Maahanmuutto arkistot

Maahanmuuttoon tiukennuksia – ”EU:n mahdollistamat parhaat käytännöt käyttöön”

Arno Rydman 18.04.2024 | 15:06

Valtioneuvosto antoi 18. huhtikuuta eduskunnalle useita maahanmuuttoa koskevia esityksiä. Ne koskevat kansainvälisen suojelun tiukennuksia, maahantulosäännösten kiertämisen estämistä, rajamenettelyn käyttöönottoa ja vastaanottorahan pienentämistä. Lisäksi kansalaisuuslain asumisaikaa koskeva esitys eteni eduskuntaan.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoo, että esitetyt muutokset ovat osa laajempaa maahanmuuttopolitiikan uudistusta.

– Näillä lakiesityksillä otetaan käyttöön muun muassa EU-direktiivien mahdollistamat tiukennukset ja parhaat käytännöt, jotka tukevat hallituksen tavoitteita tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa. Myös Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennetään. Työ jatkuu muilla maahanmuuttoa koskevilla uudistuksilla, ministeri Rantanen toteaa tiedotteessa.

Suomen kansalaisuuden saamisen tiukentaminen

Hallitus esittää Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan pidentämistä nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa. Kansalaisuuslain muutosesitys annettiin eduskunnalle valtioneuvoston istunnossa 18. huhtikuuta.

Maahantulosäännösten kiertämisen estäminen

Hallitus esittää lakimuutoksia, joilla estetään entistä tehokkaammin maahantulosäännösten kiertämistä. Turvapaikanhakijoina maahan tulleiden kaistanvaihto työ- ja koulutusperusteisen oleskeluluvan hakijoiksi ei olisi jatkossa mahdollista. Lisäksi henkilöllisyyden todentamista tiukennetaan. Lait tulisivat voimaan 1.7.2024.

Kansainvälisen suojelun tiukentaminen

Hallitus aikoo muuttaa kansainvälisen suojelun luonteeltaan väliaikaiseksi. Kansainvälisen suojelun lupien kesto lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Myös Suomessa tehty erityisen törkeä rikos tai kansallisen turvallisuuden vaarantaminen estäisi kansainvälisen suojelun saamisen.

Rajamenettelyn käyttöönotto

Hallituksen esitys rajamenettelyn käyttöönotosta annettiin eduskunnalle 18.4. Ulkomaalaislakiin tehdään EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaiset muutokset, joilla rajamenettely otetaan käyttöön Suomessa. Rajamenettelyn tavoitteena on tehostaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista. Lisäksi estetään turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista muihin EU-maihin.

Vastaanottorahan pienentäminen

Hallitus antoi 18. huhtikuuta eduskunnalle esityksen vastaanottorahan ja käyttörahan väliaikaisesta pienentämisestä. Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa vuoden 2025 loppuun asti.

Suomen kansalaisuuden saaminen vaikeutuu

Matti Lepistö 18.04.2024 | 14:16

Hallitus esittää Suomen kansalaisuuden saamisen tiukentamista, sisäministeriö tiedottaa.

Kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan pidentämistä nykyisestä viidestä vuodesta pidennetään kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa.

Uudistus toteutetaan vaiheittain kolmessa lakihankkeessa.

Ensimmäisenä pidennetään asumisaikaa, joka on yhtenä edellytyksenä sille, että kansalaisuus voidaan myöntää hakemuksen perusteella. Kansalaisuuslain muutosesitys annettiin eduskunnalle valtioneuvoston istunnossa 18. huhtikuuta.

Seuraavaksi tiukennetaan kansalaisuuslain nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä sekä otetaan käyttöön kansalaisuuskoe. Jälkimmäiset hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2024 ja kevätkaudella 2025.

USU: Itärajan ylittäneille myönnetty ensimmäiset turvapaikat

Antti Korhonen 12.04.2024 | 17:07

Maahanmuuttovirasto on tehnyt ensimmäiset myönteiset päätökset turvapaikanhakijoille, jotka ovat tulleet itärajan yli elokuun alun jälkeen, kertoo Uutissuomalainen.

– Myönteisiä päätöksiä on tehty kolme, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen Uutissuomalaiselle.

Maahanmuuttovirasto ei kerro henkilöiden kansalaisuuksia, jotta yksittäistapaukset eivät ole tunnistettavissa. Kansalaisuudet kerrotaan, kun päätöksiä on tehty enemmän kuin viisi tietyn maan kansalaisille.

Lehtisen mukaan itärajan yli on saapunut elokuun alun jälkeen 1314 turvapaikanhakijaa, joista 285 on saanut päätöksen. Niistä kielteisiä on 82 ja rauenneita 200.

Kielteisten päätösten suuri määrä ja myönteisten päätösten pieni määrä johtuu siitä, että Maahanmuuttovirasto on käsitellyt ensin sellaiset hakemukset, joissa ei ole esitetty kansainvälisen suojelun perusteita tai perusteet ovat olleet heikkoja.

Kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on annettu eniten irakilaisille, somalialaisille ja intialaisille. Yli viisi kielteistä päätöstä on tehty myös Egyptin, Algerian, Turkin ja Marokon kansalaisille.

