Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan sotaa käyvien maiden poliittiset johtajat “miltei aina demonisoivat vihollisen puheissaan”.
– Brutaali fakta on se, että sotaa käyvien maiden poliittiset johtajat, miltei aina, demonisoivat vihollisen puheissaan ja infosodan käynnissään. Näin pyritään vahvistamaan yhteiskunnan taistelutahtoa sekä kansakunnan mobilisaatiota, Aaltola toteaa Twitterissä.
Tutkija nostaa esimerkkinä Afganistanin sodan, johon Suomi osallistui osana kansainvälistä kriisinhallintaoperaatiota. Sota piti Aaltolan mukaan sisällään naisten oikeuksia sortavan Taleban-hallinnon vihollistamisen.
– Kuten huomaamme, viholliskuva voi olla varsin faktuaalinen [tosiasiallinen]. Se, että näemme vahingollisen ja reagoimme siihen sotilaallisesti, ei välttämättä ole irrationaalista. Se on tietyn keinovalikoiman valitsemista suhteessa tilanteen korjaamiseen.
Aaltolan mukaan demokratiassa sota vaatii sitä, että kansalaisille perustellaan sotilaallisten resurssien käyttämistä. Itsevaltaisissa maissa, kuten Venäjällä, vihollistamisen piirteet ovat Aaltolan mukaan erilaisia, vaikka eivät kiveen hakattuja.
Itsevaltaisissa maissa sodankäynti pohjautuu Mika Aaltolan mukaan usein pitkäaikaiseen viholliskuvaan, vähättelyyn ja epäinhimillistämiseen ja kuten Ukrainassa, imperialismiin.
– [Venäläisten] Sodan käyntitapa on hyvin raju. Se on ollut Ukrainassa holtiton ja julkilausutun vainoperustainen. Tämä laukaisee kansalaisyhteiskuntia demokratioissa sodan vastustamiseen. Suorittaa interventioita tai toimittaa apua, kuten Venäjän sodan tapauksessa.
”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”
Tutkijan mukaan on päivänselvää, että naapurimaa Venäjän “vainoperustainen sota” Ukrainassa on herättänyt suomalaisia.
– Emme ole sodan osapuoli, mutta huoli on suurta. Tämä on tunnistettu ja resursseja on aktivoitu, myös henkisesti, itsesuojeluvaiston ajamana. Tämä on ollut maltillista.
– Ja valtiollisella tasolla varsin harkittua. Emme irrationaalisesti metsästä sisäisiä vihollisia. Osaamme vielä erottaa toisistaan Venäjän ja venäläiset. Suomi ääripuolustuksellinen maa. Tällä pitkät perinteet. Se näkyy.
Aaltolan mukaan se, että Venäjä tunnistetaan Suomessa ”ainoana mahdollisena vaarana”, ei ole demonisointia, vaan ”järkevää ja faktaperusteista toimintaa”.
– Suomen, Pohjolan ja Itämeren pitäminen immuunina [Ukrainan] sodan leviämiselle, vakauden saarekkeena, vaatii työtä ja henkisen valmiuden kasvattamista.
– Tämä on jo tapahtunut. Tämä vaalii myös vaaran tunnistamista ja patoamista. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, Aaltola toteaa.
1. Sota vaikuttaa mieliimme. Sota on kovin lähellä ja helposti eskaloituva. Sisäinen keskusteluilmapiirin ei soisi olevan demonisoiva. Ulkoisten viholliskuvien faktaperusteisia, harkittuja ja tarkoituksenmukaisia. Suomen kohdalla,en olisi alarmistinen. Taipumuksemme terveellisiä.
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) January 13, 2023
LUE MYÖS:
Mika Aaltola torjuu väitteet Suomen sotapsykoosista: On herätty todellisuuteen
