Verkkouutiset

Maahanmuutto

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vapaaehtoiset Ukrainan apuna säästivät valtiolta – Migri osti sadoilla miljoonilla

Maahanmuuttovirasto eli Migri jätti kilpailuttamatta Ukrainasta saapuneille pakolaisille tarjottujen vastaanottokeskuspalveluiden yksityiset tarjoajat, kertoi Ylen MOT-toimitus maanantaina. Samaan aikaan vapaaehtoiset suomalaiset majoittivat sodan ensimmäisen vuoden aikana yli puolet Suomeen saapuneista Ukrainan pakolaisista.

Lain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut, joihin vastaanottopalvelut voidaan rinnastaa, pitää kilpailuttaa, jos niiden arvo ylittää 400 000 euroa. Yksittäisten vastaanottokeskusten budjetit ovat olleet valtaosin miljoonia euroja vuodessa, joten raja on ylittynyt selvästi.

Kaikkein eniten palveluita Migri osti Suomen punaiselta ristiltä (SPR). Vuosina 2022–2024 hankintasopimusten arvo SPR:n kanssa oli lähes 423 miljoonaa euroa. Toiseksi suurin hankintasopimusten arvo oli yksityisellä Luona-yhtiöllä: lähes 107 miljoonalla ja kolmanneksi eniten Kotokunta-nimisellä yrityksellä: melkein 85 miljoonaa.

Ylen mukaan Kotokunta perustettiin 2016 edellisen pakolaiskriisin aikana. Yhtiöllä ei ollut vuosiin lainkaan liikevaihtoa, ennen kuin Ukrainan pakolaiskriisi alkoi. Kotokunnan liikevaihto pomppasikin vuonna 2022 nollasta yli 12 miljoonaan euroon. Tulos ennen veroja ylsi miljoonaan. Myös Luonan liikevaihto kaksinkertaistui vuonna 2022.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomessa asui sisäministeriön mukaan noin 7 000 Ukrainan kansalaista. Vuonna 2022 Suomi myönsi noin 45 000:lle Ukrainasta paenneelle oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Huhtikuun loppuun 2024 mennessä ukrainalaiset olivat jättäneet Suomeen noin 68 500 hakemusta tilapäisestä suojelusta.

Huhtikuussa 2022 Helsingin Sanomat kertoi, että jopa 70 prosenttia siihen mennessä saapuneista ukrainalaisista asui yksityisten ihmisten tarjoamassa kotimajoituksessa. Saman vuoden elokuussa Iltalehti arvioi, että yksityisten ihmisten majoittamina asui Ukrainan pakolaisista noin kaksi kolmannesta. Joulukuuhun 2022 mennessä osuus oli laskenut 42 prosenttiin.

Arkijärjellä voidaan päätellä, että Migrille pelkästään Ukrainasta saapuneiden majoittamisesta koituneet kustannukset olisivat ilman vapaaehtoisten ihmisten apua olleet vuonna 2022 enemmän kuin kaksinkertaiset.

Kotimajoitus on vastikkeetonta toimintaa, käy ilmi Kotimajoituksen tuki ry:n sivuilta. Yksityisille majoittajille ei siis ole maksettu tarjoamastaan avusta mitään korvausta.

 

Yle: Vastaanottokeskuksiin käytettiin lähes 900 miljoonaa euroa ilman kilpailutusta

Maahanmuuttovirasto eli Migri on tehnyt päätöksiä vastaanottopalveluiden hankkimisesta suoraan ilman kilpailutusta lähes 900 miljoonalla eurolla. Tämä selviää Ylen MOT-ohjelman selvityksestä.

Maahanmuuttovirasto eli Migri tiedotti helmikuussa, että se jatkaa vastaanottokeskusten kilpailutuksia, kuten laki velvoittaa. MOT-ohjelman mukaan Migri ei todellisuudessa ole kilpailuttanut suurinta osaa vastaanottokeskusten palveluista kolmen viime vuoden aikana.

Ylen mukaan luvussa on kyse hankintapäätöksissä mainituista summista. Toteutuneet summat voivat poiketa niistä jonkun verran.

Pelkästään Ukrainan sodan ensimmäisenä ja toisena vuotena Migri teki päätöksiä suorahankinnoista lähes 670 miljoonalla. Toteutuneet kustannukset olivat lopulta runsaat 550 miljoonaa.

Lopullisia menoja laski erityisesti se, että ukrainalaiset hakeutuivat hanakasti yksityismajoitukseen, mikä on halvempaa kuin vastaanottokeskuksissa asuminen.

Tälle vuodelle Migri on valtuuttanut suorahankintoja vielä yli 200 miljoonan edestä.

Vastaanottopalveluihin kuuluu majoituskulujen lisäksi muun muassa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottorahaa, terveyspalveluja sekä tulkkien ja käännöspalvelujen käyttöä.

Lain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut, joihin vastaanottopalvelut voidaan rinnastaa, pitää kilpailuttaa, jos niiden arvo ylittää 400000 euroa.

Yksittäisten vastaanottokeskusten budjetit ovat olleet valtaosin miljoonia euroja vuodessa, joten raja on ylittynyt selvästi.

Lain mukaan sopimuksia voidaan tehdä ilman kilpailutusta vain, jos viranomaisella ei ole siitä itsestään riippumattomasta syystä tarpeeksi aikaa järjestää kilpailutusta.

