Itäraja

Viron suurlähettiläs: Itärajan täyssulku on tärkeä käännekohta

Viron Suomen suurlähettiläs Sven Sakkov pitää Suomen päätöstä sulkea itäraja käännekohtana suomalaiselle yhteiskunnalle ja perinteiselle varovaisuudelle itänaapurin suhteen, uutisoi Viron yleisradioyhtiö ERR.

Sakkovin mukaan Suomen Venäjä-politiikka on ollut varovaista ja maltillista, ja tällaista politiikkaa on pidetty suorastaan itseisarvona.

– Nyt näemme, että Suomen valtio kykenee tekemään vahvoja ja nopeita päätöksiä, Sakkov kehuu.

Suomalaisten parissa tuki rajan sulkemiselle on ollut vahvaa. Vastustusta on taas tullut etenkin suomenvenäläisiltä, joiden matkustaminen on vaikeutunut rajasulkujen seurauksena.

Sakkov huomauttaa Suomessa jääneen lähes täysin huomaamatta, että rajasulku osui talvisodan alkamisen vuosipäivälle. Talvisodan perintö näkyy suurlähettilään mukaan edelleen muun muassa Suomen suhtautumisessa Ukrainan sotaan.

– Se johti suomalaisessa yhteiskunnassa yhteiseen ja erittäin selvään lähestymistapaan Venäjän hyökkäyssotaa kohtaan. [Suomalaisille] se on henkilökohtaista, koska [Ukrainan sodassa] on kaikuja historiasta, Sakkov arvelee.

Myös rajasuluissa nähtiin Sakkovin mukaan samankaltainen tilanne. Venäjä painosti Suomea, mutta Suomi ei taipunut paineen alla.

Suurlähettiläs ei usko, että Suomen ulkopolitiikassa tullaan näkemään paluuta entisen kaltaisiin Venäjä-suhteisiin.

– Näkyvissä ei ole, että Suomen asenne Venäjää kohtaan muuttuisi lähitulevaisuudessa, Sakkov tiivistää.

Onko itärajan aidasta mitään hyötyä? Kansanedustajat vastaavat

Hallitus on päättänyt rakentaa esteaitaa itärajalle. Verkkouutisten Sanna Ukkola Show’ssa kansanedustajilta Heikki Vestman (kok.), Antti Kaikkonen (kesk.) ja Mika Kari (sd.) kysytään, onko itärajan aidasta mitään hyötyä.

Toimittaja Sanna Ukkola toteaa, että esimerkiksi Puolan puolelle pääsee aidasta huolimatta yhä tuhansia ihmisiä vuosittain.

– Raja-aidan rakentamisesta on linjattu hallitusohjelmassa, eli sitä tullaan itärajalle rakentamaan, Heikki Vestman kertoo.

Aidan pituudesta ja rakentamisaikataulusta hänen mukaansa päätetään myöhemmin, kun arviot valmistuvat.

Entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoo, että itärajan aitahanke käynnistettiin viime vaalikaudella. Tuolloin rajavartiolaitos esitti, että aitaa pitäisi rakentaa hieman yli 200 kilometriä.

– Arvio oli, että sillä pystyisi näitä keskeisimpiä alueita valvomaan. Ilmeisesti ei ole tarpeenkaan ihan jokaista metriä siellä aidata. Siellä on vesialueita, erämaa-alueita ja suoalueita melkoinen osa tuosta raja-alueesta, joten ne ovat helpommin valvottuja, Kaikkonen kertoo.

– Aita kyllä auttaa juuri tämän tyyppisen laittoman maahantulon valvonnassa, joten kiirehtisin tätä hanketta. Nyt vauhtia suunnitteluun, hän jatkaa.

Mika Kari sanoo, että aitaaminen on keino hidastaa maahantuloa.

– Se on tärkeä osa myös siinä, että rajavartiolaitos voi laittaa omat ja jossain vaiheessa niukatkin resurssit oikeisiin pisteisiin ja poissulkea sellaisa alueita, joissa riski rajan ylittämiseen on korkeampi. Aika iso osa tästä meidän 1340 kilometrin rajasta on järviä, lampia, soita ja tiettömien taipaleiden takana. Huojentavaa on tietenkin meille kaikille se, että joka ainoa metriä rajasta on tavalla tai toisella vartioitu, Kari toteaa.

