Verkkouutiset

Asuminen

HS: Yksiöiden hinnat romahtaneet

Yksiöiden hinnat kääntyivät laskuun viime vuonna. Pieniä asuntoja on nyt paljon myynnissä eikä kauppa käy aiemmin totuttuun tapaan. Aiheesta uutisoi Helsingin Sanomat.

Syynä yksiöiden hitaalle kaupalle on sijoittajien vähentyminen asuntomarkkinoilta.

– Suurin syy on se, että sijoitusostaminen on nyt selkeästi harvempaa kuin aiemmin, sanoo Oikotien asuntojohtaja Anna Leinonen. Toisaalta osa asunnoista menee kaupaksi edelleen nopeasti.

– Osa asunnoista ei tahdo mennä kaupaksi lainkaan, osa menee entiseen tapaan. Halutulla sijainnilla olevat ja realistisesti hinnoitellut asunnot menevät nytkin nopeasti, Leinonen huomauttaa.

Yksiöiden myyjien kannattaakin vaurautua siihen, ettei asunnosta saa huippuvuosien hintaa.

– Jos haluat yksiöstäsi vuosien 2019–2022 hintatason, voit unohtaa myymisen vuosiksi. Ne ajat ovat ohi. Jos ostit kuumimpaan markkinaan yksiön uudiskohteesta tai vaikkapa Kalliosta, voit vähentää vähintään 1 000 euroa neliöltä tai jopa 1 500 euroa neliöltä, kertoo kiinteistönvälitysyhtiö Neliöt liikkuu LKV:n perustaja ja kiinteistönvälittäjä Andrei Koivumäki Oikotieltä.

 

Kokoomusedustaja esittää helpotusta ensiasunnon ostajille

Kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Pia Kauma esittää ASP-lainojen omarahoitusosuuden alentamista samalle tasolle markkinaehtoisten ensiasuntoon myönnettävien lainojen kanssa. ASP-lainassa alin hyväksytty omarahoitusosuus on kymmenen prosenttia, kun taas tavanomaisessa markkinahintaisessa ensiasunnon ostajalle suunnatussa lainassa se on vain viisi prosenttia. Kauma on jättänyt eduskunnalle kirjallisen kysymyksen aiheesta.

– ASP-järjestelmä on monelle nuorelle tärkeä väylä päästä säästämisen kautta kiinni omistusasumiseen, mikä taas on yksi yleisimmistä vaurastumisen keinoista suomalaisille. Alhaisempi omarahoitusosuus myös osaltaan kompensoisi ensiasunnon oston varallisuusverovapauden poistumisen aiheuttamia lisäkuluja, Kauma aloittaa.

Hallitus on suunnittelemassa ASP-lainojen maksimimäärien korottamista sekä ASP-säästämisen alaikärajan poistamista. Kauman mukaan omarahoitusosuuksien yhtenäistäminen täydentäisi näitä hyviä uudistuksia. Sillä olisi myös positiivinen vaikutus asuntomarkkinoihin.

– Hallituksen kaavailemat uudistukset ovat tärkeitä askelia ASP-järjestelmän kehittämisessä. Nuorten omistusasumisen tukemisen lisäksi omarahoitusosuuden alentaminen piristäisi asuntokauppaa ilman, että siitä syntyy merkittäviä kustannuksia valtiolle, Kauma jatkaa.

Kauman mukaan myös vaihtoehtoisia säästämismuotoja ASP-tileillä tulisi selvittää.

– Omarahoitusosuuden kertymistä voisi nopeuttaa mahdollistamalla tyypillisesti parempituottoisen rahasto- tai osakesäästämisen ASP-tilin yhteydessä. Etenkin suurissa kaupungeissa asunnot ovat kalliita, jolloin omarahoitusosuuden määrä ja pääoman tuoton merkitys korostuvat, Kauma päättää.

– ASP-säästäminen on hyvä keino päästä kiinni ensiasuntoon, eikä sen riskit valtiollekaan ole kohtuuttomat. Siksi kehittämistä nykyaikaan kannattaa jatkaa”, päättää Kauma.

Marraskuu oli paras kuukausi asuntokaupassa yli vuoteen – asiantuntija toiveikas suunnan kääntymisestä

Asuntokauppoja tehtiin marraskuussa lukumääräisesti eniten tämän vuoden kuukausista.

– Edellisen kerran asuntokauppoja tehtiin enemmän kuukaudessa vuoden 2022 syyskuussa. Hallituksen lokakuussa tekemä varainsiirtoveromuutos ja EKP:n päätös olla nostamatta ohjauskorkoja toivat aktiivisuutta asuntokauppaan, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta tiedotteessa.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämän KVKL Hintaseurantapalvelun mukaan marraskuussa Suomessa tehtiin yhteensä yhteensä 4524 vanhojen asuntojen kauppaa (+11,5 % ed. vuosi) ja 174 uudisasunnon myyntiä (-55,4 %), eli yhteensä 5,6 prosenttia enemmän kauppoja kuin viime vuoden marraskuussa.

Loma-asunnot, tontit ja muut välitysalan vaihdannan alaiset kohteet laskien marraskuun kokonaiskauppamäärä oli 5300 kappaletta, mikä on enää noin neljänneksen alle marraskuun viiden vuoden kappalemääräisen keskiarvon.

Edellisvuoteen nähden nousua kauppamäärissä oli pääkaupunkiseudulla noin viidenneksen (+19,6 %). Kaiken kaikkiaan käytettyjen asuntojen kauppamäärät suurissa kaupungeissa osoittivat viime vuoden marraskuun kauppamääriin verrattuna jopa voimakasta elpymistä.

