Verkkouutiset

Asuminen

HS: Uuden kerrostalon asunnoista lähes kaikki ovat myymättä

08.06.2023 | 18:54

Helsingin Meilahteen on valmistunut seitsemänkerroksinen kerrostalo, jonka asunnoista lähes kaikki ovat myymättä. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Maaliskuussa valmistuneessa talossa on 52 asuntoa. Niistä vain kahdessa on tällä hetkellä asukkaita. Loput 50 asuntoa ovat edelleen myymättä.

Kiihtyvän inflaation ja nousevien korkojen vuoksi uusien asuntojen kauppa on vähentynyt. Talon rakentaneen YIT:n edustaja myöntää HS:lle, että keväällä valmistuneessa kohteessa on useita myymättömiä asuntoja haastavan markkinatilanteen takia.

– Korkojen nopea nousu on yllättänyt meidät. Tällä on ollut vaikutusta meidän asunto­kysyntään. Meillä on kuitenkin vahva usko, että nämä talot eivät tule tyhjiksi jäämään, kun mietitään vaikka asuntojen sijaintia, rakentaja sanoo HS:lle.

Kyseinen kerrostalo on osa niin kutsuttua Töölöntullin­kadun kirjailija­korttelia. Samassa ryppäässä on punasävyisen kerrostalon lisäksi kaksi kerrostaloa, jotka molemmat ovat eri taloyhtiöiden omistuksessa.

Asuntomarkkinoilla mullistus – ”Ostat asunnon ja myyjä maksaa kaupoilla sinulle”

08.06.2023 | 09:38

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus ennustaa Twitter-julkaisussaan, että Suomen asuntokaupassa voidaan pian nähdä erikoinen käänne.

Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypo-pankin pääekonomistina pitkään työskennelleen Brotheruksen mukaan on mahdollista, että pian nähdään asuntokauppoja, joissa myyntihinta on jopa negatiivinen. Tämä tarkoittaisi, että asunnon ostaja itseasiassa saisi myyjältä rahaa kaupan yhteydessä.

Pääekonomistin ennustama käänne johtuu pitkälti inflaation ja korkojen nousun myötä kallistuneista yhtiölainoista ja vastikevastuista.

– Ostolla ei oikeasti tienaa – iso yhtiölaina ja vastikevastuu siirtyy samalla. Myyntihinnan ja velattoman hinnan ero iso, Brotherus kirjoittaa.

– Tilanne silti uusi ja hullunkurinen: ostat asunnon ja myyjä maksaa kaupoilla sinulle!

 

Nämä ovat kalleimmat ja halvimmat mökkikunnat

07.06.2023 | 17:22

Kalleimmissa kunnissa kuntakohtaisia maksuja lankeaa mökkiläiselle maksettavaksi lähes kaksinkertainen määrä verrattuna edullisimpaan kuntaan, ilmenee Omakotiliiton tekemästä selvityksestä. Maksut ovat nousseet viime vuodesta keskimäärin 8,6 prosenttia.

Kalleimmat peruskustannukset ovat tänä vuonna Kuopiossa, Kangasalla ja Savonlinnassa. Näissä mökkiläinen maksaa kiinteistöveroa, sähkömaksua ja jätemaksua lähes 1 250 euroa vuodessa.

Edullisinta mökkeily on Oulussa, jossa summa on 662 euroa. Eroa kärki- ja häntäpään välillä on näin ollen 589 euroa.

Keskimäärin mökkiläiselle lankeaa maksettavaksi kuntakohtaisia maksuja 981 euroa vuodessa.

Viime vuoteen verrattuna kiinteistövero on noussut keskimäärin 4,4 prosenttia, sähkömaksut 11,3 prosenttia ja jätemaksut 7,4 prosenttia.

– Ihmisten kukkaroa rasittavat kohonneet asumiskustannukset, ja mökkikustannusten nousu tähän päälle rajoittaa kyllä kotitalouksien mahdollisuutta muuhun kuluttamiseen, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander tiedotteessa.

Osassa kunnissa sähkömaksut ovat kohonneet lähes kolmanneksella viime vuodesta. Pälkäneellä, Hämeenlinnassa, Asikkalassa ja Kangasalalla mökkeilevillä sähkömaksut ovat nousseet vuoden takaisesta 28,9 prosenttia, Naantalissakin 28,2 prosenttia.

Vertailun vuoksi sähkönhinnat ovat myös laskeneet joissain kunnissa, eniten Rovaniemellä (8,3 prosenttia laskua).

Sähkömaksut vievät kaikista kustannuksista 61 prosenttia. Sähkömaksuissa suurimman osan muodostaa selvityksessä sähkönsiirron perusmaksu (38 prosenttia ilman arvonlisäveroa). Kuitenkin myös energian hinnan osuus sähkömaksuissa on noussut viime vuosina (26 prosenttia).

