Verkkouutiset

Itäraja

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kansanedustaja haluaa EU:n tukevan itärajan turvallisuutta ja elinvoimaa

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra on tyytyväinen EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin päätöksestä vierailla Lappeenrannassa.

Itä-Suomen taloustilanne on heikentynyt merkittävästi Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan seurauksena. Haasteet koskevat koko Euroopan unionin itäistä ulkorajaa.

– Komission puheenjohtaja von der Leyenin vierailu Lappeenrantaan osoittaa, että itärajan alueiden tilanne on noteerattu komissiossa ja tilanteemme otetaan vakavasti. Uskon, että komissio on valmis edistämään ratkaisuja itäisen Suomen turvallisuuden ja elinvoiman parantamiseksi, Kopra toteaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa rajan sulkemiseen ja kiinni pitämiseen liittyvät seikat sekä itäisen Suomen elinvoima eivät ole aluepolitiikkaa vaan koko Suomen ja EU:n yhteinen haaste.

– Vaikka haitalliset vaikutukset näkyvät selkeimmin juuri kaakkoisessa Suomessa, ulottuvat ne jatkuessaan koko Suomeen ja Euroopan unioniin. Myös siksi on toivottavaa, että EU ottaa roolia itärajan turvallisuuden ja elinvoiman parantamisessa. EU voisi osallistua rajaturvallisuuden kustannuksiin entistä suuremmassa roolissa, Kopra sanoo.

Kokoomus on Euroopan kansanpuolueen (EPP) jäsen. Kokoomuksen vaikuttamistyön ansiosta Itä-Suomen haasteet tiedostetaan eurooppalaisella tasolla EPP-puolueiden yhteisessä eurovaaliohjelmassa. Ohjelmassa peräänkuulutetaan lisää tukea EU:n ulkoraja-alueille, jotka ovat kärsineet Venäjän hyökkäyksen seurauksena.

– Kokoomus on aktiivisesti edistänyt Itä-Suomen intressejä myös EPP:ssä. EPP:n jäsenpuolueet ovat sitoutuneet EU:n ulkoraja-alueiden tukemiseen, Kopra kertoo.

 

 

Komission puheenjohtaja itärajalla: Vladimir Putin keskittyy nyt Suomeen

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) ovat vierailleet Suomen itärajalla.

Vierailun tarkoituksena oli perehdyttää komission puheenjohtajaa Suomeen kohdistettuun välineellistettyyn maahantuloon. Tapaamisessa keskusteltiin myös Itä-Suomen taloudellisista haasteista.

Pääministeri Petteri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa, että EU:n pitää löytää yhteinen ratkaisu, jolla vastataan siihen, että Venäjä käyttää laittomia maahantulijoita Suomea ja Eurooppaa vastaan.

– Valmistelemme omaa lainsäädäntöämme, mutta tarvitsemme myös EU-tason toimenpiteitä, Orpo sanoi.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehui Suomen toimia itärajalla.

– Tässä ei ole kyse pelkästään Suomen turvallisuudesta. Tässä on kyse myös Euroopan unionin turvallisuudesta, hän sanoi.

– Olen täällä kertomassa teille, että EU tukee teitä.

Ursula von der Leyen lupasi Suomelle 230 miljoonaa euroa tukea EU:lta itärajan tilanteen hoitamiseen ja Itä-Suomen talouden elvyttämiseen. Lisäksi Euroopan raja- ja merivartiosto Frontex tarjoaa rajavartijoita ja valvontatekniikkaa itärajalle.

Komission puheenjohtaja sanoi, että EU-alueelle on kohdistunut välineellistettyä maahantuloa vuodesta 2022 lähtien, jolloin Valko-Venäjä aloitti Latvian, Liettuan ja Puolan painostamisen siirtolaisilla.

– Tiedämme kaikki, miten Vladimir Putin ja hänen liittolaisensa välineellistävät maahantulijoita ja yrittävät testata puolustustamme. Nyt Putin keskittyy Suomeen, komission puheenjohtaja sanoi.

Hänen mukaansa Venäjän toiminta on epäilemättä vastaus siihen, että Suomi on tukenut vahvasti Ukrainaa ja liittynyt puolustusliitto Naton jäseneksi.