Raukeamispäätöksistä lähes kaikki ovat tapauksia, joissa turvapaikanhakija on kadonnut vastaanottokeskuksesta. Kun turvapaikanhakijan olinpaikka on ollut tuntematon kaksi kuukautta, turvapaikkahakemus katsotaan rauenneeksi.

Moni kadonnut on jatkanut matkaa Suomesta muualle Eurooppaan.

– Muista EU-maista on tullut Suomelle 121 takaisinottopyyntöä elokuun alun jälkeen itärajan ylittäneistä henkilöistä, Lehtinen kertoo.

Valtaosa takaisinottopyynnöistä koskee Syyrian kansalaisia. Seuraavaksi eniten pyyntöjä on Marokon ja Irakin kansalaisista.

Takaisinottopyynnöt perustuvat EU:n Dublinin sopimukseen, jonka mukaan turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä maassa, joka voi olla toinen EU-valtio, Norja, Islanti, Sveitsi tai Liechtenstein.

Vastuu hakemuksen käsittelystä kuuluu pääsääntöisesti sille maalle, josta henkilö on ensimmäisenä hakenut turvapaikkaa. Jos turvapaikanhakijan perheenjäsen on jo saanut turvapaikan toisessa valtiossa, hakemuksen tutkinta voidaan siirtää samaan maahan.

– Vastaanottokeskuksista kadonneiksi merkittyjä on nyt kaikkiaan 266 henkilöä, Lehtinen kertoo.

Heistä eniten, 130, on syyrialaisia.

Lehtisen mukaan Suomi on hyväksynyt lähes kaikki takaisinottopyynnöt. Vain yksittäisissä tapauksissa edellytykset vastaanotolle eivät ole täyttyneet, joten niistä on kieltäydytty.

Ben Zyskowicz: Lakoissa on kyse suomalaisten hämäämisestä

Arttu Rintanen 30.03.2024 | 10:37

Käynnissä olevissa poliittisissa lakoissa on kyse ay-johtajien vallasta, kertoo kansanedustaja Ben Zyskowicz Verkkouutisten BenTV:ssä.

Zyskowicz kummastelee Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon ja SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan puheita 100 000 köyhästä aikuisesta ja 17 000 köyhästä lapsesta. Hän ei usko, että ay-liike oikeasti lakkoilisi jo eduskunnan päättämien sosiaaliturvasäästöjen vuoksi.

– Onko todellakin herroilla se ajatus, että eduskunta peruisi jo päättämiään sosiaalisiin tulonsiirtoihin liittyviä säästöjä? Zyskowicz kysyy.

Oikea vastaus on Zyskowiczin mukaan ei. Eivät he voisi kuvitella, että eduskunta kokoontuisi perumaan Suomen taloudelle välttämättömiä säästöjä.

– Tässä on kyse suomalaisten hämäämisestä. He antavat ymmärtää, että lakoissa olisi tässä kyse, Zyskowicz linjaa.

Todellisuudessa lakoissa on Zyskowiczin arvion mukaan kyse ay-johtajien ja ammattiyhdistysliikkeen vallasta. Eniten hiertää siis paikallisen sopimisen uudistaminen ja poliittisten lakkojen rajoittaminen.

Tätä ay-liike ei halua kuitenkaan sanoa ääneen.

Kokoomusedustaja vertaakin ammattiyhdistysliikkeen puhetta säästöjen seurauksista aprillipilaan.

– Jos he sanoisivat, että näistä he lakkoilevat, ammattiyhdistysliikkeen valta-asemasta he lakkoilevat, eivät he saisi samanlaista tukea näille lakoille, Zyskowicz huomauttaa.

Zyskowicz muistuttaa, että paikallisen sopimisen uudistus on edelleen lausuntokierrokselle. SAK:lle on tarjottu mahdollisuutta löytää yhteisymmärrys uudistuksesta, mutta tämä ei ole SAK:lle kelvannut.

Syy kieltäytymiseen on Zyskowiczin mukaan selvä.

– Siksi, että heille olisi hirveän vaikeaa selittää omille porukoilleen, että miten tämä nyt tähän sopimiseen lässähti, kun hallitus toteuttaa kaikki muut pahat aikeensa, Zyskowicz sanoo.

Kokoomuskonkari nostaa esiin myös itärajan tilanteen sekä lausuntokierroksella olevan uuden rajalain, joka on saanut osakseen myös kritiikkiä. Zyskowiczin mukaan on valmistauduttava siihen, että kevään tullen Venäjä puskee maastorajan yli Suomeen uusia turvapaikanhakijoita.

Zyskowicz haluaa myös kommentoida väitteitä, joiden mukaan uusi rajalaki olisi jollain tavalla voitto Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Hän ei ole tästä eri mieltä.

– Mutta, eikö se olisi vielä isompi voitto Putinille, jos me pitäisimme rajat auki, jos me olisimme kädettömiä, ja maastorajan yli Putin puskisi tänne satoja, tuhansia, ehkä kymmeniä tuhansia niin kutsuttuja turvapaikanhakijoita? Zyskowicz kysyy.