Tampereella kauppamäärien nousu oli voimakkainta, peräti 44,3 prosenttia. Kauppa kävi hyvin myös Turussa (+27,0 %), Helsingissä (+25,7 %) sekä Kuopiossa (+25,0).

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat nousivat marraskuussa keskimäärin 0,5 % pääkaupunkiseudulla ja 5,2 % muissa suurissa kaupungeissa lokakuuhun verrattuna. Oulussa nousua oli jopa 10,9 % edelliskuukauteen nähden, Turussa 6,7 % ja Tampereella 3,3 %.

Vuoden takaiseen marraskuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla -6,4 % ja muissa isoissa kaupungeissa -0,9 %. Tampereella laskua on tullut -4,1 % ja Turussa -1,0 %, mutta Oulussa hinnat ovat nousseet 2,9 %.

– Käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat kääntyivät nousuun ja myyntiajat laskuun pk-seudun ulkopuolella. Omakotitalokaupassa myyntiajat pitenivät, mutta omakotitalojen kauppamäärät nousivat selvästi, mikä kertoo siitä, että pitkään myynnissä olleita omakotitaloista tehtiin marraskuussa kauppoja, Viljamaa analysoi.

Marraskuussa keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa pysyi samana kuin lokakuussa, 92 päivässä, ja muualla Suomessa myyntiaika lyheni kahdella päivällä 110 päivään. Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika piteni pääkaupunkiseudulla 130 päivään (lokakuussa 111 pv) ja muualla Suomessa 134 päivään (124 pv).

Jos kotitalouksien ostovoima jatkaa vahvistumistaan, inflaatio laskee nopeasti ja korkoennusteet jatkavat laskuaan, ensi vuoden asuntokauppa näyttää positiiviselta.

– Asuntohaaveiden toteuttaminen on ollut hyllyllä tämän vuoden aikana. Ensi vuosi näyttää näiden unelmien toteuttamiseksi houkuttelevalta. Asuntojen hinnat ovat laskeneet, varainsiirtoveroa on kevennetty, palkat nousussa ja korkoennusteet tulevat alaviistoon. Asuntoja on paljon tarjolla, joten ajankohta asunnon vaihdolle on otollinen, Viljamaa sanoo.

Uudiskohteiden kaupassa kiinteistönvälittäjien kautta ei nähty vielä marraskuussa merkittävää piristymistä. Vantaalla ja Jyväskylässä myytiin uudiskohteitakin enemmän kuin vuosi sitten.

– Varainsiirtoveroihin kohdistuvat muutokset ovat lisänneet kiinnostusta, mutta se ei vielä merkittävästi näy asuntokaupassa. Hallituksen on kuitenkin syytä selvittää hallitusohjelman mukaisesti tarkasti varainsiirtoveron vaikutukset. Varainsiirtovero on syytä poistaa kokonaan haitallisena muuttoverona, Viljamaa korostaa.

– Jo varainsiirtoveroon tehty kevennys lisää työn perässä muuttoa ja näkyy vahvempana työllisyytenä alueilla, joissa on työpaikkoja. Varainsiirtoveron poistaminen on siten myös järkevää työllisyyspolitiikkaa, hän jatkaa.

Epäsuhta asuntojen tarjonnan ja kysynnän välillä paisuu

Ensi vuonna kaupankäynti viriää selvästi, mutta hinnat kääntyvät selkeämpään nousuun vasta loppuvuodesta.

– Kaupungit kasvavat nyt nopeammin kuin koskaan, mutta uusien asuntojen aloitukset on pantu jäihin. Rakennusyhtiöiden myyntivarastot tyhjenevät kysynnän kasvaessa ja samaan aikaan uusia asuntoja valmistuu kasvukolmioon vähiten kymmeneen vuoteen. Tuloksena se, että hintojen nopeampi kirivaihe ajoittuu vuoteen 2025, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.

Hypon hintaennuste osoittaa koko maahan kuluvalle vuodelle laskua 6,5 prosenttia, joka tasoittuu vuositasolla 0,0 prosenttiin ensi vuonna. Pääkaupunkiseudulle Hypo ennustaa vastaavasti 7,8 prosentin lasku tälle vuodelle ja 0,0 prosenttia ensi vuodelle.

Korko-odotukset laskevat, mutta suomalaisten asuntolainojen viitekorot pysyttelevät vielä neljän prosentin lähimaastossa. Yleisimmän eli vuoden euriborin mukainen korontarkistus kulkee 12 kuukauden sykleissä, joten lainanottajan kannattaa seurata omia ehtojaan, jotta tietää, millaiseen korkoon hänen on syytä varautua.

Väestö kasvaa vauhdikkaasti

Suomen väestö kasvaa nyt nopeimmin vuoden 1956 jälkeen ja tämän vuoden väestönkasvu yltää yli 40 000 hengen. Selitys on vilkas maahanmuutto, sillä syntyvyys on painunut alimmilleen sitten vuoden 1833.

– Ristiriita on silmiinpistävä ja kehitys on yllättänyt väestöennustajat. Maahanmuuttoa selittävät tietenkin globaalit kriisit ja erityisesti Venäjän hyökkäyssota, sillä Ukrainasta tulleet yli 16 000 pakolaista näkyvät meillä tilastoissa juuri tänä vuonna, Keskinen kuvailee.