Ylen mukaan Migri perustelee hankintapäätöksissään kilpailuttamisen sivuuttamista Ukrainan sodan aiheuttaman pakolaiskriisin ennakoimattomuudella. Suomeen saapui vuonna 2022 kymmeniätuhansia ukrainalaisia.

Migri teki ensin suorahankintoja ensimmäisen sotavuoden loppuun, mutta jatkoi niitä sen jälkeen myös koko viime vuoden ajan.

Kilpailutettujen hankintojen osuus jäi kahden viime vuoden aikana vain runsaaseen 70 miljoonaan.

Viraston mielestä sopimusten jatkaminen oli välttämätöntä, jotta voitiin välttää ukrainalaisten muutot ja turvata lain edellyttämä palveluiden jatkuvuus.

Migrin vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi arvioi Ylelle, että suorahankinnat ovat todennäköisesti olleet hankintalain mukaisia vuonna 2022.

Vastaanottokapasiteettia piti tuolloin nostaa valtavia määriä äkillisesti. Se ei olisi Nurmen mukaan ollut mahdollista, jos kaikki palvelut olisi pitänyt ensin kilpailuttaa.

Nurmi ei ota suoraan kantaa siihen, oliko Migrillä perusteita jatkaa suorahankintoja myös koko viime vuoden ajan kiireeseen vedoten. Hän sanoo, ettei hankinnoista ole tehty valituksia.

Migrin tekemien satojen miljoonien suorahankintojen mittakaava on poikkeuksellinen.

– Tiedossani ei ole tuollaisella aikavälillä vastaavaan suuruusluokkaan kohoavaa suorahankintaa, sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Ylelle.

Laskisiko saatavuusharkinnan poisto palkkoja?

Laboren tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto saattaisi vaikuttaa negatiivisesti erityisesti tiettyjen työntekijäryhmien, kuten matalapalkka-aloilla ja palveluammateissa työskentelevien, sekä ikääntyvien työntekijöiden palkkakehitykseen.

Tutkimuslaitos kertoo asiasta tiedotteessa.

Työperäinen maahanmuutto puolestaan lisääntyisi Laboren mukaan saatavuusharkinnan poiston myötä.

Tutkimuksessa havaittiin, että saatavuusharkinnan poistaminen johtaa ulkomaalaisten työntekijöiden määrän kasvuun niissä poikkeusammateissa, joissa harkinta poistetaan.

Tämä vaikutus syntyy pääasiassa Suomessa jo asuvista ulkomaalaisista henkilöistä. Keskipitkän aikavälin vaikutus Suomessa syntyneiden työntekijöiden keskimääräisiin vuosituloihin on Laboren mukaan -647 euroa (noin 2 prosenttia) ammatti-aluetasolla ja -1 121 euroa (noin 4 prosenttia) yksilötasolla.

Vaikutukset ovat suurimpia matalapalkkaisilla aloilla, palveluammateissa sekä ikääntyvillä työntekijöillä.

– Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että saatavuusharkinnan poistolla voi lisätä työperäistä maahanmuuttoa jonkin verran. Tulokset kuitenkin antavat viitteitä, että saatavuusharkinnan poiston vaikutus palkkakehitykseen saattaisi olla negatiivinen joillekin työntekijäryhmille, erityisesti työtuntien vähenemisen kautta, summaavat Laboren tutkijat Ohto Kanninen, Hannu Karhunen, Sanni Kiviholma ja Jeremias Nieminen tiedotteessa.

 

Yhä useampi maahanmuuttaja jää töihin Suomeen

Ulkomaalaisten yritysten ja työntekijöiden määrä on kasvanut tasaisesti Suomessa viime vuosina, Maahanmuuttovirasto kertoo. Varsinkin EU:n ulkopuolisista maista tulleiden työntekijöiden määrä on noussut. Ulkomaista työvoimaa on tullut erityisesti Turun telakan kaltaisiin suuriin rakennushankkeisiin, sosiaali- ja terveysalalle sekä kasvavalle palvelusektorille.

Tiedot ilmenevät Europan muuttoliikeverkoston (EMN) vuosiraportista 2023.

Vuonna 2023 ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupia Suomeen myönnettiin hieman vähemmän kuin 2022 (2023: 15 081, 2022: 16 081), mutta jatkolupia myönnettiin huomattavasti edellisvuotta enemmän (2023: 19 476, 2022: 12 374). Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät jäävät Suomeen.

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen näkyy myös työsuojelun ja työnteko-oikeuden valvonnan haasteina. Luvattomasti työskenteleviä kolmansien maiden kansalaisia on havaittu muun muassa siivousalalla, rakennusalalla, kuljetusalalla, maataloudessa, ravintola-alalla sekä alustataloudessa.

Opiskelijoille myönnettiin ensimmäisiä oleskelulupia ennätysmäärä vuonna 2023 (12 795, 2022: 8 383). Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut koronapandemiasta lähtien. Opiskelijoita tuli viime vuonna etenkin Etelä-Aasian maista kuten Bangladeshista, Sri Lankalta ja Intiasta.

Myönnettyjen jatkolupien määrät ovat pysyneet tasaisempina (2023: 3 297, 2022: 3 616). Tämä johtuu siitä, että ensimmäinen oleskelulupa myönnetään nykyään yleensä koko opintojen ajaksi. Suomeen jäävät opiskelijat hakevat yleensä seuraavaa oleskelulupaa jollain muulla perusteella.