Kalleimmat ja edullisimmat kunnat ovat pysyneet samoina viime vuodet. Vertailun mukaan kuntien perusmaksut ovat kalliita myös Mikkelissä, Asikkalassa, Hämeenlinnassa ja Paraisilla. Edullisempaa on Kouvolassa, Porissa, Rovaniemellä ja Raaseporissa.

Vertailussa on mukana 20 Suomen suurimpiin mökkikuntiin kuuluvaa kuntaa. Niissä on yhteensä reilu 130 000 kesämökkiä, eli yli neljännes koko maan mökeistä.

Mökkeilyn kustannukset laskettiin 50 neliömetrin kokoisessa ja 35 vuotta vanhassa puurakenteisessa mökissä, joka sijaitsee omalla, 4 500 neliömetrin tontilla ja jota käyttää neljä henkeä kesällä. Sähköä kuluu mökillä 1 000 kilowattituntia vuodessa.

Talsa: Näin moni saa asumistukea omistusasuntoon

07.06.2023 | 15:33

Kela maksoi viime vuonna asumistukia lähes 37 miljoonaa euroa omistusasunnoissa asuville ruokakunnille, Taloussanomat kertoo.

Asumistukea maksettiin lähes 15 000:lle omistusasunnossa asuvalle ruokakunnalle.

Kela tarkoittaa ruokakunnalla samassa kotitaloudessa pysyvästi asuvia henkilöitä.

Vuokralla asuvien lisäksi myös asumisoikeus- ja omistusasunnoissa asuvat ruokakunnat voivat hakea yleistä asumistukea asumismenoihinsa. Omistusasunnoissa asuville ruokakunnille maksettiin yleistä asumistukea vuonna 2022 keskimäärin noin 190 euroa kuukaudessa.

Kela laskee omistusasujien asumisen menoiksi suuren osan asuntolainan koroista. Asumismenoihin lasketaan 73 prosenttia asuntolainan kuukausittaisista koroista. Lisäksi asumisoikeus- ja osakeasunnoissa asumismenoiksi lasketaan myös vastike sekä erikseen maksettavat lämmitys- ja vesimaksut.

Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen arvioi Talsalle, että omistusasujille maksettavan asumistuen määrä on kokonaisuuteen nähden marginaalinen.

– Poliitikot ovat sen päättäneet, että asumistukea maksetaan sekä vuokra- että omistusasujille.

Yleisen asumistuen kokonaissummasta suurin osa menee vuokralla asuville ruokakunnille. Viime vuonna asumistukea sai lähes 370 000 vuokralla asuvaa ruokakuntaa. Yhteensä vuokralla asuville ruokakunnille maksettiin asumistukea 1,5 miljardia euroa.

Radan varret yksityisten asuntosijoittajien suosiossa

07.06.2023 | 12:18

Erityisesti sijoittajia kiinnostavien pienten asuntojen kauppamäärät ovat kasvussa uusien raideyhteyksien pysäkkien läheisyydessä, kertoo Huoneistokeskus.

– Helsingissä Raide-Jokerin reitin varren postinumeroalueilla kauppamäärissä on havaittu kasvua viime vuodesta. Yksiöiden ja kaksioiden tammi-toukokuun kumulatiiviset kauppamäärät ovat kasvaneet viime vuodesta esimerkiksi Itäkeskus-Marjaniemen (14,3 %), Viikin (11,1 %) sekä Metsälä-Etelä-Oulunkylän (12,5 %) postinumeroalueilla, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius.

Kerrostalokolmiota on myyty viime vuotta enemmän puolestaan esimerkiksi Maunula-Suursuon (10,0 %) ja Pihlajanmäen (7,1 %) postinumeroalueilla.

Espoossa Länsimetron ja Raide-Jokerin pysäkkien varsilla kerrostaloyksiöitä ja -kaksioita on myyty kumulatiivisesti viime vuotta enemmän Kaitaan (50,0 %) ja Pohjois-Tapiolan (16,7 %) postinumeroalueilla.

Kauppamäärät ovat kehittyneet suotuisasti myös Laajalahden postinumeroalueella, missä kerrostalo- ja rivitaloasuntoja on myyty kumulatiivisesti 33,3 prosenttia viime vuotta enemmän.

Vantaalle suunnitellun ratikan varrella on myös havaittu kauppamäärissä positiivista kehitystä. Pieniä yhden ja kahden huoneen kerros- ja rivitaloasuntoja on myyty kumulatiivisesti enemmän esimerkiksi Vaaralan (50,0 %) postinumeroalueella.

– Länsimäen postinumeroalueella vastaava kauppamäärä ylsi viime vuoden lukemaan. Raideyhteyksien kehitys vaikuttaa markkinadynamiikkaan ja odotettavissa on, että asuntojen sijoittajakiinnostus tulee lisääntymään myös Vantaalla ratikkapäätöksen myötä, sanoo Salenius.

Huoneistokeskuksen mukaan toukokuussa asuntomarkkinoilla näkyi piristymistä myös perheasuntojen kysynnässä ja kauppamäärissä.