– Asuntomarkkinoilla ristiriita korostuu, sillä kasvukolmion kärjissä kaupungit kasvavat nopeammin kuin koskaan tilastohistoriassa. Kun siihen yhdistetään uusien asuntojen aloitusten romahtaminen, epäsuhta asuntojen tarjonnan ja kysynnän välillä paisuu vuoteen 2025 mennessä, hän jatkaa.

Väliraha ja oma maksukyky ratkaisevat

Asuntokauppa on virinnyt kuluvan vuoden marras-joulukuussa, merkittävässä määrin varainsiirtoveron muutosten ja korkokäänteen vuoksi. Markkinoiden syväjäätä ylläpitää kuitenkin yhä ajatus, että omalla asunnolla pitäisi tehdä voittoa. Hinnat ovat kuitenkin laskeneet kautta linjan.

– Seuraavankin hankittavan asunnon hinta on laskenut ja säntillisesti säästäneet, mahdollisesti ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaansa tehneet kotitaloudet ovat yhä edelleen vahvoilla, kun hakevat itselleen seuraavaa asuntoa, Keskinen huomauttaa.

Hän muistuttaa myös siitä, että veroporkkanasta huolimatta kannattaa olla tarkkana ja laskea oman talouden kannalta tärkeät asiat useaan kertaan.

– Kauppaa edistävien etuuksien sijaan kannattaa neuvotella korostetusti ostettavan asunnon hinnasta. Kekseliäät ”ruokalahjakortit” on syytä jättää syrjemmälle. Erityisesti uusien asuntojen kaupassa keskeinen tekijä on yhtiölainan suuruus, Keskinen neuvoo.

Käytettyjen asuntojen kaupassa puolestaan taloyhtiön kunto ja taustat sekä tontin omistus on selvitettävä ja otettava huomioon omissa päätöksissä.

Tämä on pääekonomistin mukaan asuntomarkkinoiden heikkouden keskeinen syy

Tilastokeskuksen mukaan asuntojen kauppamäärät pysyivät pohjalukemissa ja myyntiajat poikkeuksellisen pitkinä.

Kauppamäärät ja myyntiajat ennakoivat hintakehitystä puolisen vuotta eteenpäin, joten kestävää hintakäännettä ei vielä näy horisontissa, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

– Hallituksen muutokset varainsiirtoverossa lokakuun puolivälissä vaikuttavat kuitenkin loppuvuoden lukemiin. Veroedun poistuminen ensiasunnon ostajilta vuodenvaihteessa johtaa kauppojen ajoittamiseen vuoden loppuun, Brotherus toteaa.

Hänen mukaansa lokakuun lukuihin muutos ei vielä ehtinyt vaikuttaa, sillä ensimmäisestä näytöstä matka pankkiin allekirjoittamaan kauppakirjan vie vähintäänkin kuukauden.

– Marras- ja etenkin joulukuun kauppatiedoissa nähdään nousua, mutta taas tammikuusta tulee tylyn tyyni, kun ensiasunnon ostajien aalto on jo ajoittanut kaupat.

Tilastokeskus kertoi lokakuussa asuntojen hintaindeksin laskeneen 6,5 prosenttia edellisvuodesta. Samalla kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjen kauppojen määrä väheni kymmenen prosenttia viime vuodesta.

– Asuntojen hinnat ovat laskeneet merkittävästi vuoden 2022 alusta. Yksiöiden hinnat ovat laskeneet 14 prosenttia ja kolmioiden ja suurempien kerrostaloasuntojen seitsemän prosenttia. Vuoden 2022 alussa korot olivat vielä puoli prosenttia pakkasella, Venäjä ei ollut aloittanut rintamasotaa Ukrainaan ja (Sanna) Marinin (sd.) hallitus puuhasi koronanpassin lisärajoituksia ravintoloille, Brotherus muistelee.

Hänen mukaansa asuntomarkkinoiden heikkouden keskeinen syy on Suomen taloudelle aivan liian korkea korkotaso, mutta vaikeuksien takana on myös Venäjän sotatilasta johtuva poikkeuksellinen epävarmuus kuluttajille ja koronavuosien asuntokrapulan kipuilu.

– Pariin vuoteen palveluihin ei voinut kuluttaa normaalisti ja kulutus kohdistui korostuneesti koteihin, Brotherus kertaa.

– Asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna yli kuusi prosenttia, mikä tulee olemaan suurin koko vuoden sukellus yli 30 vuoteen. Viimeksi vuonna 1993 nähtiin suurempi lasku. Ensi vuoden alku on vielä vaikea aikaa, mutta vähitellen vähäinen uudistuotanto ja etenkin laskevat euriborit voitelevat kauppaketjuja koko maassa ja nostavat hintoja kasvukeskuksissa. Käänteen kohtaa kannattaa katsella Kallion sijaan tällä kertaa Tampereelta, Brotherus ennakoi.

”Asuntomarkkinat eivät tällä tunnelmalla käänny”

Ekonomistit kommentoivat Tilastokeskuksen tuoreita lukuja kuluttajien luottamuksesta.

Kuluttajien odotukset oman ja maan talouden suhteen ovat edelleen hyvin matalalla.

– Tällä tunnelmalla ei asuntomarkkinat käänny, eikä rakentaminen piristy. Kuluttajien luottamus pysyi marraskuussakin erittäin heikkona. Oman talouden nykytila, odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua jäivät yhä surkeiksi. Into hankkia kestotavaroita on hyvin matala, kommentoi Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

Myös Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna ennustaa asuntokauppaan ”pitkää talvea”.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala löytää luvuista sen valopilkun, että kuluttajien luottamus ei enää marraskuussa heikentynyt edelliskuukaudesta.