Vuonna 2023 nähtiin merkittävä tilastollinen käänne, kun perhe nousi yleisimmäksi oleskeluluvan myöntöperusteeksi. Ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin perhesiteen perusteella 20 278 (2022: 17 284).

Yleisin hakijaryhmä oli muu ulkomaalaisen puoliso tai lapsi, eli jo Suomessa työskentelevien ja opiskelevien ulkomaalaisten perheenjäsenet hakivat oleskelulupia. Tämä on luonnollista seurasta työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton kasvusta koronapandemian jälkeen.

Perhesidehakemusten lisääntyminen kertoo myös siitä, että työn tai opiskelun perusteella Suomeen muuttaneet aikovat asua maassa pidempään.

Suomessa jätettiin yli 5000 turvapaikkahakemusta

Viime vuonna Suomessa jätettiin 5 372 turvapaikkahakemusta. Lukumäärä sisältää myös loppuvuonna itärajan kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden jättämät hakemukset. Suomessa jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä on pysynyt maltillisena vuoden 2015 hakemuspiikin jälkeen.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomessa jätetään vuosina 2024 ja 2025 noin 3 500–4 500 ensimmäistä turvapaikkahakemusta vuosittain.

Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on vähäinen, jos lukuja suhteutetaan koko EU-alueelle. EU-alueella turvapaikkahakemusten määrä nousi viime vuonna korkeimmalle tasolle sitten vuosien 2015–2016. Yhteensä hakemuksia jätettiin yli 1,1 miljoonaa. Saksa vastaanotti selkeästi eniten koko EU:ssa.

Suomessa jätettiin vuonna 2023 myös yhteensä 19 426 tilapäisen suojelun hakemusta, mikä oli alle puolet vuoden 2022 määristä (47 302). Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville.

KL: Keskuspankkiiri kehottaa työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseen

Mikäli euroalue ei onnistu vauhdittamaan työperäistä maahanmuuttoa, uhkaa aluetta esimerkiksi korkotason merkittävä nousu, sanoo Italian keskuspankin pääjohtaja Fabio Panetta. Asiasta uutisoi Kauppalehti.

Panetta, joka on myös Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen, uskoo ettei Euroopan unioni jäsenmaineen selviä tulevaisuudessa ilman työperäisen maahanmuuton voimakasta kasvua.

Roomalaisessa yliopistossa puhunut Panetta viittaa tilastokeskus Eurostatin tilastoihin, joiden mukaan Euroopan unionin työikäinen väestö vähenee seitsemän prosenttia seuraavan viidentoista vuoden aikana. Ilman tämänhetkistä maahanmuuttoa EU:n työikäinen väestö vähenisi peräti 13 prosenttia.

– Jotta työvoiman tarjonnassa ja siten Euroopan talouden potentiaalisessa kasvussa vältetään jyrkkä lasku, tarvitaan huomattavia ponnisteluja, jotta maahanmuuttajat pääsevät säännönmukaisesti ja kontrolloidusti ja integroituvat työmarkkinoille, Panetta sanoo.

Väestön vanhenemisen seurauksista on varoittanut myös maailman suurin varainhoitoyhtiö Blackrock. Yhtiön asiantuntijoiden mukaan sekä nouseva elinajanodote että syntyvyyden lasku tarkoittavat, että taloudet eivät pysty tuottamaan ja kasvamaan yhtä tehokkaasti kuin ennen. Asiantuntijoiden mukaan kehitys saattaa vaikuttaa niin kuluttajahintojen nousuun kuin julkisen velan määräänkin. Inflaation nousu vaikuttaa kuitenkin suoraan myös korkotasoon.

Panettan mukaan maahanmuuttoa koskevaan kysymykseen tarvitaan yleiseurooppalainen ratkaisu.

– EU-maiden yhteistyö onkin välttämätön pätevien työntekijöiden houkuttelemiseksi, mutta myös, jotta pystymme edistämään tuotantojärjestelmien innovaatioita ja yrittäjyyttä. Koska monissa kehittyneissä maissa on vaikea löytää korkeaa osaamista yrityksille, kansainvälinen kilpailu tämäntyyppisistä työntekijöistä on erityisen kovaa, Panetta toteaa.

Heikki Vestman IS:lle: Oppositioedustajat eivät ole edes lukeneet kritisoimaansa lakiesitystä

Hallitus on kiristämässä Suomen kansalaisuuden myöntämisen ehtoja niin, että kansalaisuuteen edellytettävä asumisaika nostetaan viidestä kahdeksaan vuoteen.

– Intialaiset ovat Suomen merkittävin työperäisen maahanmuuton maahanmuuttajaryhmä. Vastaanotto intialaisten keskuudessa on ollut järkyttynyt ja suuttunut. Tämä laki on signaali, joka viestittää näille henkilöille, jotka ovat sitoutuneet ajamaan suomalaisten yritysten etua, että he eivät ole tervetulleita, Timo Harakka (sd.) sanoi.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa maahanmuuttopöydän puheenjohtajana toiminut Heikki Vestman (kok.) sanoo Ilta-Sanomille, että maahanmuuttopolitiikassa siirrytään yleispohjoismaalaiselle linjalle, jossa kotoutumisen kannustimia vahvistetaan, kansainvälisestä suojelusta tehdään luonteeltaan väliaikaista ja rikoksentekijät kantavat teoistaan vastuun.