Vaikka vanhoja asuntoja myytiin maanlaajuisesti 30,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan on suunta kuitenkin alkuvuotta positiivisempi. Kumulatiivisesti tarkasteltuna tammi-toukokuussa vanhoja on myyty noin 32,6 prosenttia viime vuotta vähemmän.

Muutos asuntomarkkinassa tulee näkymään pitkien asuntokauppaketjujen purkautumisella, kun kysyntä palaa tasaisesti kaiken tyyppisiin ja eri kokoisiin asuntoihin, Huoneistokeskus uskoo.

KL: Konkurssiin haettu taloyhtiö voi jäädä hankalaan välitilaan

06.06.2023 | 11:20

Miten käy taloyhtiölle, joka ajautuu konkurssiin, mutta konkurssi raukeaa yhtiön varojen puutteeseen? Tätä pohditaan Kauppalehdessä.

Konkurssiin haetulle taloyhtiölle saattaa olla vaikea löytää ostajaa, sillä rakennuksessa voi olla huomattavaa korjaustarvetta, kiinteistön arvo matala ja sijainti syrjäinen.

Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia toteaa Kauppalehdelle, että tällaisessa tilanteessa taloyhtiö osakkaineen voi jäädä ikävään välitilaan. Velvoitteet säilyvät, vaikka osakkailla ei käytännössä ole mahdollisuuksia niistä selviytyä.

– Tämä on kiperä tilanne. Jos rakennukset ovat jo vaaraksi ympäristölle, vaaraelementit pitäisi pystyä poistamaan tai purkaa rakennus. Purkaminen tietysti maksaa, Haltia sanoo KL:lle.

Haltian mukaan Suomessa tulisi luoda menettelytavat tilanteisiin, jossa taloyhtiö on varaton, eikä kukaan halua ostaa sitä.

Omaisuuden arvo voi olla jopa negatiivinen, mikäli kiinteistön rakennukset ovat purkukuntoisia.

– Yksityiselle taholle kiinteistöä voi olla vaikea työntää, jolloin kysymys kuuluu, ottaako sen haltuunsa kunta vai valtio. Jos tilanne on näin huono, käytännössä siis pitäisi kattaa veronmaksajien rahoilla tavalla tai toisella, Haltia pohtii.

Toistaiseksi taloyhtiöiden konkurssit Suomessa ovat olleet harvinaisia, eivätkä asiantuntijat ennakoi konkurssiaaltoa. Osakkaiden vastuu rajoittuu asunto-osakeyhtiössä omaan sijoitukseen, jonka voi konkurssissa menettää.

”Vievät helposti vuosia” – lähes kaikki asuntokauppojen riidat voisi välttää

06.06.2023 | 08:54

Yleisin asuntokauppariidan syy on vasta kaupan jälkeen selvinnyt laatuvirhe, kuten kosteus- tai homevaurio. Ongelman tutkiminen alkaa usein vasta homeoireista tai vaatteisiin tarttuvasta hajusta.

– Asuntokaupoissa, joissa olen ollut asiantuntijana tutkimassa kohdetta riitavaiheessa, yleisin ongelma on ollut se, että kuntotarkastus on tehty alun perin puutteellisesti, Raksystems Insinööritoimisto Oy:n rakennusterveysasiantuntija Jussi Mertanen kertoo tiedotteessa.

Mertasen mukaan kuntotarkastus on voitu ajatella lainansaannin ehtona, jolloin sen sisältöön tai tekijän pätevyyteen ei ole kiinnitetty tai osattu kiinnittää huomiota. Hän huomauttaa, että kuntotarkastusta tilatessa kannattaa varmistaa, että se tehdään alan suoritusohjeen mukaisesti ja että kuntotarkastaja sitoutuu kirjallisesti noudattamaan suoritusohjetta etukäteen tehtävässä tilaussopimuksessa.

– Jos kuntotarkastukset olisi tehty alalla yleisesti hyväksytyn suoritusohjeen mukaisesti, niin väittäisin, että asuntokauppariitoja olisi hyvin vähän. Jopa 95 prosenttia pystyisi estämään sillä, Mertanen kertoo.

– On piilovirheitä, joita ei voi löytää kuntotarkastuksessakaan, ja muita yksittäisiä syitä riidoille, mutta hyvällä valmistautumisella on valtava merkitys.

Hän kertoo, että tyypillisiä virheitä 1950-1960 -luvuilla rakennetuissa kohteissa ovat etenkin puurakenteisten alapohjien vauriot. 1970-1980-luvuilla rakennetuissa kohteissa vaurioita löytyy puolestaan valesokkeleista.

– Raksystemsin vuosina 2016–2020 tekemän noin  15 000 kuntotarkastuksen tilaston perusteella kuntotarkastuksen aikana löytyy vähintään yksi vaurioitunut rakenne noin 20 prosentista eli joka viidennestä pientalosta. Vähintään kahdesta rakenteesta vaurioita löytyy noin 5 prosentista kohteita. Ennen vuotta 1939 rakennetuista taloista lähes joka toisesta talosta löytyy vaurio ja 2000-luvulla rakennetuista noin kolmesta prosentista, hän kertoo tilastoista.