Ursula von der Leyenin mukaan tilannetta itärajalla seurataan tiiviisti komissiossa.

Hän myös totesi, että EU:n pitäisi ottaa mallia Suomesta.

– Olen sanonut tämän useasti ja sanon sen jälleen. Meidän pitäisi olla enemmän suomalaisten kaltaisia mitä tulee turvallisuuteen. Meillä on paljon opittavaa Suomelta ja Suomen valmiudesta kaikilla yhteiskunnan alueilla. Se mahdollistaa sen, että pystytte vastaamaan erilaisiin uhkiin nopeasti.

Tätä Kreml nyt koettelee – ”tarkka paikka Nato-Suomelle”

Venäjän viestit Suomen suuntaan Nato-jäsenyyden jälkeen noudattavat pitkälti ennakoitua kaavaa, toteaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.

– Pelottelua ja uhkailua, jotta rajoittaisimme liittokunnan läsnäoloa maaperällämme/lähialueillamme. Turvallisuustilanteen heikentyminen vastuutetaan muille, hän toteaa viestipalvelu X:ssä.

Vanhanen on jakanut tilillään Ilta-Sanomien uutisen, joka kertoo Venäjän ulkoministeriön aseidenriisunnasta ja asekontrollista vastaavan osaston johtajan puhuneen uutistoimisto Tassille Natosta, Suomesta ja ydinaseista. Suomen sanotaan joutuvan Venäjän täysimittaisten poliittisten ja sotilaallisten vastatoimien kohteeksi, jos Suomi sallii ydinaseiden kauttakulun.

Vanhasen mukaan tämä on tarkka paikka Nato-linjaa ja -profiilia luovalle Suomelle.

– Ei kannata ajautua sen osalta refleksiivisen kontrollin alaisuuteen, tätä Venäjä nyt koettelee. Tavoite on, että heikennämme itse omaa puolustustamme Venäjälle edullisempaan asetelemaan.

– Toki terve järki kohdallaan: ei Naton läsnäoloa tai puolustusta kannata tehdä vain signalointi mielessä Venäjän suuntaan. Kun Suomi vahvistaa Pohjois-Euroopan puolustusta itse ja Naton puitteissa, se osataan kyllä naapurissa myös lukea – josta Venäjän viestintä kertookin.

Vanhasen mielestä kannattaa varautua siihen, että ennen kuin Venäjä palauttaa sotilaallisen kykynsä Pohjois-Euroopassa, se pyrkii harmaan alueen taktiikoilla ja uhkailulla puuttumaan Naton läsnäoloon alueella.

– Itäraja hyvä esimerkki siitä, miten horjuttaminen ulotetaan yleiseen mielipiteeseen.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailee Suomen itärajalla

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) tapaavat Lappeenrannassa perjantaina 19. huhtikuuta. He myös vierailevat Suomen itärajalla.

Matkan keskeisenä tarkoituksena on perehdyttää komission puheenjohtajaa Suomeen kohdistettuun välineellistettyyn maahantuloon. Puheenjohtaja von der Leyen ja pääministeri Orpo keskustelevat tavoista, joilla Suomi ja EU torjuvat välineellistettyä maahantuloa Suomen itärajalla.

Vierailun keskusteluissa ovat esillä Venäjän hyökkäyssodasta seuranneet Itä-Suomen elinvoimaisuuden kasvaneet haasteet sekä ajankohtaiset EU-asiat, kuten seuraavan Euroopan komission strateginen agenda ja Euroopan turvallisuustilanne.

Pääministeri Orpo ja puheenjohtaja von der Leyen matkustavat yhdessä Lappeenrantaan Brysselin EU-huippukokouksesta. He keskustelevat matkan aikana keinoista EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä tulevan komission ohjelmasta ja rakenteesta.

Timo Heinonen itärajasta: Lailla alkaa olla todenteolla kiire

Valkovenäläinen oppositiomedia Nexta on julkaissut sosiaalisessa mediassa videon, kuinka joukko aggressiivisia siirtolaisia yrittää päästä Puolaan Valko-Venäjän kautta. Videolla on nähtävissä, kuinka puolalaiset rajavartijat estävät joukon pääsyn rajan yli. Tallenne on katsottavissa artikkelin lopussa.