Asunnon ostoaikeiden määrä nousi marraskuussa hieman, mutta jäi keskitason alapuolelle.

– Asunnonostoaikeet nytkähtivät ylöspäin, syynä mitä ilmeisimmin hallituksen varainsiirtoverotoimet ja ohjauskoron nostojen päättyminen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen toteaa.

Marraskuussa ajankohtaa pidettiin edelleen keskimääräistä huonompana lainanotolle.

– Kuluttajat eivät näe ajankohtaa kovin otollisena lainanottoon, mutta pientä käännettä kuitenkin nähtävissä marraskuun luvuissa, jos oikein tarkasti katsoo, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Häiriköivän vuokralaisen häätöprosessi voi kestää jopa vuoden

Suomen Vuokranantajien teettämän kyselyn perusteella 81 prosenttia kaikista suomalaisista kannattaa lakia tai sopimusta rikkovan vuokralaisen häätämisen helpottamista ja nopeuttamista, kun vain seitsemän prosenttia vastustaa sitä.

Oikeusministeriö on asettanut tällä viikolla työryhmän huoneenvuokralainsäädännön päivittämiseksi. Vaikka vuokralainsäädäntö pääosin toimii Suomessa hyvin, ovat keinot häiriötilanteisiin puuttumiseksi Suomen Vuokranantajien mukaan auttamattomasti vanhentuneita.

Suomen Vuokranantajien lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullahin mukaan asumisrauhaa rikkovat ongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Lisäksi esimerkiksi häätöprosessi voi kestää nykyisellään jopa vuoden ja aiheuttaa kymmeneen tuhanteen euroon nousevat kustannukset vuokranantajalle.

– Oikeusministeriön työn aikana pitää miettiä laajasti eri keinoin, miten suomalaisten asumisrauha varmistetaan. Ministeriössä onkin hyvin tunnistettu päivitystä kaipaavia teemoja, ja monet päivitystarpeet ovat teknisiä ja helppo toteuttaa, yksityisiä vuokranantajia työryhmässä edustava Ahsanullah toteaa.

Kansalaiskyselyn perusteella myös valtaosa itse vuokralla asuvista (76 %) kannattaa häätöjen helpottamista.

– On hyvä muistaa, että vuokranantajan oikeuksien vahvistaminen ongelmatilanteissa parantaa merkittävästi myös vuokralaisten asemaa. Valtaosa kaikista vuokralaisista noudattaa lakia ja vuokrasopimusta mallikkaasti, mutta osa joutuu kärsimään pitkään esimerkiksi häiriköivistä naapureista, Ahsanullah muistuttaa.

– Yksi konkreettinen keino on tarkastella sitä, miten varoitukset saadaan todistetusti perille. Tällä hetkellä kirjallisen varoituksen välttely on liian helppoa ja sen toimitetuksi saaminen voi viedä huonossa tapauksessa kuukausia, hän kertoo.

Häädön hakeminen sohvalle on hölmöläisten hommaa

Häätöjen nopeuttamisen lisäksi Suomen Vuokranantajat esittää vuokranantajille oikeutta tyhjentää huoneisto itse silloin, kun vuokralainen ei enää käytä huoneistoa asumiseen. Järjestön juristien tietoon tulee jatkuvasti tapauksia, joissa vuokralaiseen ei saada mitään yhteyttä.

Pahimmillaan vuokralainen on poistunut kokonaan maasta. Avaimia ei ole palautettu, ja kun vuokranantaja käy tarkistamassa huoneiston, on sinne jätetty esimerkiksi vain vaatekassi ja rikkinäinen sohva.

– Nykyisin vallalla olevan oikeudellisen käsityksen mukaan huoneisto on tällöinkin edelleen vuokralaisen hallinnassa ja siten kotirauhan piirissä. Vuokranantajalla ei ole siten mitään muuta varmasti laillista keinoa toimia asiassa kuin hakea häätöä ensin käräjäoikeudesta ja viedä sen jälkeen häätötuomio ulosottoviranomaisen täytäntöönpantavaksi, Ahsanullah kertoo.

– Näitä tilanteita varten vuokranantajalle pitäisi ehdottomasti säätää oikeus tyhjentää huoneisto itse. Julkisen vallan kuormittaminen tällaisilla tilanteilla on veronmaksajien rahan polttamista taivaan tuuliin, Ahsanullah totaa.

Hänen mielestään sopimusvapautta korostava vuokralainsäädäntö toimii erittäin hyvin niin pitkään kun osapuolet toimivat sopimusten mukaisesti.

– Tosiasialliset keinot sopimusrikkomuksiin puuttumiseksi ovat kuitenkin puutteellisia. Nyt onkin korkea aika tarkastella viimeksi lähes 30 vuotta sitten päivitetyn lainsäädännön ajantasaisuutta. Olemme erittäin tyytyväisiä, että hallitusohjelmakirjausta lähdetään toteuttamaan nopeasti työryhmätyöskentelyn myötä, Ahsanullah toteaa.

Kantar Publicin tekemään kyselyyn vastasi 1 006 suomalaista 22.–29.9., ja se toteutettiin verkkokyselynä. Tutkimukseen osallistunut joukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä.

Asuntoaloitusten romahdus kasaa hintoihin ennennäkemätöntä nousupainetta

Tilastokeskuksen mukaan uusia asuntoaloituksia oli heinä–syyskuussa yli 20 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Kaikkien rakennushankkeiden aloitukset laskivat myös liki 20 prosentilla.

