Arno Rydman
15.07.2024 | 16:29
Tosiasiallisesti itärajalta ei ole voinut hakea turvapaikkaa ainakaan koko 2000-luvulla – ainakaan ilman Venäjän viranomaisten ”hyväksyntää” – ehkä joitain yksittäisiä rohkeita harhailijoita lukuun ottamatta, toteaa kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen blogissaan.
Hän kertoo itärajan olevan Venäjän puolelta äärimmäisen tarkasti valvottu. Venäjällä rajaa valvoo turvallisuuspalvelu FSB:n alaisuuteen kuuluva rajavartiolaitos.
– Merkittävä ero rajallamme on se, että kun Suomen puolella ns. rajavyöhyke vaihtelee kapeimmillaan noin 100 metristä leveimmillään noin kolmeen kilometriin, niin Venäjän puoleinen rajavyöhyke on jopa 40 kilometriä leveä. Tarkastuspisteitä Venäjän puolella on lukuisia ja kaukaisimmat niistä jopa kymmenien kilometrien päässä rajasta.
Tarkkaa tietoa kaikista Venäjän rajavalvonnan toimista ja keinoista ei Heinosen mukaan ole saatavilla, mutta yhden tällaisen on kerrottu olevan ns. valeraja, joka siis muistuttaa ulkoisesti valtakunnan rajaa, mutta valerajan ylitettyään henkilö on vielä todellisuudessa nykyisen Venäjän puolella.
– Venäjän puolella on ollut Neuvostoliiton ajoista lähtien lukuisia erilaisia valvontalinjoja. Näitä valvontalinjoja näkyy mm. satelliittikuvissa. Rajalla on myös ollut erilaisia hiekkauria, missä ihmisten jalanjäljet näkyvät, jos uraa yrittää ylittää. Tällaisia on nähty kuvissa esimerkiksi vuonna 2014 mm. Norjan ja Venäjän rajalla.
Hän korostaa, että kymmenien kilometrien levyiselle rajavyöhykkeelle ei siis ole kenelläkään asiaa ilman venäläisten viranomaisten lupaa tai hyväksyntää.
– Tarkasti valvottua leveää rajavyöhykettä valvoo Venäjän rajavartioston lisäksi myös itse Venäjän turvallisuuspalvelu FSB. Normaaliaikanakin rajavyöhykkeelle on siis päässyt vain henkilöt, joilla on ollut vaadittavat asiakirjat rajan ylittämiseen kunnossa.
– Ei raja-asemillemme ole siis kukaan päässyt Venäjän puolelta heidän ns. huomaamatta ja esimerkiksi maan sisäisen opposition edustajat tai median edustajat vainoamistaan pakoon, vaan rajalle on ollut mahdollista tulla vain venäläisviranomaisten hyväksynnällä. Meidän Rajavartiolaitoksemme arvioiden mukaan venäläisten valvonta on ollut tehokasta ja paperittomat maahantulijat ovat olleet harvinaisia lukuun ottamatta näitä Venäjän operoimia välineellistetyn maahantulon hankkeita 2015–2016 ja nyt hybridihyökkäyksiä 2023–2024.
”Turvallisuus kaiken muun edelle”
Käytännössä siis kaikki rajanylittäjät tulivat Timo Heinosen mukaan rajan yli vain ja ainoastaan venäläisviranomaisten hyväksynnällä ja auttamina. Heistä jokainen oli FSB:n masinoiman hybridihyökkäyksen pelinappula. Venäjä siis muutti toimintatapaansa silloin ja myös nyt ja päästi rajavyöhykkeelleen välineellistetyn maahantulon osana ihmisiä ilman vaadittavia asiakirjoja.
– Venäjän äärimmäisen tarkkaan valvoma ja suljettu laaja rajavyöhyke on siis tosiasiallisesti estänyt aidon turvapaikanhakemisen itärajalla pitkään.
Viime vuonna Suomi joutui reagoimaan Venäjän masinoimaan ihmisten hyväksikäyttöön poikkeuksellisin keinoin. Itärajan rajanylityspaikoista suljettiin ensin osa ja määräajaksi. Kun venäläisten hybridihyökkäys jatkui, edessä oli koko itärajan pidempiaikainen täyssulku.
– Eduskunta laittoi tällöinkin maamme turvallisuuden kaiken muun edelle ja mahdollisti lakia edelleen tiukentaen kaikkien itärajan rajanylityspaikkojen täyssulkemisen. Edellisen pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen, missä päävastuussa olivat mm. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät, säätämä rajavartiolain 16 pykälä siis otettiin käyttöön ja koko yli 1300 km pitkä itäraja suljettiin. Silloin eduskunta oli asiasta vielä yksimielinen. Hallitusvastuu saa siis aikaan vihervasemmistossakin ihmeitä, Heinonen toteaa.