Videota kommentoi myös kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen.

– Tässä tapahtumia Puolan rajalta. Seuraavana meidän itärajalla? Rajan poikkeuslakia tulee nyt kiirehtiä ja saattaa se äärimmäisen nopeasti voimaan, Heinonen kirjoittaa.

Heinosen mukaan Puolan tilanne näyttää sen, mihin pitää varautua ja millaisin keinoin.

Eilen keskiviikkona pääministeri Petteri Orpo (kok.) tapasi kaikkien eduskuntapuolueiden johtoa liittyen itärajan poikkeuslakiin.

– Lailla alkaa olla todenteolla kiire ja huolestuneena olen seurannut nyt julkisuuteen tulleita viestejä, että kaikki eduskuntapuolueemme ei enää haluaisikaan kaikin keinoin estää Venäjän hybridihyökkäystä Suomeen?, Heinonen kirjoittaa verkkosivujensa blogissa.

Nykyinen raja-asemien sulku ei Heinosen mukaan hyökkäystä pidättele, kun lumet sulavat ja jos Vladimir Putin haluaa masinointiaan jatkaa.

– Ja haluaahan hän – jos ei heti, niin yllättäen. Sinisilmäisyyteen ja hyväuskoisuuteen ei kannattaisi nyt kenenkään sortua. Vastuut tässä ovat suuret, Heinonen päättää.

MT: Petteri Orpo kutsunut puoluejohtajat koolle rajalaista

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kutsunut kaikkien puolueiden puheenjohtajat tapaamiseen keskiviikkona. Tapaamisen tarkoituksena on parlamentaarinen keskustelu hallituksen esityksestä rajalaiksi, uutisoi Maaseudun Tulevaisuus hallituslähteisiin viitaten.

Orpon esikunnasta kerrotaan MT:lle, että kyse on normaalista tapaamisesta, joita itärajan tilanteen ja toimenpiteiden osalta on järjestetty säännöllisesti. Erityisiä vaikeuksia asiassa ei esikunnan mukaan ole.

Hallituksen antama lakiesitys väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi on herättänyt julkisuudessa kritiikkiä, ja siihen on suhtauduttu eduskunnassa varovaisesti.

Lain säätäminen suunnitelmien mukaan kiireellisesti vaatisi viiden kuudesosan enemmistön. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat aiemmin kertoneet lähtökohtaisesti vastustavansa lakia.

Lakiesityksessä esitetään, että turvapaikkahakemusten vastaanotto voitaisiin joillain rajanosilla keskeyttää niin, etteivät rajaviranomaiset ottaisi turvapaikanhakemusta vastaan, jos he tulkitsevat, ettei hakija ole erityisen haavoittuvassa asemassa.

Tarvittaessa luvattomasti maahan saapunut henkilö voitaisiin esityksen mukaan poistaa voimakeinoin, vaikka hän ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa.

Itäraja pysyy kiinni

Hallitus on päättänyt että Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat pysyvät suljettuina 15.4.2024 alkaen. Lisäksi Haapasaaren, Nuijamaan sataman ja Santion vesiliikenteen rajanylityspaikat suljetaan tuolloin huvialusliikenteeltä.

Sisäministeriö kertoo tiedotteessa, että päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään niin kauan kuin se on välttämätöntä.

Vesiliikenteen rajanylityspaikkojen sulkemisella huvialusliikenteeltä varaudutaan ministeriön mukaan siihen, että kevään edetessä välineellistetty maahantulo voisi levitä vesiliikenteeseen. Tämä olisi vaarallista maahan pyrkiville henkilöille ja kuormittaisi meripelastusta.

Kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetään 15.4.2024 alkaen muille vesiliikenteen rajanylityspaikoille sekä lentoliikenteen rajanylityspaikoille.

Tilanne itärajalla ei ole muuttunut

Viranomaisten tietojen perusteella uhka välineellistetyn maahantulon uudelleen käynnistymisestä ja laajentumisesta aiemmin koetulla tavalla on edelleen todennäköinen. Ilmiön jatkuessa se uhkaisi vakavasti Suomen kansallista turvallisuutta sekä yleistä järjestystä Suomessa.

