Ukraina tarvitsee vahvat turvatakuut, ja siihen tarvitaan Yhdysvaltoja, linjaa pääministeri Petteri Orpo Yle Radio Suomen Pääministerin kyselytunnilla.
Orpo kommentoi aluksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tuoretta kommenttia, jossa hän ilmoitti, että Ukraina ei tavoittele enää Nato-jäsenyyttä, jos maa saisi Naton viidennen artiklan kaltaiset turvatakuut Yhdysvalloilta ja EU:lta.
Pääministeri sanoo ymmärtävänsä Zelenskyin näkökulmaa ja tietää, että hän tekee kaikkensa rauhan aikaansaamiseksi. Ukrainalaisten on kuitenkin tehtävä päätös asiasta itse.
Maa tarvitsee myös Orpon mukaan vahvat turvajärjestelyt ja turvatakuut. Suomi ei kuitenkaan pysty sitoutumaan turvatakuisiin.
– Suomi ei kykene tällaisia turvatakuita antamaan pienenä maana, rajamaana, Orpo sanoo Ylelle.
– Siihen tarvitaan ehdottomasti Yhdysvallat ja suuria maita.
Turvajärjestelyihin Suomi voisi taas ottaa osaa. Orpo kertoo, että näitä Suomi onkin ollut mukana valmistelemassa.
Paras turvatakuu Ukrainalle on kuitenkin Orpon mukaan oma vahva armeija ja puolustus. Mikään rauhansopimus ei saisikaan rajoittaa Ukrainan kykyä puolustautua.
– Siksi me tarvitsemme myöskin ratkaisuja, joilla me tuemme Ukrainaa, jotta se voi toivottavan rauhan jälkeen ylläpitää vahvaa omaa puolustusta.
Alkava viikko on oikea kokousmaraton, sillä maanantaina Berliinissä pidetään Ukraina-kokous ja torstaina EU-huippukokous. Aiheina ovat Ukrainan rauhanneuvottelut ja maan rahoitus.
Rauhan suhteen ilmassa on Orpon mukaan varovaista optimismia. Neuvottelut ovat jo edenneet, mutta toisaalta rauhanpyrkimysten suhteen on jouduttu pettymään monta kertaa aiemminkin.
Tiedossa ei myöskään ole, onko Venäjä valmis rauhaan.
Sen sijaan Ukrainan rahoitusratkaisun suhteen ollaan erittäin pitkällä. Orpo muistuttaa, että perjantaina EU-maat pääsivät yhteisymmärrykseen Venäjän varojen pysyvästä jäädyttämisestä. Nyt tavoitteena on saada aikaan päätös sotakorvauslainasta Ukrainalle.
Tällä hetkellä jäädytetyt varat ovat belgialaisessa arvopaperikeskuksessa. Belgia haluaisi, että riski varojen käytöstä jaetaan kaikkien EU-maiden kesken.
Mikäli vastuu jaettaisiin, Suomen vastuu varoista olisi noin kolme miljardia euroa. Orpo kuitenkin painottaa, että seuraavassa, vuonna 2027 käynnistyvässä EU:n rahoituskehyksessä takaus siirrettäisiin EU:n budjettiin.
– Nyt siellä ei ole pelivaraa, mutta seuraavassa budjettikehyksessä jälleen olisi, hän huomauttaa.
– Tämä vapauttaisi Suomenkin 2027 takausvastuusta.
Orpo sanoo saaneensa käsityksen, että hyvin suuri määrä EU-maita on jo mukana järjestelyssä. Siihen, että tulevassa huippukokouksessa ratkaisua ei löydettäisi, ei hän usko.
– Perjantaina keskustelin muun muassa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Antonio Costan kanssa, ja hänen viestinsä, jota tuin, oli selkeä: Me istumme kauan, että ratkaisu löytyy.
Muita vaihtoehtoja ei käytännössä ole. Pääministeri painottaakin, että esimerkiksi yhteisvelkaan perustuvalle rahoitukselle ei löydy yksimielisyyttä.