– Vastaavia reformeja ovat muuten olleet esimerkiksi Tanskassa toteuttamassa juuri sosiaalidemokraatit. Suomi toivottaa vastaisuudessakin tervetulleiksi osaavat ulkomaalaiset, jotka tekevät töitä, noudattavat Suomen sääntöjä ja haluavat oppia kielen, Vestman sanoo.

Hänen mukaansa kansalaisuuslain tiukennuksilla kannustetaan kiinnittymään Suomeen, oppimaan kieli, omaksumaan kansalaisuuskokeella mitattavat perustiedot yhteiskunnasta, noudattamaan maan sääntöjä sekä tekemään töitä toimeentulonsa eteen.

– Ovatko nämä kohtuuttomia vaatimuksia sen eteen, että saa Suomen kansalaisuuden? Mielestäni eivät. Ne ovat kohtuullisia ja tolkullisia vaatimuksia, Vestman toteaa.

Hänen mielestään näyttää siltä, etteivät oppositioedustajat ole edes lukeneet kritisoimaansa lakiesitystä.

– Nimittäin samalla, kun yleistä asumisaikaedellytystä pidennetään monien EU-maiden tasolle kahdeksaan vuoteen, kansalaisuuden saamiseen tulee nykyistä vahvempi kielikannustin: kansalaisuuden saa jatkossa jo viiden vuoden asumisajalla, kunhan läpäisee kielikokeen.

– Toisin sanoen ne, jotka opiskelevat ahkerasti suomen tai ruotsin kielen, saavat kansalaisuuden kolme vuotta yleistä asumisaikaedellytystä aiemmin. Miten tämä esitys muka heikentää Suomen houkuttelevuutta osaajien silmissä, Vestman kysyy IS:ssa.

Maahanmuutto kasvoi entisestään

Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää Tilastokeskuksen ennakkotilaston tiedoista.

Viime vuonna maahanmuuttojen määrä ja myös nettomaahanmuutto oli tilastointihistorian korkein. Osan kasvusta selitti se, että tilapäisen suojelun nojalla Suomesta oleskeluluvan edellisenä vuonna saaneilla ukrainalaisilla oli mahdollisuus hakea kotikuntaa maaliskuusta alkaen.

Nyt tammi- ja helmikuussa lukemat olivat jopa ennätysvuotta korkeampia. Maaliskuussa luvut kuitenkin laskivat viimevuotiseen verrattuna.

– Ukrainan kansalaiset olivat myös tämän vuoden tammi-maaliskuussa selvästi suurin maahan muuttaneiden ryhmä. Heitä oli maahanmuuttajista noin 4 700 eli melkein kolmannes, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola tiedotteessa.

Syntyneiden ja kuolleiden määrissä ei nähty juurikaan muutosta viime vuodesta. Tammi-maaliskuussa syntyi 10 739 lasta, mikä on 283 enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Kuolleiden määrä oli 15 052, eli 118 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ilman maahanmuuton vaikutusta väkiluku olisi laskenut 4 313 henkilöllä.

– Syntyvyys on alkuvuonna pysynyt viime vuoden tasolla, eli se ei ole enää laskenut. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26 viimeisen 12 kuukauden aikana, siis viime huhtikuusta maaliskuuhun 2024. Se on täsmälleen sama kuin vuoden 2023 ennakollinen luku, kertoo Toivola.

Maahanmuuttoon tiukennuksia – ”EU:n mahdollistamat parhaat käytännöt käyttöön”

Valtioneuvosto antoi 18. huhtikuuta eduskunnalle useita maahanmuuttoa koskevia esityksiä. Ne koskevat kansainvälisen suojelun tiukennuksia, maahantulosäännösten kiertämisen estämistä, rajamenettelyn käyttöönottoa ja vastaanottorahan pienentämistä. Lisäksi kansalaisuuslain asumisaikaa koskeva esitys eteni eduskuntaan.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoo, että esitetyt muutokset ovat osa laajempaa maahanmuuttopolitiikan uudistusta.

– Näillä lakiesityksillä otetaan käyttöön muun muassa EU-direktiivien mahdollistamat tiukennukset ja parhaat käytännöt, jotka tukevat hallituksen tavoitteita tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa. Myös Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennetään. Työ jatkuu muilla maahanmuuttoa koskevilla uudistuksilla, ministeri Rantanen toteaa tiedotteessa.

Suomen kansalaisuuden saamisen tiukentaminen

Hallitus esittää Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan pidentämistä nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa. Kansalaisuuslain muutosesitys annettiin eduskunnalle valtioneuvoston istunnossa 18. huhtikuuta.

Maahantulosäännösten kiertämisen estäminen 

Hallitus esittää lakimuutoksia, joilla estetään entistä tehokkaammin maahantulosäännösten kiertämistä. Turvapaikanhakijoina maahan tulleiden kaistanvaihto työ- ja koulutusperusteisen oleskeluluvan hakijoiksi ei olisi jatkossa mahdollista. Lisäksi henkilöllisyyden todentamista tiukennetaan. Lait tulisivat voimaan 1.7.2024.