Heinä-syyskuun aikana rakennuslupia myönnettiin yhteensä 3 078 asunnolle eli 53 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Hypon ekonomisti Juho Keskisen mukaan poikkeuksellisessa laskussa uusimpaan tilastotietoon täytyy kuitenkin suhtautua aiempaa suuremmalla varauksella ja suurempikin pudotus on mahdollinen.

– Rakentamisen kustannuspuolella materiaalien hinnat ovat hellittämään päin, joskin kovasti kohoavat henkilöstökulut pakottavat nyt monet rakennusalan toimijat pohtimaan myös ikäviä säästötoimenpiteitä. Rakennusalan konkurssien määrä tuleekin tänä vuonna kasvamaan korkeimmilleen kymmeneen vuoteen, Keskinen arvioi.

– Alan tulevaisuus riippuu keskeisesti asuntojen kysynnästä, mutta kauppamäärien mahdollinen toipuminenkaan ei vielä yksin käännä näkymiä edes kohtalaiselle tasolle, kun myymättömien asuntojen määrä on suuri ja uusia asuntoja valmistuu yhä poikkeuksellisen paljon, hän lisää.

Rakennusalan luottamus ja sen myötä asuinrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat ovat jo painuneet alimmilleen sitten finanssikriisin.

Keskisen mukaan myyntivarastot tulevat tukemaan asuntotarjontaa vielä ensi vuonna, mutta samalla herää huoli asuntojen riittävyydestä kasvavilla alueilla, kun varastot on aikanaan saatu purettua.

– Asuntoaloitusten jyrkkä sukellus yhdistettynä kasvukaupunkien väestöennusteisiin kasaakin samalla asuntojen hintoihin ennennäkemätöntä nousupainetta ensi vuodesta eteenpäin katsottaessa, hän ennustaa.

Keskisen mukaan laskeneet hinnat ja runsas tarjonta tukevat nyt ensiasunnon ostajia, joiden kulta-aika ei kuitenkaan näyttäisi kestävän ikuisesti.

– Asuntokaupoilla maltti on valttia ja ostettavaan kohteeseen kannattaa perehtyä huolella, mutta myös asuntokaupan lykkäämisellä pidemmälle tulevaisuuteen voi olla hintansa, hän muistuttaa.

LUE MYÖS:
Rakentamisessa synkät näkymät – uudistuotanto 1940-luvun tasolla (VU 22.11.2023)

Asuntokauppa piristyi pk-seudulla, yksi kaupunki jäämässä jälkeen

Reilun vuoden jäissä ollut asuntokauppa on alkanut piristyä Helsingissä ja Espoossa. Sen sijaan Vantaa on jäänyt naapureistaan jälkeen asuntojen kauppa- ja tarjontamäärien kehityksessä.

Uudisasuntokauppa sen sijaan nousi lokakuussa Vantaalla toiseksi eniten kaikista Suomen suurimmista kaupungeista.

– Asuntokaupassa on loppusyksyn aikana alkanut näkyä positiivista kehitystä pk-seudulla. Osa asuntokauppaan vaikuttavista talouden mittareista, kuten esimerkiksi korkonäkymä, puoltavat nyt asuntomarkkinoiden elpymistä. Ensiasunnon veroedun päättyminen vuodenvaihteessa ja varainsiirtoveron aleneminen on saanut muitakin kuin ensiasunnon ostajia liikkeelle, sanoo Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund tiedotteessa.

Helsingissä asuntojen tarjontamäärä on nyt korkeimmillaan seitsemän vuoden vertailujaksolla.

– Yksiöiden ja kaksioiden tarjontamäärä on kasvanut Helsingissä heinäkuusta lähtien, ja niitä on nyt myynnissä poikkeuksellisen paljon. Myös vanhoja kerrostalokolmioita ja -neliöitä on nyt myynnissä aiempaa enemmän. Espoossa yksiöiden ja kaksioiden tarjontamäärä on hieman laskenut keväästä, kun taas vanhoja kerrostalokolmioita ja -neliöitä on myynnissä enemmän kuin aiempina kuukausina, kertoo tiedotteessa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

Vantaalla myynnissä olevien asuntojen kokonaistarjonta on selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Helsingissä tai Espoossa. Rantasen mukaan onkin riskinä, ettei nykyinen tarjontamäärä riitä, kun kysyntä alkaa viritä, sillä uudistuotantokaan ei tule pitkään aikaan tuomaan helpotusta.

– Pula myytävästä voi alkaa tulpata asuntokauppaa nopeastikin ja markkinatilanne säilyä Vantaalla haasteellisena, selvittää Rantanen.

Vantaalla vanhojen asuntojen kauppamäärä oli lokakuussa edelleen miinuksella 34,1 prosenttia vuodentakaisesta, kun Espoossa miinusta viime vuoden lokakuuhun oli enää vain kymmenen prosenttia ja Helsingissä 11,5 prosenttia.

– Uusien asuntojen kauppa sen sijaan kasvoi Vantaalla lokakuussa peräti 190 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, Rantanen kertoo.

Vuoden 2022 lokakuussa Vantaalla myytiin 10 uudisasuntoa, kun viime kuussa niitä myytiin 52.

TE: Hitas-asuntojen myynti takkuaa Helsingissä

Uusien hitas-asuntojen myynti takkuaa Helsingissä, kertoo Talouselämä. Hitas-asunnot ovat hintasäänneltyjä omistusasuntoja, joiden ostajat arvotaan.

Esimerkiksi Helsingin Kalasatamassa rakenteilla olevan hitas-talon asunnoista 87 prosenttia on varattu, mutta rakennuttaja, Oulun Rakennusteho Oy, ei voi myydä niitä lainaneuvottelujen viivästymisen vuoksi.