KATSO UUSIN JAKSO:
Hyytävä kauhukuva Sanna Ukkola Showssa: Venäjä voi ajaa ihmismassat rajalle

”Kaikkeen pitää varautua” – Kansanedustaja laajentaisi itärajan aitaa

Suomi on sulkenut kaikki itärajan rajanylityspaikat rahtijunaliikennettä lukuun ottamatta vastatoimena Venäjän hybridioperaatiolle, jossa turvapaikanhakijoita ohjattiin kohti Suomen rajaa.

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu kehottaa hallitusta varautumaan siihen, että kiusanteko voi jatkua muilla tavoin. Hän huomauttaa, ettei Kreml kunnioita millään tavalla esimerkiksi rajoihin liittyviä sopimuksia.

– Kaikkeen pitää varautua Venäjän ollessa kyseessä. Kaikki on mahdollista. Ajattelen, että Suomen pitäisi ennen kaikkea kiireellisesti uudistaa rajamenettelylakia, Pekka Aittakumpu sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen tuoreessa jaksossa.

Hänen mukaansa lakia pitäisi uudistaa niin, että turvapaikkahakemukset voitaisiin tarvittaessa käsitellä heti rajalla. Kielteisen päätöksen voisi antaa huomattavasti nykyistä nopeammin.

– Kyllä näen, että se on mahdollista. Rajamenettelylaki tosiaan annettiin eduskunnalle jo viime kaudella, mutta se jäi hallintovaliokunnassa jostain syystä käsittelemättä, Aittakumpu toteaa.

Myös raja-aidan laajentaminen olisi perusteltua viimeaikaisten tapahtumien valossa. Huolena on, että rajanylityspaikkojen sulkemisen jälkeen turvapaikanhakijoiden virta voisi kohdistua maastorajalle. Tällä hetkellä sääolosuhteet ja lumen määrä tekevät maastorajan laittomat ylitykset haastaviksi, Aittakumpu huomauttaa.

Rajavartiolaitos on rakentanut Imatran Pelkolaan noin kolmen kilometrin pituisen pilottiaidan. Rajanylityspaikkojen lähialueelle on määrä rakentaa 70 kilometriä lisäaitaa vuosien 2024–2025 aikana.

Aiemman suunnitelman mukaan esteaitaa rakennetaan yhteensä 200 kilometrin matkalle vuoteen 2026 mennessä. Suomen ja Venäjän välisen rajan kokonaispituus on 1300 kilometriä.

Itärajan tilanne on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö hanketta laajentaa ja vauhdittaa. Kansanedustajan mukaan rajahankkeeseen tulee hakea tukea Natolta ja EU:lta, sillä Suomi käytännössä suojelee pitkää Venäjän vastaista rajaa.

– Kyllä itärajan aidasta pitäisi tehdä vieläkin laajempi kuin mitä nyt on päätetty. Tähän toimintaan pitää myös varautua näiden maastorajojen osalta, Pekka Aittakumpu sanoo.

Keskustan kansanedustaja jätti marraskuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen maahantulijoiden aiheuttamasta turvallisuusuhkasta. Valtioneuvoston julkaiseman muistion mukaan Poliisihallitus on arvioinut, että laajamittainen sääntöjenvastainen maahantulo voi vaarantaa vakavasti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden.

– Nyt hallituksen pitäisi selvittää se, että onko meillä lainsäädäntö kunnossa näiden erilaisten turvallisuusuhkien osalta. Noin tuhat ihmistä on tullut Venäjän hybridioperaation myötä Suomeen. Lainsäädäntö pitää tarkistaa, Pekka Aittakumpu sanoo.

Hän ihmettelee, miksei jo viime viikolla annetussa lisätalousarviossa ohjattu yhtään lisärahoitusta Rajavartiolaitokselle, Maahanmuuttovirastolle tai poliisille.

– Kun on tiedossa, että esimerkiksi nämä rajan sulkemistoimet aiheuttavat todella paljon lisätyötä rajavartiolaitokselle. Se tuottaa myös lisärahan tarvetta. Poliisi on arvioinut, että siellä on myös rikollisia joukossa, Aittakumpu huomauttaa.

KATSO UUSIN JAKSO:
Itäraja on nyt kiinni – loppuuko tulijoiden virta?

Tutkija pohtii aidan rakentamista koko itärajalle – myös Naton ja EU:n etu

Suomen tulisi miettiä raja-aidan rakentamista koko itärajalle, pohtii Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen viestipalvelu X:ssä.