Kansainvälisen suojelun tiukentaminen

Hallitus aikoo muuttaa kansainvälisen suojelun luonteeltaan väliaikaiseksi. Kansainvälisen suojelun lupien kesto lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Myös Suomessa tehty erityisen törkeä rikos tai kansallisen turvallisuuden vaarantaminen estäisi kansainvälisen suojelun saamisen.

Rajamenettelyn käyttöönotto

Hallituksen esitys rajamenettelyn käyttöönotosta annettiin eduskunnalle 18.4. Ulkomaalaislakiin tehdään EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaiset muutokset, joilla rajamenettely otetaan käyttöön Suomessa. Rajamenettelyn tavoitteena on tehostaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista. Lisäksi estetään turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista muihin EU-maihin.

Vastaanottorahan pienentäminen

Hallitus antoi 18. huhtikuuta eduskunnalle esityksen vastaanottorahan ja käyttörahan väliaikaisesta pienentämisestä. Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa vuoden 2025 loppuun asti.

Suomen kansalaisuuden saaminen vaikeutuu

Hallitus esittää Suomen kansalaisuuden saamisen tiukentamista, sisäministeriö tiedottaa.

Kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan pidentämistä nykyisestä viidestä vuodesta pidennetään kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa.

Uudistus toteutetaan vaiheittain kolmessa lakihankkeessa.

Ensimmäisenä pidennetään asumisaikaa, joka on yhtenä edellytyksenä sille, että kansalaisuus voidaan myöntää hakemuksen perusteella. Kansalaisuuslain muutosesitys annettiin eduskunnalle valtioneuvoston istunnossa 18. huhtikuuta.

Seuraavaksi tiukennetaan kansalaisuuslain nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä sekä otetaan käyttöön kansalaisuuskoe. Jälkimmäiset hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2024 ja kevätkaudella 2025.

 

 

 

 

USU: Itärajan ylittäneille myönnetty ensimmäiset turvapaikat

Maahanmuuttovirasto on tehnyt ensimmäiset myönteiset päätökset turvapaikanhakijoille, jotka ovat tulleet itärajan yli elokuun alun jälkeen, kertoo Uutissuomalainen.

– Myönteisiä päätöksiä on tehty kolme, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen Uutissuomalaiselle.

Maahanmuuttovirasto ei kerro henkilöiden kansalaisuuksia, jotta yksittäistapaukset eivät ole tunnistettavissa. Kansalaisuudet kerrotaan, kun päätöksiä on tehty enemmän kuin viisi tietyn maan kansalaisille.

Lehtisen mukaan itärajan yli on saapunut elokuun alun jälkeen 1314 turvapaikanhakijaa, joista 285 on saanut päätöksen. Niistä kielteisiä on 82 ja rauenneita 200.

Kielteisten päätösten suuri määrä ja myönteisten päätösten pieni määrä johtuu siitä, että Maahanmuuttovirasto on käsitellyt ensin sellaiset hakemukset, joissa ei ole esitetty kansainvälisen suojelun perusteita tai perusteet ovat olleet heikkoja.

Kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on annettu eniten irakilaisille, somalialaisille ja intialaisille. Yli viisi kielteistä päätöstä on tehty myös Egyptin, Algerian, Turkin ja Marokon kansalaisille.

Raukeamispäätöksistä lähes kaikki ovat tapauksia, joissa turvapaikanhakija on kadonnut vastaanottokeskuksesta. Kun turvapaikanhakijan olinpaikka on ollut tuntematon kaksi kuukautta, turvapaikkahakemus katsotaan rauenneeksi.

Moni kadonnut on jatkanut matkaa Suomesta muualle Eurooppaan.

– Muista EU-maista on tullut Suomelle 121 takaisinottopyyntöä elokuun alun jälkeen itärajan ylittäneistä henkilöistä, Lehtinen kertoo.

Valtaosa takaisinottopyynnöistä koskee Syyrian kansalaisia. Seuraavaksi eniten pyyntöjä on Marokon ja Irakin kansalaisista.

Takaisinottopyynnöt perustuvat EU:n Dublinin sopimukseen, jonka mukaan turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä maassa, joka voi olla toinen EU-valtio, Norja, Islanti, Sveitsi tai Liechtenstein.

Vastuu hakemuksen käsittelystä kuuluu pääsääntöisesti sille maalle, josta henkilö on ensimmäisenä hakenut turvapaikkaa. Jos turvapaikanhakijan perheenjäsen on jo saanut turvapaikan toisessa valtiossa, hakemuksen tutkinta voidaan siirtää samaan maahan.

– Vastaanottokeskuksista kadonneiksi merkittyjä on nyt kaikkiaan 266 henkilöä, Lehtinen kertoo.

Heistä eniten, 130, on syyrialaisia.

Lehtisen mukaan Suomi on hyväksynyt lähes kaikki takaisinottopyynnöt. Vain yksittäisissä tapauksissa edellytykset vastaanotolle eivät ole täyttyneet, joten niistä on kieltäydytty.

Ben Zyskowicz: Lakoissa on kyse suomalaisten hämäämisestä

Käynnissä olevissa poliittisissa lakoissa on kyse ay-johtajien vallasta, kertoo kansanedustaja Ben Zyskowicz Verkkouutisten BenTV:ssä.