Nämä ihmiset todennäköisesti horjuttaisivat Suomen sisäistä turvallisuutta ja mahdollisesti jatkaisivat matkaansa Keski-Eurooppaan, jossa heidän läsnäolonsa vahvistaisi ääriryhmiä ja esimerkiksi Putinia tukevan saksalaisen AfD-puolueen kannatusta.

Tämä on Zyskowiczin mukaan Putinin ensisijainen tavoite.

– Meidän on toimittava, ja koko homman tarkoitus on ennaltaehkäistä tällaista toimintaa, Zyskowicz linjaa.

Yle: Hallitus haluaa puuttua turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksiin

Arttu Rintanen 29.03.2024 | 18:38

Jopa toistuvasti rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijan karkoitus voi olla vaikeaa, jos hakija hakee toistuvasti uudelleen turvapaikkaa. Nyt hallitus haluaa puuttua hakemustehtailuun. Asiasta kertoo Yle.

Vaikka uusintahakemusten teko vaikeutui Juha Sipilän hallituksen aikana, on Maahanmuuttoviraston silti tutkittava kaikki hakemukset alustavasti. Lisäksi viraston tehtäväksi jää selvittää, onko hakemuksen tutkimisille edellytyksiä. Uudelleen hakemus käsitellään vain, mikäli uusintahakemuksessa esitetään uusia tietoja.

Ongelmaksi muodostuu se, että uusintahakemusten määrää ei ole rajattu. Käytännössä turvapaikkaa voi siis hakea useamman kerran uudelleen, ja jokainen hakemus on käsiteltävä uudelleen.

Yksi esimerkki tällaisesta tapauksesta on Suomeen vuonna 2015 saapunut kurdimies Irakista. Mies on hakenut viimeisen yhdeksän vuoden aikana turvapaikkaa yhteensä kolmetoista kertaa, viimeksi joulukuussa 2023. Miehen 12 aiempaa hakemusta on hylätty, viimeisin on taas käsittelyssä.

Miestä oltiin joulukuussa jo palauttamassa takaisin Irakiin, mutta prosessi keskeytyi uusintahakemuksen vuoksi. Tammikuussa mies odotti tapauksen ratkaisemista säilöönottokeskuksessa.

Vakavampi esimerkki on Suomeen vuonna 2005 saapunut kurdimies. Miehelle myönnettiin oleskelulupa ja myöhemmin turvapaikka, sillä häntä ei voitu palauttaa Irakiin. Vuonna 2011 hän syyllistyi kuitenkin lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, pakottamiseen seksuaaliseen tekoon ja kotirauhan rikkomiseen. Vuonna 2015 hänet tuomittiin raiskauksen yrityksestä, vuonna 2018 taas raiskauksesta. Poliisi esitti viimeisimmän tuomion jälkeen miehen karkoittamista rikoshistorian perusteella, johon Maahanmuuttovirasto suostui.

Tämän jälkeen mies kuitenkin haki lukuisia kertoja oleskelulupaa, jotka kaikki hylättiin. Viimeisin palautusyritys viime joulukuussa keskeytyi, kun mies haki turvapaikkaa.

Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sanna Sutterin mukaan vuosien 2015-16 jälkeen uusintahakemusten määrä on kasvanut, ja vuosina 2020-21 ne muodostivat puolet kaikista hakemuksista. Viime vuonna osuus kuitenkin putosi 15 prosenttiin.

Nykytilan ongelmallisuus on tiedostettu hallituksessa. Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan lähtökohdan on oltava se, että jos henkilöllä ei ole oikeuden mukaan perusteita turvapaikan myöntämiselle, hän poistuu tai hänet poistetaan maasta.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä kiristetään ja perusteettomat uusintahakemukset estetään. Valmistelu on toistaiseksi alkuvaiheissa.

Kokonaan uusintahakemuksia ei kuitenkaan voida kieltää. Sutterin mukaan tulevilla muutoksilla voidaan kuitenkin varmistaa, ettei järjestelmä kannusta tekemään uusintahakemuksia.

– Nyt on kyse siitä, että perusteettomiin hakemuksiin halutaan puuttua, Sutter linjaa.

Petteri Orpo: Näin syrjintään työelämässä puututaan

Ville Mäkilä 18.03.2024 | 16:14

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja keskeisten maahanmuuttajajärjestöjen, ihmisoikeustoimijoiden, kuntien, yritysten ja työmarkkinajärjestöjen edustajat kokoontuivat 18. maaliskuuta keskustelemaan konkreettisista ratkaisuista yhdenvertaisuuden turvaamiseksi monimuotoistuvassa Suomessa.

Tilaisuus keskittyi työelämän kysymyksiin ja keskustelun näkökulma oli vahvasti tulevaisuudessa. Yhdenvertaisuutta käsiteltiin muun muassa työelämään pääsyn, työpaikkojen arjen sekä työn ja muun elämän välisten suhteiden näkökulmista. Yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumista pohdittiin myös suhteessa laajempiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin.

