Verkkouutiset

Asuminen

Talsa: Asuntolainojen kuluihin jopa tuhansien nousu vuodessa

Taloussanomat kertoo asuntolainojen yleisimmän viitekoron, vuoden euriborin, nousseen pääsiäisen jälkeen miinukselta jo 2,2 prosenttiin. Nousulla on merkittävä vaikutus asuntolainojen kuluihin.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 200 000 euron asuntolainan hoitokulut ovat miltei 13 200 euroa vuodessa, siis 1 100 euroa kuussa. Euriborin pysyessä vähintään nollassa kuukausikustannus olisi noin 200 euroa alhaisempi.

Lainan määrän ollessa suurempi myös kustannukset kasvavat samassa suhteessa.

Euroopan keskuspankki nosti omaa ohjauskorkoaan viime viikolla, eikä nosto todennäköisesti jää ainoaksi. Keskiviikon asuntomarkkinakatsauksessaan OP arvioi, että korot tulevat nousemaan ensi vuoden alulle asti.

Asuntokauppa on OP:n vähittäispankkitoiminnasta vastaavan liiketoimintajohtaja Harri Nummelan mukaan hiljentynyt. Ongelmia lainojen hoidossa ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole esiintynyt.

– Asuntolainakysyntä on alempi kuin oli viime vuonna, Nummela sanoo.

– Asiakkaiden lainanhoitovaikeuksin määrä ei ole kasvanut, enkä tunnista muutenkaan erityistä liikehdintää.

Joka toinen ei ole huolissaan asuntolainojen korkojen noususta

43 prosenttia suomalaisista ei ole edelleenkään huolestunut, että asuntolainojen korot voisivat nousta yli Suomessa käytettävän stressitestin rajan, Oikotie kertoo tiedotteessa. Stressitestiraja on 6 prosenttia.

Omistusasunnon ostamista harkitsee tällä hetkellä 22,5 prosenttia suomalaisista. Kodin vaihtamista harkitsee suomalaisista liki joka kolmas, 29 prosenttia.

– Tulokset kertovat ihmisten suhtautuvan yhä luottavaisesti tulevaan ja asuntojen arvoon. Omistusasuntojen menekki on ollut jo kauan, koronakriisin aikanakin, vilkasta. On ollut myyjän markkinat. Nyt energiahuolet ja inflaatio ovat lisänneet epävarmuuksia, Oikotie Asuntojen johtaja Anna Leinonen sanoo tiedotteessa.

Tulokset selviävät Oikotien elokuussa tekemän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimus toteutettiin Tori.fi:ssä, jossa käy kuukausittain noin 2,7 miljoonaa kävijää. Vastaajia oli 866, joista 55 prosenttia naisia, 42 prosenttia miehiä ja 3 prosenttia muita tai ei halunnut kertoa.

Kolmasosa suomalaisista olisi tälläkin hetkellä valmis joustamaan koron suuruudessa hakiessaan uutta asuntolainaa.

– Se tarkoittaa, että he ennemmin ottaisivat sen lainan kuin jättäisivät ottamatta odottamattoman suuren koron vuoksi. Se on iso luottamuksen merkki, Leinonen toteaa.

Tällä viikolla asuntolainojen 12 kuukauden euriborkorko kohosi yli 1,6 prosentin. Kuuden kuukauden euribor nousi yli prosenttiin. Suomalaisilla on asuntolainaa keskimäärin 100 000 euroa.

Omistusasuntojen lainojen stressitesti tarkoittaa testiä, jossa lasketaan, monenko prosentin koron maksamisen lainaa hakevan henkilön talous kestäisi. Suomessa raja on asetettu 6 prosenttiin eli laskennallisesti tulkitaan henkilön olevan kyvykäs maksamaan lainaa takaisin, vaikka korko nousisi 6 prosenttiin. Raja juontuu siitä, että vuonna 2008 euribor kävi 5,5 prosentissa.