Zyskowicz kummastelee Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon ja SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan puheita 100 000 köyhästä aikuisesta ja 17 000 köyhästä lapsesta. Hän ei usko, että ay-liike oikeasti lakkoilisi jo eduskunnan päättämien sosiaaliturvasäästöjen vuoksi.

– Onko todellakin herroilla se ajatus, että eduskunta peruisi jo päättämiään sosiaalisiin tulonsiirtoihin liittyviä säästöjä? Zyskowicz kysyy.

Oikea vastaus on Zyskowiczin mukaan ei. Eivät he voisi kuvitella, että eduskunta kokoontuisi perumaan Suomen taloudelle välttämättömiä säästöjä.

– Tässä on kyse suomalaisten hämäämisestä. He antavat ymmärtää, että lakoissa olisi tässä kyse, Zyskowicz linjaa.

Todellisuudessa lakoissa on Zyskowiczin arvion mukaan kyse ay-johtajien ja ammattiyhdistysliikkeen vallasta. Eniten hiertää siis paikallisen sopimisen uudistaminen ja poliittisten lakkojen rajoittaminen.

Tätä ay-liike ei halua kuitenkaan sanoa ääneen.

Kokoomusedustaja vertaakin ammattiyhdistysliikkeen puhetta säästöjen seurauksista aprillipilaan.

– Jos he sanoisivat, että näistä he lakkoilevat, ammattiyhdistysliikkeen valta-asemasta he lakkoilevat, eivät he saisi samanlaista tukea näille lakoille, Zyskowicz huomauttaa.

Zyskowicz muistuttaa, että paikallisen sopimisen uudistus on edelleen lausuntokierrokselle. SAK:lle on tarjottu mahdollisuutta löytää yhteisymmärrys uudistuksesta, mutta tämä ei ole SAK:lle kelvannut.

Syy kieltäytymiseen on Zyskowiczin mukaan selvä.

– Siksi, että heille olisi hirveän vaikeaa selittää omille porukoilleen, että miten tämä nyt tähän sopimiseen lässähti, kun hallitus toteuttaa kaikki muut pahat aikeensa, Zyskowicz sanoo.

Kokoomuskonkari nostaa esiin myös itärajan tilanteen sekä lausuntokierroksella olevan uuden rajalain, joka on saanut osakseen myös kritiikkiä. Zyskowiczin mukaan on valmistauduttava siihen, että kevään tullen Venäjä puskee maastorajan yli Suomeen uusia turvapaikanhakijoita.

Zyskowicz haluaa myös kommentoida väitteitä, joiden mukaan uusi rajalaki olisi jollain tavalla voitto Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Hän ei ole tästä eri mieltä.

– Mutta, eikö se olisi vielä isompi voitto Putinille, jos me pitäisimme rajat auki, jos me olisimme kädettömiä, ja maastorajan yli Putin puskisi tänne satoja, tuhansia, ehkä kymmeniä tuhansia niin kutsuttuja turvapaikanhakijoita? Zyskowicz kysyy.

Nämä ihmiset todennäköisesti horjuttaisivat Suomen sisäistä turvallisuutta ja mahdollisesti jatkaisivat matkaansa Keski-Eurooppaan, jossa heidän läsnäolonsa vahvistaisi ääriryhmiä ja esimerkiksi Putinia tukevan saksalaisen AfD-puolueen kannatusta.

Tämä on Zyskowiczin mukaan Putinin ensisijainen tavoite.

– Meidän on toimittava, ja koko homman tarkoitus on ennaltaehkäistä tällaista toimintaa, Zyskowicz linjaa.

Yle: Hallitus haluaa puuttua turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksiin

Jopa toistuvasti rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijan karkoitus voi olla vaikeaa, jos hakija hakee toistuvasti uudelleen turvapaikkaa. Nyt hallitus haluaa puuttua hakemustehtailuun. Asiasta kertoo Yle.

Vaikka uusintahakemusten teko vaikeutui Juha Sipilän hallituksen aikana, on Maahanmuuttoviraston silti tutkittava kaikki hakemukset alustavasti. Lisäksi viraston tehtäväksi jää selvittää, onko hakemuksen tutkimisille edellytyksiä. Uudelleen hakemus käsitellään vain, mikäli uusintahakemuksessa esitetään uusia tietoja.

Ongelmaksi muodostuu se, että uusintahakemusten määrää ei ole rajattu. Käytännössä turvapaikkaa voi siis hakea useamman kerran uudelleen, ja jokainen hakemus on käsiteltävä uudelleen.

Yksi esimerkki tällaisesta tapauksesta on Suomeen vuonna 2015 saapunut kurdimies Irakista. Mies on hakenut viimeisen yhdeksän vuoden aikana turvapaikkaa yhteensä kolmetoista kertaa, viimeksi joulukuussa 2023. Miehen 12 aiempaa hakemusta on hylätty, viimeisin on taas käsittelyssä.

Miestä oltiin joulukuussa jo palauttamassa takaisin Irakiin, mutta prosessi keskeytyi uusintahakemuksen vuoksi. Tammikuussa mies odotti tapauksen ratkaisemista säilöönottokeskuksessa.