Viivästymisen syyksi mainitaan rahoituslaitosten varovaisuus RS-lainaneuvotteluissa.

– Rahoituslaitokset ovat korostuneen varovaisia RS-lainoituksen kanssa. Rakentamislainan eli tulevan taloyhtiölainan neuvottelut ovat venyneet huomattavasti, rakennusyhtiön varatoimitusjohtaja Jere Castrén sanoo Talouselämälle.

Toinen esimerkki on Helsingin Joutsenpuiston hitas-talo, jossa kaikki 109 asuntoa ovat myymättä, kun talo on vielä rakenteilla. Tämän katsotaan johtuvan yleisestä asuntokaupan hidastumisesta.

Myynti- ja markkinointiosaston yksikön päällikkö Ulla-Mari Nieminen pitää kiinnostuksen puutetta poikkeuksellisena. Talon on tarkoitus valmistua vuoteen 2025 mennessä.

Kiinteistöjen hinnat vielä laskussa

– Omakotitalojen hinnat olivat vielä laskussa loppukesällä, kun keskuspankki nosti ohjauskorkojaan ja kuluttajahinnat kohosivat palkkoja enemmän. Inflaation rauhoittuminen, laskevat korko-odotukset ja hallituksen toimet kuitenkin suosivat nyt omakotitaloja, jotka sijaitsevat korkeamman hintatason alueilla, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2023 heinä–syyskuussa 9,6 prosenttia edellisvuodesta. Sekä Tilastokeskuksen että Maanmittauslaitoksen tietojen perusteella heinä–syyskuussa omakotitalojen kauppa kävi reilun viidenneksen vaisummin kuin vuotta aiemmin.

– Kiinteistöjen varainsiirtoverokannan lasku neljästä prosentista kolmeen prosenttiin tukee jatkossa eniten arvokkaiden omakotitalojen kaupan ja hintojen kehitystä, sillä niiden kohdalla verorasite laskee euroissa eniten, Keskinen toteaa.

Hänen mukaansa ensiasunnon ostajat tosin hankkivat tyypillisesti pienemmän asunnon, jolloin nyt liikkeellä olevat nuoret eivät käännä omakotikaupan kurssia.

– Tuki tuleekin kiinteistöihin kohdistuvan varainsiirtoveroasteen laskusta ja sen laajuus jää siten nähtäväksi vasta tulevissa tilastopäivityksissä. Kun hallituksen esityksen lisäksi inflaatio hellittää, kaupunkilaisväestön määrä kasvaa nyt vauhdilla ja kotitaloudet sekä sijoittajat ovat varovaisia yhtiövelkaisten osakeasuntojen kohdalla, voimme tulla näkemään selvää hintojen nousua nimenomaan kasvavien kaupunkien omakotitaloissa ensi vuoden puolella, Keskinen arvioi.

Rakennuslehti: Myymättömiä asuntoja kaupataan houkuttelevilla lisäeduilla

Suurilla rakennusliikkeillä on pari tuhatta valmista asuntoa myymättä, uutisoi Rakennuslehti. Niitä yritetään kaupata asiakkaille erilaisilla alennuksilla ja kylkiäisiksi tarjottavilla lisäeduilla.

Rakennusyhtiö YIT:llä oli kolmannen vuosineljänneksen lopussa noin 740 myymätöntä valmista asuntoa Suomessa.

YIT räätälöi valmiita uusia asuntoja ostajien toiveiden mukaan, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa Rakennuslehdelle. Vuorenmaan mukaan tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta vaihtaa keittiön kaapistoja tai tehdä asuntoihin maalaustöitä.

Myös Rakennusliike Laptin kohteissa valmiisiin asuntoihin on joissain tapauksissa voitu tehdä pieniä muutostöitä, kertoo Laptin myynti- ja markkinointijohtaja Jorma Koskelo. Asuntoihin on voitu esimerkiksi asentaa ilmalämpöpumppu. Rivitalojen terasseille on voitu asentaa lasitukset. Lisäksi kuluttajia on houkuteltu kaupoille vastikealennuksilla ja hintajoustoilla.

Rakennusyhtiö SRV on kertonut ottaneensa kiikariin ensiasunnon ostosta haaveilevat. Hallituksen päätöksen myötä ensiasunnon ostajien varainsiirtovero poistuu vuoden vaihteessa. SRV Asuntojen Pääkaupunkiseutu -yksikön johtaja Jorma Seppä kertoo Rakennuslehdelle, että ensiasunnonostajille annetaan varainsiirtoveron suuruinen alennus huhtikuun loppuun saakka.

Laptilla vastaavasti kampanjoita on kohdistettu sellaisiin kohteisiin, jotka voisivat kiinnostaa ensiasunnon ostajia. Koskelon mukaan varainsiirtoveroa koskeva muutos on näkynyt jo näytöillä. Ensiasunnon ostajilta on tullut yhteydenottoja, ja näytöillä käy aiempia kuukausia enemmän ensiasunnon ostajia.

Vastikekampanjat suosittuja

Parin viime vuoden aikana rakennusliikkeet ovat testailleet useita eri keinoja myynnin jouduttamiseksi.

Useilla yhtiöillä on ollut käytössä vastikekampanjoita. Vastikkeita on tarjouduttu maksamaan tilanteesta vaihdellen esimerkiksi puolen vuoden, vuoden tai kahden vuoden ajalta. Vaihtelua on ollut myös sen suhteen, mitä kaikkia vastikkeita yhtiöt ovat tarjoutuneet maksamaan.