– Jokaisen, lapsen ja aikuisen, pitää voida luottaa Suomessa siihen, että häntä kohdellaan reilusti ja hänellä on yhtäläiset mahdollisuudet opiskella, harrastaa, menestyä ja vaikka lähteä politiikkaan riippumatta siitä, mistä hänen perheensä on kotoisin tai miltä hän näyttää, pääministeri Petteri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

– Meillä kaikilla aikuisilla on tästä vastuu. Ja hallituksella on tietenkin erityinen vastuu. Kysymys on myös Suomen menestyksestä: meidän taitomme ja vahvuutemme on ollut siinä, että Suomessa kaikki ovat voineet käyttää potentiaalinsa Suomen hyväksi. Näin pitää olla myös tulevaisuudessa. Olen erittäin tyytyväinen päivän keskusteluun, pääministeri jatkoi.

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus Suomen koko väestöstä on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi. Joidenkin ennusteiden mukaan Suomen ulkomaalaistaustainen väestö saavuttaa vuoteen 2040 mennessä miljoonan henkilön rajapyykin. Samalla tutkimukset osoittavat, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kokevat syrjintää koulutuksessa ja työelämässä.

Pääministerin pyöreän pöydän keskustelua valmisteltiin ja ratkaisuehdotuksia haettiin kolmessa työpajassa, joihin osallistui noin 60 työelämäkysymysten sekä etnisten vähemmistöjen parissa toimivaa asiantuntijaa työmarkkinajärjestöistä, maahanmuuttajajärjestöistä ja -yhteisöistä sekä kunnista. Työpajojen keskeisin anti muotoiltiin keskustelunavauksiksi pääministerin keskustelutilaisuuteen.

Pääministerin johdolla käydyn keskustelun pohjalta viedään jatkotyöstettäväksi ja selvitettäväksi ainakin seuraavat toimet hyvän ja yhdenvertaisen työelämän edistämiseksi:

Työnantajille kehitetään kannustimia rekrytoida eritaustaisia ihmisiä
Maahanmuuttajayrittäjät; muun muassa hallinnosta selviämisen ja muun neuvonnan vahvistaminen
Opiskelijoiden, erityisesti korkeakouluopiskelijoiden, verkostoitumisen ja esimerkiksi työharjoittelun edesauttaminen esimerkiksi opiskelujärjestöjen kannustimilla
Suomelle pitää laatia pitovoimastrategia, jotta emme menetä täällä kouluttautuneita osaajia
Yhdenvertaisuussuunnittelun helpottaminen: ei lisää velvoitteita, vaan kädenojennuksia esimerkiksi tarjoamalla materiaaleja, joita eri tahoilla jo on, maksutta

Pääministerin pyöreän keskustelutilaisuus järjestettiin osana hallituksen yhdenvertaisuustiedonannon toimeenpanohanketta. Keskustelutilaisuuden anti huomioidaan hankkeen jatkovalmistelussa.

Pääministerin pyöreän pöydän keskusteluja on jatkossa tarkoitus järjestää vuosittain.

SDP:n kansanedustaja tyrmää väitteet maahanmuuttajien huonosta työllistymisestä

Konsta Tarnanen 04.03.2024 | 17:53

Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys kumoaa kansanedustaja Eveliina Heinäluoman (sd.) mukaan väitteet siitä, että Suomeen EU:n ulkopuolelta työn perässä tulleet työllistyisivät huonosti Suomessa.

Selvitys osoittaa Heinäluoman mukaan sen, että vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen työluvalla Suomeen muuttaneet maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.

Erityisesti Heinäluoma kritisoi perussuomalaisten väitteitä maahanmuuttajien työllistymisestä. Hänen mukaan perussuomalaiset ovat usein väittäneet, että työn perässä EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys romahtaa nopeasti.

– Perussuomalaisten puheilta putosi jälleen kerran perusta työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen myötä, Heinäluoma sanoo tiedotteessaan.

Perussuomalaiset luo Heinäluoman mukaan Suomeen kurjistavaa ilmapiiriä, joka ajaa maahan muuttaneet yhteiskunnan ulkopuolelle.

– Perussuomalaisten leimaavat ja vähättelevät puheet maahanmuuttajista ovat vahingollisia suomalaiselle yhteiskunnalle, hän sanoo.

– Viesti on vastenmielinen: vaikka kuinka olisit osa suomalaista yhteiskuntaa, tekisit töitä, oppisit kielen, tulet aina perussuomalaisten ajamalla politiikalla olemaan kolmosluokan kansalainen, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoma vaatii vahvempia toimia maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen tukemiseen ja työllisyyden vahvistamiseen. Myös suomen kielen opetukseen tarvitaan hänen mukaansa lisää resursseja.

– Samalla, kun tuemme kotoutumista, tulee maahanmuuttajilta itseltään edellyttää vastuuta omasta kotoutumisestaan, Heinäluoma sanoo.

Hänen mukaansa myös yhteiskunnan asenteissa on korjattavaa. Heinäluoman mukaan maahanmuuttajat kohtaavat liian usein syrjiviä asenteita työnhaussa.