Vakavampi esimerkki on Suomeen vuonna 2005 saapunut kurdimies. Miehelle myönnettiin oleskelulupa ja myöhemmin turvapaikka, sillä häntä ei voitu palauttaa Irakiin. Vuonna 2011 hän syyllistyi kuitenkin lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, pakottamiseen seksuaaliseen tekoon ja kotirauhan rikkomiseen. Vuonna 2015 hänet tuomittiin raiskauksen yrityksestä, vuonna 2018 taas raiskauksesta. Poliisi esitti viimeisimmän tuomion jälkeen miehen karkoittamista rikoshistorian perusteella, johon Maahanmuuttovirasto suostui.

Tämän jälkeen mies kuitenkin haki lukuisia kertoja oleskelulupaa, jotka kaikki hylättiin. Viimeisin palautusyritys viime joulukuussa keskeytyi, kun mies haki turvapaikkaa.

Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sanna Sutterin mukaan vuosien 2015-16 jälkeen uusintahakemusten määrä on kasvanut, ja vuosina 2020-21 ne muodostivat puolet kaikista hakemuksista. Viime vuonna osuus kuitenkin putosi 15 prosenttiin.

Nykytilan ongelmallisuus on tiedostettu hallituksessa. Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan lähtökohdan on oltava se, että jos henkilöllä ei ole oikeuden mukaan perusteita turvapaikan myöntämiselle, hän poistuu tai hänet poistetaan maasta.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä kiristetään ja perusteettomat uusintahakemukset estetään. Valmistelu on toistaiseksi alkuvaiheissa.

Kokonaan uusintahakemuksia ei kuitenkaan voida kieltää. Sutterin mukaan tulevilla muutoksilla voidaan kuitenkin varmistaa, ettei järjestelmä kannusta tekemään uusintahakemuksia.

– Nyt on kyse siitä, että perusteettomiin hakemuksiin halutaan puuttua, Sutter linjaa.

Petteri Orpo: Näin syrjintään työelämässä puututaan

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja keskeisten maahanmuuttajajärjestöjen, ihmisoikeustoimijoiden, kuntien, yritysten ja työmarkkinajärjestöjen edustajat kokoontuivat 18. maaliskuuta keskustelemaan konkreettisista ratkaisuista yhdenvertaisuuden turvaamiseksi monimuotoistuvassa Suomessa.

Tilaisuus keskittyi työelämän kysymyksiin ja keskustelun näkökulma oli vahvasti tulevaisuudessa. Yhdenvertaisuutta käsiteltiin muun muassa työelämään pääsyn, työpaikkojen arjen sekä työn ja muun elämän välisten suhteiden näkökulmista. Yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumista pohdittiin myös suhteessa laajempiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin.

– Jokaisen, lapsen ja aikuisen, pitää voida luottaa Suomessa siihen, että häntä kohdellaan reilusti ja hänellä on yhtäläiset mahdollisuudet opiskella, harrastaa, menestyä ja vaikka lähteä politiikkaan riippumatta siitä, mistä hänen perheensä on kotoisin tai miltä hän näyttää, pääministeri Petteri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

– Meillä kaikilla aikuisilla on tästä vastuu. Ja hallituksella on tietenkin erityinen vastuu. Kysymys on myös Suomen menestyksestä: meidän taitomme ja vahvuutemme on ollut siinä, että Suomessa kaikki ovat voineet käyttää potentiaalinsa Suomen hyväksi. Näin pitää olla myös tulevaisuudessa. Olen erittäin tyytyväinen päivän keskusteluun, pääministeri jatkoi.

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus Suomen koko väestöstä on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi. Joidenkin ennusteiden mukaan Suomen ulkomaalaistaustainen väestö saavuttaa vuoteen 2040 mennessä miljoonan henkilön rajapyykin. Samalla tutkimukset osoittavat, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kokevat syrjintää koulutuksessa ja työelämässä.

Pääministerin pyöreän pöydän keskustelua valmisteltiin ja ratkaisuehdotuksia haettiin kolmessa työpajassa, joihin osallistui noin 60 työelämäkysymysten sekä etnisten vähemmistöjen parissa toimivaa asiantuntijaa työmarkkinajärjestöistä, maahanmuuttajajärjestöistä ja -yhteisöistä sekä kunnista. Työpajojen keskeisin anti muotoiltiin keskustelunavauksiksi pääministerin keskustelutilaisuuteen.

Pääministerin johdolla käydyn keskustelun pohjalta viedään jatkotyöstettäväksi ja selvitettäväksi ainakin seuraavat toimet hyvän ja yhdenvertaisen työelämän edistämiseksi:

  1. Työnantajille kehitetään kannustimia rekrytoida eritaustaisia ihmisiä
  2. Maahanmuuttajayrittäjät; muun muassa hallinnosta selviämisen ja muun neuvonnan vahvistaminen
  3. Opiskelijoiden, erityisesti korkeakouluopiskelijoiden, verkostoitumisen ja esimerkiksi työharjoittelun edesauttaminen esimerkiksi opiskelujärjestöjen kannustimilla
  4. Suomelle pitää laatia pitovoimastrategia, jotta emme menetä täällä kouluttautuneita osaajia
  5. Yhdenvertaisuussuunnittelun helpottaminen: ei lisää velvoitteita, vaan kädenojennuksia esimerkiksi tarjoamalla materiaaleja, joita eri tahoilla jo on, maksutta

 

Pääministerin pyöreän keskustelutilaisuus järjestettiin osana hallituksen yhdenvertaisuustiedonannon toimeenpanohanketta. Keskustelutilaisuuden anti huomioidaan hankkeen jatkovalmistelussa.

