Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus katsoo, ettei välineellistetyn maahantulon uhka Suomen itärajalla ole muuttunut vuoden 2024 jälkeen. Asiaan liittyy ”merkittävä uhkapotentiaali”, varoittavat keskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja verkostojohtaja Jukka Savolainen osaamiskeskuksen keskiviikkona julki tulleessa lausunnossa eduskunnan hallintovaliokunnalle.
Eduskunnan hallintovaliokunta kannattaa tiistaina valmistuneessa mietinnössään hallituksen esitystä rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamiseksi. Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat jättivät mietintöön yhteisen vastalauseen. Eduskunnan on tarkoitus päättää lain kohtalosta ensi viikolla. Äänestyksestä odotetaan jälleen tiukkaa, sillä lain kiireelliseksi julistaminen edellyttää viiden kuudesosan enemmistöä eduskunnasta. SDP:ssä rivien odotetaan jälleen repeilevän äänestyksessä.
Nyt käsiteltävän hallituksen esityksen hyväksyminen jatkaisi rajaturvallisuuslain voimassaoloa vuoden 2026 loppuun. Toistaiseksi lakia ei ole otettu käyttöön. Sen tarpeellisuutta on perusteltu ennaltaehkäisevänä keinona torjua hybridioperaatioita, mihin myös osaamiskeskus yhtyy lausunnossaan.
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus pitää lain voimassaolon jatkamista perusteltuna hybridivaikuttamiseen liittyvien riskien kannalta:
– Laajamittainen välineellistetty maahantulo voisi aiheuttaa Suomen yhteiskuntarauhalle sekä yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle merkittäviä ongelmia, joilla voi olla myös esimerkiksi kriisipäätöksentekoa ja -toimintakykyä haittaavia vaikutuksia. Samalla on mahdollista, että tilanteesta syntyvää disinformaatiota hyödyntämällä saadaan Suomea kohtaan Euroopassa tunnettua solidaarisuutta merkittävästi vähennettyä. Mikäli tällainen hybridikampanja saavuttaa suuren tehon, se saattaa tehdä tilaa joillekin yllättäville poliittisille ja sotilaallisille järjestelyille.
Lausunnossa nostetaan esiin Venäjän nykyinen ulkopoliittinen doktriini, jonka mukaan maa käyttää kaikkia mahdollisia välineitä puolustautuakseen läntisten valtioiden siihen kohdistamia vihamielisyyksiä vastaan.
– Venäjä on parannellut suhteitaan Afganistanin Taleban-hallintoon. Mazar -i- Sharifissa pohjoisessa Afganistanissa toimii vuodesta 2023 lähtien Venäjän konsulaatti, jonka tehtäviin kuuluu viisumien myöntäminen. Kaupungista lähtee pohjoiseen rautatielinja,
joka yhdistyy Venäjän rautateihin. Suomen itäisen maarajan luvaton ylittäminen on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa kuin satojen kilometrien merimatka Välimerellä. Suomeen voi siis kohdistua jopa suurempi paine kuin se, mitä Välimerellä on totuttu näkemään. Tämä haavoittuvuus on pysyväisluonteinen ja Venäjä voi vain vähäisin toimin vaikuttaa tämän mekanismin kautta.
Lausunnossa viitataan myös EU:n komission tiedonantoon joulukuulta 2024, minkä voidaan katsoa selkeyttävän oikeudellista tilannetta EU:n oikeuden osalta.
– Komission näkemyksen mukaan unionin turvallisuuden ja jäsenvaltioiden alueellisen koskemattomuuden takaamiseksi on välttämätöntä, että Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapureina olevat jäsenvaltiot voivat toimia päättäväisesti ja vakaasti valvoakseen
unionin ulkorajoja tehokkaasti. Näin ollen jäsenvaltiot joutuvat tarvittaessa tekemään poikkeuksia EU-säännöstöön nähden, jos välineellistetty maahantulo uhkaa unionin ja jäsenvaltioiden yleistä järjestystä, sisäistä turvallisuutta tai kansallista turvallisuutta.
