Verkkouutiset

Liikenne

Ajoi punaisia valoja päin Esplanadilla, 12 päiväsakkoa

Punaisia liikennevaloja päin Helsingin Pohjoisesplanadilla ajanut kuljettaja sai 12 päiväsakon rangaistuksen.

Asiasta kertoo Twitterissä Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Dennis Pasterstein. Julkaisunsa yhteyteen hän on jakanut tallenteen poliisin ajokamerasta. Video on katsottavissa tämän artikkelin lopussa.

Videolta on nähtävissä, kuinka Pohjoisesplanadilla kulkeva henkilöauto jatkaa matkaansa punaisista liikennevaloista huolimatta. Tilanne tallentui Etelärannan liikennevaloissa olleen poliisiauton kameraan. Tallenteen perusteella tilanne sattui torstaina iltapäivällä kello kahden jälkeen.

Liikenne Esplanadeilla on herättänyt keskustelua sen jälkeen, kun sekä Etelä- että Pohjoisesplanadeilla toinen autokaista muutettiin kevyen liikenteen kaistaksi.

– Punaisia päin ajo ei edistä sujuvuutta tai turvallisuutta, päinvastoin. Edelleen korostan pitkää pinnaa ja malttia, kaikki pääsevät perille, mutta aikaa kuluu, Pasterstein kommentoi.

 

Junaliikenne keskeytyi laajassa osassa maata

Junaliikenteessä oli laajoja häiriöitä keskiviikkona, Fintraffic tiedotti.

Tietoliikenneyhteyksien vian takia liikenteenohjausjärjestelmät eivät toimineet laajalla alueella Tampereen alueella, Satakunnassa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Savossa.

Vian takia lähes koko junaliikenne oli seisahtunut kyseisillä alueilla.

Häiriö saatiin korjattua hieman ennen kolmea iltapäivältä, jonka jälkeen junaliikenne jatkui normaalisti.

Artikkeli päivitetty 8.6.2023 kello 14.52.

Poliisilta video Helsingin nykyruuhkasta – ”ajan kysymys, milloin pelti rytisee”

Helsingin liikennevalvontatoiminnon johtaja, ylikomisario Dennis Pastersteinin Twitteriin jakama video näyttää, kuinka Helsingin Esplanadin remontin nostattamia ruuhkia pyritään ohittamaan vaarallisesti.

Video näyttää kymmeniä autoja kahden kaistan jonossa. Kaksi jonottamiseen kyllästynyttä autoilijaa ohittaa letkan kaartamalla viereisille raitiovaunukiskoille.

Edessä oleva koukkaaja ei huomaa takaa tulevaa ja kolari on lähellä.

– On vain ajan kysymys, milloin pelti alkaa rytisemään, meno on välillä tämän näköistä, Pasterstein kirjoittaa.

– Ei auta nyt muuta kun jonottaa ja odottaa, kikkailu vain sotkee ja vaarantaa liikenneturvallisuutta entisestään.

Kortiton kuljettaja ajoi 105 km/h, nopeusrajoitus 60 km/h – 204 euron sakot

Kortiton 19-vuotias kuljettaja ajoi 105 kilometrin tuntinopeutta 60 kilometrin tuntinopeusalueella Helsingissä. Asiasta kertoo Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Dennis Pasterstein Twitterissä.

Tilanne tallentui poliisin ajokameran tallenteeseen, joka on katsottavissa tämän jutun lopussa.

Kuljettaja sai sakkoja vakavasta piittaamattomuudesta 28 päiväsakkoa sekä ajo-oikeudetta ajosta 20 päiväsakkoa. Pastersteinin mukaan yhdistetty sakkorangaistus on 34 päiväsakkoa.

– Kuljettajan tuloilla 204 euroa, Pasterstein tviittaa.

 

Kaikki bensiiniautot voi nyt muuttaa bioetanolikäyttöisiksi

Määräyksestä mahdollistaa kaikkien bensiiniajoneuvojen muuntamisen bioetanolikäyttöisiksi. Määräys perustuu päivitettyyn ajoneuvolakiin, ja se tulee voimaan 19. kesäkuuta.

– Uusi määräys mahdollistaa viimeinkin kaikkien bensa-autojen muuntamisen etanolille ilman kalliita päästömittauksia tai raskaita hyväksyntämenettelyitä. Muuntaminen tulee nyt mahdolliseksi myös uusiin autoihin, kun vanha sääntely antoi tämän mahdollisuuden käytännössä vain yli 15 vuotta vanhoihin autoihin. Tämä on valtava muutos, joka tuo ympäristöystävällisen autoilun ihan jokaisen ulottuville, toteaa Etanoliautoilijoiden toiminnanjohtaja Antti Grönlund.

Uudessa määräyksessä muutoskatsastukseen riittää konversiosarjan valmistajan todistus sarjan yhteensopivuudesta kyseiseen ajoneuvoon sekä siitä, että ajoneuvossa joko on tai siihen on vaihdettu pääosin etanolista koostuvan polttoaineen jatkuvaa käyttöä kestävät osat.