– Usein riitatapauksissa ostaja joutuu myös maksamaan kymmeniätuhansia. Ikävintä on se, että riitatapaukset vievät helposti vuosia. Pisimmät käräjä- ja hovioikeuden läpikäyneet tapaukset ovat itselläni kestäneet 4-5 vuotta.

Korkojen nousu huolestuttaa asuntovelallisia

01.06.2023 | 07:01

Koron nousun uhka herättää suomalaisten asuntovelallisten keskuudessa huolta, ja monet etsivät keinoja varautua siihen.

Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan yleisin keino varautua korkojen nousuun on säästöjen kartuttaminen. Vastaajista joka viides ilmoittaa käyttävänsä korkokattoa tai korkosuojaa.

Yleisin keino varautua koron nousuun ovat säästöt, joita on hankkinut noin kolmannes vastaajista. Toiseksi yleisimpänä keinona mainitaan korkokatto tai korkosuoja, jota hyödyntää 22 prosenttia vastaajista. Lisäksi 15 prosenttia vastaajista korostaa kulujen nousun tiedostamista, suunnitelmallisuutta ja kulujen mitoitusta osana varautumista.

Tutkimuksesta käy ilmi myös, että joka neljäs asuntolainan ottaneista vastaajista kokee asuntolainaansa liittyvän riskejä. Tämä luku on kasvanut edellisvuosiin verrattuna. Erityisesti nuoremmat ikäryhmät, kuten 15–39-vuotiaat, näkevät riskejä muita enemmän.

FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila pitää kotitalouksien huolta ymmärrettävänä.

– Korkotason nousu on ollut nopeaa ja voimakasta. Moni ehti viime vuosien aikana jo tottua nollakorkomaailmaan, jossa lainojen korkokulut olivat hyvin pieniä. Tämä vaihe on nyt jäänyt taakse ja olemme palanneet aikaan, jossa rahalla on hinta. Talouden kannalta tämä on terve tilanne, mutta monille velkaantuneille se voi aiheuttaa ongelmia.

Kyselytutkimuksen mukaan asuntolainaa koskevien riskien joukossa suurin huoli liittyy korkotason merkittävään nousuun. Tämä viittaa siihen, että asuntovelalliset ovat herkkiä korkojen vaihteluille ja pelkäävät korkeampien korkojen vaikutusta taloudelliseen tilanteeseensa.

Mattila rohkaisee kansalaisia olemaan aktiivisia oman taloutensa suhteen.

– On tärkeää, että jokainen tarkastelee omaa taloudellista tilannettaan ja tekee tarvittavat toimenpiteet varautuakseen mahdollisiin korkojen nousuihin. Säästäminen on aina hyvä keino luoda puskureita erilaisia ikäviä yllätyksiä vastaan. Lisäksi markkinoilla on tarjolla korkokattoja ja -putkia, ja pankin kanssa voi myös keskustella maksuohjelmien muutoksista. Neuvot kannattaa hakea ajoissa asiantuntijoilta, kuten pankista tai talousneuvojilta, jotka voivat antaa yksilöllistä ohjeistusta, hän sanoo.

Jalka nousemassa jarrulta asuntokaupassa, lainojen kysyntä palasi 2019 tasolle

31.05.2023 | 09:40

Asuntokauppa on jatkunut vaisuna alkuvuoden ja kauppamäärät olivat huhtikuussakin noin 30 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Kuluttajien luottamus on kuitenkin parantunut ja hintojen lasku on pysähtymässä, selviää Nordean asuntomarkkinakatsauksesta.

Asuntokauppa saa vauhtia, kun kotitalouksien ostovoima paranee loppuvuodesta muun muassa kesän palkankorotusten, korkojen nousun tasaantumisen ja inflaation hidastumisen ansiosta.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat huhtikuussa koko maan tasolla 6,2 prosenttia ja suurissa kaupungissa 6,7 prosenttia vuodentakaista. Lasku on ollut nopeinta yksiöissä ja omakotitaloissa.

– Asuntohintojen laskun pysähtymisestä on saatu merkkejä viime kuukausina ja hintojen pohjat alkavat arviomme mukaan olla jo lähellä. Odotamme, että koko maan tasolla hinnat laskevat 7 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 10 prosenttia viime vuoden huipputasoista. Tänä vuonna valmistuu vielä runsaasti asuntoja, mikä pitää hintakehityksen vaisuna myös loppuvuonna. Merkittävää hintojen nousua joudutaan odottamaan ensi vuoteen, sanoo tiedotteessa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Asuntolainojen kysyntä on palannut vuoden 2019 tasolle ja pankkien luotonmyöntöperusteet ovat ennallaan, mutta asuntolainojen nostoa hidastaa asuntokauppojen lisääntynyt ketjuttaminen.