– Suomen viranomaisten käsityksen mukaan kyseessä on pitkäkestoinen tilanne. Kevään kuluessa ei ole saatu havaintoja, joiden perusteella tilanteen voitaisiin katsoa oleellisesti muuttuneen. Lisäksi kevään myötä mahdollisuudet painostamisen lisäämiseksi kasvavat. Venäjällä on Suomen rajojen lähialueilla satoja ja mahdollisesti jopa tuhansia henkilöitä, joita on mahdollista välineellistää Suomeen, sanoo sisäministeri Mari Rantanen (ps.).

Välineellistetty maahantulo on yksi Venäjän keinoista painostaa ja vaikuttaa Suomen ja EU:n turvallisuuteen ja yhteiskunnalliseen vakauteen. Sisäministeriö on selvittänyt vaihtoehtoisia toimenpiteitä ilmiön päättämiseksi yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Laki välineellistetyn maahantulon torjumiseksi on valmisteilla. Laissa säädettäisiin edellytyksistä, joiden vallitessa voitaisiin rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä.

Lain lausuntokierros on päättynyt ja lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle mahdollisimman pian.

Puolaan pyrki pääsiäisenä 736 siirtolaista, rajavartijoita heitellään videolla kivillä

Puolan rajavartioston mukaan maan Valko-Venäjän vastaisella rajalla oli kiireinen pääsiäisviikonloppu.

Viranomaisten mukaan 736 ihmistä yritti ylittää rajan laittomasti 29.3.–1.4. välisenä aikana.

Rajavartioston mukaan tulijat käyttäytyivät hyökkäävästi.

Jutun alla olevalla videolla näkyy, kuinka puolalaisia rajavartioita heitellään rajan teräsaidan takaa kivillä ja oksilla.

Puola on rakentanut Valko-Venäjän vastaiselle rajalle 5,5 metriä korkean ja 186 kilometriä pitkän teräsaidan siirtolaisten tulon hillitsemiseksi.

Jarno Limnéll: Korkeaa varautumista pidettävä yllä muuallakin kuin itärajalla

Kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéllin muistuttaa, että kaikki sodankäynti perustuu harhauttamiseen.

– Kun huomio on itärajalla, on Suomessa muuallakin ylläpidettävä korkeaa varautumista, hän toteaa julkaisussaan X-viestipalvelussa.

Hän uskoo, että Venäjä tuntee Suomen heikkoudet, ja sen toiminnalla ei ole pidäkkeitä.

– Suomalaisella pragmatismilla ja yhteistyöllä kyllä pärjäämme, hän lisää julkaisussaan.

Limnéll on aiemmin todennut, että Venäjän keskeinen periaate turvallisuuspolitiikassa on jo hyvin kauan ollut maskirovka, eli harhauttaminen.

Hän viittaa muun muassa siihen, että kiinalaisen sotapäällikön Sunzin on tiedetty opettaneen 2 500 vuotta sitten Sodankäynnin taito –teoksessaan, että kaikki sodankäynti perustuu harhautukseen.

– Sodankäynnin perusperiaatteet eivät ole muuttunet mihinkään niistä ajoista, vain välineet ovat, Limneél on aiemmin sanonut.

Vladimir Putinin kolme Suomi-tavoitetta – ”Kaksi on jo onnistunut”

Kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) mukaan Vladimir Putin tavoittelee hybridihyökkäyksellään Suomea vastaan ennen kaikkea kolmea asiaa. Hän arvioi kahden jo onnistuneen.

– Yksi tavoite on aivan varmasti saada Suomi ja ennen muuta länsi näyttämään kaksoisstandardisesti toimivalta. Monelle maalle ainakin Afrikassa ja Lähi-idässä Putin mielellään toteaa, että katsokaa nyt, kyllä he teille puhuvat oikeusvaltiosta ja sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, mutta itse rikkovat sääntöjä, Heinonen kirjoittaa blogissaan. 

Heinonen toteaa, että Putin on jo osittain onnistunut tavoitteessaan. Tämä siksi, että Suomen raja ei ole ollut avoinna kaikille ja turvapaikanhakuoikeutta ei ole pystytty noudattamaan.

