muistuttaa tiedotteessa.

Aineisto koostuu opiskelija-asuntoyhteisöjen vaihto-opiskelija-asukkaiden määristä vuoden lopulla sekä korkeakouluilta pyydetyistä tiedoista vaihto-opiskelijoiden määrästä vuosilta 2016-2023. Tietoja ei ollut saatavissa kaikilta vuosilta ja kaikilta opiskelija-asuntoyhteisöiltä.

Monella paikkakunnalla vaihto-opiskelijoista jopa yli 75 prosenttia asuu opiskelija-asunnossa.

– Osuus voi todellisuudessa olla vieläkin korkeampi. Asukasmäärätiedot ovat vuoden lopulta, kun taas vaihto-opiskelijamäärät kuvaavat koko syksyn tilannetta. Osa lähtevistä vaihtareista on siis ennättänyt jo luopua asunnosta ja palata kotimaahan joulunviettoon, Lehtoruusu selittää.

Koronavuodet vaikeuttavat tilastojen tulkintaa. Välillä vaihto-opiskelijoita saapui vain muutamia, kun korkeakoulut keskeyttivät saapuvat vaihto-ohjelmat. Kun vaihtoja toteutettiin etänä, moni opiskelija halusi etäopiskelusta ja koronasta huolimatta muuttaa vaihtomaahansa.

– Koronavuosina vaihto-opiskelijoita saattoi asua opiskelija-asunnoissa enemmän, kuin korkeakoulujen mukaan läsnäolevia vaihto-opiskelijoita oli saapumassa. Siksi opiskelija-asunnoissa asui välillä yli sata prosenttiakin ilmoitetuista vaihtareista, Lehtoruusu naurahtaa.

Asunnon löytäminen vaihtomaasta voi olla vaikeaa. Vuonna 2017 valmistuneen HousErasmus+-hankkeen loppuraportin mukaan 45 prosenttia Erasmus+-opiskelijavaihtoon lähteneistä piti kohdemaan asuntomarkkinoita vaikeana ja 39 prosenttia maksoi asumisesta enemmän kuin oli ennakoinut.

Eurooppalaisen opiskelijajärjestö ESU:n vuonna 2022 teettämässä selvityksessä neljännes vaihto-opiskelijoista oli kokenut asumiseen liittyviä huijauksia. Suomessa osuus oli pienin.

– Suomi on hoitanut leiviskänsä hyvin, vaikka toki parannettavaa aina on. Korkeakoulujen ja opiskelija-asuntotarjoajien välisillä kiintiösopimuksilla voidaan varmistaa, että saapuville vaihtareille riittää asuntoja. Tältä osin tilanne vaihtelee korkeakouluittain, Lehtoruusu huomauttaa.

– Aina korkeakoulut eivät tunnista rooliaan vaihto-opiskelijoidensa asumisen turvaamisessa, hän jatkaa.

Vuosien 2021-2027 Erasmus+-ohjelman budjetti liki kaksinkertaistuu edellisestä ohjelmakaudesta. Alkavan europarlamenttikauden aikana linjataan ohjelman tulevista painopisteistä ja rahoituksesta.

ESU:n selvityksen suosituksissa peräänkuulutetaan lisää vastuuta asumisen järjestymisestä korkeakouluille ja Erasmus+-järjestelmän laadunvarmistukseen. Myös SOA toivoo Erasmus+-työltä panostusta asumiseen.

– Erasmus+-ohjelma on ollut kiistaton eurooppalainen menestystarina ja mahdollistanut vaihtoon lähdön monille. Muutto kohdemaahan on vaihto-opiskelun suola, muttei onnistu ilman asuntotarjontaa, Lehtoruusu painottaa.

 

 

Näin suojaat kodin laitteet ukkosmyrskyssä

Kesäkuu on käynnistynyt poikkeuksellisen runsailla ukkosilla ja salamat uhkaavat jälleen suomalaisten digilaitteita, Telia muistuttaa tiedotteessa.