Stressitesti otettiin käyttöön vuonna 2010 finanssikriisin jälkeen. Sittemmin korot pysyivät vuosia alle prosentissa. Suomessa asuntolainoitusta raamittaa lisäksi lainakatto. Asuntolainaa voi saada enintään 85 prosenttia ostettavan asunnon hinnasta. Ensiasunnonostajalle lainakatto on 95 prosenttia.

Asumisen näkökulmasta energian hinnan nousu huolestuttaa suomalaisia korkojen nousua enemmän. Joka kolmas sanoo, että energian hintojen nousu ei vaikuta heidän valintoihinsa asumisessa. Toisaalta joka neljäs etsii energian hintavuuden takia aktiivisesti uusia asumisen ratkaisuja.

– Energian hinnan roima nousu osuu moneen suomalaiseen konkreettisesti, koska noin puolet suomalaisista asuu omakotitalossa tai paritalossa. Koska omakotitalot kuluttavat keskimäärin energiaa paljon enemmän kuin kerros- ja rivitaloasunnot, energian hintojen suunta näkyy omakotitaloissa erityisen selkeästi. Lisäksi omakotitaloasuminen on useimman suomalaisen toive. 64 prosenttia ihmisistä haluaisi nytkin asua omakotitalossa, Leinonen kertoo.

Kerrostalossa haluaa asua 17,5 prosenttia suomalaisista.

– Epävarmuuksista huolimatta tälläkin hetkellä vain 21 prosenttia suomalaisista haluaisi asua vuokra-asunnossa. 79 prosenttia kaipaa omistusasumista. Oma tupa, oma lupa -ajattelu on Suomessa nykytilanteessakin laajaa. Voi olettaa, että valtaosalla tuosta 79 prosentista ajatuksissa on vieläpä nimenomaisesti oma omakotitalo, Leinonen kommentoi.

Yle: Hoitovastikkeisiin tiedossa yli sadan euron vuosikorotuksia

Nopeasti kohonnut sähkön hinta ja kaukolämmön hintapaine vaikuttavat taloyhtiöiden vastikkeisiin, Yle kertoo.

Isännöintiliiton arvion mukaan hoitovastikkeet nousevat tänä vuonna noin kymmenen prosenttia. 50 neliön asunnossa tämä tarkoittaisi vastikkeen nousua noin 20 euroa ja sadan neliön asunnossa yli 40 euroa kuukaudessa.

Jos korotukset ovat tulleet voimaan esimerkiksi heinäkuun alusta, tarkoittaa se vuoden loppuun mennessä noin 120 euron hoitokulujen nousua 50 neliön asuntoon ja noin 250 euron hoitokulujen nousua 100 neliön asuntoon.

– Vuositasolla hoitokulujen nousu vastaa siis noin yhden kuukauden hoitovastikkeita, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa Ylelle.

Laskelma perustuu Tilastokeskuksen ja Isännöintiliiton ennusteisiin sekä lukuihin.

Isännöintiliitto ennakoi myös, että taloyhtiöt joutuvat vielä loppuvuonna perimään ylimääräisiä vastikkeita, sillä taloyhtiön puskurit ja kassa eivät ole läheskään aina riittäviä kustannusten nousuun.

– Se toki vaatii sen, että yhtiökokouksessa hallitukselle on myönnetty valtuudet periä ylimääräisiä hoitovastikkeita. Jos tätä ei ole myönnetty, mahdollisuudeksi jää ylimääräisen yhtiökokouksen pitäminen. Ylimääräisen vastikkeen periminen loppuvuonna ei tietenkään ole kovin mieluisa ”joululahja” osakkaille, Viljamaa sanoo.

Sähkön osuus kiinteistön kuluista on vain viisi prosenttia, sillä asukkaat tyypillisesti maksavat itse käyttämänsä sähkön kulutuksen. Sen sijaan lämmityskulut muodostavat jopa puolet taloyhtiön hoitovastikkeesta, sillä veden lämmittäminen maksaa taloyhtiöille.