Heinosen mukaan Putin on onnistunut myös toisessa tavoitteessaan. Hän on aiheuttanut vastakkainasettelua Suomessa asuvien venäläisten ja kaksoiskansalaisten välille suhteessa muihin suomalaisiin ja samalla aikaansaanut epäluuloa Suomea kohtaan.

– He sulkivat teiltä rajan ja estävät teiltä pääsyn tapaamaan sukulaisianne. He ovat sydämettömiä,  Heinonen esittelee Putinin maalaamaa narratiivia esimerkkinsä kautta.

– Itärajan sulun syyllisenä voidaan pitää Venäjää ja Vladimir Putinia, mutta valehtelun suurvalta puhuu toista ja tekee toista, hän lisää.

Heinonen uskoo, että Putinin kolmas ja vielä toteutumaton tavoite on putinmielisten puolueiden kannatusnousun aikaansaaminen Euroopassa ja näiden puolueiden vaalivoitot sekä kansallisesti, että ylikansallisesti keväällä EU-vaaleissa.

– Tähän Putin voisi päästä sillä, että se onnistuisi toistamaan vuoden 2015 tapahtumat. Kymmeniätuhansia ihmisiä tulisi Eurooppaan ja osa heistä aiheuttaisi muun muassa turvallisuusongelmia. Maahanmuuttovastaisuus voimistuisi, mikä tarkoittaisi äärioikeiston kannatusnousua. Tiedämme näiden puolueiden suhtautumisen Putiniin. Tällainen tapahtumasarja ja näiden puolueiden valtaannousu nopeasti saisi Euroopassa yhä useamman maan kyseenalaistamaan Ukrainan tuen, Heinonen toteaa.

Heinonen kokee, että merkittävässä mittakaavassa Suomessa ei ole putinmielistä puoluetta tai edes voimia, mutta kannatuspohjaa tällaiselle voisi Suomestakin löytyä.

Hän uskoo, että Putinin suurin tavoite on saada murrettua EU:n ulkoraja. Hän korostaa, että tarvitaan nopeasti voimaan riittävät lait ja niiden myötä riittävät keinot rajavartioille pitää itäraja kiinni ja Suomen turvallisuus ja koskemattomuus turvattuna. Hänestä kyse ei ole vain Suomesta, vaan koko EU:sta.

– Poikkeuslaki, uusi väliaikainen rajalaki, siis tarvitaan kiireisesti työkalupakkiin. Tärkein tehtävämme on varmistaa maamme ja jokaisen suomalaisen turvallisuus. Nyt on kyse tästä, hän linjaa.

Kansanedustaja varoittaa: Venäjä aloitti karkoitukset, voidaan ohjata itärajalle

Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnell varoittaa viestipalvelu X:ssä Venäjän maassa luvatta olevien karkoitusoperaatioista. Limnellin mukaan Suomessa on huomioitava se, että osa karkotettavista voidaan ohjata itärajalle.

– Moskovan iskujen jälkeen on uhattu uusilla iskuilla ja nyt viranomaiset reagoivat. Sisäinen levottomuus Venäjällä lisääntyy. Meillä syytä huomioida, että osa karkoitettavista voidaan ohjata Suomen itärajalle, Limnell kirjoittaa.

Moskovan terrori-isku on lisännyt maahanmuuttovastaisuutta Venäjällä. Koska Moskovan iskusta kiinni jääneet terroristit ovat lähtöisin Tadzikistanista, etenkin tadzikistanilaiset maahanmuuttajat ja siirtotyöläiset ovat kohdanneet kasvavaa muukalaisvastaisuutta sekä joutuneet tekemisiin viranomaisten kanssa.

Venäjällä maahanmuuttajia ja siirtotyöläisiä avustavan järjestön edustajan mukaan maahanmuuttajien lapset pelkäävät lähteä kotoa kouluun, kertoo The Moscow Times. 

Venäjän hallinnolle tilanne on haastava, koska maan muslimivähemmistöjen edustajat muodostavat merkittävän osan Venäjän armeijan Ukrainassa sotivista joukoista. Venäjällä arvioidaan myös olevan noin kolme miljoonaa siirtotyöläistä, joista suurin osa on kotoisin Keski-Aasian entisistä neuvostotasavalloista.