Perinteisesti ukkonen ja salamoinnin aiheuttamat virtapiikit ovat olleet merkittäviä syitä kodin herkimpien sähkölaitteiden, kuten reitittimien ja televisioiden, rikkoutumiselle. Viime vuosien aikana laiterikot ovat havaintojen mukaan vähentyneet.

– Ukkosen rikkoma reititin on ollut kesäisin varsin yleinen vikatilanteen aiheuttaja, mutta nämä ovat vähentyneet viime vuosina. Siihen vaikuttavat tiedon lisääntyminen, ihmisten oma valppaus ja kaapeleiden siirrot maan alle yhteiskunnassa, kertoo Telian tekninen asiantuntija Joni Välikangas tiedotteessa.

Suomalaisten verkkoyhteydet toimivat myös ukkosmyrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen aikana.

– Huoltovarmuusyhtiönä seuraamme jatkuvasti tulevia ukkosmyrskyjä ja varaudumme mahdollisiin häiriötilanteisiin. Mobiiliverkon tukiasemat toimivat sähkökatkojen aikaan akkujen voimalla, joten herkästi ei kaistakato pääse yllättämään missään, jatkaa Välikangas.

Omien sähkölaitteiden suojaaminen kotona tai mökillä vaatii valppautta. Laitteiden irrottaminen sähköverkosta, kun niitä ei käytetä, on yksinkertainen mutta tehokas tapa vähentää riskejä.

Laitteiden tai jatkojohtojen sammuttaminen ei itsessään riitä, vaan johdot pitää ottaa irti seinästä. Mökille en jättäisi koskaan sähkölaitteiden johtoja seinään ja kotonakin ne on syytä irrottaa, jos poistuu pidemmäksi aikaa, ellei käytössä ole verkon yli etäohjattavia laitteita, sanoo Joni Välikangas.

Kotitaloudet uskaltavat vihdoin ottaa lainaa

Yritysten luotonkysyntä on hieman kasvanut Finanssialan tuoreen Pankkibarometrin mukaan viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Erityisesti odotukset yritysten luotonkysynnästä kesällä ovat nousussa.

Kotitalouksien luotonkysyntä on ollut hiljaisempaa kuin viime vuonna. Odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat kuitenkin nousseet. Barometrikysely tehtiin pankinjohtajille toukokuussa.

Pankinjohtajat arvioivat barometrissa, että yrityksille on myönnetty kevään aikana enemmän luottoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Saldoluku nousi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan plusmerkkiseksi. Barometrikyselyn vastauksissa myös odotukset yritysten luotonkysynnästä ovat nousussa.

Talousnäkymien palautuminen kohti normaalia näkyy luotonkysyntää koskevissa odotuksissa. Nyt yli puolet vastaajista odottaa kysynnän vilkastuvan. Yritysten rahoituslähteistä markkinoilta haettavan velkamuotoisen rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan, samoin julkisen rahan käytön.

Barometrin vastaajat arvioivat, että kotitalouksien luotonkysyntä on jatkunut keväällä vuodentakaista hiljaisempana. Poikkeuksellisen alhaalla ollut saldoluku on kuitenkin kohentunut, ja aiempaa useampi vastaaja arvioi kysynnän vilkastuneen.

Myös odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat nousussa. Luotonkysynnän odotuksia kuvaava saldoluku nousi plusmerkkiseksi: nyt 43 prosenttia vastaajista odottaa kysynnän kasvavan vuodentakaiseen verrattuna. Kotitalouksien lainanhoidon joustomahdollisuuksien käyttö on pysynyt ennallaan tai vähentynyt. Kotitalouksia kiinnostavat eri sijoituskohteista osakkeet, korko- ja osakerahastot sekä talletukset.

