Sekä Ukraina että Venäjä ovat lisänneet lennokkien käyttöä äärimmäisen nopeaan tahtiin. Rintamakäytössä olevien räjähdelennokkien vuosittaiset tuotantomäärät liikkuvat jo miljoonissa kappaleissa.
Eniten käytetään videolinkin kautta ohjattavia FPV-drooneja, jotka ovat osaltaan syynä rintamalinjan hyytymiseen. Viime syksynä alkoivat yleistyä elektronista häirintää kestävät valokuitudroonit. Ne on varustettu kelalla, joka pudottaa droonin perässä kaapelia. Sen kautta operaattori saa korkealaatuista videokuvaa, joka ei ole radioyhteyksien lailla altis ulkoisille häiriöille.
Uudet laitteet voivat jopa laskeutua maastoon, odottaa sopivan kohteen ilmaantumista ja lähteä sen jälkeen iskuun.
Asiantuntijat varoittavat Venäjän saaneen etulyöntiaseman droonisodassa ainakin hetkellisesti. Tämä oli syynä sille, miksi Ukrainan joukot joutuivat vetäytymään Kurskin alueelta helmikuussa. Vain muutaman maantien kautta kulkenut sillanpääaseman huolto oli alttiina Venäjän intensiivisille drooni-iskuille.
Mahdollisesti ratkaiseva muutos oli erään eliittiyksikön siirto Kurskin rintamalle. Miehittämättömiin ilma-aluksiin erikoistunut Rubikon-ryhmä varustettiin elektronisen sodankäynnin laitteilla, jotka pystyvät häiritsemään vastapuolen drooniyhteyksiä yli 20 kilometrin päästä.
Robotti- ja lennokkiteknologiaan erikoistunut CNA-tutkimuslaitoksen asiantuntija Samuel Bendett ei usko, että Kremlin etu tulee säilymään pitkään.
– Valokuitudroonien suhteen Venäjällä on tällä hetkellä etulyöntiasema. Se tuskin kestää kovin kauaa Ukrainan kiihdyttäessä omaa kehitystyötään, Bendett sanoo Verkkouutisille.
Seuraavana askeleena on tekoälyn laajamittaisempi hyödyntäminen. Siitä voi olla hyötyä esimerkiksi räjähdelennokin lennon loppuvaiheessa maalintunnistuksessa. Sota tulee muuttumaan rajusti, kun rintamalle ilmestyvät ensimmäiset tekoälyn koordinoimat ja melko itsenäisesti toimivat lennokkiparvet.
Samuel Bendett huomauttaa Ukrainan ja Venäjän ottaneet käyttöön tekoälyyn liittyviä sovellutuksia asteittain. Jokaisessa pystytään hyödyntämään aiempaa kehitystyötä.
– On vaikea sanoa, kumpi saa ensin käyttöön todelliset tekoälyparvet. Molemmat kuitenkin kokeilevat niiden käyttöä, Bendett sanoo.
Nopea kehitystahti koskee myös kauko-ohjattavia robotteja eli niin sanottuja maadrooneja. Niitä käytetään miinanraivauksessa, ammuskuljetuksissa, haavoittuneiden evakuoinneissa ja suorissa hyökkäyksissä. Ajoneuvoissa on alettu käyttää valokuitukaapelia samasta syystä kuin drooneissakin eli vastapuolen elektronisen sodankäynnin väistämiseksi. Tekoälyn ohjaamia robotteja testataan parhaillaan.
Sodan etenemistä on vaikea ennustaa. Se on kuitenkin varmaa, että Ukrainan ja Venäjän joukot yrittävät luoda yhä tehokkaampia droonijärjestelmiä ja samalla kehittää niille vastatoimia. Lennokkeja esimerkiksi pudotetaan yhä useammin muilla lennokeilla.
– Ukrainan taistelukenttä on hyvin dynaaminen ja arvaamaton ympäristö. Kaikkialla on vastatoimia, jotka tekevät laitteiden autonomisista operaatioista melko vaikeita, jos ilma- tai maa-ajoneuvo ei saa riittävästi tietoa sijainnistaan ja tehtävästään taistelukentällä, Samuel Bendett sanoo.
LUE MYÖS:
Mikään länsimaa ei ole valmis droonisotaan, asevoimissa tuskallisen hidas muutos (VU 8.4.2025)
Another video of Russian net-launching drones targeting Ukrainian quadcopters. https://t.co/CXhjPK1Hwd pic.twitter.com/ti5wJFYvFI
— Samuel Bendett (@sambendett) May 29, 2025
