Helsinki–Tallinna-linjan uudelleenavautumisesta tulee 7. heinäkuuta kuluneeksi 60 vuotta. Ensimmäiset reitille liikenteeseen asetetut laivat olivat Estonian Shippinc Co:n (ESCO) Vanemuine ja Suomen Höyrylaiva Oy:n (SHO) vuokraamat Silja II ja Wellamo.
– Ensimmäisten suomalaismatkustajien joukossa oli vielä paljon niitä, joille Tallinna oli tullut tutuksi jo maailmansotien välisenä aikana. Haluttiin nähdä, miten kaupunki oli muuttunut neuvostovallan alla, Peter Raudsepp kirjoittaa Tallinnan-liikenteen moottorialukset -kirjassaan.
Raudseppin mukaan Suomenlahden ylittävällä laivayhteydellä tuli olemaan tärkeä merkitys siihen, että virolaisten itsenäistymistahto tuli säilymään.
– Reitti oli ikkuna länteen, josta näki, kuinka kuilu idän ja lännen välillä kasvoi. Linja saatiin avattua, koska Neuvostoliiton poliittinen eliitti tarvitsi turistien tuomaa länsivaluuttaa. Nopealla aikataululla matkalle ei päässyt, sillä viisumipapereiden piti olla kunnossa 14 vuorokautta ennen lähtöä. Silti kesän matkat Tallinnaan varattiin loppuun hyvissä ajoin ennakkoon. Kaikki oli muuttunut.
Neuvostovallan aikana rajamuodollisuudet olivat tarkkoja ja aikaa vieviä. Neuvostoviranomaiset halusivat torjua suomalaisten ja virolaisten liian läheisiä kontakteja, jotta he voisivat estää länsimaiden ideologian leviämisen maahan.
Ennen Viru-hotellin valmistumista vuonna 1972 Tallinnassa oli vain pari hotellia. Se tarkoitti Raudseppin mukaan sitä, että turistien yöpyminen tapahtui usein laivoilla.
Sittemmin Helsinkin ja Tallinnan välillä on liikennöinyt lukuisia aluksia. Vuodesta 1968 lähtien säännöllinen liikenne jäi ESCO:n Tallinn -laivan hoidettavaksi. 1970-luvulla Tallinnan-risteilyjä tehtiin myös Finnlines-yhtiön Finnhansalla ja SHO:n Ilmattaralla ja Finlandialla.
Pitkälle 1970-luvulle asti Helsingin ja Tallinnan välinen laivaliikenne kulki vain kesäisin. Talviliikenne Tallinnan-linjalla alkoi uudelleen vuonna 1976 ESCO:n Alla Tarasova -laivalla. Edellisen kerran talvimatkoja Suomenlahden yli oli tehty 1939.
piiloon laivan piipusta pian Viron itsenäistymisen jälkeen syksyllä 1991.
Lähde: Tallinnan-liikenteen moottorialukset -kirja
Merkittävä virstanpylväs Helsingin ja Tallinnan välisessä laivaliikenteessä oli vuonna 1980. Taustalla oli se, että Tallinna oli yksi Moskovan olympialaisten pitopaikoista.
– ESCO varautui matkustajamäärien kasvuun rakentamalla Puolassa Georg Ots -matkustajalaivan Helsinki–Tallinna-välille. Georg Ots mullisti reitin matkustamisen monin tavoin. Kerralla kaupunkiin saapuvien matkustajien määrä tuplaantui Tallinn -laivaan verrattuna, Raudsepp kirjoittaa kirjassaan.
Kasvaneiden matkustajamäärien myötä suomalaisten ja virolaisten kohtaamisten valvonta kävi neuvostoviranomaisille ylivoimaiseksi.
– ESCO:a Suomessa edustanut Saimaa Lines ja Inturist pitivät kokouksia, joissa pohdittiin lisääntyneen laivaliikenteen tuomia ongelmia, kuten suomalaisten liiallista alkoholin käyttöä ja heidän tullirikkomuksiaan. Kulttuuritarjontaa alettiin lisäämään ja matkojen tarjontaa suunnattiin enemmän perheille.
Vuonna 1982 suomalaisyhtiö Fagerlines sai luvat Tallinnan-risteilyjen järjestämiseen hankkimallaan Kristina Brahe -laivalla. Aluksen liikennöinti jatkui pian Rannikkolinjat Oy:n toimesta, joka toi linjalle myös suuremman moottorialukseksi muutetun Kristina Reginan.
– Samoihin aikoihin alkoivat Sally Linen Sally Albatross -laivan noin 24 tunnin risteilyt, jotka ulotettiin ainoastaan Tallinnan edustalle, missä tehtiin tulliselvitykset, Raudsepp kertoo.
Lähde: Tallinnan-liikenteen moottorialukset -kirja
Neuvostoliiton hajoaminen johti matkustajaliikenteen nousuun
Uudistusmielinen Mihail Gorbatshov nousi Neuvostoliiton johtoon vuonna 1985. Hänen aloittamansa uudistuspolitiikka näkyi myös Suomen ja Viron välisessä laivaliikenteessä.
– Yksityinen yritystoiminta tuli mahdolliseksi, jolloin syntyi myös useita virolais-suomalaisia yhteishankkeita. Tallinnassa alkoivat “isänmaalliset joukkokokoontumiset”, joissa vastustettiin neuvostomielistä hallintoa, Raudsepp kirjoittaa.
Laululavalla pidettiin Glastnost Rock -88 -tapahtuma, johon Georg Otsilla matkusti useita suomalaisartisteja ja -yhtyeitä esiintymään. Historiaan on jäänyt Leningrad Cowboys -yhtyeen esiintyminen, jonka päätteeksi Sakari Kuosmanen huusi ”Eesti vapaaksi!”.
Vuonna 1990 alkoi suomalais-virolaisena yhteistyönä perustetun Tallink-varustamon matkustajalaivaliikenne. Ensimmäisenä yhtiönä se sai luvat Helsinki–Tallinna-linjan autolauttaliikenteen ylläpitämiseen Tallink -laivalla.
Viro julistautui Neuvostoliitosta itsenäiseksi vuonna 1991. Maan itsenäistymisen jälkeen Helsingin ja Tallinnan väliselle linjalle tuli useita laivayhtiöitä ja matkustajamäärät lähtivät kasvuun.
– 1990-luvun alun lama-Suomessa 24-tunnin risteilyt ja laivamatkat naapurimaihin korvasivat pidemmät ulkomaanmatkat. Virossa alkoholi oli huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Suosittuja tuliaistuotteita olivat myös muun muassa edulliset elintarvikkeet, Raudsepp kertoo.
Matkustajamäärien noustessa laivavarustamot toivat Helsingin ja Tallinnan väliselle reitille entistä suurempia laivoja. Matkustajamääriä kasvatti myös Suomen ja Viron välille solmittu viisumivapaussopimus.
Reitillä liikennöityneitä aluksia ovat olleet muun muassa Tallinkin, myöhemmin Tallink Siljan Meloodia, Romantika, Superstar ja Victoria I, Viking Linen Cinderella, Rosella, Viking XPRS ja Eckerö Linen Nordlandia, Translandia ja Finlandia.
Vuosien 1965–2025 välillä Helsinki–Tallinna-väliä on kulkenut yli sata alusta.
Artikkelin lähteenä on Peter Raudseppin kirja Tallinnan-liikenteen moottorialukset (Raud Publishing, 2023).