– Talousnäkymien hienoinen koheneminen näkyy jo pankkibarometrin tuloksissa. Yritysten luotonkysynnän tilanne on piristynyt verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Luotonkysyntä investointeja varten on kuitenkin edelleen heikkoa, vaikka saldoluku on noussut. Julkisten toimijoiden tarjoaman rahoituksen käytön arvioidaan kasvavan. On pidettävä huoli siitä, ettei julkinen rahoitus syrjäytä yksityistä rahoitusta, toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla tiedotteessa.

– Kotitalouksien luotonkysynnässäkin on jo pieniä merkkejä kääntymisestä parempaan. Euroopan keskuspankin viestit mahdollisesta rahapolitiikan keventämisestä ovat laskeneet lyhyitä markkinakorkoja. Monet seuraavat nyt tarkkaan keskuspankin päätöksiä ennen kuin lähtevät asuntokaupoille. Oman talouden suunnittelun ja maksukyvyn varmistamisen kannalta on tärkeää tietää, jatkuuko markkinakorkojen lasku tulevina kuukausina, arvioi Somerla.

Pankkibarometrissään Finanssiala kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Näin viilennät helteisen asuntosi

Tänä vuonna helteet saapuivat jo toukokuussa ja näyttävän jatkuvan vielä hyvän aikaa. Pidempi helleaalto nostaa sisälämpötiloja merkittävästi, kun koko talo ehtii päivien kuluessa lämmetä. Monissa taloyhtiökohteissa ei ole jäähdytysjärjestelmää, jolloin viilennys jää asukkaan ratkaistavaksi.

Miten tulevaisuuden lisääntyviä lämpöaaltoja voidaan ottaa huomioon taloyhtiössä ilman suuria jäähdytysinvestointeja?

– Taloyhtiön puut ja kasvillisuus on pitkään nähty vain esteettisenä asiana. Niillä tulee kuitenkin olemaan iso merkitys ja hyötyjen odotetaan vain korostuvan ilmaston muuttuessa; lämpötilojen noustessa ja sateiden runsastuessa. Parhaimmillaan puut voivat laskea lämpötilaa useita asteita sekä auttavat hulevesien hallinnassa, kertoo Isännöintiliiton vastuullisuuspäällikkö Liina Länsiluoto.

Kuumuus voi nousta varsinkin etelän puoleisissa asunnoissa tukalaksi.

– Jos asunnossa on todella kuuma, yksi hyvä vinkki on lähteä ulos taloyhtiön pihalle, jos se suinkin on mahdollista. Ulkona käy kuitenkin yleensä aina pieni tuulenvire, ja jos taloyhtiön pihalla on isoja puita, voi puiden alla olla huomattavasti viileämpää kuin paahteessa. Taloyhtiön kannattaakin pihasuunnittelussa ottaa huomioon varjoisten paikkojen mahdollistaminen pihalle ja istuinryhmien sijoittaminen myös puiden alle, vinkkaa Länsiluoto.

Kiinteistökohtaiset viilennysjärjestelmät yleistyvät uusissa kerrostaloissa pikkuhiljaa, mutta ovat olemassa olevissa taloissa harvinaisia.

Läsiluodon mukaan käytännössä asuntokohtainen ilmalämpöpumppu on yleisin ratkaisu edelleen.

– Niiden asentaminen onnistuu parhaiten parvekkeelle piiloon katseilta. Taloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, voi öisin käyttää tehostettua ilmanvaihtoa eli niin sanottua yötuuletusta. Maalämpöjärjestelmän yhteyteen tehty maaviilennys tai kaukolämpöyhtiön palveluna saatava kaukokylmä ovat tehokkaita, mutta myös suhteellisen kalliita ratkaisuja. Tulevaisuus näyttää, yleistyvätkö ne myös kerrostaloissa, hän toteaa.

Asukas voi itse vaikuttaa sisälämpötilaan parilla niksillä

Moni turvautuu kesällä ilmalämpöpumppuun asuntokohtaisena viilennyskeinona. Viime vuosina onkin koettu lähes buumi ilmalämpöpumppujen asennusten osalta. Suurimmassa osassa asuntoja ei kuitenkaan ole ilmalämpöpumppua eikä kaikkiin asuntoihin sellaista ole edes mahdollista asentaa.