Vanhasen mukaan itärajan turvallisuuden pohdintaa joudutaan miettimään pidemmällä aikavälillä.

– Hanke olisi varmasti kallis sekä aikaa vievä ja tietenkin osa ratkaisua. Tarkoitus olisi kuitenkin ehkäistä maaston kautta tapahtuvaa laitonta maahantuloa ja siten vahvistaa kykyämme toteuttaa kansainvälisiä velvoitteita sekä vahvistaa hallittua maahantuloa, hän pohjustaa.

Suomen ja Venäjän välistä raja-aitaa alettiin rakentaa maaliskuussa ja sen odotetaan valmistuvan vuoteen 2025 mennessä. Alustava kustannusarvio on 380 miljoonaa euroa.

Raja-aidan ensimmäinen 3,8 kilometrin mittainen osa valmistui kesällä Imatran Pelkolaan ja on nyt Rajavartiolaitoksen käytössä.

Vanhanen muistuttaa, että Suomen ja Venäjän raja on myös Naton ja EU:n pitkä ulkoraja.

– Tällöin raja-aidan voisi tuoda näidenkin agendalle niin sotilaallisen turvallisuuden, ulkorajojen turvallisuuden ja maahantulopolitiikan näkökulmasta. Näidenkin etu on panostaa vakaaseen itärajaan, Vanhanen argumentoi.

– Mikäli Venäjä vahingoittaisi tällaista infrastruktuuria, olisi kyseessä toimi Nato-maata kohtaan. Voisiko aidasta kehittyä siten osa pelotetta, josta koituisi Venäjälle kustannuksia, hän pohtii.

Vanhasen mukaan on selvää, että epävakaan itärajan hallinta edellyttää yhdistelmää lainsäädännön soveltamisen, kansainvälisten sopimusten tulkinnan, liittolaisten tuen ja resilienssin kehittämisen osalta.

– Infrastruktuurin on oltava mukana tässä.

1. Itärajan turvallisuutta joudutaan miettimään nyt myös pidemmällä aikavälillä. Ajatuksena keskusteluun: tulisiko Suomen rakentaa kaavailtua raja-aitaa sittenkin kattavasti koko itärajan pituudelle? Hanke olisi varmasti kallis sekä aikaa vievä ja tietenkin vain osa ratkaisua.

— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) November 29, 2023

Asiantuntija itärajasta IS:lle: Yhteiskunnan pitäisi varautua pahimpaan

Tutkijatohtori Teemu Oivo Itä-Suomen yliopistosta ja ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaja arvioivat Ilta-Sanomissa Venäjän seuraavaa peliliikettä nyt, kun Suomi sulkee itärajansa ja maahantulijoiden määrä on tyrehtynyt.

– Ottaen huomioon sen, mitä olemme nähneet nyt, suomalaisen yhteiskunnan pitäisi varautua pahimpaan, Zavadskaja sanoo IS:lle.

–  Mielestäni olisi viisasta lähestyä tilannetta siitä näkökulmasta, että jokin Venäjällä on selvästi muuttunut raja-asiaan nähden, ja siitä tulee entistä arvaamattomampaa ja turvattomampaa, hän jatkaa.

Asiantuntijoiden mukaan Venäjän johtaja Vladimir Putin ei jätä asiaa tähän. Heidän mukaansa yksi keino voi olla esimerkiksi sabotaasi.

– Vaikka tilanne itärajalla hiljenisi, tulee Venäjältä varmasti edelleen vihjauksia, että he ovat velvollisia ennen pitkää vastaamaan Suomen ”Venäjän vastaisiin toimiin” eikä näitä vastauksia edelleenkään täsmennetä, Oivo sanoo IS:lle.

– Odotetut operaatiot ovat tällaisia tähänkin asti nähtyjen tapaan sellaisia, joissa syyllinen taho on kiistettävissä ja intensiteetti sen verran matala, ettei niistä odoteta kovia reaktioita Suomelta ja Suomen liittolaisilta. Tällaisia olisivat erilaiset kriittiseen infrastruktuuriin ja tietoliikenteeseen tehdyt sabotaasit, hän jatkaa.

– Se saattaa olla esimerkiksi epäystävällinen tai kutsumaton lento Venäjältä Suomen ilmatilaan, arvioi Zavadskaja mahdollista Venäjän vastausta.