Arto Satonen: Työn perässä saapuvan pitää pystyä elättämään itsensä

Työministeri Arto Satonen (kok.) on ottanut maahanmuuttokeskustelunn kantaa selvällä tavalla. Hän katsoo, että työn perässä Suomeen saapuvan pitää pystyä elättämään itsensä. Satonen myös vastaa viime aikoina aiheesta liikkuneisiin väitteisiin.

– Meillä ei kansakuntana ole varaa siihen, että työikäiset ja työkykyiset ihmiset kansalaisuuteen katsomatta eläisivät sosiaaliturvalla, työministeri kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.

– Hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus rakoilee. On kohtuullinen vaatimus, että Suomeen työn perässä saapuva maahanmuuttaja pystyy elättämään itsensä omalla työllään.

Satonen vastaa kirjoituksessaan lisäksi HS:n uutisoiman tutkimuksen väitteisiin, jonka mukaan Suomen houkuttelevuus olisi romahtanut ulkomaisten osaajien silmissä.

Tutkimuksessa kärkikolmikkoon sijoittuivat Panama, Meksiko ja Indonesia, kun kymmenen vähiten houkuttelevaa maata Suomen ohella olivat muun muassa Saksa, Kanada ja Norja. Satosen mukaan tämä johtuu siitä, että monet vastaajat arvostavat alhaista verotusta ja pieniä elinkustannuksia, joilla länsimaat eivät voi kilpailla kehittyviä maita vastaan.

Työministeri sanoo Suomen panostaneen viime vuodet oleskelulupien sujuvoittamiseen. Maahanmuuttoviraston tuoreimpien tilastojen mukaan työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto Suomeen onkin kasvussa.

HS:n tutkimusta koskevassa jutussa mainittiin yhtenä kielteisenä muutoksena hallituksen niin kutsuttu 3/6 kuukauden sääntö, jonka mukaan työnsä menettäneen kolmannen maan kansalaisen tulisi löytää itselleen uusi työ kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa työttömäksi jäätyään. Väite uudistuksen negatiivisuudesta on Satosesta virheellinen.

– Vastaava lainsäädäntö on kuitenkin myös naapurimaissamme Ruotsissa, jossa aika on kolme kuukautta sekä Norjassa ja Tanskassa, jossa aika on kuusi kuukautta, hän kertaa.

– Suomi tilastojen valossa kyllä houkuttelee osaajia, mutta toki paljon on vielä tehtävänä.

Suomi houkuttelee osaajia, mutta vielä on tehtävää | https://t.co/PWrdTFDKwS Tässä vastine työperäiseen maahanmuuttoon liittyvään tutkimukseen. Suomeen on tulijoita ja olemme samassa viiteryhmässä Kanadan, Saksan ja Norjan kanssa. #työ #maahanmuutto https://t.co/MeepFPGajU

— Arto Satonen (@artosatonen) July 21, 2024

Atte Kaleva: Maahan töihin muuttaneet sanovat nämä kolme asiaa Suomesta

Kansanedustaja Atte Kalevan (kok) mukaan Suomeen töihin tulleiden maahanmuuttajien kanssa keskusteluissa nousee kolme vetovoimatekijää.

Kalevan mukaan nämä vetovoimatekijät ovat turvallinen yhteiskunta, jossa on luotettavat instituutiot, laadukas peruskoulutus sekä puhdas luonto.

– Nämä ovat Suomen valtteja tulevaisuudessakin, Kaleva toteaa.

– Ketään näistä maahanmuuttajista ei tunnu kiinnostavan ’repivä yhteiskunnallinen keskustelu’ tai ’rakenteisiin pesiytynyt rasismi’. Ne eivät näy heidän arjessaan.

Kaleva toteaa monen valittelevan kuitenkin hankalaa byrokratiaa, korkeaa verotusta sekä virallisen viestinnän olevan saatavilla vain suomeksi ja ruotsiksi.

Viimepäivinä on käyty keskustelua Suomen putoamisesta eri maiden maakuvien vertailussa listan häntäpäähän. Viime vuonna Suomi sijoittui maakuvavertailussa sijalle 16 ja tänä vuonan sijalle 51.

400 marjanpoimijaa sai kielteisen päätöksen oleskeluluvasta

Ulkoministeriö on tänä keväänä keskeyttänyt luonnonmarjanpoimijoiden Schengen-viisumihakemusten vastaanoton Suomen Bangkokin suurlähetystössä. Thaimaalaisille luonnonmarjanpoimijoille ei myönnetä Schengen-viisumeja kesän 2024 satokaudeksi. Maahanmuuttovirasto kertoo asiasta tiedotteessa.