LUE LISÄÄ: 

Yle: Tällaisista kohdista itäraja voisi vuotaa

Hallitus varautuu laittomaan maahantuloon itärajalla kevään myötä, kun lumet sulavat ja maastossa pääsee liikkumaan helpommin. Ylen artikkeli käy läpi mahdollisia reittejä Suomeen.

1. Peltojen läpi

Venäjältä on tullut alkuvuoden aikana maastorajan yli Suomeen 35 ihmistä. Kaikki luvattomat rajanylitykset on havaittu Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella, missä teitä on enemmän ja etäisyydet kaupunkeihin lyhyemmät kuin Pohjois-Suomessa. Suomeen on tultu esimerkiksi peltojen yli.

Rajavartiolaitos on varautunut laajamittaiseen maahantuloon rakentamalla kriittisiin kohtiin joko pysyvää tai tilapäistä esteaitaa.

2. Tietä pitkin

Vielä 2000-luvun alussa itärajalla oli parikymmentä tilapäistä rajanylityspaikkaa. Määrä karsittiin kuuteen vuonna 2011. Enää jäljellä on vain kaksi, Lieksan Inari ja Parikkala, jotka rajavartiolaitos haluaisi sulkea.

Tiet erottuvat hyvin satelliittikuvista. Suomussalmen rajavartioaseman päällikkö Juuso Högblomin mukaan käytöstä poistettuja rajanylityspaikkoja valvotaan kuten kansainvälisiä rajanylityspaikkoja.

3. Kiertämällä pohjoisen kautta

Vanhoille rajanylityspaikoille vievien teiden kunnossa on isoja eroja. Osa rajanylityspaikoista on ollut käyttämättömänä kohta 30 vuotta. Etenkin Venäjän puolella tiestö on heikossa kunnossa.

Valtaosa vanhoista rajanylityspaikoista sijaitsee syrjäisillä seuduilla, sillä niiden kautta on aikoinaan kulkenut lähinnä puukuljetuksia.

4. Vesireitti

Merta, järviä ja jokea itärajasta on noin kymmenesosa. Vesistöjen kautta ei odoteta suuria ihmisjoukkoja, mutta yksittäisiä maahanpyrkijöitä voi olla. Kehittynyt teknologia helpottaa myös erämaiden ja vesistöjen valvontaa, ja Rajavartiolaitoksen vuosikertomuksen mukaan miehittämättömien ilma-alusten käyttö on kymmenkertaistunut muutamassa vuodessa.

Sisäministeri HS:lle: Venäjän puolella voi olla tuhansia mahdollisia tulijoita

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) pitää Helsingin Sanomien haastattelussa hallituksen niin sanottua käännytyslakia ”äärimmäisen tarpeellisena”. HS:lle Rantanen kertoo potentiaalisia tulijoita olevan viranomaistiedon mukaan Venäjän puolella rajaa yhä satoja tai tuhansia. Lehti ei ole kyennyt vahvistamaan tietoa.

Itäraja on Petteri Orpon (kok.) hallituksen helmikuisella päätöksellä kiinni 14. huhtikuuta asti. Mikäli näyttöä tilanteen parantumisesta ei ole, ei rajan avaamiselle ole huhtikuussa edellytyksiä, Rantanen toteaa.

Hallituksen lakiluonnoksessa säädettäisiin edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voisi päättää rajoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa. Päätöstä edeltäisi yhteistoiminta tasavallan presidentin kanssa, ja päätös voitaisiin tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan. Lailla pyritään torjumaan välineellistettyä maahantuloa, mutta useat asiantuntijat ovat huomauttaneet ehdotuksen olevan ristiriidassa perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten kanssa. Juuri lausuntokierrokselta palanneesta laista on käyty kiivasta yhteiskunnallista keskustelua.

Rantasen mukaan kansainvälisissä sopimuksissa ja EU-lainsäädännössä ei ole otettu huomioon tilannetta, jossa esimerkiksi Venäjän kaltainen maa välineellistää turvapaikkajärjestelmän omiin tarkoitusperiinsä.

– Ne eivät ole ajan tasalla. Tuskin kukaan tätä 1950-luvulla pohti. Hallituksella on oikeus ja velvollisuus huolehtia Suomen kansalaisten turvallisuudesta jokaisessa tilanteessa, ministeri sanoo.