Työhön tulevilla maahanmuuttajilla aluksi suomalaisia korkeammat tulot

Kaisa Paastela 04.03.2024 | 10:48

Suomeen työluvalla tulleiden maahanmuuttajien työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla suomalaistaustaisilla, mutta laskevat kymmenessä vuodessa hieman suomalaistaustaisten alapuolelle.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä tutkittiin Suomeen eri perusteilla saapuneiden työllisyysastetta ja keskituloja. Selvityksen mukaan kansainvälisen suojelun, perhesiteen ja opiskelun perusteella saapuneiden sekä EU-kansalaisten työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä Suomessa asuttuina vuosina tyypillisesti matalia. Työluvalla tulleiden työllisyysaste ja työtulot ovat alkuvuosina puolestaan korkeat.

Ryhmien väliset erot työllisyydessä pienenevät merkittävästi Suomessa asutun ajan myötä.

Kymmenen ensimmäisen Suomessa asutun vuoden aikana kansainvälisen suojelun ja perheenyhdistämisen perusteella sekä EU-maista saapuneilla työllisyys paranee, kun taas työluvalla saapuneiden työllisyys heikkenee.

Kymmenen vuoden jälkeen työllisyysaste on työluvalla saapuneilla ja EU-kansalaisilla noin 80 prosenttia, perheen tai opiskelun perusteella saapuneilla noin 70 prosenttia ja kansainvälistä suojelua saavilla noin 60 prosenttia.
Ansiotuloissa on kuitenkin huomattavia eroja vielä kymmenen Suomessa asutun vuoden jälkeen. Kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleiden ansiotulot ovat kymmenen vuoden oleskelun jälkeen alle puolet työluvalla tulleiden tuloista.
Saatujen tulonsiirtojen ja nettotulonsiirtojen kehitys heijastelee työllisyyden ja tulojen kehitystä.

Kansainvälisen suojelun perusteella maahan saapuneet saavat varsinkin ensimmäisinä Suomen vuosinaan huomattavasti enemmän tulonsiirtoja kuin muut maahanmuuttajaryhmät. Työn ja opiskelun perusteella muuttaneiden sekä EU-kansalaisten nettotulonsiirrot asettuvat kymmenessä vuodessa suomalaistaustaisten tasolle.

Kymmenen vuoden asumisen jälkeen EU-kansalaisten ja opiskelijan oleskeluluvalla tulleiden keskitulot ovat reilut 80 prosenttia samanikäisten suomalaistaustaisten tuloista.

Kansainvälisen suojelun sekä perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat aluksi alhaiset. Kymmenen vuoden jälkeenkin työtulot ovat vain noin puolet suomalaistaustaisten tuloista.
Opiskeluluvalla tulleita lukuun ottamatta harva osallistuu tutkintoon johtavaan koulutukseen heti maahan saavuttuaan, mutta ensimmäisten vuosien jälkeen esimerkiksi noin 40 prosenttia kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleista osallistuu toisen asteen koulutukseen.

Noin 17 prosenttia aineiston maahanmuuttajista on muuttanut maasta kymmenen vuoden kuluessa.

Selvityksen toteutti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Selvitys perustuu Maahanmuuttoviraston tietoihin oleskelulupapäätöksistä vuosilta 2011–2021 sekä Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin.

Kokoomusedustajat: Ihmisten salakuljetusta suitsittava EU-tasolla

Arttu Rintanen 02.03.2024 | 09:59

Kokoomuksen kansanedustajat Pihla Keto-Huovinen ja Saara-Sofia Sirén vaativat tiedotteessaan tehokkaampia työkaluja ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi.

Kansanedustajat huomauttavat, että yli 90 prosenttia Euroopan Unionin alueelle saapuvista laittomista maahanmuuttajista käyttää salakuljettajia. Useimmiten nämä salakuljettajat kuuluvat järjestäytyneisiin rikollisryhmiin.

– Samalla nämä verkostot kytkeytyvät osaksi myös muuta rikollisuutta kuten ihmiskauppaa sekä huumausaineiden ja aseiden salakuljetusta, kaksikko huomauttaa.

Euroopan komissio on arvioinut, että toiminta tuottaa rikollisverkostoille maailmanlaajuisesti vuosittain 4,7 – 6 miljardia euron vuosituotot.

Sirén ja Keto-Huovinen muistuttavat, että ihmissalakuljetuksen uhreiksi joutuvat ovat usein haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, joiden hätää käytetään törkeästi hyväksi. Tähän puuttumiseen tarvittaisiin heidän mielestään yhteistyötä niin EU:n kuin lähtö- ja kauttakulkumaiden tasolla.

Komissio on tiedostanut ongelman ja ehdottanut uutta lainsäädäntöesitystä aiheeseen liittyen. Kansanedustajien mielestä esityksessä olisi tärkeää huomioida myös ne syyt, joiden takia EU-maihin kohdistuu yhä enemmän laitonta maahanmuuttoa.

– Jatkovalmistelussa on otettava huomioon useiden jäsenmaiden toive lisäselvityksille, jotta kokonaisuus palvelee tarkoitustaan. Joka tapauksessa tarve Europolin kyvykkyyksien vahvistamiselle on ilmeinen, kansanedustajat linjaavat.

Akava huolissaan osaajien maahanmuuton vähenemisestä

Ilkka Ahtokivi 28.02.2024 | 12:51

Tämä käy ilmi tuoreesta Akava Works -maahanmuuttokatsauksesta. Se merkitsee, että hallituksen tavoite kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi on loittonemassa.