Ulkoministeriö on päätöstä tehdessään ottanut huomioon vuoden 2023 satokauteen liittyvät, vakavat ihmiskauppaa koskevat syytteet ja epäilyt sekä Thaimaassa voimaan tulleet lainsäädäntömuutokset.

Koska ulkomaalaisen henkilön työnteko Suomessa on luvanvaraista, ja luonnonmarjojen poiminta ei ole kausityölain piirissä, poimijat tarvitsevat työntekijän oleskeluluvan. Luonnonmarjanpoimijoiden työskentelyyn kohdistuvat siis ensimmäistä kertaa samat edellytykset ja tarkastelu kuin muihinkin ulkomailta rekrytoitavien työsuhteisiin.

Työntekijän oleskelulupahakemuksen käsittely on kaksivaiheinen. Kun hakija on jättänyt hakemuksen ja tunnistautunut Suomen edustustossa, siirtyy hakemus ensin TE-toimistoon. TE-toimisto tekee osapäätöksen, johon kuuluu esimerkiksi saatavuusharkinta. Sen jälkeen Maahanmuuttovirasto arvioi maassa oleskelun edellytykset riskeineen ja tekee päätöksen hakemukseen.

Kaikki tähän mennessä jätetyt luonnonmarjanpoimijoiden noin 1 300 hakemusta on nyt käsitelty. Päätöksistä 900 on myönteisiä ja 400 kielteisiä. Kaikki hakijat ovat thaimaalaisia.

Maahanmuuttoviraston hakemuskäsittelyn yhteydessä tekemien havaintojen mukaan alalla on yhä haasteita. Jos hakemuksessa oli ulkomaalaislain mukaisia viitteitä työperusteisesta hyväksikäytöstä tai ihmiskaupasta, päätökset ovat olleet kielteisiä.

– Vaikka työehdot täyttyisivät paperilla, arvioimme tilannetta myös haastattelujen perusteella. Jos työntekijän käsitys hänen tuloistaan tai työehdoistaan on olennaisesti ja merkittävästi poikennut siitä, mitä työnantaja on kertonut, asiaa on selvitetty, kertoo työntekijöiden oleskelulupien käsittelyä johtava prosessinomistaja Tuuli Huhtilainen tiedotteessa.

Maahanmuuttovirasto arvioi työperäisen hyväksikäytön riskiä erityisen tarkasti silloin, jos oleskeluluvan hakijan nettoansiot jäävät kohtuuttoman vähäisiksi ja häneltä peritään kohtuuttomia majoitus- tai ylläpitokorvauksia. Pahimmillaan hakija on voinut olla jopa vaarassa velkaantua tekemästään työstä. Maahanmuuttovirasto kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, jos hakijat kykenevät asioimaan itsenäisesti viranomaisen kanssa vain rajoitetusti. Työntekijän ja työnantajan välillä toimii myös usein koordinaattori, joka ottaa osan tuloista.

– Luonnonmarjanpoimijat ovat usein haavoittuvassa asemessa, sillä heiltä voi esimerkiksi puuttua yhteinen kieli työnantajan kanssa tai käsitys omista oikeuksistaan Suomessa, Huhtilainen kertoo.

Maahanmuuttovirasto tarkastelee poimijoiden olosuhteita Suomessa kokonaisuutena tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Kun luonnonmarjanpoimijat saapuvat Suomeen, Aluehallintovirasto valvoo, toteutuvatko työehdot myös käytännössä.

Tämän vuoden järjestely on ollut poikkeuksellinen. Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakimuutokset, joiden tarkoitus on siirtää luonnonmarjanpoimijat saman kausityölain piiriin kuin esimerkiksi puutarhamarjanpoimijat. Muutokset tulevat voimaan satokaudesta 2025 eteenpäin.

Thaimaalaisten marjanpoimijoiden oleskelulupien käsittely resursoitiin Suomen viranomaisissa niin, että luvat saadaan käsiteltyä marjojen kypsymiseen mennessä. Luonnonmarjanpoimijoiden hakemukset on jätetty pääosin toukokuun lopussa ja kesäkuussa.

– Viranomaisten yhteistyö on ollut onnistunutta, ja Bangkokin edustusto on lisäresursoinnin avulla pystynyt tarjoamaan hyvin aikoja hakemusten jättämiselle ja kuulemisille. TE-toimisto ja me Maahanmuuttovirastossa olemme käsitelleet hakemukset ripeästi, Huhtilainen kertoo.

