Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan tulorajat

Valtioneuvosto on päättänyt, että valtion tukemien vuokra-asuntojen eli ara-vuokra-asuntojen asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat koskevat sekä uusien asukkaiden valintaa että asunnon vaihtoa. Tulorajat eivät koske erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Tulorajat tulevat käyttöön ensi vuoden alusta lähtien.

Hallituksen tavoitteena on kohdentaa yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikea vuokrata asuntoa vapailta markkinoilta.

Asukkaat valtion tukemiin vuokra-asuntoihin valitaan lakisääteisten asukasvalintaperusteiden eli asunnon tarpeen, tulojen ja varallisuuden perusteella.

Asukasvalinnan edellytyksenä on, että yhden hengen ruokakunnan tulot ovat enintään 3 540 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi 18 vuotta täyttänyt aikuinen, kunkin aikuisen osalta tulorajaa korotetaan 2 480 euroa.

Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, tulorajaa korotetaan ensimmäisestä lapsesta 650 euroa. Kustakin seuraavasta lapsesta tulorajaa korotetaan 600 euroa. Tuloksi ei lueta muun muassa asumistukea, lapsilisää, elatusapua, elatustukea, äitiysavustusta, opintotukea ja omaishoidon palkkiota.

– Tavoitteena on varmistaa, että ara-vuokra-asuntoihin ei valita hyvätuloisia asukkaita, jotta yhteiskunnan tuki kohdistuu paremmin pienituloisille. Tulorajat on asetettu tasolle, joka ei johda radikaaleihin muutoksiin ara-vuokra-asuntojen asukasvalinnassa. Asukasvalinnan tulorajojen lisäksi ministeriössä selvitetään mallia, jossa ara-asunnon vuokra nousisi asukkaan tulojen noustessa, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).

Muutos koskee vuokra-asuntoja, joiden tuotantoa valtio on tukenut vuoteen 2007 saakka käytössä olleella aravalainalla tai nykyisin käytössä olevalla pitkällä korkotuella. Lyhyellä korkotuella tuetuissa vuokra-asunnoissa samansuuruiset tulorajat ovat jo käytössä.

Asukasvalintaperusteista, mukaan lukien tulorajoista, voidaan poiketa muun muassa kiireellisissä tilanteissa tai silloin kun asukasvalintaperusteet täyttäviä hakijoita ei ole. Muuttotappioalueilla asuntojen käyttöaste on heikentynyt, ja poikkeussäännökset ovat tarpeen muun muassa asuntojen tarjoamiseksi työhön tuleville.

Valtaosa suomalaisista ei tiedä yhtä asiaa taloyhtiöstään – ”vähentäisi päästöjä, säästäisi rahaa”

Valtaosa taloyhtiössä asunnon omistavista suomalaisista ei tiedä oman kotitalonsa energialuokkaa, selviää tuoreesta OP Ryhmän kyselystä.

– Energiatehokkuuden parantaminen vähentäisi päästöjä, säästäisi asukkaiden rahaa ja parantaisi myös asumismukavuutta, OP:n asiaa koskevassa tiedotteessa todetaan.

OP Ryhmä kysyi Taloustutkimuksen teettämässä tutkimuksessa, tietävätkö taloyhtiöiden osakkaat oman kotitalonsa energialuokan. 67 prosenttia taloyhtiössä asunnon omistavista vastaajista ei osannut kertoa oman yhtiönsä energialuokkaa. Kysymykseen vastasi 421 taloyhtiön osakasta.

– Osakkaiden kannattaisi kiinnittää huomiota yhtiön energiatehokkuuteen jo siksi, että energiatehokkaassa talossa asuminen on edullisempaa kuin energiaa tuhlaavassa taloyhtiössä. Kevään yhtiökokouksissa kannattaa katsoa remonttisuunnitelmia esimerkiksi kymmenen tai viidentoista vuoden tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä energiatehokkuutta parantava remontti voi säästää itsensä takaisin, OP Ryhmän pk-yrityksistä vastaava johtaja Heikki Peltola sanoo tiedotteessa.

Energialuokka löytyy kiinteistön tai taloyhtiön energiatodistuksesta, ja se ilmaistaan kirjaimilla A-G. Energialuokkaan A kuuluva talo tai taloyhtiö on energiatehokkain, eli se kuluttaa vähiten energiaa.

Jos omaa asuntoa haluaa myydä tai vuokrata, tarvitaan silloin energiatodistus, joka puuttuu vielä suurelta osalta suomalaisia taloyhtiöitä. Energian hinnan noustua asunnon ostajat alkoivat kiinnittää huomiota aiempaa enemmän esimerkiksi myytävän kiinteistön lämmitysmuotoon.

– Kiinteistön energiankulutus on ratkaisevan tärkeää myös päästövähennysten kannalta. Suurimmat päästövähennykset ja samalla suurimmat säästöt asukkaille voidaan saavuttaa nimenomaan niissä taloissa, joiden energialuokka on huonoin. Siksi jokaisen kiinteistön omistajan kannattaisi ainakin selvittää oman kiinteistön energialuokka ja pohtia energiatehokkuuden parantamista, OP Ryhmän henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Satu Nurmi sanoo tiedotteessa.

OP muistuttaa, että energiaremontin tekeminen voi lisätä ostajien kiinnostusta asuntoa kohtaan muuten alavireisillä asuntomarkkinoilla.

Energiatehokkuutta parantavia remontteja ovat esimerkiksi lämmitysjärjestelmän uusiminen tai ikkunoiden tiivistäminen.

Hyväkuntoiset omakotitalot ovat ostajien suosiossa

Huoneistokeskus tutki välittäjäbarometrilla, millainen on tulevan kesän omakotitalokaupan tilanne ja millaiset omakotitalot kiinnostavat eniten ostajia. Vastanneiden välittäjien enemmistö ennustaa omakotitalojen kauppamäärien kasvavan viime vuodesta.