Miten sitten lämpöä voisi torjua kotikeinoin?

– Kun aurinko alkaa paistaa, suljen sälekaihtimet, jonka lisäksi laitan vielä erillisen pimennysverhon ikkunaan. Tämä blokkaa hyvin lämpöä. Ikkunat kannattaa pitää kiinni iltaan saakka, muuten ulkoa tulee sisälle kuumaa ilmaa. Vasta, kun lämpötila on selvästi laskenut, kannattaa avata ikkunat ja tuuletta, aina parempi jos saa tuuletettua ristivedon avulla. Uunin tai saunan lämmitystä kannattaa vältellä. Jo parin asteen viilennys helpottaa oloa, summaa Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Vaaja.

Näissä kunnissa on kalleinta mökkeillä

Kalleimmalla mökkipaikkakunnalla mökkeilevä joutuu maksamaan jopa kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan, selviää Omakotiliiton selvityksestä.

Selvityksessä vertailtiin 24 suurimman mökkipaikkakunnan kustannuseroja. Vajaa kolmannes Suomen kesämökeistä sijaitsee selvityksessä mukana olevissa kunnissa.

Omakotiliiton tiedotteen mukaan kaikkein kalleimmat kuntakohtaiset maksut ovat Savonlinnassa, Mikkelissä, Kangasalla, Kuopiossa ja Mäntyharjulla mökkeilevillä.

Kalleinta on Savonlinnassa, jossa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 310 euroa.

Vertailun halvimmalla paikkakunnalla, Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa, maksuihin menee yli puolet vähemmän, 627 euroa. Seuraavaksi halvimmat mökkikunnat ovat Oulu, Kouvola, Pori, Rovaniemi ja Kittilä.

Sähkömaksut lohkaisevat kuluista suurimman osan, keskimäärin 56 prosenttia. Kiinteistöveroon menee 39 prosenttia ja jätehuoltoon 5 prosenttia maksuista.

Kalleimmat mökkeilykunnat ovat samalla niitä, joissa suomalaiset eniten mökkeilevät. Kuopiossa on Suomen eniten mökkejä, Mikkelissä toiseksi eniten ja Savonlinnassa neljänneksi eniten.

Omakotiliiton mukaan suosituimmilla mökkipaikkakunnilla kunnalliset maksut ovat kohonneet viiden vuoden aikana keskimäärin 25 prosenttia.

TE: Asuntovelallisen arki voi helpottua loppuvuodesta

Asuntovelallisella on pian mahdollisuus säästää rahaa, uutisoi Talouselämä. Euroopan keskuspankin odotetaan aloittavan koronlaskut odotettavasti piakkoin, mahdollisesti jo ensi viikon torstaina pidettävässä kokouksessaan.

– Ensi viikon koronlaskua on pedattu niin pitkään, että jos koronlaskua ei tulisi, olisi EKP:n viestintä pahasti epäonnistunutta, sanoo OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.

Mikäli keskuspankki alentaa talletuskorkoa torstaisessa kokouksessaan, alkaa laskeva korkosykli.

Asiantuntijan mukaan korkojen laskut ovat perinteisesti tapahtuneet rivakasti, jolloin lyhyemmällä syklillä päivittyvät korot ovat olleet asuntovelallisille edukkaita. 12 kuukauden euriborin vaihtamista lyhyempään voisi nyt siis harkita, joskin pidemmälläkin korolla on puolensa.

-12 kuukauden euribor tuo turvallisuuden tunnetta mahdollisia korkoyllätyksiä vastaan, Hännikäinen toteaa.

Pohjakorko vaikuttaa kuitenkin myös asiakkaalle tarjottavaan marginaaliin.

