HS: Päästöjen manipuloinnista 30000 euron sakkoja

Pelkästään Itä-Uudellamaalla määrättiin kesäkuussa neljä 30 000 euron sakkoa. Vanhempi konstaapeli Ilpo Virtanen sanoo Helsingin Sanomille, että vastaavia seuraamuksia on nähty eri puolilla maata.

Taustalla on ajoneuvojen päästöjärjestelmien muokkaaminen, josta voi saada ajoneuvolain muutoksen myötä mittavat sakot.

Yrityksille voidaan nykyisin määrätä 10 000–30 000 euron ja yksityisautoilijoille 300–1 000 euron sakkoja.

Kuljetusyritykset ovat syyllistyneet manipulointiin, koska sen kautta voi säästää merkittäviä summia. Ajosta voi samalla syntyä moninkertaisesti päästöjä.

Lisääntyneen valvonnan ja koventuneiden sanktioiden kerrotaan johtaneen siihen, että aiemmin asennettuja manipulaatiojärjestelmiä on purettu korjaamoilla. Erään yrittäjän kerrotaan poistaneen viritykset kymmenistä ajoneuvoista.

LV: Mitä laki määrää polkupyörän kellon soittamisesta?

Laissa on säädetty myös polkupyörän kellon soittamisesta. Asiasta kirjoittaa Länsiväylä.

Kellon soittaminen sisältyy kohtaan, jossa säädetään ääni- ja valomerkkien käytöstä. Lain mukaan äänimerkinantolaite eli kello on ennen kaikkea pakollinen varuste, joka pitäisi löytyä jokaisesta polkupyörästä. Pyörällä ajettaessa on annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeellista.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti korostaa LV:lle, että muutoin äänimerkin saa antaa vain taajaman ulkopuolella ohitettaessa. Äänimerkki ei saa myöskään kestää pidempään kuin se on tarpeen. Polkupyörän kelloa ei saa myöskään soittaa tarpeettomasti.

Mikäli pyöräilijä ei noudata sääntöä, hänelle voidaan lain mukaan määrätä 40 euron suuruinen liikennevirhemaksu.

Synkät luvut julki: Liikenteessä kuoli poikkeuksellisen paljon lapsia

Viime vuosi oli Suomen tieliikenteessä ennätysturvallinen. Euroopan liikenneturvallisuusneuvosto palkitsi Suomen liikenneturvallisuudessa tapahtuneesta poikkeuksellisen hyvästä kehityksestä. Ennakkotietojen perusteella kulunut vuosi ei ole jatkamassa samaa trendiä. Liikenneturvallisuuden hyvä kehitys on pysähtynyt, Liikenneturva arvioi.

Tilastokeskuksen tänään julkistamien ennakkotietojen mukaan liikenteen alkuvuosi näyttää turvallisuuden osalta huonontuneen. Ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä on tammi-kesäkuun aikana menehtynyt 72 ihmistä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan kuolleita oli 69. Luvut todennäköisesti tulevat vielä elämään tietojen täsmentyessä niin kutsuttuna jälkikertymänä.

– Erityisen murheellisen alkuvuodesta tekee se, että tieliikenteessä on menehtynyt poikkeuksellisen paljon alle 15-vuotiaita lapsia. Etenkin kesäkuu on ollut synkkä. Viimeisimmän tiedon mukaan viime vuonna alle 15-vuotiaita lapsia kuoli tieliikenteessä vain yksi, kun nyt on menehtyneitä jo kuusi, toteaa Liikenneturvan johtava asiantuntija Juha Valtonen tiedotteessa.

Suomen liikenneturvallisuusstrategiassa lasten tieliikenneonnettomuuksien määrä on nostettu erilliseksi mittariksi erityisesti liikenneosaamisessa. Sillä tarkoitetaan sitä, että ihmisillä on hyvät tiedolliset ja taidolliset lähtökohdat turvalliseen liikkumiseen – myös uusien liikkumismuotojen kohdalla.

– Tämä tarkoittaa panostusta myös liikennekasvatukseen ja sen varmistamiseen, että osaaminen pysyy yllä oppivelvollisuuden päättämisen jälkeenkin. Osaaminen ei ole pelkästään sääntösulkeisten hallintaa, vaan kykyä arvioida liikenteeseen liittyviä riskejä myös omalla kohdalla, Valtonen huomauttaa.

Liikennekasvatuksen tulisi olla säännöllistä, pitkäjänteistä ja ikäkauteen sopivaa. Esimerkiksi Liikenneturvalla on runsaasti eri ikäisille suunnattuja liikennekasvatuksen materiaaleja, jotka ovat vapaasti niin opettajien kuin vanhempienkin käytettävissä.

– On muistettava, että lasten liikenneturvallisuus on lopulta meidän kaikkien aikuisten vastuulla ja jokainen tien päällä voi tehdä osansa. Esimerkiksi höllentämällä kaasujalkaa ja lisäämällä tarkkaavaisuutta, kun näkee lapsia liikenteessä. Ennakointiin velvoittaa myös laki, Valtonen muistuttaa.

Ihmisen asenteet vaikuttavat pitkälti siihen, tekeekö tämä turvallisia vai turvattomia ratkaisuja liikenteessä.

– Esimerkiksi liikennesääntöjen noudattamattomuudessa ei monesti ole kyse siitä, etteikö sääntöjä tunnettaisi. Taustalla vaikuttaa silkka piittaamattomuus tai oman etenemisen, mukavuuden tai kiireen arvottaminen yhteisiä sääntöjä korkeammalle.