Akava painottaa, että maahantuloprosessia pitää nopeuttaa edelleen, panostaa kotoutumiseen ja tehdä tehokasta syrjinnän ja rasismin vastaista työtä, jotta Suomi on kansainvälisille osaajille kiinnostava maa tulevaisuudessa.

– Pidämme Akavassa huolestuttavana, että kansainvälisten osaajien oleskelulupien määrä laskee, vaikka oleskelulupien kokonaismäärä on ennätyskorkea. Erityisasiantuntijoiden osuus työperäisestä maahanmuutostamme on pienentynyt, vaikka suunnan tulisi olla päinvastainen, sanoo johtava asiantuntija Miika Sahamies.

Suomeen myönnettiin viime vuonna yhteensä lähes 49 000 oleskelulupaa, mikä oli ennätyksellinen määrä. Perhesyiden ja opiskelun perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä kasvoi eniten.

Työn perusteella myönnettiin kuitenkin tuhat oleskelulupaa vähemmän kuin vuonna 2022. Työlupien määrä laski etenkin erityisasiantuntijoiden lupamäärän vähennyttyä, kertoo tuore maahanmuuttokatsaus.

– Erityisasiantuntijoiden lupamäärien lasku selittyy ainakin osin taloussuhdanteen heikkenemisellä. Työttömyys lisääntyy niillä aloilla, joille maahan muuttavat erityisasiantuntijat työllistyvät tyypillisesti, esimerkiksi tekniikan ala. Lupamäärien kehitykseen voi vaikuttaa myös tarjonta eli se, kuinka moni haluaa hakea juuri Suomesta erityisasiantuntijan työpaikkaa, sanoo asiantuntija Tomi Husa.

– Voimme vaikuttaa maahanmuuttoon ja Suomen houkuttelevuuteen siten, että emme tee toimia, jotka vaikeuttavat maahanmuuttoa. Esimerkiksi hallitusohjelman ns. kolmen kuukauden sääntö on aivan liian tiukka. Sen mukaan työttömäksi jääneen maahan muuttaneen olisi poistuttava maasta kolmen kuukauden kuluttua, ellei hän löydä uutta työtä. Onneksi hallitus on kuitenkin kertonut voivansa arvioida uudelleen tätä linjausta, Sahamies toteaa.

Hän huomauttaa, että kestävä kasvu syntyy korkeasta osaamisesta ja hyvän elämän edellytyksistä. Yhtä lailla on tärkeää huolehtia suotuisista toimintaedellytyksistä yrityksille.

– Lisäämällä työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa voimme vastata huoltosuhteen heikkenemiseen, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin ja parantaa työvoiman saatavuutta. On erittäin tärkeää jatkaa aktiivisesti toimia syrjinnän ja rasismin torjumiseksi Suomessa. Vain avoin ja kansainvälinen yhteiskunta tukee talouskasvun edellytyksiä, Sahamies sanoo.

Pakkotyö on yleisin hyväksikäytön muoto Suomessa

Ilkka Ahtokivi 14.02.2024 | 11:35

Viime vuonna ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään kirjattiin 510 uutta hakemusta, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Auttamisjärjestelmän piiriin hyväksyttiin 326 uutta ihmiskaupan uhria, joista hieman yli puolet oli naisia ja tyttöjä, tiedottaa Maahanmuuttovirasto.

Pääosa eli 64 prosenttia kaikista vuoden 2023 hyväksikäyttötapauksista oli tapahtunut Suomessa. Pakkotyö oli yleisin ihmiskaupan muoto. Asiakkaat edustivat 35 kansalaisuutta.

Pakkotyön aloista esiin nousivat luonnontuotteiden poiminta (32 %), marjatilat (24 %), ravintola-ala (13 %), siivous (11 %), hyvinvointi (4 %) sekä puutarha-ala (4 %).

Maahanmuuttovirasto muistuttaa, että työhön liittyvä hyväksikäyttö rikkoo suomalaista työlainsäädäntöä ja kansallisia lakeja, kuten rikoslakia. Se on aina myös talousrikollisuutta.

– Työntekijöiden hyväksikäytöllä pyritään taloudelliseen hyötyyn. Se vääristää kilpailua antamalla aiheetonta etua yrityksille, jotka käyttävät hyväkseen heikommassa asemassa olevia henkilöitä. Sen torjumisella on suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys. Auttamisjärjestelmä edistää omalla toiminnallaan rikosten torjuntaa ja auttaa rikoksen uhreiksi joutuneita, sanoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän apulaisjohtaja Katri Lyijynen.

Pakkotyössä työntekijällä ei ole tavanomaisia oikeuksia kieltäytyä tehtävistä ja uhri on haavoittuvassa asemassa.

– Työnantajan ja työntekijän välillä voi olla velkasuhde, henkilöä voidaan uhkailla väkivallalla, karkotuksella tai ilmiannolla viranomaisille. Myös uhrin vapautta voidaan rajoittaa. Usein uhria on erehdytetty työsuhteen laadun osalta. Myös palkanmaksussa on yleensä epäselvyyksiä, kuvaa Lyijynen.

Vuoden lopussa Auttamisjärjestelmässä oli yhteensä 1563 henkilöä, joista tunnistettuja uhreja oli 1287 ja heidän alaikäisiä lapsiaan 276. Lapsia uhrien joukossa oli 19. Noin 60 prosenttia ihmiskaupan uhreista oli naisia.

Kaikista Auttamisjärjestelmässä olevista asiakkaista lähes puolet (48 %) on pakkotyön uhreja. Lähes yhtä paljon yhteensä on joko seksuaalisen hyväksikäytön (26 %) tai pakkoavioliiton (20 %) uhreja. Muita hyväksikäytön muotoja on tunnistettu vähemmän.

Kansalaisuuslain uudistus etenee, asumisajan vaatimus pitenemässä

Kaisa Paastela 09.02.2024 | 15:25

Sisäministeriö on lähettänyt kansalaisuuslain asumisaikaa koskevan lakiluonnoksen lausuntokierrokselle, joka päättyy 4. maaliskuuta. Esityksen mukaan Suomen kansalaisuuden edellytyksenä oleva asumisaika pitenisi.

Hallitusohjelman mukainen kansalaisuuslain uudistus aloitettiin sisäministeriössä lokakuussa. Uudistuksen tavoitteena on tiukentaa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja ja kannustaa maahan muuttaneita kotoutumaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Uudistus toteutetaan vaiheittain kolmessa erillisessä hankkeessa.

Nyt lausunnoille lähtevällä hallituksen esityksellä asumisaikaedellytys pitenisi nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Uudistus koskisi myös kansainvälistä suojelua saavia, joiden asumisaikaa koskeva poikkeus poistettaisiin. Näiden henkilöiden kohdalla kansalaisuushakemus tulisi kuitenkin esityksen mukaan käsitellä kiireellisenä. Päätös olisi tehtävä viimeistään vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Jatkossa 15 vuotta täyttäneeltä lapselta, Suomen kansalaisen puolisolta ja kansalaisuudettomalta henkilöltä edellytettäisiin viiden vuoden asumisaikaa. Pohjoismaan kansalaisilta ja Suomen edustuston työntekijän puolisolta edellytettäisiin jatkossakin kahden vuoden asumisaikaa.

Esityksen mukaan jatkossa asumisaikaa laskettaessa hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Turvapaikkahakemuksen käsittelyyn kulunutta aikaa ei siis enää laskettaisi mukaan asumisaikaan. Suomesta kansainvälistä suojelua saavien asumisajan laskeminen alkaisi siitä, kun oleskelulupa on myönnetty.

Lisäksi tarkoituksena on, että ilman oleskelulupaa Suomessa oleskeltua aikaa tai osaa siitä ei missään tilanteessa otettaisi enää huomioon asumisaikaa laskettaessa. Hakijan ikä, terveydentila tai näihin verrattava syy ei olisi enää jatkossa peruste hyväksyä ilman lupaa oleskeltua aikaa asumisaikaedellytystä laskettaessa.

Myös asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää on tarkoitus vähentää. Koko asumisaikana ulkomailla oleskelua saisi olla yhteensä yhden vuoden verran, ja tästä kansalaistamista edeltävän vuoden aikana enintään kolme kuukautta. Tavoitteena on, että kansalaisuuden saava hakija asuisi tosiasiallisesti Suomessa asiaa ratkaistaessa.

Tärkeä näkökulma maahanmuuttoon unohtui – ”10000:n lisäys vuodessa vastaisi miljardia euroa”

Kaisa Paastela 09.02.2024 | 09:20

Alue- ja väestötutkija ja Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro ottaa Satakunnan Kansan kolumnissaan kantaa Suomen väestökatoon. Hän viittaa Ylen Ulkolinja-dokumenttiin Japanista, jossa kärsitään niin ikään väestön vanhenemisesta ja jossa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa yritetään nyt kääntää uudelle uralle.

– Väestöinstituutin julkaiseman laskelman mukaan maa tarvitsisi jatkossa noin 400 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Määrä riittäisi instituutin mukaan varmistamaan eläkejärjestelmän toimivuuden. Laskelma oli poliittista dynamiittia Japanin kaltaisessa suljetussa yhteiskunnassa, Aro kirjoittaa.

Hänen mukaansa näkökulma on mielenkiintoinen, koska Suomessa maahanmuuttokeskustelu on painottunut vahvasti työvoiman saatavuuteen ja riittävyyteen liittyviin kysymyksiin. Samaan aikaan eläkejärjestelmän rahoitus on monin eri tavoin kriittinen tekijä.

– Maahanmuuton merkitys eläkejärjestelmälle tai -rahoitukselle on jäänyt katveeseen.

– Eläketurvakeskuksen (ETK) kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki on tehnyt tärkeän laskelman. Hänen mukaansa noin 10 000 henkilön pysyvä lisäys nettomaahanmuutossa vuodessa vastaisi noin miljardin euron vähennystä työeläkemaksuihin. Tämä tarkoittaisi yhtä prosenttiyksikköä matalampia työeläkemaksuja. Muutos noin 15 000 vuotuisesta tulijasta noin 35 000 tulijaan merkitsisi jo kahta prosenttiyksikköä matalampia työeläkemaksuja.

