Suomalaisten suhtautuminen Natoon ja Euroopan unioniin on varsin yhtenäistä. Lähes kolme neljästä (72 prosenttia) on sitä mieltä, että EU:n tulisi olla yhtenäisempi ulkopolitiikassaan, jotta se olisi uskottava toimija maailmanpolitiikassa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kevään 2024 arvo- ja asennetutkimuksesta.
Suomalaisista 65 prosenttia suhtautuu myönteisesti maamme EU-jäsenyyteen. 15 prosenttia suhtautuu unioniin kielteisesti, ja 19 prosenttia ottaa neutraalin kannan. Suomalaisten EU-näkemykset ovat heikentyneet viime syksyn huippulukemista hieman, mutta pysyttelevät silti selkeästi Venäjän laajamittaista hyökkäystä edeltävää tasoa korkeammalla.
Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on pysytellyt käytännössä ennallaan 76 prosentin suhtautuessa Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Noin joka kymmenes (yhdeksän prosenttia) suomalainen suhtautuu liittokunnan jäsenyyteen kielteisesti, ja 14 prosentilla on jäsenyyteen neutraali kanta.
– Suhtautuminen Nato-jäsenyyteen poikkeaa suhtautumisesta EU-jäsenyyteen siten, että laaja myötämielisyys on yhdistänyt kansaa alusta saakka, kun taas EU-jäsenyys jakoi alkuaikoina kansan vahvasti kahteen erimieliseen leiriin. Poliittisesti polarisoituvassa läntisessä maailmassa on hyvä muistaa, että joistakin asioista kansan keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kansallinen turvallisuus on tällainen kysymys, kommentoi EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
EVA tutki kevään 2024 arvo- ja asennetutkimuksessa ensimmäistä kertaa suomalaisten suhtautumista yhtenäisempään EU:n ulkopolitiikkaan. Lähes kolme neljästä (72 prosenttia) on sitä mieltä, että EU:n tulisi olla yhtenäisempi ulkopolitiikassaan, jotta se olisi uskottava toimija maailmanpolitiikassa. Merkillepantavaa on, että ulkopoliittisesti yhtenäisemmän EU:n kannatus on korkeampaa kuin myönteinen suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen.
Myös aiempaa selvästi suurempi osa (56 prosenttia) on nyt sitä mieltä, että EU:n päätöksenteossa tulisi siirtyä nykyistä enemmän enemmistöpäätöksiin ja rajoittaa yksittäisten jäsenmaiden veto-oikeutta. Vain 17 prosenttia suomalaisista on eri mieltä asiaa koskevan väittämän suhteen.
Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13. maaliskuuta – 21. maaliskuuta 2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