TE: Yhtiövastike voi kasvaa jopa sadalla eurolla kuukaudessa

Isännöintiliitto ennustaa, että suomalaisten taloyhtiöiden vastikkeet tulevat nousemaan reilusti, kertoo Talouselämä. Kallistunut energian hinta tulee lisäämään lämmityskustannuksia, erityisesti veden.

Taloyhtiön lämmitysmuoto ja korjaukset vaikuttavat siihen paljonko vastike nousee. Kohoava kaukolämmön hinta voi vaikuttaa moniin taloyhtiöihin.

Lisäksi korkojen nousu tarkoittaa taloyhtiöiden korkokustannusten kasvua, mikä nostaa pääomavastikkeita

– Todennäköisesti tämän vuoden osalta hoitovastikkeiden nousu on keskimäärin noin 5–10 prosentin luokkaa. Voi olla, ettei yhtiökokouksessa hoitovastikkeita välttämättä ole nostettu, mutta tänä vuonna nähdään hyvin todennäköisesti enemmän sitä, että loppuvuonna taloyhtiöt joutuvat perimään ylimääräisiä vastikkeita, jos taloyhtiön puskurit ja kassa eivät ole olleet riittäviä kustannusnousuun, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa lehdelle.

Hoitovastikkeissa tapahtuva kymmenen prosentin nousu tänä vuonna merkitsee, että kuukausivastike nousee noin 20 euroa 50 neliön asunnoissa.

– Tämä tarkoittaa sadan neliön asuntoon reilun 40 euron korotusta. Jos korotukset ovat tulleet voimaan esimerkiksi heinäkuun alusta, tarkoittaa se vuoden loppuun mennessä noin 120 euron hoitokulujen nousua 50 neliön asuntoon ja noin 250 euron hoitokulujen nousua 100 neliön asuntoon, kertoo Viljamaa.

Vastikkeiden nyt korottamatta jättäminen tulee Isännöintiliiton mukaan kostautumaan ensi vuonna.

– Jos korotuksia ei tänä vuonna ole tehty, tarkoittanee se hyvin suurella todennäköisyydellä, että ensi vuoden yhtiökokouksessa voidaan joutua tekemään vielä huomattavasti korkeampi korotus hoitovastikkeeseen. 25 prosentin korotus tarkoittaisi kerrostalossa reilua sataa euroa sadan neliön asuntoon, sanoo Viljamaa.

Yllättävä käänne: Yksiöiden hinnat laskivat Helsingissä

Kerrostaloyksiöiden hinnat Helsingissä laskivat 1,2 prosenttia tämän vuoden huhti-kesäkuussa, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista ennakkotiedoista.

Tilanne on poikkeuksellinen, sillä tyypillisesti asuntojen hinnat ovat Helsingissä ovat olleet kasvussa.

Kerrostaloyksiöiden hintojen lasku ei kosketa vain Helsinkiä, sillä myös muissa suurissa kaupungeissa (Espoo-Kauniainen, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku) kerrostaloyksiöiden hinnat ovat kääntyneet laskuun. Muualla maassa kerrostaloyksiöiden hinnat nousivat 1,4 prosenttia. Kolmioiden ja sitä suurempien kerrostaloasuntojen hinnat nousivat suurissa kaupungeissa 2,3 prosenttia ja muualla maassa 0,6 prosenttia.

Rivitaloasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 1,9 prosenttia ja muualla Suomessa 4,3 prosenttia.

Yleisellä tasolla asuntojen hintojen nousu näyttää taittuneen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan hintojen nousu on hidastunut etenkin suurissa kaupungeissa Tamperetta lukuun ottamatta. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjä vanhojen osakeasuntojen kauppoja tehtiin vuoden toisella neljänneksellä 11 prosenttia ja kesäkuussa 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021 vastaavana ajankohtana.

Kesäkuussa 2022 vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat ennakkotietojen mukaan 1,2 prosenttia koko maassa verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuotta aikaisemmin. Kuudessa suurimmassa kaupungissa sekä pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,5 prosenttia. Suurten kaupunkien ulkopuolella hinnat nousivat 2,7 prosenttia. Kesäkuussa hinnat nousivat Tampereella 4,5 prosenttia, kun taas Turussa ne laskivat 5 prosenttia.

Toisella neljänneksellä osakeasuntojen hinnat ovat nousseet useimmissa maakunnissa verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan. Eniten hinnat nousivat Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa. Hinnat laskivat Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä.

Ennakkotietojen mukaan uusien osakehuoneistojen kauppa on vähentynyt viime vuodesta, sillä uusien asuntojen kauppoja tehtiin koko maassa 45 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden toisella neljänneksellä. Ainoastaan Oulussa uusien asuntojen myyntimäärät kasvoivat.

Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden 2022 toisella neljänneksellä pääkaupunkiseudulla 3,2 prosenttia ja muualla Suomessa 4,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähtynä. Uusien asuntojen hinnat nousivat eniten Tampereella ja Jyväskylässä.

Huomioi nämä seikat asuntoa vuokratessa

Vuokra-asuntoa hakiessa on tärkeä ymmärtää, että sitova sopimus voi syntyä jo sähköposti- tai tekstiviestikeskustelussa tai jopa asunnon näytössä suullisesti, Suomen Vuokranantajat ry muistuttaa.

Käytännössä sopimus syntyy, kun toinen osapuoli ilmoittaa hyväksyvänsä toisen tekemän tarjouksen asunnon vuokraamisesta, edellyttäen että vuokrasopimuksen keskeiset ehdot ovat selvillä. Hyväksyvä vastaus vaikkapa sosiaalisen median viestintäkanavalla voi siis jo johtaa sitovaan sopimukseen.

– Melko yleinen käsitys on, että vuokrasopimuksen pätevyys vaatii sopimuksen allekirjoittamista. Näin ei kuitenkaan aina ole. Sitova sopimus voi syntyä myös niin, että vuokralainen hyväksyy vastauksellaan esimerkiksi sähköpostiin lähetetyn vuokrasopimuksen. Allekirjoituksen saaminen sopimusasiakirjaan ei siis ole mikään maaginen takaraja sille, mihin saakka kumma tahansa on oikeus vetäytyä sopimuksesta, kertoo lakimies Sami Hasunen tiedotteessa.

Vuokralaisehdokkaana kannattaa miettiä tarkkaan, kuinka pitkä oma asunnon tarve on. Vuokrasopimuksesta ei nimittäin aina pääse irti ihan hetkessä.

Vuokrasopimuksia on periaatteessa kahdenlaisia: toistaiseksi voimassa olevia ja määräaikaisia. Määräaikaiset vuokrasopimukset sitovat yleensä sovitun ajan loppuun saakka. Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset sen sijaan jatkuvat siihen asti, kunnes jompikumpi osapuolista irtisanoo sopimuksen, minkä jälkeen sopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua. Vuokralaisen irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on yhden kuukauden mittainen.

Suuressa osassa toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia on nykyään ehto, joka sallii irtisanomisajan alkamisen vasta tietyn ajan jälkeen.

– Usein ehtoa on tehostettu sopimussakolla, joka tulee maksettavaksi kertakorvauksena siitä, että on rikkonut sopimusta irtisanomalla sen ennenaikaisesti. Asuntoa hakevan kannattaa siis aina tarkistaa, milloin ja millä ehdoilla asuntoa voi vaihtaa, Hasunen muistuttaa.

Vuokra-asuntoa valitessa on tärkeä varmistua siitä, että pystyy maksamaan paitsi sovitut vuokrat ja vakuuden sekä myös kaikki vuokrasuhteeseen liittyvät erillismaksut, kuten esimerkiksi veden, sähkön ja laajakaistan. Lisäksi kannattaa tarkistaa, millä ehdoilla vuokrasuhteeseen liittyviä maksuja voidaan korottaa.

Asuntoa etsiessä on hyvä varautua maksamaan yleensä kahden kuukauden vuokraa vastaava vakuus. Vakuuden asettaminen ajallaan on tärkeää, koska solmittu sopimus voidaan jopa purkaa, jos vakuutta ei aseteta sovitusti. Lisäksi on mahdollista, että vuokralaisehdokkaalta kysytään henkilötakaajaa.

– Läheskään jokainen vuokranantaja ei vaadi takaajaa, mutta sellaisen hankkiminen voi helpottaa asunnon löytämistä, Hasunen neuvoo.

Näillä vinkeillä saat opiskelija-asunnon

Opiskelija-asuntojen haku käy vilkkaana ja näyttää palaavan pandemia-ajan jälkeen normaaleihin lukemiin, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas ennustaa.

Hakemusmäärät tippuivat pandemia-aikana enimmillään noin 20 prosenttia. Hoas odottaa hakijamäärien palaavan tänä vuonna pandemiaa edeltäneen ajan tasolle.

Korkeakoulujen valintakoetulokset ilmoitetaan viimeistään 8. heinäkuuta, ja ajankohta näkyy opiskelija-asuntojen hakemusmäärissä. Valtaosa opiskelupaikan saaneista jättää hakemuksensa tulospäivää seuraavan viikonlopun aikana.

– Kevään ja alkukesän hakemusmäärät viittaavat siihen, että olemme palaamassa pandemia-ajan jälkeen normaaleihin lukemiin, kertoo Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin asiakkuusjohtaja Pia Jaakola tiedotteessa.

Suosituimmista asunnoista käydään kovaa kilpaa, ja peräti 70 prosenttia asuntohakemuksista kohdistuu yksiöihin tai pieniin kaksioihin.

– Sijainti ja asumismuoto ovat opiskelija-asunnon haussa merkittävimmät kriteerit. Kun joustaa näissä, saa itselleen huomattavan edun asuntokilvassa, Jaakola kertoo.

Pääkaupunkiseudulle muuttaa vuosittain yli 20 000 nuorta. Asuntoa hakiessa kannattaa olla ajoissa ja asuntohakemus kannattaa lähettää heti, kun saa tiedon opiskelupaikasta. Mitä nopeammin hakemuksen saa matkaan, sitä paremmat mahdollisuudet asunnon saamiseen ovat.

Asuntokilvassa pärjää todennäköisimmin se, joka on valmis harkitsemaan muutakin kuin yksiössä asumista. Varmimmin ja nopeimmin asunnon saa, kun hakee soluasuntoa.

– Yksiötä voi joutua odottamaan pitkäänkin, mutta soluasunto löytyy yleensä nopeasti, vinkkaa Jaakola.

Mitä vähemmän asuntoa koskevia toiveita ja rajoituksia hakija esittää, sitä useampia asuntoja hänelle voidaan tarjota. Helsinkiin muualta muuttavat ovat hyvin tietoisia eri asuinalueista, ja monen nuoren toivelistalla on kantakaupunki ja kampusten läheisyys. Myös uudet asuinalueet kiinnostavat.

– Asunto löytyy nopeammin, jos on valmis asumaan hieman kauempana keskustasta. Onneksi pääkaupunkiseutu on täynnä viihtyisiä ja hyvien kulkuyhteyksien varrella olevia asuinalueita, Jaakola kertoo.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta saapuvat opiskelijat ovat Hoasin asuntojonossa etusijalla. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuvien kannattaa puolestaan varautua pidempiin jonotusaikoihin.

– Pääkaupunkiseutulaisten kannattaa odottaa pahimman ruuhkan yli. Heinä-elokuussa asunnon saaminen kestää jopa kolme kuukautta, mutta sen jälkeen tilanne helpottaa nopeasti, Jaakola sanoo.

Nämä kaupungit ovat nyt asuntosijoittajien suosiossa

Tampere on houkuttelevin kohde asuntosijoittajalle, kertoo Suomen Vuokranantajien ranking, jossa vertailtiin 27 kaupunkia asuntosijoittajan näkökulmasta.

Vetovoimaisiksi kaupungeiksi arvioitiin myös Turku ja Vantaa. Tampere kasvoi vuonna 2021 reilulla 3200 uudella asukkaalla, ja koronapandemian vaikutukset siellä ovat olleet vähäiset. Helsingissä väestönkasvu oli dramaattisesti hitaampaa.