Myönteisten päätösten keskimääräinen käsittelyaika on ollut tänä kesänä 20 päivää. Kielteisten päätösten käsittelyaika on ollut hieman pidempi, 35 päivää. Suuri osa käsittelyajasta on kulunut siihen, että viranomaiset ovat kuulleet luonnonmarjanpoimijoita ja pyytäneet lisäselvityksiä työnantajilta. Maahanmuuttovirasto on myös käyttänyt aikaa huolelliseen kokonaisharkintaan.

– Ymmärrämme alalle uuden lupamenettelyn haasteet työnantajille ja olemme halunneet antaa heille riittävästi aikaa toimittaa tarpeelliset lisäselvitykset, Huhtilainen kertoo.

Kun marjanpoimijoilla on oleskelulupa Suomeen, he tarvitsevat vielä Thaimaan viranomaisilta maastapoistumisluvan. Suomen viranomaiset eivät voi vaikuttaa Thaimaan viranomaisten lupakäsittelyyn.

– Käsittelemme luonnonmarjanpoimijoiden lupia tarvittaessa koko kesän, ensi vuonna luvassa on uudet käytännöt, Huhtilainen kertoo.

Laskisiko saatavuusharkinnan poisto palkkoja?

Laboren tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto saattaisi vaikuttaa negatiivisesti erityisesti tiettyjen työntekijäryhmien, kuten matalapalkka-aloilla ja palveluammateissa työskentelevien, sekä ikääntyvien työntekijöiden palkkakehitykseen.

Tutkimuslaitos kertoo asiasta tiedotteessa.

Työperäinen maahanmuutto puolestaan lisääntyisi Laboren mukaan saatavuusharkinnan poiston myötä.

Tutkimuksessa havaittiin, että saatavuusharkinnan poistaminen johtaa ulkomaalaisten työntekijöiden määrän kasvuun niissä poikkeusammateissa, joissa harkinta poistetaan.

Tämä vaikutus syntyy pääasiassa Suomessa jo asuvista ulkomaalaisista henkilöistä. Keskipitkän aikavälin vaikutus Suomessa syntyneiden työntekijöiden keskimääräisiin vuosituloihin on Laboren mukaan -647 euroa (noin 2 prosenttia) ammatti-aluetasolla ja -1 121 euroa (noin 4 prosenttia) yksilötasolla.

Vaikutukset ovat suurimpia matalapalkkaisilla aloilla, palveluammateissa sekä ikääntyvillä työntekijöillä.

– Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että saatavuusharkinnan poistolla voi lisätä työperäistä maahanmuuttoa jonkin verran. Tulokset kuitenkin antavat viitteitä, että saatavuusharkinnan poiston vaikutus palkkakehitykseen saattaisi olla negatiivinen joillekin työntekijäryhmille, erityisesti työtuntien vähenemisen kautta, summaavat Laboren tutkijat Ohto Kanninen, Hannu Karhunen, Sanni Kiviholma ja Jeremias Nieminen tiedotteessa.

Yhä useampi maahanmuuttaja jää töihin Suomeen

Ulkomaalaisten yritysten ja työntekijöiden määrä on kasvanut tasaisesti Suomessa viime vuosina, Maahanmuuttovirasto kertoo. Varsinkin EU:n ulkopuolisista maista tulleiden työntekijöiden määrä on noussut. Ulkomaista työvoimaa on tullut erityisesti Turun telakan kaltaisiin suuriin rakennushankkeisiin, sosiaali- ja terveysalalle sekä kasvavalle palvelusektorille.

Tiedot ilmenevät Europan muuttoliikeverkoston (EMN) vuosiraportista 2023.

Vuonna 2023 ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupia Suomeen myönnettiin hieman vähemmän kuin 2022 (2023: 15 081, 2022: 16 081), mutta jatkolupia myönnettiin huomattavasti edellisvuotta enemmän (2023: 19 476, 2022: 12 374). Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät jäävät Suomeen.

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen näkyy myös työsuojelun ja työnteko-oikeuden valvonnan haasteina. Luvattomasti työskenteleviä kolmansien maiden kansalaisia on havaittu muun muassa siivousalalla, rakennusalalla, kuljetusalalla, maataloudessa, ravintola-alalla sekä alustataloudessa.

Opiskelijoille myönnettiin ensimmäisiä oleskelulupia ennätysmäärä vuonna 2023 (12 795, 2022: 8 383). Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut koronapandemiasta lähtien. Opiskelijoita tuli viime vuonna etenkin Etelä-Aasian maista kuten Bangladeshista, Sri Lankalta ja Intiasta.