– Marginaali muodostuu päivän hinta- logiikalla, jossa pohjakorko on vain yksi komponentti. Muita ovat muun muassa asiakkaaseen liittyvä riski, kuten se kuinka paljon lainaa ollaan hakemassa, sanoo OP:n henkilöstörahoituksesta vastaava päällikkö Satu Nurmi.

Hännikäinen arvioi, että tänä vuonna nähdään noin 2-3 koronlaskua. Odotettavissa on, että koronlaskut näkyvät asuntolainojen koroissa loppuvuodesta. Yksittäisen laskun ennustetaan olevan noin 0,25 prosenttia. Puolen prosenttiyksikön laskut viestisivät paniikista EKP:n sisällä.

– Jos syyskuulle tulee seuraava koronlasku, sen pitäisi aika nopeasti näkyä myös markkinakoroissa, Hännikäinen sanoo.

Uudisasuntojen verkkomarkkinoinnissa paljastui puutteita

Aluehallintoviranomaiset ovat yhdessä kuluttaja-asiamiehen kanssa toteuttaneet valvontakampanjan, jossa tarkasteltiin, miten hyvin välitysliikkeiden uudisasuntojen verkkomarkkinoinnissa ilmoitetaan ostajan kannalta olennaiset tiedot.

Valvontakampanjan havainnoista kävi ilmi, että puutteita oli muun muassa taloyhtiölainaan liittyvien tietojen ilmoittamisessa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto kertoo asiasta tiedotteessa.

Kuluttaja-asiamies on linjannut, että ostajalle on annettava muun muassa taloyhtiölainaan, asuinkohteen maapohjan vuokrasuhteeseen ja valinnaiseen vuokratonttiin liittyviä tietoja, mikäli asunto sijaitsee uudiskohteessa, jonka rakentamisessa on hyödynnetty taloyhtiölainaa.

Valvontakampanjassa tehtyjen havaintojen seurauksena 120 välitysliikkeelle annettiin ohjaava valvontakirje, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli ohjeistaa liikkeitä lainmukaisesta menettelystä.

 

Uusi laki helpottaa mökille muuttamista – ”Järkeviä uudistuksia ja arjen helpottamisia”

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kirjoittaa Itä-Hämeessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan keinoista, joilla monipaikkaisuutta ja kaksoiskuntalaisuutta voidaan edistää.

Heinosen mukaan yhä useampi on kiinnostunut mahdollisuudesta asua useammassa eri paikassa helposti ja sujuvasti.

Keinoista sen edistämiseksi hän nostaa esille ensi vuoden alusta voimaan astuvan uuden rakentamislain, joka hänen mukaansa sujuvoittaa mökkien ja vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamista.

– Rakentamislain voimaan tultua kunnat eivät enää voi estää muutoksia vedoten esimerkiksi kaavaan, jos muutos muun muassa edistää rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä, hän kirjoittaa.

Siirtyminen kahdesta asunnosta yhteen on Heinosen mukaan myös ympäristön kannalta hyvä ratkaisu.

Aivan kaikkia mökkien käyttötarkoitusta ei kuitenkaan voi muuttaa. Rakennuksen tulee täyttää vakituista asumista koskevat vaatimukset.

– Jatkossakin vapaa-ajan asunnon täytyy muutosta haettaessa kuitenkin sopia teknisiltä ominaisuuksiltaan asuinkäyttöön. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa puhdas talousvesi, vakituisen asumisen vaatimukset täyttävät jätevesiratkaisut, mutta myös jätehuolto.

Lisäksi uusi rakentamislaki helpottaa Heinosen mukaan rakentamiseen liittyviä lupaprosesseja.

– Uutena ilman erillistä lupaa voi jatkossa rakentaa, rakennusoikeuden puitteissa, tontilleen enintään 30 neliömetrin rakennuksen. Näin esimerkiksi pihasaunan rakentaminen helpottuu, Heinonen kirjoittaa.

– Järkeviä uudistuksia ja arjen helpottamisia, hän arvioi.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)