Viime vuonna vanhoja omakotitaloja myytiin koko maassa kiinteistönvälittäjien kautta 13,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.

Erityisesti energiatehokkaat ja uudemmat omakotitalot ovat ostajien suosiossa. Hyväkuntoisten omakotitalojen kaupan uskotaan vilkastuvan viime vuodesta suosituilla asuinalueilla, kun taas huonokuntoisten kiinteistöjen myyjien on varauduttava pidempiin myyntiaikoihin.

Välittäjien mukaan uudehkoja, alle kymmenen vuotta vanhoja taloja hakee noin puolet omakotitalojen ostajista. Kiinteistön ikä ei kuitenkaan ole ainoa merkittävä tekijä. Tärkeintä on, että kiinteistöstä on huolehdittu ammattitaidolla ja tarvittavat korjaukset on tehty ajallaan.

Tavallisin omakotitalon ostaja on nyt lapsiperhe, joka asuu jo alueella ja haluaa päiväkotien ja koulujen säilyvän ennallaan tutussa ja hyväksi havaitussa ympäristössä.

Makuuhuoneiden riittävällä määrällä on nyt aikaisempaa suurempi painoarvo, vaikka toiveet omakotitalojen kokonaisneliömäärästä eivät ole kasvaneet. Kysytyin omakotitalojen koko on 120-150 neliömetriä, vaikka pienempien omakotitalojen kysyntä onkin hieman kasvanut

– Ensimmäisenä ja kaikkia asunnonvaihtajia nyt mietityttävä asia eli korot ja lainan saanti. Seuraavana nykyisen asunnon arvo ja mahdollinen kauppahinta sekä uuden asunnon hankintaan tarvittava välirahan määrä. On selvää, että omakotitaloa hankittaessa myös kiinteistön kunnolla ja mahdollisilla remonttitarpeilla on suuri vaikutus päätöksen tekoon, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius sanoo.

Omistusasumista ei pidetä enää niin järkevänä

Asunnon ostaminen ei ole suomalaisnuorten mielestä niin hyvä tapa vaurastua kuin aikaisemmin, selviää Danske Bankin tuoreesta Ensiasunnon ostajat 2024 -kyselytutkimuksesta.

Omistusasumisen taloudellisten perusteiden painoarvo on laskenut selvästi kahdessa vuodessa. Nyt vastaajista 63 prosenttia perustelee asunnon ostamista taloudellisella järkevyydellä. Kun tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2022, omistusasumista piti taloudellisesti järkevänä 72 prosenttia vastaajista.

Myös muut omistusasumisen taloudelliset perusteet ovat menettäneet merkitystään. Kaksi vuotta sitten 37 prosenttia vastaajista piti omistusasumista vuokraamista halvempana vaihtoehtona, kun nyt osuus on pienentynyt 24 prosenttiin.

Myös niiden osuus, jotka ajattelevat omistusasumisen kerryttävän varallisuutta tai jotka pitävät omistusasuntoa hyvänä sijoituksena, on laskenut kahden vuoden takaisesta. Omistusasuminen koetaan Helsingissä ja Uudellamaalla muuta maata useammin taloudellisesti järkevämmäksi kuin vuokraaminen.

Danske Bank Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jens Wiklundin mukaan asunnon ostajien tilanne on kääntynyt muutamassa vuodessa päälaelleen, ja siksi korkojen nousu, inflaatio ja epävakaa taloustilanne näkyvät tutkimustuloksissa.

– Silti monelle omistusasumisesta haaveilevalle asunnon hankinta on edelleen fiksu taloudellinen päätös ja keino kerryttää varallisuutta. Ennusteemme mukaan asuntojen hinnat kääntyvät tänä vuonna nousuun. Kasvukeskuksissa asuntojen hintojen odotetaan pitkällä tähtäimellä kehittyvän vähintään kuluttajahintojen mukaisesti, sanoo.

Oma pärjääminen huolestuttaa

Tällä hetkellä ensiasunnon hankintaa hidastavat erityisesti korkeat hinnat, oma tulotaso ja säästöjen puute. Asuntojen hinnat haittaavat kahta kolmesta ensiasuntojen ostajasta tällä hetkellä, mikä on selvästi enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.

Omaan taloudelliseen pärjäämiseen ja yleiseen taloustilanteeseen liittyvät huolet ovat myös yleistyneet. Suomen tulevaisuuteen liittyvä taloudellinen epävarmuus hidastaa etenkin naisvastaajien ensiasunnon ostopäätöstä (55 %).

– Kun yleinen taloustilanne on kiristynyt, on ymmärrettävää, että ensiasunnon ostoon liittyvät taloushuolet ovat lisääntyneet. Tilastot kuitenkin kertovat, että asuntojen hinnat ovat tällä hetkellä edullisempia suomalaisten tulotasoon nähden kuin kaksi vuotta sitten, Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala sanoo.

– Tutkimuksen mukaan useimmat ensiasunnon ostajat etsivät itselleen ensisijaisesti kotia, eivät sijoituskohdetta. Asumisen valintoja ei pidäkään tarkastella ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta vaan huomioida omat tarpeet ja toiveet laajemmin, hän muistuttaa.

Ensiasunnon ostajat 2024 -tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Danske Bank Suomen toimeksiannosta. Kysely toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 24.-31.1.2024 Manner-Suomen suomenkielistä väestöä edustavalla näytteellä. Kyselyyn vastasi määräajassa 1 124 kohderyhmään kuuluvaa vastaajaa, jotka edustavat tässä tutkimuksessa noin 1,5 miljoonaa 18–39-vuotiasta suomalaista.