LUE MYÖS:
Vaarallinen ilmiö liikenteessä: Vanhemmat kuljettavat lapsiaan sähköpotkulaudoilla

Liikenteestä etsitään ajantasaista tietoa aiempaa enemmän

Suomalaiset etsivät aktiivisesti ajantasaista liikenne- ja olosuhdetietoa helpottamaan matkantekoa ja sen suunnittelua. Tietoa kaivataan erityisesti ajoreitin ruuhkista ja liikennehäiriöistä. Suomalaiset haluavat raportoida omia liikennehavaintojaan myös suoraan tien päältä. Tiedot ilmenevät Fintrafficin Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä sekä Fintrafficin tilastoista.

Lähes kaikki suomalaiset (92 prosenttia) seuraavat kyselyn mukaan liikennetiedotteita, jotta pysyvät ajan tasalla liikenteen tapahtumista. Kyselyn vastaajat arvostavat erityisesti informaatiota ajoreitin ruuhkista ja mahdollisista liikennehäiriöistä, joista saatua tietoa piti tärkeänä jopa 95 prosenttia vastaajista. Tärkeäksi koettiin myös tieto ajokelistä reitin varrelta (93 prosenttia) ja tieto reitin liikennemäärästä (92 prosenttia).

Tietoa ajokeleistä ja liikennetilanteesta haetaan eniten navigointisovelluksista ja -sivustoista, kuten Google Mapsista, jota käyttää 48 prosenttia vastaajista. Toiseksi suosituin tiedonlähde on radio, jota käyttää 42 prosenttia vastanneista.

– Fintraffic haluaa olla mukana niissä kanavissa, jotka tavoittavat mahdollisimman ison yleisön ja meidän liikennedataamme ja tietoa päätyykin lähes kaikkiin karttasovelluksiin ja esimerkiksi monille radiokanavalle. Haluamme tehdä yhteistyössä liikenteestä turvallisempaa ja sujuvampaa, kertoo Fintrafficin digitaalisten asioiden päällikkö Antti Haarala tiedotteessa.

Ajantasainen tieto eri kulkumuodoista ja reiteistä halutaan suoraan kännykkään. Omiin aikatauluihin sopivan vuoron löytäminen on kyselyn mukaan tärkein yksittäinen peruste julkisen liikenteen reittiä valittaessa, ja vastaajat arvostavatkin suuresti mahdollisuutta seurata bussien ja junien todellisia aikatauluja reaaliajassa kännykästään.

Mahdollisuudella katsoa aikataulut, olosuhteet tai reitti ennakkoon mobiilisti onkin merkittävä vaikutus ihmisten päivittäisiin liikennemuotovalintoihin. 18-24-vuotiaista jopa puolet vastasi mobiilitiedon vaikuttavan erittäin paljon siihen, miten he liikenteessä liikkuvat. Tämä liikennetiedon tarve näkyi myös App Store -sovelluskaupassa juhannuksena, kun Fintraffic-mobiili kipusi toiseksi ladatuimmaksi ilmaisissa sovelluksissa.

– Uusi Fintraffic-mobiili -sovellus on mainio apuväline, olit sitten lähdössä maantielle tai junamatkalle. Sovelluksen avulla käyttäjät voivat vastaanottaa liikennetiedotteita reaaliaikaisesti ja kohdennetusti. Fintraffic-mobiilista löytyvät myös tietyöt, ruuhkat, tiekamerat, ajokeli ja moni muu matkan sujuvuuteen vaikuttava tieto yhdestä paikasta. Uutena ominaisuutena Fintraffic-mobiili näyttää nyt myös junien sijainnin, kulkureitin ja nopeuden reaaliaikaisesti kartalla, neuvoo Haarala.

Autoilijat osallistuvat aktiivisesti liikennetietojen tuottamiseen myös omilla havainnoillaan ja raporteillaan. Kyselyn mukaan jopa 81 prosenttia autoilevista vastaajista kokee erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi mahdollisuuden soittaa akuuteissa vaaraa-aiheuttavissa asioissa Tienkäyttäjän linjalle. Erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi koettiin myös mahdollisuus raportoida havaintoja tielle eksyneistä eläimistä, tielle pysäytetyistä tai jätetyistä ajoneuvoista sekä huonoista ajokeleistä (79 prosenttia) sekä mahdollisuus antaa palautetta maanteiden kunnosta Fintraffic-mobiilin ja Palauteväylän kautta (75 prosenttia).

– Mobiilisovellus on helpoin tapa ilmoittaa tiellä olevista vaurioista tai muista ongelmista. Ilmoitukset menevät suoraan tien kunnossapidosta vastaaville tahoille, jotka näin voivat reagoida ongelmiin mahdollisimman nopeasti. Palautteet ja havainnot näkyvät Fintraffic-mobiilissa myös muille lähialueen liikkujille, joten ne varmasti osaltaan lisäävät liikenteen turvallisuutta. On kuitenkin myös tärkeä, että omia liikennehavaintoja raportoida kesken ajon, vaan ainoastaan auton ollessa pysähdyksissä, muistuttaa Haarala.

Fintrafficin suuri liikennekysely toteutettiin valtakunnallisesti 16.-20. toukokuuta 2024. välisenä aikana. Kyselyn toteutti Taloustutkimus. Kyselyyn vastasi 1093 henkilöä, ja vastaajien ikähaitari oli 18–79 vuotta. Vastaajien otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi.