Verkkouutiset

Maahanmuutto

Jengirikollisuus kuumensi tunteet kyselytunnilla: Nyt on kiire

Lisääntyvä jengirikollisuus kuumensi tunteita eduskunnan suullisella kyselytunnilla torstaina.

Poliisin tilastojen mukaan Suomessa toimii 11 katujengiä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan jengien jäsenistä peräti 95 prosenttia on nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia. Radio Keskisuomalaisen haastattelussa hän arvioi Suomen olevan kehityksessä ”Ruotsin tiellä”.

Kyselytunnilla sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) totesi huolen rikollisuudesta ja jengiytymisestä olevan todellinen.

– Sen takia on tärkeää, että pystymme varmistamaan poliisin riittävät resurssit ja sitä tämä hallitus on tehnyt, Krista Mikkonen sanoi.

Hänen mukaansa on myös hyvä, että nuoria saadaan ennaltaehkäisevällä toiminnalla päättymästä rikolliselle tielle.

– Sen takia esimerkiksi Suomessa pitkään tehtyä niin sanottua Ankkuri-toimintaa on kiitelty, ja me teimme siitä myös selvityksen, ja se on ollut konkreettinen tapa, millä me olemme voineet estää nuorten joutumista rikoksen polulle ja siellä olevia nuoria on saatu takaisin yhteiskuntaan.

”Ruotsin tiellä” tarkoitetaan Ruotsissa maahanmuuttopolitiikasta seurannutta tilannetta, jossa maahanmuuttajataustainen väestö eriytyy omille asuinalueille. Etninen eriytyminen on johtanut myös rikollisuuden kasvuun maahanmuuttajavaltaisilla asuinalueilla. Mikkosen mukaan on hyvä muistaa, että Ruotsiin nähden Suomessa on tehty monia asioita oikein.

– Esimerkiksi meidän asuntopolitiikka tukee sitä, että ei synny tällaista segregaatiota ja erilaisia asuinalueita, joissa ongelmat kasaantuvat. Myös asuntopolitiikka on yksi osa tätä vastausta, samoin kuin se, että meidän kouluissa on riittävästi tukea oppilaille varhaisessa vaiheessa, ja se, että meidän kouluissamme ei myöskään ole niin sanottuja hyviä ja huonoja kouluja vaan kaikki koulut ovat laadukkaita, ministeri jatkoi.

Kokoomus tiukentaisi pysyvän oleskelun ehtoja

Huolen lisääntyvästä jengirikollisuudesta jakoi muun muassa perussuomalaisten kansanedustaja Veijo Niemi.

– Nyt on viimeinen hetki puuttua näihin, ei pelkästään tähän katurikollisuuteen, vaan myöskin näihin muihin, moottoripyöräjengeihin pestataan muualta tänne tulleita henkilöitä. Siinä eivät Ankkuri-toiminnat ja nämä enää auta, vaan on saatava lisää poliiseja, ja tälläkin hetkellä muun muassa Sisä-Suomen poliisilaitoksella laitetaan määräaikaisia pois viroista, kun ei ole loppuvuodelle palkkaa, mitä maksaa heille. Arvoisa sisäministeri, nyt on kiire!

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman oli samaa mieltä siitä, että jengiytyminen liittyy olennaisesti epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan.

– Maahanmuuton pelisääntöjen pitää olla selvät. Suomessa on noudatettava Suomen sääntöjä, Suomen lakia, pitää oppia kieli ja on tehtävä töitä itsensä ja perheensä elättämiseksi. Kokoomus haluaa tiukentaa pysyvän oleskelun ehtoja. Nuhteettomuuden lisäksi on vaadittava sitä, että on riittävä kielitaito sekä opiskelu- ja työhistoria, Heikki Vestman sanoi.

Ministeri Krista Mikkonen huomautti, että oleskelulupa voidaan nykyisessäkin mallissa perua, mikäli oleskeluluvan saanut syyllistyy Suomessa rikoksiin.

– On tietysti selvää, että jos tällaisia tapauksia on, niin ne tulee käsitellä ja varmistaa siltä osalta, että toimimme niissä meidän pelisääntöjen mukaisesti.

Pihla Keto-Huovinen (kok.) nosti jengirikollisuuden lieveilmiöksi myös poliisin kasvaneet ampuma-asetakavarikot.

– Sama kehitys oli aiemmin nähtävissä Ruotsissa, jossa takavarikoitiin vuonna 2010 vajaa 400 asetta, kun taas vuonna 2020 takavarikoitiin jo yli 1 100 kappaletta. Tässä asiassa emme halua seurata Ruotsin esimerkkiä. Ampuma-aseiden hallussapito kytkeytyy keskeisenä piirteenä myös jengiytymiseen, joka on huolestuttava ilmiö etenkin meidän nuorten keskuudessa. Nuoret liikkuvat porukoissa, joissa teräaseiden kantaminen on myös arkipäiväistynyt. Vaikka suomalaisten nuorten kohdalla ei välttämättä vielä voida puhua järjestäytyneestä rikollisuudesta tai ampuma-aseista, emme voi ottaa riskiä, että siihen päädytään, Keto-Huovinen totesi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mielestä ainoa ongelma ei ole ainoastaan väkivalta- tai jengirikollisuus vaan maahanmuuton ongelmat, jotka eivät hänen mukaansa tule julkisuuteen. Purra sanoi puheenvuorossaan, että hallitus on kannustanut ihmisiä olemaan kertomatta maahanmuuton ongelmista sen takia, koska heidät leimattaisiin rasisteiksi.

Ministeri Mikkonen ei ymmärtänyt väitettä.

– Hämmästelen kyllä nyt edustaja Purran väitettä siitä, että jollain tavalla olisimme sanoneet, että jos joutuu rikoksen kohteeksi, niin sitä asiaa ei pidä viedä käsittelyyn. Totta kai, se on ihan selvä asia. Pidän tätä kyllä äärimmäisen kummastuttavana väitteenä.

Työlupien prosesseihin vaaditaan radikaaleja uudistuksia

Kansanedustaja Elina Valtonen (kok.), Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen ja yrittäjä Peter Vesterbacka vaativat Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa radikaaleja uudistuksia työlupaprosesseihin.

Kirjoittajat korostavat, että Maahanmuuttoviraston (Migri) tehokas toiminta on avainasemassa huutavaan työntekijä- ja osaajapulaan vastaamisessa.

– Kilpailu huippuosaajista on globaalia. Nopea ja sujuva prosessi ei ole pelkästään kilpailuvaltti vaan ratkaiseva tekijä siinä, miten menestymme, Valtonen, Pakarinen ja Vesterbacka katsovat.

Heidän mielestään esitykset Migrin pilkkomisesta kahteen osaan, työperäisen maahanmuuton ja sisäisen turvallisuuden virastoon, ovat kannatettavia mutta ei kokonainen ratkaisu.

– Vaikka työlupa saataisiin tunnistautumisineen palvelulupauksen puitteissa eli kahdessa viikossa, koko prosessi pitää sisällään paljon muuta. Kokonaisuuteen liittyy muun muassa pankkitilien avaamiset, mahdolliset lasten englanninkieliset koulupaikat ja puolison työllistyminen. Jollain yksittäisellä instanssilla pitäisi olla näkymä koko palveluketjusta.

Mahdollisen uudistuksen yhteydessä voitaisiin Valtosen, Pakarisen ja Vesterbackan mukaan miettiä, voisiko Migri ottaa suuremman roolin työperäisen maahanmuuton palveluketjussa.

– Yhdellä toimijalla pitäisi olla näkymä koko maahantulon polusta. Nyt sitä ei ole, ja tämä osaltaan aiheuttaa epäselvyyttä ja ongelmia.

– Jos Migrin pilkkominen toteutuu, on tärkeää, että myös ohjaava taso on tehokas ja resonoi tavoitetta. Työperäisen maahanmuuton sektori voisi asettua sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sijaan vaikkapa Veron uusasiakashankinnan hallinnon alle. Muutoksen on oltava tarpeeksi rohkea ja henkilöresurssien riittävät. Pula työntekijöistä ei helpotu lähivuosina, kirjoittajat ehdottavat.

 

”Brutaali fakta” – Kelan työttömyysetuuksista puolet menee vieraskielisille Espoossa ja Vantaalla

Lähes puolet (48 prosenttia) Kelan työttömyysetuuksista Espoossa ja Vantaalla maksetaan vieraskielisille. Helsingissä osuus maksuista on 37,5 prosenttia. Asia ilmenee Kelan tilastoista. Vieraskielisten osuus etuuksien saajissa on kasvanut vuodesta toiseen.

– Brutaali fakta, joka ei edes somessa spinnaamalla muutu mihinkään. Tähän on pystyttävä tekemään Suomessa muutos, kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo kommentoi asiaa Twitterissä.

Wallinheimo viittaa Helsingin Uutisten juttuun.

Tilastossa tarkasteltiin etuuksien saajia tammi-elokuulta 2022. Rahallisesti vieraskielisille maksettiin työttömyysetuuksia ja toimeentulotukea pääkaupunkiseudun kunnissa yhteensä noin 300,9 miljoonaa euroa.

Wallinheimo vaatii puuttumista nykyiseen kehityssuuntaan.

– Keinot eivät varmastikaan ole helppoja, mutta pakko on yrittää enemmän. Silmiä ei saa ummistaa. Suomen kielen oppiminen avainasemassa, Wallinheimo sanoo.

Kela ei erikseen rekisteröi vieraskielisten tuen saajien kansalaisuutta, joten tilastosta ei voi päätellä, mitkä vieraskieliset ryhmät nostavat tukia eniten.

Edit. 23.9.2022 OIKAISU: Korjattu otsikon Kela-rahat ilmaisu ja etuudet-ilmaisu työttömyysetuuksiksi, lähteenä olleeseen Helsingin Uutisten juttuun tehdyn oikaisun mukaisesti. Tarkennettu, että luku 48% viittaa vieraskielisille myönnettyjen työttömyysetuuksien osuuteen ja avattu Espoon, Vantaan ja Helsingin maksujen osuudet.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja jättää tehtävänsä

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jari Kähkönen jättää tehtävänsä 1.5.2022 alkaen. Hän aloitti määräaikaisen tehtävänsä viraston päällikkönä syyskuussa 2020.

Kähkösen mukaan hän asetti itselleen korkeat tavoitteet, kun otti ylijohtajan tehtävän vastaan.

– Maahanmuuttovirasto on kasvanut viime vuosina suureksi toimijaksi samaan aikaan, kun maahanmuutosta on tullut Suomeen merkittävä yhteiskunnallinen tekijä.

– Samalla siihen on kohdistunut voimakkaat kehittämisodotukset. Kyse on laajasta kehittämistarpeesta aina automaation tehokkaasta käyttöönotosta syvälliseen toimintakulttuurin muutokseen.

– Tässä kehitystyössä ollaan edistytty ja saatu muutoksia aikaan, mutta katson, etteivät tulokset riitä, Kähkönen toteaa tiedotteessa.

Väistyvän ylijohtajan Jari Kähkösen mukaan Suomi tarvitsee sujuvaa maahanmuuttoa ja maahanmuuttovirasto ripeää uudistumista.

– Seuraajani työ ei ole helppo, sillä Suomen maahanmuuttojärjestelmä on rakennettu eri lähtökohdista kuin tämän hetken yhteiskunnalliset tarpeet.

– Kyse ei ole vain yhdestä virastosta, vaan laajasta kokonaisuudesta eri toimijoita julkishallinnon eri tasoilla ja osin koko yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Muutosten läpivieminen monimutkaisessa säädösympäristössä vie aikaa ja on haastavaa.

Jari Kähkösen mukaan päätökseen vaikuttavat “erityisesti myös painavat henkilökohtaiset syyt ja perheen hyvinvointi.”

Ylijohtajaa sijaistaa viraston apulaispäällikkö Elina Immonen. Maahanmuuttoviraston ylijohtajan nimittää valtioneuvosto.