Myönnettyjen jatkolupien määrät ovat pysyneet tasaisempina (2023: 3 297, 2022: 3 616). Tämä johtuu siitä, että ensimmäinen oleskelulupa myönnetään nykyään yleensä koko opintojen ajaksi. Suomeen jäävät opiskelijat hakevat yleensä seuraavaa oleskelulupaa jollain muulla perusteella.

Vuonna 2023 nähtiin merkittävä tilastollinen käänne, kun perhe nousi yleisimmäksi oleskeluluvan myöntöperusteeksi. Ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin perhesiteen perusteella 20 278 (2022: 17 284).

Yleisin hakijaryhmä oli muu ulkomaalaisen puoliso tai lapsi, eli jo Suomessa työskentelevien ja opiskelevien ulkomaalaisten perheenjäsenet hakivat oleskelulupia. Tämä on luonnollista seurasta työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton kasvusta koronapandemian jälkeen.

Perhesidehakemusten lisääntyminen kertoo myös siitä, että työn tai opiskelun perusteella Suomeen muuttaneet aikovat asua maassa pidempään.

Suomessa jätettiin yli 5000 turvapaikkahakemusta

Viime vuonna Suomessa jätettiin 5 372 turvapaikkahakemusta. Lukumäärä sisältää myös loppuvuonna itärajan kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden jättämät hakemukset. Suomessa jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä on pysynyt maltillisena vuoden 2015 hakemuspiikin jälkeen.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomessa jätetään vuosina 2024 ja 2025 noin 3 500–4 500 ensimmäistä turvapaikkahakemusta vuosittain.

Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on vähäinen, jos lukuja suhteutetaan koko EU-alueelle. EU-alueella turvapaikkahakemusten määrä nousi viime vuonna korkeimmalle tasolle sitten vuosien 2015–2016. Yhteensä hakemuksia jätettiin yli 1,1 miljoonaa. Saksa vastaanotti selkeästi eniten koko EU:ssa.

Suomessa jätettiin vuonna 2023 myös yhteensä 19 426 tilapäisen suojelun hakemusta, mikä oli alle puolet vuoden 2022 määristä (47 302). Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville.

Maahanmuutto kasvoi entisestään

Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää Tilastokeskuksen ennakkotilaston tiedoista.

Viime vuonna maahanmuuttojen määrä ja myös nettomaahanmuutto oli tilastointihistorian korkein. Osan kasvusta selitti se, että tilapäisen suojelun nojalla Suomesta oleskeluluvan edellisenä vuonna saaneilla ukrainalaisilla oli mahdollisuus hakea kotikuntaa maaliskuusta alkaen.

Nyt tammi- ja helmikuussa lukemat olivat jopa ennätysvuotta korkeampia. Maaliskuussa luvut kuitenkin laskivat viimevuotiseen verrattuna.

– Ukrainan kansalaiset olivat myös tämän vuoden tammi-maaliskuussa selvästi suurin maahan muuttaneiden ryhmä. Heitä oli maahanmuuttajista noin 4 700 eli melkein kolmannes, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola tiedotteessa.

Syntyneiden ja kuolleiden määrissä ei nähty juurikaan muutosta viime vuodesta. Tammi-maaliskuussa syntyi 10 739 lasta, mikä on 283 enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Kuolleiden määrä oli 15 052, eli 118 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ilman maahanmuuton vaikutusta väkiluku olisi laskenut 4 313 henkilöllä.

– Syntyvyys on alkuvuonna pysynyt viime vuoden tasolla, eli se ei ole enää laskenut. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26 viimeisen 12 kuukauden aikana, siis viime huhtikuusta maaliskuuhun 2024. Se on täsmälleen sama kuin vuoden 2023 ennakollinen luku, kertoo Toivola.

Suomen kansalaisuuden saaminen vaikeutuu

Hallitus esittää Suomen kansalaisuuden saamisen tiukentamista, sisäministeriö tiedottaa.

Kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan pidentämistä nykyisestä viidestä vuodesta pidennetään kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa.

Uudistus toteutetaan vaiheittain kolmessa lakihankkeessa.

Ensimmäisenä pidennetään asumisaikaa, joka on yhtenä edellytyksenä sille, että kansalaisuus voidaan myöntää hakemuksen perusteella. Kansalaisuuslain muutosesitys annettiin eduskunnalle valtioneuvoston istunnossa 18. huhtikuuta.

Seuraavaksi tiukennetaan kansalaisuuslain nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä sekä otetaan käyttöön kansalaisuuskoe. Jälkimmäiset hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2024 ja kevätkaudella 2025.