Aro jatkaa, että työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työperäisen maahanmuuton pysyvä kasvaminen 10000 henkilöllä vähentäisi kestävyysvajetta noin 0,5 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä rahassa olisi noin miljardi euroa.

– Suomen vanhushuoltosuhde on maailman kolmanneksi korkein Japanin ja Italian jälkeen, hän muistuttaa.

Aro peräänkuuluttaa maahanmuutosta keskustelua, joka perustuisi enemmän argumentteihin kuin tunteisiin.

– Kehitys ei ole ongelmaton ja vaatii uudenlaista avoimuutta, rohkeutta ja sopeutumista.

Kun syntyvyys on romahtanut Suomessa ennätyksellisen alas, maahanmuuton merkitys korostuu. Aron mukaan onkin hyvä asia, että maahanmuutto Suomeen on viime vuosina vilkastunut.

– Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto ei ole ongelma, vaan ratkaisu!

Jukka Kopra: Nyt on pysyttävä tiukkana ja pidettävä raja suljettuna

Ilkka Ahtokivi 08.02.2024 | 12:45

Kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) pitää erittäin tervetulleena Suomen rajaturvallisuutta parantavia lakimuutoksia ja tiivistyvää viranomaisyhteistyötä Viron kanssa maahanmuuttokysymyksissä.

Hänen mielestään on välttämätöntä, että kaikki kivet hybridivaikuttamiselta suojautumisessa käännetään. Kopra on tyytyväinen, että Maahanmuuttoviraston ylijohtaja on vieraillut Virossa.

– Suomi yhdessä Baltian maiden kanssa ovat paljon vartijoina Naton itärajan turvaamisessa. Meillä tulee olla käytössä kaikki keinot, joilla Venäjän hybridivaikuttamiselta rajakysymyksissä voidaan suojautua, sanoo Kopra viitaten Venäjältä tulevaan välineellistettyyn maahantuloon.

– Olemme esittäneet EU-maille yhteisen mekanismin luomista tilanteissa, joissa maahantuloa käytetään hybridivaikuttamisen keinona. On hyvä, että yhteistyötä tiivistetään tärkeimpien kumppanimaidemme kanssa ja parhaita käytänteitä jaetaan, kiittelee Kopra.

Hänen mukaansa ei ole olemassa mitään yhtä yksittäistä keinoa, joka estäisi välineellistetyn maahantulon ongelman vaan tarvitaan kokoelma erilaisia toimia, joilla tilanne torjutaan. Hallitus on tuomassa kevään aikana useita esityksiä, joilla rajaturvallisuuteen ja turvapaikanhakuun halutaan tehdä parannuksia.

– Venäjän toiminnassa ei ole havaittu muutosta. Nyt on pysyttävä tiukkana ja rajan ylityspaikat suljettuina, kunnes meillä on uusia keinoja tilanteeseen vastaamiseksi, toteaa Kopra.

Elinkeinoelämä vastustaa oleskeluluvan 1600 euron tulorajaa

Matti Lepistö 05.02.2024 | 09:36

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää hallituksen esitystä oleskeluluvan vähimmäisansiorajaksi vääränä keinona ratkaista vanhenevan Suomen ongelmia.

EK:n asiantuntija Mikko Räsänen sanoo, että monella alalla kärsitään työvoimapulasta ja 1 600 euron vähimmäispalkka ei sovi yhtälöön.

– EK jakaa hallituksen käsityksen siitä, että Suomeen työhön tulevien pitää elättää itsensä omalla työllään. Maahanmuuttajat saavat samaa palkkaa kuin kantaväestö, eikä uusia rajoituksia tarvita, Räsänen sanoo EK:n tiedotteessa.

Räsänen huomauttaa, ettei työ- ja elinkeinoministeriön luonnoksessa huomioida tilanteita, joissa työnantaja joutuu kouluttamaan uusia työntekijöitään oppisopimuskoulutuksessa tai työsuhteessa muuten.

– Tällaiset työpaikat sijaitsevat usein työvoimapula-aloilla tai alueilla, jonne kotimaiset työntekijät eivät siirry. Näissä tilanteissa olisi huomioitava myös haja-asutusalueiden huomattavasti alemmat asumiskustannukset verrattuna kasvukeskuksiin.

Luonnoksen mukaan palkkaan luettaisiin lähtökohtaisesti vain työn peruspalkka. Suomalaisissa työehtosopimuksissa on lukemattomat määrät erilaisia palkan lisiä. Niitä maksetaan työajan, työajan sijoittumisen, työolosuhteiden ja useiden muiden syiden perusteella. Ne ovat saajansa veronalaisia ansioita ja monissa ammateissa merkittävä osa kokonaistulosta.

– Jos tavoite on, että henkilön kuukausiansiot ovat vähintään 1 600 euroa, on niihin luonnollisesti luettava kaikki ansiot. Työnantajat osaavat luotettavasti arvioida tällaisten lisien määrän, Räsänen huomauttaa.

Verkkouutiset

Maahanmuutto