– Lainojen stressitesti on osoittanut toimivuutensa ja suomalaiset selviävät yhä hyvin asuntolainoistaan. Oman talouden sopeuttamisen lisäksi korkosuojaukset ja kertyneet säästöt vaimentavat asumiskulujen kasvua. Kauppa-ajat kuitenkin kasvavat, kun epävarmassa markkinatilanteessa nykyinen asunto halutaan myydä pois ennen uuden ostoa, jolloin vähintään kahden kaupan pitää tapahtua samanaikaisesti, Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala kertoo tiedotteessa.

Omistusasumisen kustannuksissa ei kannata pysähtyä tuijottamaan pelkkiä oman asuntolainan korkomenoja. Esimerkiksi asunto-osakkeen kohdalla kulut muodostuvat yhtiövastikkeesta, asuntolainan koroista ja lyhennyksistä, sähkö- ja vesimaksuista sekä erilaisista remonteista.

– Asumisen taloustaidoissa on parannettavaa. Esimerkiksi vasta nousseiden korkojen myötä moni on ymmärtänyt, että myös taloyhtiölaina on omaa lainaa, jota maksetaan rahoitusvastikkeen muodossa. Osittain tämän takia nousseet asumiskustannukset ovat tulleet yllätyksenä, Kostiainen huomauttaa.

Kostiainen on laskenut, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla keskimääräisen 50 neliön osakeasunnon asumismenot ovat kokonaisuudessaan 1 378 euroa kuukaudessa ilman mahdollisia remonttikuluja.

– Kasvua on tullut vuodessa 243 euroa etenkin korkojen nousun takia. Toisaalta asuntohinnat ovat laskeneet 247 euroa neliöltä, mikä on vähentänyt tarvittavan asuntolainan määrää 50 neliön asunnossa 13 700 euroa.

Korkojen noustessa vuokra-asumisesta on tullut aiempaa houkuttelevampaa. Omistusasuminen on Nordean mukaan kuitenkin edelleen vuokra-asumista edullisempaa, kun otetaan huomioon, että asuntolainan takaisinmaksu on varallisuutta kasvattavaa säästämistä.

Asumismuodon kannattavuutta ei kannata tarkastella vain kuukausittaisten asumismenojen perusteella.

-Vuokra-asumisen kokonaismenot ovat olleet tyypillisesti pienempiä kuin omistusasumisessa. Viimeaikaisten vastikkeiden ja korkojen nousun jälkeenkin omistusasunnon vastike- ja korkokulut jäävät kuitenkin vastaavan kokoisen asunnon keskivuokraa pienemmiksi sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa. Vuokraa vastaavalla summalla pystyykin lyhentämään myös asuntolainaa ja näin kerryttämään varallisuutta, Kostiainen sanoo.

Asuntohinnat laskivat huhtikuussa, tilastoissa pieni valonpilkahdus

30.05.2023 | 09:18

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat huhtikuussa ympäri Suomea. Koko maassa hinnat laskivat 6,2 prosenttia viime vuodesta. Kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat laskivat 6,7 prosenttia vuoden takaisesta ja näiden hinnat laskivat 5,1 prosenttia. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin.

Oulussa hinnat laskivat muita suuria kaupunkeja vähemmän, 0,7 prosenttia. Hinnat laskivat eniten Espoossa, yli 8 prosenttia. Helsingissä ja Tampereella hinnat laskivat yli 7 prosenttia.

Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin huhtikuussa 35 prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.

Hinnat kuitenkin nousivat viime kuussa 0,2 prosenttia edellisestä kuukaudesta.

– Asuntohintojen lasku on tasaantunut alkuvuonna. Koko maan osalta mennään ennusteen mukaan, pk-seudulla hieman ennustetta pienempää miinusta, tulkitsee tilastoista kuvan jakanut Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Nordean ennusteen mukaan aallonpohja hinnoissa olisi vasta tulossa.

Hypon ekonomisti Juho Keskinen korostaa tiedotteessa, että asuntojen hintojen lasku on ollut terve ilmiö tässä tilanteessa.

– Pitkään jatkuneen asuntomarkkinoiden nousukiidon jälkeen hintojen huojennus on oikeastaan merkki talouden terveestä toiminnasta. Asuntojen hinnat ovat aiemmin nousseet Suomessa tulojen ja vuokrien tahdissa, joten kuplan puhkeamisen sijaan kyse on ennemminkin markkinoiden sopeutumisesta kohonneisiin korkoihin ja sodan hyydyttämään kysyntään, Keskinen toteaa.

– Markkinat toimivat tilanteessa odotusten mukaisesti ja tarjoavat nyt mahdollisuuden omistusasunnon hankintaan aiempaa useammalle.

Asunnonostoaikeet jatkoivat laskuaan toukokuussa ja ovat nyt alempana kuin koronasulkujen aikaan keväällä 2020.