Pääministerin pyöreän pöydän keskusteluja on jatkossa tarkoitus järjestää vuosittain.

SDP:n kansanedustaja tyrmää väitteet maahanmuuttajien huonosta työllistymisestä

Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys kumoaa kansanedustaja Eveliina Heinäluoman (sd.) mukaan väitteet siitä, että Suomeen EU:n ulkopuolelta työn perässä tulleet työllistyisivät huonosti Suomessa.

Selvitys osoittaa Heinäluoman mukaan sen, että vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen työluvalla Suomeen muuttaneet maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.

Erityisesti Heinäluoma kritisoi perussuomalaisten väitteitä maahanmuuttajien työllistymisestä. Hänen mukaan perussuomalaiset ovat usein väittäneet, että työn perässä EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys romahtaa nopeasti.

– Perussuomalaisten puheilta putosi jälleen kerran perusta työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen myötä, Heinäluoma sanoo tiedotteessaan.

Perussuomalaiset luo Heinäluoman mukaan Suomeen kurjistavaa ilmapiiriä, joka ajaa maahan muuttaneet yhteiskunnan ulkopuolelle.

– Perussuomalaisten leimaavat ja vähättelevät puheet maahanmuuttajista ovat vahingollisia suomalaiselle yhteiskunnalle, hän sanoo.

– Viesti on vastenmielinen: vaikka kuinka olisit osa suomalaista yhteiskuntaa, tekisit töitä, oppisit kielen, tulet aina perussuomalaisten ajamalla politiikalla olemaan kolmosluokan kansalainen, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoma vaatii vahvempia toimia maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen tukemiseen ja työllisyyden vahvistamiseen. Myös suomen kielen opetukseen tarvitaan hänen mukaansa lisää resursseja.

– Samalla, kun tuemme kotoutumista, tulee maahanmuuttajilta itseltään edellyttää vastuuta omasta kotoutumisestaan, Heinäluoma sanoo.

Hänen mukaansa myös yhteiskunnan asenteissa on korjattavaa. Heinäluoman mukaan maahanmuuttajat kohtaavat liian usein syrjiviä asenteita työnhaussa.

Työhön tulevilla maahanmuuttajilla aluksi suomalaisia korkeammat tulot

Suomeen työluvalla tulleiden maahanmuuttajien työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla suomalaistaustaisilla, mutta laskevat kymmenessä vuodessa hieman suomalaistaustaisten alapuolelle.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä tutkittiin Suomeen eri perusteilla saapuneiden työllisyysastetta ja keskituloja. Selvityksen mukaan kansainvälisen suojelun, perhesiteen ja opiskelun perusteella saapuneiden sekä EU-kansalaisten työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä Suomessa asuttuina vuosina tyypillisesti matalia. Työluvalla tulleiden työllisyysaste ja työtulot ovat alkuvuosina puolestaan korkeat.

Ryhmien väliset erot työllisyydessä pienenevät merkittävästi Suomessa asutun ajan myötä.

Kymmenen ensimmäisen Suomessa asutun vuoden aikana kansainvälisen suojelun ja perheenyhdistämisen perusteella sekä EU-maista saapuneilla työllisyys paranee, kun taas työluvalla saapuneiden työllisyys heikkenee.

Kymmenen vuoden jälkeen työllisyysaste on työluvalla saapuneilla ja EU-kansalaisilla noin 80 prosenttia, perheen tai opiskelun perusteella saapuneilla noin 70 prosenttia ja kansainvälistä suojelua saavilla noin 60 prosenttia.
Ansiotuloissa on kuitenkin huomattavia eroja vielä kymmenen Suomessa asutun vuoden jälkeen. Kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleiden ansiotulot ovat kymmenen vuoden oleskelun jälkeen alle puolet työluvalla tulleiden tuloista.
Saatujen tulonsiirtojen ja nettotulonsiirtojen kehitys heijastelee työllisyyden ja tulojen kehitystä.

Kansainvälisen suojelun perusteella maahan saapuneet saavat varsinkin ensimmäisinä Suomen vuosinaan huomattavasti enemmän tulonsiirtoja kuin muut maahanmuuttajaryhmät. Työn ja opiskelun perusteella muuttaneiden sekä EU-kansalaisten nettotulonsiirrot asettuvat kymmenessä vuodessa suomalaistaustaisten tasolle.

Kymmenen vuoden asumisen jälkeen EU-kansalaisten ja opiskelijan oleskeluluvalla tulleiden keskitulot ovat reilut 80 prosenttia samanikäisten suomalaistaustaisten tuloista.

Kansainvälisen suojelun sekä perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat aluksi alhaiset. Kymmenen vuoden jälkeenkin työtulot ovat vain noin puolet suomalaistaustaisten tuloista.
Opiskeluluvalla tulleita lukuun ottamatta harva osallistuu tutkintoon johtavaan koulutukseen heti maahan saavuttuaan, mutta ensimmäisten vuosien jälkeen esimerkiksi noin 40 prosenttia kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleista osallistuu toisen asteen koulutukseen.

Noin 17 prosenttia aineiston maahanmuuttajista on muuttanut maasta kymmenen vuoden kuluessa.

Selvityksen toteutti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Selvitys perustuu Maahanmuuttoviraston tietoihin oleskelulupapäätöksistä vuosilta 2011–2021 sekä Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)