– Nyt samaiset vihreät ja vasemmistoliitto kauhistelivat, kun itärajan valvontaa ja maamme koskemattomuuden ja maamme turvallisuuden puolustamista piti jatkaa ja vahvistaa.
Hän katsoo itärajan olleen tosiasiallisesti jo yli puoli vuotta täysin suljettuna Sanna Marinin hallituksen säätämän ja eduskunnan hyväksymän rajalain mukaisesti. Kukaan ei ole päässyt ylittämään rajaa kummastakaan suunnasta. Turvapaikanhaku on siis keskitetty nyt muualle kuin itärajallemme eli käytännössä Helsinki-Vantaan lentokentälle ja EU:n sisärajoille. Tilanne ei Heinosen mukaan tulle lähitulevaisuudessa varmastikaan muuttumaan.
– Tiedustelutieto Venäjältä kertoo nimittäin, että maan viranomaisilla on välitön mahdollisuus jatkaa hybridihyökkäystä maatamme vastaan. Laajamittainenkin hybridihyökkäys on toteutettavissa muutamassa vuorokaudessa. Itärajamme turvallisuustilanne on siis vakava ja herkkä. Itärajan avaamiseen ei siis ole tällä mahdollisuutta, Heinonen sanoo.
Rajalaki tuo uusia työkaluja
Timo Heinosen mukaan rajaturvallisuuslaki tuo tähän uhkaan ja Venäjän aggressioihin vastaamiseen lisää uusia työkaluja. Oikeusvaltiolla on täysi oikeus puolustaa itseään, ja sen me myös teemme.
Perustuslakiin on aikanaan sisällytetty nimenomaan mahdollisuus ns. poikkeuslakiin. Rajaturvallisuuslaki säädettiin siis juuri tällaisena ns. rajattuna poikkeuksena perustuslaista.
– Poikkeuslain säätäminen ei ole siis perustuslain vastaista eikä merkitse oikeusvaltion romuttamista. Rajaturvallisuuslaki – osan median ja opposition tarkoitushakuisesti käännytyslaiksi nimittämä laki – on siis perustuslakimme mukainen ja myös laillinen. Tietenkin, Heinonen huomauttaa.
– Tällaiseen perustuslakimme mahdollistamaan poikkeuslakimenettelyyn voidaan turvautua siis vain erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa ja pakottavista syistä. Poikkeuslain tulee olla selvästi rajattu suhteessa perustuslain kokonaisuuteen. Ja näin teimme nytkin.
Uuden viime viikolla hyväksytyn rajaturvallisuuslain nojalla kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista voidaan rajoittaa itärajallamme kuukaudeksi kerrallaan rajatulla alueella. Nyt säädetty rajaturvallisuuslaki on voimassa määräaikaisesti vuoden, eikä se estä turvapaikanhakua muualla Suomessa.
– Uusi laki siis käyttöönotettuna, poikkeuksellisen korkean kynnyksen jälkeen käyttöönotettuna, siis mahdollistaa tulijoiden käännyttämisen takaisin Venäjälle ja ohjeistamisen hakeutumaan avoimille asemille, Heinonen sanoo.
Jos Venäjän hybridihyökkäyksen mukana rajalle tulisi suojelua hakevia, otettaisiin hakemus vastaan kahdessa tapauskohtaiseen arvioon perustuvassa tilanteessa: lapsen, vammaisen tai muun haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi tai jos henkilö on todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi Venäjällä. Nämä henkilöt ohjattaisiin tällaisessa tilanteessa jatkossakin normaaliin turvapaikkaprosessiin.
– Rajaturvallisuuslaki on siis perustuslakimme mukainen ja laillinen keino puuttua Venäjän aggressioihin. Perustuslakivaliokunta nimenomaan totesi, että rajaturvallisuuslain tarve on välttämätön maamme turvallisuuden ja täysivaltaisuuden turvaamiseksi. Perustuslakivaliokunnan arvio nojasi erityisesti ylimpien laillisuusvalvojien arvioon. Ja myös EU:ssa on toimillemme löytynyt ymmärrystä. Venäjän edessä ja torjumiseksi tarvitaan siis tällaisia nopeita ja akuutteja keinoja, mutta myös pidemmällä aikavälillä uutta tulkintaa ja arviointia ja ehkä myös sopimusten uudistamista kv- ja EU-tasolla, Heinonen toteaa.