Nämä todistukset saa valmiina konversiosarjan valmistajalta tai asentajalta, ja sen jälkeen auton voi viedä muutoskatsastukseen, jossa tehdään määräaikaiskatsastusta vastaava päästömittaus.

Grönlundin mukaan tekniikka on ollut olemassa jo 15 vuotta, ja se on jo todettu hyvin toimivaksi ja toimintavarmaksi vaihtoehdoksi.

– Etanolin osuuden kasvua on käytännössä rajoittanut vain tarpeettoman jäykkä sääntely ja kalliit päästömittausvaatimukset, ja nyt nämä esteet vihdoin poistuvat. Etanolilla on valtava potentiaali, joka on jo nyt saatu käyttöön esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa, joissa liikenteessä on satoja tuhansia etanolikäyttöisiä autoja, hän kertoo.

Etanolikonversiot avaavat myös uuden mahdollisuuden tehdä kustannustehokkaita päästövähennyksiä liikenteessä.

Grönlundin mukaan tähän asti päästövähennykset liikenteessä ovat olleet tolkuttoman kalliita.

– Päästövähennystonnin hinnaksi on sähköautojen verotuella tullut 700 ja jakeluvelvoitteen täyttämisellä 400 euroa. Jos etanolikonversioita tuettaisiin 500 euron muuntotuella, päästövähennystonnin hinnaksi tulisi vain 26 euroa. Etanoli on myös halvin keino jakeluvelvoitteen täyttämiseen.

– Jos päästövähennystavoitteet oikeasti halutaan saavuttaa, pitää siirtyminen uusiutuviin ja vähäpäästöisiin polttoaineisiin tehdä jokaiselle autoilijalle kannattavaksi. Uusiutuvan polttoaineen käyttämisen täytyy olla aina halvempaa kuin fossiilisen vaihtoehdon. Tässä pallo siirtyy nyt Säätytalolla neuvotteleville puolueille: tehokkaat ja edulliset keinot löytyvät kyllä, jos vain poliittista tahtoa löytyy, vetoaa Grönlund.

USU: Autoilijoiden toive liikennemerkeistä toteutuu

Automaattisen nopeusvalvonnan maanteille asennetaan lähivuosina kymmeniä uusia nopeusrajoitusmerkkejä noin 300 metriä ennen ”peltipoliisia” eli poliisin tolppakameraa.

– Tämä toive huomioidaan uudessa ohjeessamme, joka valmistuu kesän aikana, toimialajohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta kertoo Uutissuomalaiselle.

Autoilijat ovat toivoneet ennen automaattivalvontaa lisää liikennemerkkejä, jotka muistuttaisivat aiemmin kerrotusta nopeusrajoituksesta. Toive huomioidaan Väyläviraston uudessa ohjeessa, joka on tarkoitettu nopeusrajoitusmerkkien sijoittelusta päättäville ely-keskuksille.

Rajala arvioi, että uusia nopeusrajoitusmerkkejä aletaan pystyttää ensi vuonna samassa yhteydessä kuin lähistön liikennemerkkejä uusitaan muutenkin.

Osaan uusista nopeusrajoitusmerkeistä on tarkoitus asentaa lisäkilpi, jossa muistutetaan automaattisesta nopeusvalvonnasta.

Rajalan mukaan uusien toistomerkkien paikat katsotaan pääosin sillä perusteella, millä tieosuuksilla on liian pitkä matka nopeusrajoitusmerkin ja automaattivalvontapisteen välillä. 300 metrin etäisyys liikennemerkistä peltipoliisiin joustaa suuntaan tai toiseen tien mäkisyydestä ja mutkaisuudesta riippuen.

Valtion maanteillä ylinopeuksia valvoo tällä hetkellä noin 300 kameraa. Uusien kameroiden kilpailutus lykkääntyi syksyyn.

– Tänä vuonna pystytetään jonkin verran uusia tolppia kaupunkien alueille ja muutamia myös maanteille. Näihin poliisilla on kamerat vanhojen hankintasopimusten perusteella, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta sanoo Uutissuomalaiselle.

Ei noudattanut poliisin pysäytysvaloa ja ajoi punaisia päin, kortti hyllylle

Iäkäs henkilöauton kuljettaja ei ymmärtänyt pysähtyä noin kymmeneen minuuttiin, vaikka hänen perässään olevalla poliisiautolla oli vilkkuvat pysäytysvalot päällä.

Asiasta kertoo Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Dennis Pasterstein Twitterissä. Pysähtymättä jättämisen lisäksi poliisi kiinnitti huomiota muuhunkin liikennekäyttäytymiseen.

Tapahtumat tallentuivat poliisin ajokameran tallenteelle, joka on katsottavissa tämän jutun lopussa.

– Ajo todella epävakaata, kylkikosketus aitaan, punaisia päin jne, Pasterstein luettelee.