– Kaikkein vähiten asuntokauppoja suunnitellaan Itä-Suomessa, jossa alle viisi prosenttia kotitalouksista harkitsi asunnon ostoa seuraavan vuoden aikana. Koko maan osalta aikeita oli 12 prosentilla ja pääkaupunkiseudulla yli 16 prosentilla kotitalouksista. Itä-Suomen asunto- ja mökkimarkkinat ovatkin kärsineet venäläisturismin romahduksesta ja kauppapakotteista kaikkein eniten, kun myös venäläiset kiinteistönostajat puuttuvat alueelta kokonaan, Hypon Keskinen arvioi.

IL: Luteet pakottivat purkamaan arvoasunnon betonipinnoille asti

29.05.2023 | 11:23

Turun keskustassa sijaitseva asunto oli niin pahoin luteiden valtaama, että siihen oli tehtävä laajoja purkutöitä aina betonipinnoille asti. Asiasta kertoo Iltalehti.

Historiallisessa talossa sijaitsevasta 54 neliön kerrostalohuoneistosta jouduttiin poistamaan muun muassa kylpyhuoneen ja keittiötilan puiset rakenteet, koko huoneiston tammiparketti, lattian alusrakenne, katto- ja seinälevytykset ja kaikki kaapistot kuten myös keittiökaapit. Auki revitystä kylpyhuoneessa uudelleen asennukseen kelpasivat vain wc-pönttö ja hanat.

Kiistaa tuli kulujen maksajasta. Asunnon omistava yritys oli heti ludevahingon laajuuden selvittyä ilmoittanut tekevänsä huoneistossa peruskorjauksen. Asunto-osakeyhtiön mukaan sen ei tarvitse ennallistaa niitä tiloja, jotka osakas olisi joka tapauksessa remontoinut.

Oikeudessa kuultu luteiden torjunnan asiantuntija totesi, että asunnon ludeongelma oli poikkeuksellisen vaikea ja kaikkien puuosien purkaminen oli ollut välttämätöntä.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus katsoi, että asunto pitää ennallistaa luderemontin jälkeen ja velvoitti asunto-osakeyhtiön korvamaan osakkaalle muun muassa huoneiston perustasoon saattamisesta, perustasoon kuuluvista kaapeista sekä valvonta- ja rakennustehtävistä yhteensä 26 844 euroa korkoineen.

Lisäksi taloyhtiö joutuu maksamaan osakkaan oikeudenkäyntikulut 35 712 euroa korkoineen. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Luteita oli myös kerrostalon kolmessa muussa huoneistossa, mutta näiden asuntojen asioita ei käsitelty oikeudessa.

Asunnonostaja toivoo 60-90 neliön kotia, yksiöiden suosio laskenut

29.05.2023 | 10:47

Useimmat asunnon ostajat haluavat samanlaisia ominaisuuksia kodeiltaan, kertoo Huoneistokeskuksen Tulevaisuuden asuminen -tutkimus.

– Tutkimuksen mukaan suomalaiset kaipaavat kohtuukokoisia asuntoja. Toiveasunnon koko sijoittuu 60 ja 90 neliömetrin väliin. Kerros- ja rivitaloasunnoista haetaan ensisijaisesti kolmioita tai tilavia kaksioita, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius kertoo tiedotteessa.

– Kiinnostus pienempiin kaksioihin on pysynyt ennallaan ensiasunnonostajien ja yksinasujien keskuudessa, mutta yksiöiden suosio sen sijaan on laskenut etätöiden myötä. Omakotitaloa tulevana asuntonaan harkitsevat etsivät ensisijaisesti taloja, joissa on 3-4 makuuhuonetta.

Yleisimmät syyt asunnonvaihtoon ovat halu parantaa asumisen tasoa sekä perhetilanteen vuoksi muuttunut asuntotarve.

Ensisijaisesti haetaan kerrostaloasuntoja, joita uudeksi asunnokseen kaavailee noin puolet asunnonvaihtajista aina ensiasunnon ostajista eläkeläisiin.

Omakotitaloasumisesta haaveilevat erityisesti lisätilaa tarvitsevat lapsiperheet, rivi- ja paritaloasuminen puolestaan kiinnostaa enemmän ensiasunnon ostajia ja pienempää asuntoa etsiviä asunnonvaihtajia.

Asunnon ikä ei ole merkittävä tekijä toiveasunnon valinnassa, vaikka noin 40 prosenttia asunnonvaihtajista etsiikin ensisijaisesti enintään 10 vuotta vanhaa kiinteistöä. Asunnon ikää tärkeämmäksi kriteeriksi nousi nykyaikainen keittiö ja kylpyhuone.

Asunnonvaihtajat eivät ole pääsääntöisesti kiinnostuneita remonttikuntoisista asunnoista. Vastaajista noin 90 prosenttia etsii täysin remontoitua tai pientä pintaremonttia vaativaa asuntoa.

Tärkeimmät asuinympäristön ominaisuuksiin liittyvät toiveet ovat asuinalueen rauhallisuus ja siisteys, hyvä maine sekä luonnon läheisyys.

Ensiasunnon ostajille hinta on tärkein, kun taas lisätilan etsijöille ja pienempään muuttajille sijainti ja hinta ovat yhtä tärkeitä.

– Asuinympäristön rauhallisuuden ja siisteyden arvioi erittäin tai melko tärkeäksi yli 80 prosenttia suomalaisista, hyvän maineen 65 prosenttia ja luonnon läheisyyden 60 prosenttia vastaajista, Salenius sanoo.

Palveluiden osalta asuinalueella toivotaan olevan päivittäistavarakauppoja sekä hyvä julkinen liikenne. Terveydenhuoltopalveluiden läheisyys korostuu varttuneemmilla asunnonvaihtajilla ja lapsiperheillä päiväkotien ja koulujen läheisyys.

Talsa: Vuotoja vain kymmenen vuotta vanhoissa viemäreissä

28.05.2023 | 10:11

Jopa alle kymmenvuotiaista viemäriputkista löydetään nyt vuotoja. Tämä tarkoittaa yhä aiemmin tehtäviä remontteja. Syitä tälle kehityskululle on useita. Asiasta kertoo Taloussanomat.

– On paljon 1980- ja 1990-luvuilla rakennettuja taloja, joiden viemärit pitäisi jo saneerata. Pahimmillaan jopa kymmenvuotiaisiin putkiin tehdään hätäkorjauksia, Suomen Putkisto Palvelun työnjohtaja Tuomo Lumme kertoo.

Yksi syy tihentyneelle korjaustarpeelle on putkien paksuus. Uudemmat putket ovat nimittäin usein selvästi vanhempia ohuempia. Elinkaari voi olla jopa puolet lyhyempi.

– Vanhat valurautaputket saattavat olla jopa paremmassa kunnossa kuin uudet, Lumme toteaa.

Ohuuden lisäksi myös valmistusmateriaaleissa on eroa. Tämä vaikuttaa esimerkiksi syöpymisen kestoon.

Toinen syy saattaa löytyä työtavoista. Putkien sisäpinnoitteet nimittäin rikkoutuvat varsin herkästi jos niitä käsitellään väärin. Asennusvirheet ovat valitettavan yleisiä.

– Olemme havainneet viemäreiden 10-vuotiskuntotutkimusten yhteydessä, että monissa putkissa sisäpinnoite alkaa olla rikki. Ongelma vaivaa yleisesti 2000-luvulla käytettyä valurautaista viemäriputkityyppiä, Raksystemsin viemäriverkostoihin erikoistunut liiketoimintapäällikkö Kalle Lehtinen sanoo.

Pahimmillaan korjaustarpeita esiintyy jo muutamassa vuodessa edellisestä remontista.

– Sukituskorjauksia tehdään jo taloihin, joihin edes asukkaat eivät vielä ole muuttaneet, Lumme kertoo.

Myös ulkoisista syistä johtuvia tilanteita esiintyy. Tuomo Lumpeen mukaan esimerkiksi Helsingissä kaupungin viemärin tuuletus voi olla hoidettu kiinteistön viemäreiden kautta. Kaupungin putkista saattaakin löytyä suuria määriä kertynyttä ainesta, mikä tekee virtauksesta heikon.

– Sieltä tulee valtavat määrät kaasua, mikä rasittaa kiinteistön viemäreitä, hän kertoo.

Asuntomarkkinoilla nähtiin vastaavaa viimeksi 30 vuotta sitten

26.05.2023 | 07:00

Lainakorkojen nousu, uusien asuntojen valmistuminen ja epävarmuuden hyydyttämä kysyntä ovat painaneet asuntojen hinnat niin jyrkkään laskuun, että vastaavaa on nähty viimeksi 30 vuotta sitten vuonna 1993.

Hypon mukaan kysyntä voi elpyä jo kesästä lähtien, mikä näkyy hinnoissa viiveellä. Kauppaa käydään kolmanneksen verran vähemmän kuin vuosi sitten ja viidenneksen vähemmän kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019.

– Kaupankäynnin käänne kolkuttelee jo ovella, mutta hinnat seuraavat vasta viiveellä. Korkea inflaatio ja pitkittyvä korkopaine iskevät kuluvan vuoden hintakehitykseen enemmän kuin vielä vuoden alussa arvioitiin. Tilanne näyttää muuttuvan ensi vuonna, kun uusia asuntoja ei enää valmistu yhtä paljon ja korot vakiintuvat sekä kysynnän ennustetaan kasvavan, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee ajankohtaista markkinatilannetta.

Hypon ennuste asuntojen hinnoiksi koko maassa tälle vuodelle on -7,0 prosenttia ja ensi vuonna käännytään 2,0 prosentin nousuun. Pääkaupunkiseudun osalta vastaavat luvut ovat -8,0 prosenttia ja 3,0 prosenttia ensi vuonna.

Ostajilla on nyt aikaa ja tilaa

Keskisen mukaan asuntomarkkinoiden tervehtyessä hitaasti siirtymävaiheen aikana monelle ensiasunnon ostajalle ja asunnonvaihtajalle on vielä tarjolla tuhannen taalan paikka.

– Äkillisiin heräteostoksiin ei ole tarvetta, koska asuntoja on nyt tarjolla runsaasti ja kaupoilla voi perehtyä ostettavan kohteen tietoihin rauhassa, lisäksi reilulle tinkimiselle hinnasta on hyvää tilaa. Oman tilanteen ja tarpeen mukaan mitoitetut asuntokaupat saattavat osoittautua hyvinkin edullisiksi.

Keskinen toteaa, että ikuiselta tuntunut hintojen nousukausi keskeytyi, mutta valtaosa kasvukeskusten kodinomistajista on yhä ”voitolla”.

– Ja vaikka oman asunnon hinta olisi vähän laskenutkin, vastaavasti uuden, isomman hintakin on todennäköisesti laskenut, jolloin säästön voi itse asiassa saada välirahassa. Lisäksi on hyvä muistaa, että asuntokaupoissa on mahdollisuus tappion vähentämiseen verotuksessa, jos asunnossa on asunut alle kaksi vuotta. Näitä mahdollisia tappioita voi vähentää pääomaverotuksessa eli vaikkapa metsän myyntivoitoista tai sijoitusasunnon vuokratuloista, hän sanoo.

Markkina-alakulo näkyy verotuloissa

Asuntomarkkinoiden alakulo näkyy myös valtion tuloissa poikkeuksellisesti. Samaan aikaan, kun hallitusneuvotteluissa haetaan säästökohteita, pienenevät asuntokaupasta kertyvät varainsiirtoverot samaan aikaan Hypon arvion mukaan yli 200 miljoonaa euroa pelkästään tänä vuonna. Summa vertautuu samansuuruisiin haittaverojen nostoihin tai arvonlisäveron muutoksiin.

– Talousarviolaskelmissa lähdettiin vielä syksyllä siitä oletuksesta, että asuntokaupan arvo kasvaa ja veropotti hipoo aiempia ennätyksiä. Kaupan piristyminen korjaa tilannetta aikanaan, mutta koronavuoden 2021 kaltainen poikkeuksellinen miljardipotti jää haaveeksi myös ensi vuonna, Keskinen arvioi.

Joka neljäs uskoo asuntonsa arvon laskevan

24.05.2023 | 09:41

Joka neljäs suomalainen uskoo asuntonsa hinnan laskevan omalla asuinalueellaan lähivuosina. Danske Bankin teettämän tutkimuksen mukaan määrä on liki kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa.

Samassa ajassa vastaavasti myös usko oman asunnon arvonnousuun on heikentynyt. Luku on kahdessa vuodessa laskenut 51 prosentista 37 prosenttiin. Lisäksi nuorten korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten usko oman alueen asuntojen hintakehitykseen on laskenut selvästi. Tänä vuonna 49 prosenttia uskoo hintojen nousevan, kun vielä kaksi vuotta sitten osuus oli 70 prosenttia. Asuntojen hintojen laskuun uskoo joka viides.

Asuntojen hintojen kehitys ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan ole lisännyt huolta kehityssuunnasta. Kyselyyn vastanneista 35 prosenttia on vähintään jossain määrin huolissaan asuntojen hintojen kehityksestä omalla alueellaan. Vuonna 2021 sama luku oli 33 prosenttia.

– Suomalaiset ovat selvästi pohtineet, kuinka todennäköistä asuntojen hintojen nousu omalla alueella on. Nyt kun asunnot ovat hieman halventuneet, huomaamme etenkin asuntokaupoille uskaltautuneiden ensiasunnon ostajien tehneen paikoin todella hyviä kauppoja, Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala kertoo.

Danske Bankin ennusteen mukaan asuntojen hintojen laskusta suurin osa on jo nähty. Danske Bankin asuntomarkkinakatsauksen mukaan käytettyjen asuntojen hinnat laskevat hieman kesää kohden, mutta loppuvuonna hinnat kääntyvät jo nousuun. Ennusteessa käytettyjen asuntojen hinnat laskevat Suomessa tänä vuonna 5,5 prosenttia. Ensi vuonna pankki ennustaa asuntojen hintojen nousevan kuitenkin 4 prosenttia.

– Puhumme paljon kotien jälleenmyyntiarvoista, mutta kodin suurin arvo on sen käyttöarvo. Jos tarvitsee uuden kodin esimerkiksi perheenlisäyksen tai lasten poismuuton vuoksi, voi asunnon ostoajankohdan optimointi kääntyä nopeasti itseään vastaan. Kotia vaihtaessa on hyvä muistaa, että vaikka omastaan saisi nyt hieman vähemmän kuin odotti, myös uuden asunnon hinta on todennäköisesti samassa suhteessa pienempi, Takala kertoo.

 

Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441