Vastike- ja hinnanalennusten lisäksi rakennusliikkeet ovat houkutelleet asiakkaita kaupoille myös muilla keinoin.

Peab oy:n toimitusjohtaja Mika Katajiston mukaan yhtiö on onnistunut asuntomyynnissä viime kuukausina kohtuullisen hyvin, joten suuria alennuksia ei ole tarvetta antaa. Parhaillaan yhtiöllä on kuitenkin käynnissä kymmenen prosentin joulualennuskampanja. Hinnan- ja vastikealennusten lisäksi käytössä on ollut esimerkiksi muuttoapu-kampanja, jossa asunnon ostajalle on tarjottu ilmainen muuttopalvelu.

Tavaraetujakin kokeiltu

Osa rakennusliikkeistä on myös kokeillut erilaisia tavaraetuja. Hartela on tarjonnut autopaikkaa kaupan päälle ja sähköpyöriä asunnon ostajille, kertoo Hartelan Nora Soikkeli Rakennuslehdelle.

Lisärakentamiseen keskittyvä Kiinteistö-Silta tarjosi Alppiharjun ullakkohuoneistoon joko kymppitonnin alennusta tai kahden vuoden vastikealennusta. Vastikealennuksen lisäksi ostajalle tarjottiin Weberin grilliä.

Loviisassa houkuttelevuutta pyrittiin lisäämään sähköautolla viime kesänä. Jos kaupat löi lukkoon tiettyyn päivämäärään mennessä, sai ostaja Teslan käyttöönsä kahdeksi vuodeksi.

Myös vuosikello on otettu mukaan. Noin vuosi sitten Lehdolla oli Black Friday -paljousalennus. Kolmen asunnon nipusta sai kymmenen prosenttia ja yhdestä asunnosta seitsemän prosentin alennuksen.

Myönteiset uutiset saivat ostajat liikkeelle asuntomarkkinoilla

Lokakuussa saatiin asuntomarkkinoiden kannalta lyhyen ajan sisään positiivisia uutisia usealta suunnalta, todetaan Huoneistokeskus Oy:n asuntomarkkinakatsauksessa.

Inflaatio helpottaa parantaen ostovoimaa, ja EKP päätti koronnostot viitaten korkotason tasaantumisen puolesta. Nämä yhdistettynä hallituksen varainsiirtoveroesitykseen kohensivat saman tien asunnonostoaikomuksia ja saivat asunnon ostajat liikkeelle.

Erityisesti 18–29-vuotiailla asunnonostoaikeet ovat parantuneet merkittävästi parin viime kuukauden aikana. Nuorten asunnonostopäätöksiä vauhdittaa varainsiirtoveroetu, joka on voimassa vielä vuoden loppuun.

– Asuntoesittelyissä käy enemmän ihmisiä kuin pitkään aikaan ja pieniä asuntoja mm. vanhoista kerrostaloista on mennyt kaupoiksi ensiesittelyllä. Ensiasunnon ostajat, joilla rahoitus on valmiina ovat valmiita tekemään nopeitakin kauppoja, kertoo Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius tiedotteessa.

Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapauden poistamisen ohella hallitus esitti myös muita merkittäviä uudistuksia varainsiirtoveroon. Kiinteistöjen varainsiirtoveroa lasketaan neljästä prosentista kolmeen prosenttiin ja asunto-osakkeiden varainsiirtoveroa kahdesta prosentista 1,5 prosenttiin.

Tämäkin uudistus astuu voimaan vuoden vaihteessa, mutta toisin kuin ensiasunnon varainsiirtoverovapauden poistamisen kohdalla, varainsiirtoveron laskemisen uusia veroprosentteja sovelletaan takautuvasti jo 12.10.2023 alkaen.

Verohallinnon mukaan loppuvuonna asiakkaiden pitää ilmoittaa ja maksaa varainsiirtovero oma-aloitteisesti voimassa olevien veroprosenttien (2 % ja 4 %) mukaan. Verohallinto palauttaa näille asiakkaille liikaa maksetun veron korkoineen ensi vuoden puolella ilman erillistä hakemusta.

– Asunnonvaihtajat ovat kyllä huomanneet hallituksen esityksen varainsiirtoveron laskusta, mutta epätietoisuutta on aiheuttanut sen voimaantulo. Osa asunnon ostajista on käsittänyt, että kannattaa jäädä odottamaan vuoden vaihdetta ja tehdä kaupat vasta 1.1.2024 jälkeen, jotta saa verohyödyn, Salenius sanoo.

Perheasuntojen kauppamäärät kasvussa

Kerrostalokolmiota myytiin lokakuussa viime vuotta enemmän esimerkiksi Espoossa 14,3 prosenttia ja Jyväskylässä 21,1 prosenttia. Lahdessa kolmioiden kauppa kävi viime vuoden tahtiin.

Myös rivitalokauppa kävi pirteänä. Rivitaloja myytiin lokakuussa viime vuotta enemmän Lahdessa 9,5 prosenttia, Oulussa 8,8 prosenttia, Kuopiossa 33,3 prosenttia, Jyväskylässä 3,3 prosenttia, Porissa 11,8 prosenttia ja Kouvolassa 38,5 prosenttia.

Kokonaisuudessaan rivitaloja myytiin lokakuussa vain -0,2 % vähemmän viime vuoteen verrattuna. Jos uudessa hintatilanteessa esimerkiksi kaksion hinnalla saa kolmion liki samalta alueelta, on helppo valita kerralla suurempi asunto.