Rantanen on kansainvälisillä areenoilla käyttänyt kolmen korin vertausta avatessaan Suomen tilannetta. Yhdessä korissa on turvapaikkajärjestelmä, toisessa siirtolaisuus ja kolmannessa juuri itärajan kaltainen välineellistetty maahantulo. Ministerin mukaan nämä korit kaipaavat omia erillisiä sääntöjään, kun ne nykytilanteessa ovat ”iloisessa sotkussa”.

Käännytyslain puolesta voimakkaasti puhuva ministeri toteaa haastattelussa, ettei Suomi ilman lain läpimenoakaan ole täysin kädetön itärajan tilanteen edessä.

–  Emme ole, mutta silloin jatketaan samalla tavalla kuin nyt, hän sanoo.

Presidentti Alexander Stubb puolustaa rajalakia: On mentävä Suomen turvallisuus edellä

Tasavallan presidentti Alexander Stubb puolustaa hallituksen valmistelemaa rajalakia, jonka tarkoitus on estää Venäjän hybridivaikuttamista turvapaikanhakijoita hyväksi käyttäen. Lakiluonnoksen mukaan turvapaikkahakemuksia voitaisiin tiettyjen edellytysten vallitessa kieltäytyä vastaanottamasta osassa Suomen itärajaa. Lain soveltaminen edellyttäisi hallituksen ja tasavallan presidentin yhteistyötä ja päätös voitaisiin tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan.

Stubb kertoo keskustelleensa lakiluonnoksesta hallituksen kanssa ennen sen lähettämistä lausuntokierrokselle ja käyneensä läpi tarkkaan siihen sisältyvät ehdot.

– Ensimmäinen lähtökohta on se, että meidän kaikkien ensisijainen tavoite pitää olla Suomi ja Suomen turvallisuus. Ja joskus voi olla sellaisia tilanteita, jolloin joutuu tekemään toimenpiteitä, joissa mennään turvallisuus edellä, Stubb kuvasi asetelmaa toimittajille tiedotustilaisuudessa Itä-Suomen vierailunsa yhteydessä keskiviikkona.

– Toinen huomio on se, että viranomaisilla pitää olla työkalut toimia vaikeissa paikoissa, ja sitä tällä lailla haetaan.

Stubb kertoi keskustelleensa asiasta rajaviranomaisten kanssa ja arvioi, että jos laki muodossa tai toisessa menee läpi, se mahdollistaa myös viranomaisille nykyistä enemmän toimintavapautta rajalla.

– Kolmas huomio on se, että voi olla, että elämme maailmassa, johon rakennettiin turvapaikkapolitiikka, joka ei enää toimi. Pitää aina elää ajassa ja tällä tarkoitan lähtökohtaisesti sitä, että jos Venäjän kaltainen valtio käyttää ihmistä aseena, välineellistää, aseellistaa, niin pitää olla keinovalikoimassa tapa, jolla tämä voidaan pysäyttää.

Hallituksen lakiluonnos on ollut nopealla lausuntokierroksella, joka päättyi maanantaina. Hallitusneuvos Sanna Palo kertoi Verkkouutisille tiistaina sisäministeriön virkamiesten käyvän seuraavaksi tarkkaan läpi lausuntopalautetta.

Hallituksen lakiluonnosta on pidetty ristiriitaisena vallitsevien kansainvälisten oikeuksien ja velvoitteiden kanssa, mikä luonnoksessa myös suoraan todetaan. Kyseessä olisi poikkeuslaki, joka edellyttäisi eduskunnasta viiden kuudesosan enemmistöä, jotta se voitaisiin säätää tällä vaalikaudella.

Presidenttti Alexander Stubb korosti tiedotustilaisuudessa, että viimeisen puolen vuoden aikana tilanne Suomen itärajalla on ollut hyvin hallinnassa, mutta rajoja ei voida pitää pysyvästi kiinni.

– Ja silloin täytyy löytää ratkaisuja, joilla voidaan mahdollistaa, että rajat voidaan muodossa tai toisessa avata, jotta voidaan varmistua siitä, että Venäjä ei enää käytä siirtolaisia tai turvapaikanhakijoita välineenä.