– Itsekin seuraan tilannetta mielenkiinnolla, sanoo Sijoitusasunnot.com Groupin toimitusjohtaja Henri Neuvonen tiedotteessa.

Neuvosen mukaan monella suurella kaupungilla on ollut haasteita vuokramarkkinoilla. Osittain tämä johtuu koronasta, osittain siitä, että kaupunkeihin on rakennettu paljon pieniä asuntoja.

– Nyt on mielenkiintoinen tilanne, tuleeko tästä kaikkien aikojen vuokrasesonkikesä. Kaupunkeihin tulevat uudet opiskelijat, ja ne vanhatkin palaavat. Jos monissa kaupungeissa on tarjolla paljon vuokra-asuntoja, niin kuinka paljon tilanne muuttuu, ja muuttuuko parempaan suuntaan?

Neuvonen sanoo, että viime vuosina asuntobisneksessä on ollut vuokralaisen markkinat, ehkä jopa hiukan epäterveellä tavalla.

– On ollut liikaa ollut asuntoja tarjolla. Olen sitä mieltä, että markkina korjaa tilanteen jossain kohtaa. Eivät sijoittajat halua ostaa pieniä asuntoja määräänsä enempää, jos tuntuu, etteivät ne mene enää vuokralle. Sitten niitä ei enää rakenneta niin paljon.

Neuvonen ennakoi, että asuntojen rakentaminen alkaa vähentyä. Suuntaus näkyy vasta parin vuoden viiveellä.

– Ne ovat hitaita trendejä. Esimerkiksi Jyväskylä, jossa itse pidämme konttoria, on yksi haastavimmista kaupungeista. Jos rakentaminen vähenee, kysyntä ja tarjonta kohtaavat pikkuhiljaa.

Neuvosen mielestä Tampere on ollut jo monta vuotta sijoittajan näkökulmasta erinomainen kaupunki. Tosin hänen kokemuksensa mukaan eri tutkimukset kulkevat yleensä hieman jälkijunassa.

– Ymmärrykseni mukaan nytkin Tampereella on tilanne, että ei sieltäkään käsistä asuntoja revitä, ja tälläkin hetkellä sinne valmistuu todella paljon uusia asuntoja.

Neuvonen arvioi, että Tampere on pitkällä tähtäimellä hyvä sijoituskohde, mutta sielläkin saattaa hetkellisesti olla asuntoja liikaa vuokramarkkinoilla.

Hän uskoo, että korona on vaikuttanut negatiivisesti vahvemmin pääkaupunkiseudulla kuin esimerkiksi Tampereella.

– Pääkaupunkiseudulla varmaan erityisen innokkaasti odotetaan, mihin maailma menee, ja tekevätkö ihmiset jatkossa etätöitä. On myös Suomen sisäistä muuttoliikennettä pääkaupunkiseudulta pois.

Asiantuntija TE:lle: Tästä syystä asuntojen minimipinta-alaa tulisi nostaa

Arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi vaatii asuinhuoneistojen minimipinta-alan nostamista vähintään 25 neliömetriin. Tohtori kertoo perusteistaan TalousElämän haastattelussa.

Hänen mukaansa suurin syy on asumisterveys.

– 20 neliömetrin vähimmäisala on aivan liian pieni nykyisissä olosuhteissa, kun yksin asuvien määrä lisääntyy, väestö ikääntyy ja etätöiden tekeminen kotona yleistyy, Hautajärvi kertoo.

Nykyinen asuinhuoneiston minimipinta-ala on 20 neliömetriä. Se on peräisin vuodelta 1959.

Sen jälkeen lainsäädäntö muun muassa esteettömyyden osalta on muuttunut, ja esimerkiksi vessojen on oltava aiempaa suurempia.

– Asuntojen toimivuus, luonnonvalo ja lähiluonto edistävät henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Asumisterveys on tärkeä asia kansakunnan hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta, Haurajärvi päättää.