Vaikka piristymistä asuntomarkkinassa näkyykin, ovat kauppamäärät Huoneistokeskuksen mukaan vielä alhaisella tasolla edellisiin vuosiin verrattuna.

Suurissa kaupungeissa jäätiin lokakuussa kauppamäärien osalta viime vuoden vastaavan ajankohdan tasosta. Positiivisia yllättäjiä olivat Jyväskylä 7,4 prosenttia, Pori 11,0 prosenttia ja Kuopio 1,7 prosenttia, joissa vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat viime vuoden lokakuuhun verrattuna.

Suuri enemmistö asuntovelallisista säästää lainan lyhentämisen ohessa

Suomalaisista asuntovelallisista 75 prosenttia säästää lainan lyhentämisen ohessa, selviää Nordean kyselytutkimuksesta. Heistä noin puolet säästää säännöllisesti.

Vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn verrattuna kaikkien säästävien osuus on laskenut vain viisi prosenttiyksikköä.

– Olemme pankissa huomanneet, että kuukausisäästäjien määrä kasvaa edelleen tasaisesti. Säästämisen voi aloittaa hyvin pienelläkin summalla ja esimerkiksi kuukausisäästösopimus rahastoon on suosittu vaihtoehto, sanoo Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta tiedotteessa.

Tyypillisimmin säästetään säästötilille, rahastoihin ja osakkeisiin, ja säästöön laitettava summa on keskimäärin 150 euroa. Säästötilille (55 prosenttia), rahastoihin (53 prosenttia) ja osakkeisiin (29 prosenttia) säästävien osuus on säilynyt samana verrattuna vuosiin 2022 ja 2021. Sen sijaan sijoitusasuntoihin säästävien osuus on trendinä laskeva.

Asuntolainan ohella säästämisessä näkyy hieman alueellisia eroja. Säännöllisesti säästävien osuus verrattuna toisinaan säästäviin korostuu hieman Helsinki-Uusimaa alueella ja Länsi-Suomessa. Säästökohteissa Pohjois- ja Itä-Suomessa korostuu tilisäästäminen muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Sijoitusasuntoihin säästetään selvästi enemmän Helsingin ja Uudenmaan alueella kuin muualla Suomessa.

Kyselytutkimuksesta selvisi myös, että suurimmat säästettävät summat, yli 400 euroa kuukaudessa, ovat muita alueita useammin Helsingissä ja Uudenmaalla asuvilla.

Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina Kantar TNS 1.–10. syyskuuta 2023 ja siihen vastasi 2078 18–79-vuotiasta suomalaista.

”Perustuslaki ei velvoita huomioimaan minkä tahansa hintaisia asumismenoja”

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsitteli tänään sitä, voiko toimeentulotuella katettavien asumismenojen enimmäismäärää säädellä lain ja asetuksen tasolla, vai onko se ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Valiokunta antoi asiasta yksimielisen lausunnon.

– Perustuslaki ei estä toimeentulotuen asumismenojen normittamista eli asumismenokaton säätämistä, kirjoittaa valiokunnan puheenjohtaja ja kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman X-päivityksessään.

– Lakiesityksessä pitää silti täsmentää asetuksenantovaltuutta, jolla kuntakohtainen asumismenokatto määrätään sekä tehdä poikkeusperusteista oikeudellisesti vahvempia, Vestman jatkaa.

Asumismenot on lakiesityksen mukaan edelleen tarkoitus hyväksyä täysimääräisinä, mikäli hakijalla on erityinen peruste asumiseen nykyisessä asunnossaan, kuten esimerkiksi alentunut toimintakyky, korkea ikä tai lapsen erityistarpeet.

Kyseessä on ensimmäinen perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen säästölakiesityksistä.

Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Kyse on esimerkiksi terveyden ja elinkyvyn säilyttämisen kannalta välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestämisestä.

– Toimeentulotukea ja PL 19.1 §:n tarkoittamaa vähimmäisturvaa ei voida kuitenkaan samaistaa toisiinsa, Vestman avaa valiokunnan ratkaisua.

Hän jatkaa, että valiokunnan mukaan toimeentulotukijärjestelmällä on pyritty turvaamaan sosiaalisesti hyväksyttävää elintasoa, mikä on useimmissa tapauksissa enemmän kuin perustuslaissa tarkoitettu vähimmäisturva.

Valiokunnan mukaan toimeentulotuensaajille on mahdollista asettaa myös velvoitteita, eikä asumiskustannusten kohtuullistamista koskeva velvoite sinänsä ole ongelmallinen.

– Perustuslain 19.1 pykälästä ei seuraa velvoitetta ottaa huomioon minkä tahansa hintaisia asumismenoja.

Hallitus suunnittelee lakimuutosta, jolla selkeytetään asumismenojen huomioimista toimeentulotuessa. Asumismenojen enimmäismääristä säädettäisiin jatkossa lain ja asetuksen tasolla. Tähän saakka Kela on määrittänyt kuntakohtaiset ja ohjeelliset enimmäismäärät.

Lisäksi esityksellä tavoitellaan säästöjä ja myönteisiä vaikutuksia työllistymiseen liittyviin kannustimiin.

Tilanteessa, jossa hakijan asumismenot ylittävät tarpeellisen suuruisena pidettävän määrän, eli niin sanotun asumisnormin, hakijalla olisi kolme kuukautta aikaa etsiä edullisempaa asuntoa. Määräajan jälkeenkin hän voisi asua nykyisessä asunnossaan, mutta asumismenot hyväksytään vain normin mukaisina.

 

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)