Stubb arvioi myös, että kansainvälisessä politiikassa tulisi miettiä turvapaikkapolitiikan uudistamista sellaiseen suuntaan, jossa otetaan huomioon myös maahanmuuton välineellistäminen.

Stubb sanoi ymmärtävänsä lakihankkeeseen liittyvät herkkyydet, mutta korosti suomalaisten yksituumaisuutta Venäjän hybridivaikuttamisen torjumisessa.

– Tämä on hallitukselle, eduskunnalle ja kaikille meille suomalaisille hyvinkin vaikea poliittinen ja moraalinen kysymys ja olen varma, että löydämme siihen ratkaisun. Tärkeätä tässä tilanteessa on myös se, että teemme sen yhdessä. Viimeinen asia olisi antaa Venäjälle työkalut, joilla saadaan suomalainen yhteiskunta rikki.

LUE MYÖS:

VU-kysely: Suomalaisten murskaenemmistö kannattaa rajan poikkeuslakia

 

 

”Ei ole kyse oikeudesta hakea turvapaikkaa”

Kokoomuksen kansanedustajan Timo Heinosen mukaan itärajallamme Venäjän puolella odottaa tälläkin hetkellä suuri määrä, jopa tuhansia ihmisiä – Venäjän hybridioperaatioon osallistumista.

– On myös todennäköistä, että itärajalla alkaa tapahtua myös enemmän, kun lumet pitkältä maarajaltamme sulavat. Pysyykö hybridioperaatio edes Venäjän hallinnassa on sekin kysymysmerkki? Syntyykö alueelle sekasortoa?, Heinonen kysyy blogissaan.

Nyt lausuntokierrokselta tulleella uudella poikkeuslailla halutaan Heinosen mukaan estää pahimpien uhkakuvien toteutuminen.

Kirjoituksessaan hän kannustaa edelleen lukemaan sisäministeriön muistion 28.11.2023 liittyen Valtioneuvoston päätökseen rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä. Siinä todetaan muun muassa seuraavaa:

”Viranomaiset ovat havainneet ilmiön sisältävän myös kansainvälistä rikollisuutta. Ilmiön voimistuessa kasvaa myös riski siitä, että maahan pyrkivien henkilöiden joukossa on rikollisia tai radikalisoituneita henkilöitä. Poliisin arvion mukaan maahan saapuvien ihmisten mukana Suomeen todennäköisesti saapuu sisäistä turvallisuutta vaarantavia henkilöitä, joista osalla voi olla sotarikostaustaa. Maahan tulevien henkilöiden joukossa Suomeen voi päästä myös rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä, rikollisjärjestöjen jäseniä ja siviileiksi tekeytyneitä sotilaita.

Suuri hakijamäärä mahdollistaa myös erilaisten kansallista turvallisuutta vaarantavien henkilöiden tai joukkojen tarkoituksellisen lähettämisen Suomeen. On todennäköistä, että ilmiö tulee aiheuttamaan yhteiskunnassa turvattomuutta.”

Heinonen painottaa, että juuri tästä on kyse.

– Ei siis oikeudesta hakea turvapaikkaa.

Nyt lausuntokierroksella ollut poikkeuslaki edellyttää eduskunnassa laajaa neljän viidesosan enemmistöä kiireellisyytensä takia ja sen jälkeenkin kahden kolmasosan enemmistöä itse päätöksenteossa.

– Haluan itse luottaa siihen, että nämä enemmistöt eduskunnasta maamme koskemattomuuden ja turvallisuuden takaamiseksi löytyy.

Heinosen mukaan näyttää selvältä, että hallituksen esitys on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten velvoitteiden ja ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.

– Voi olla, että joudumme näihin kysymyksiin vastaamaan ja siihen pitää olla valmis. Voimme saada näiden asioiden rikkomisesta moitteet tai muutakin. Nekin on syytä olla valmis vastaanottamaan.

– Olen itse kuitenkin lopulta varma, että maamme tulee saamaan ennen muuta kiitosta ja arvostusta siitä, että hybridihyökkäys pysäytetään ja tällä tavalla toimivan Venäjän mahdollisuudet horjuttaa länttä pelataan pois, Heinonen päättää.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)