Lopulta kuljettaja pysäytti ajoneuvonsa. Poliisille selvisi kyseessä olevan iäkäs kuljettaja.

– 18 päiväsakkoa ja kortti hyllylle ajokyvyn selvittämistä varten.

Pastersteinin mukaan kuljettaja itse ei ollut havainnut liikennekäyttäytymisessään mitään moitittavaa.

– Oli kuulema nähnyt pysäytysvalot ja havainnut kaikki omat ajovirheet. Ei ollut noudattanut pysähtymiskäskyä, koska halusi päästä perille mökillensä. Mitään vakavaa ei kuskin mukaan tapahtunut.

Samalla Pasterstein muistuttaa, että iäkkään kuljettajan ajokyky voi heikentyä nopeastikin.

Nya Åland: Kauppaneuvos ajoi ylinopeutta, 121000 euron sakot

Ahvenanmaalainen kauppaneuvos Anders Wiklöf sai 121 000 euron sakkorangaistuksen ajettuaan ylinopeutta Ahvenanmaalla. Asiasta kertoo Nya Åland.

Hän jäi kiinni ylinopeusratsiassa lauantaina. Wiklöfin ajamaksi nopeudeksi mitattiin 82 kilometriä tunnissa alueella, jossa nopeusrajoituksena oli 50. Hän ajoi ylinopeutta 32 kilometriä tunnissa.

Nya Ålandin mukaan ylinopeus oli niin suuri, että poliisi takavarikoi hänen ajokorttinsa kymmeneksi päiväksi.

Wiklöf sanoo Nya Ålandille olevansa erittäin pahoillaan tapahtuneesta. Hän toivoo, että maksetut sakkorahat menevät hyödylliseen käyttöön, kuten terveydenhuoltoon.

Nya Ålandin mukaan Wiklöf on jäänyt ylinopeuden ajamisesta kiinni aiemminkin. Vuonna 2018 hän sai 63 680 euron sakot ylinopeuden ajamisesta. Hän kärähti ylinopeudesta myös vuonna 2013, jolloin maksettavaa kertyi 95 000 euroa.

Kesän ratatyöt aiheuttavat runsaasti liikennekatkoja

Väyläviraston ratatyöt aiheuttavat poikkeusjärjestelyjä kesän aikana niin kauko- kuin lähijunaliikenteessä sekä tavaraliikenteessäkin.

Syitä muutoksille junaliikenteessä ovat esimerkiksi rataverkon kehittämishankkeet, päällysrakenteen korjaukset, rautatiesiltojen korjaamiset ja rakentamiset sekä turvalaitteiden uusimiset.

Isoista hankkeista Luumäki–Imatra- ja Kouvola–Kotka/Hamina -hankkeilla on nyt vilkas rakennuskausi, mutta ensi vuonna 2024 vaikutukset rautatieliikenteeseen vähenevät merkittävästi näillä rataosilla.

Rautateiden kehittämis- ja peruskorjaushankkeisiin arvioidaan käytettävän vuonna 2023 yhteensä noin 500 miljoonaa euroa.

– Ratatöiden määrä ja rahoitustaso on suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Isoja kehittämishankkeita toteutetaan n. 300 miljoonalla eurolla ja ratojen peruskorjaukseen sekä pienempiin parantamiskohteisiin kohdennetaan n. 200 miljoonaa euroa, sanoo osastonjohtaja Jussi Lindberg Väylävirastosta tiedotteessa.

Etelä-Suomi

Kupittaa–Turku-ratahankkeessa työt jatkuvat, ja junat Tampereen ja Turun välillä liikennöivät normaalisti. Kupittaa on pääteasema Helsingistä saapuville ja lähtöasema Helsinkiin lähteville junille.

Sähköistyshankkeessa Karjaa–Hanko junat korvataan busseilla vuoden 2023 ajan.

Pasila–Riihimäki-radan välityskyvyn parantamishanke aiheuttaa pääradan junien matka-aikaan lisäminuutteja Kytömaa-Ainola- ja Tikkurilan ratapihan töiden vuoksi. Järvenpään seudulla alkavat 19.6. noin puoli vuotta kestävät ratatyöt, joiden aikana käytössä on vain yksi raide.

Kirkkonummentien ylikulkusillan uusiminen aiheuttaa yksittäisiä arki- ja viikonloppukatkoja öisin, tulo- ja lähtöraidemuutoksia sekä totaalikatkot syyskuussa 17.9.–18.9. sekä 23.9.–25.9. Työt aiheuttavat muutoksia matkustajaliikenteeseen.

Länsi-Suomi

Seinäjoen ja Oulun välillä on kunnossapidon tarpeisiin varattuja liikennekatkoja kesäkuussa 29.5.–15.6.

Tampere–Haapamäki-välillä rumpujen korjauksesta aiheutuu katkoja 5.6.–18.6.

Seinäjoen uuden raakapuuterminaalin töiden vuoksi Seinäjoen ja Haapamäen välillä on 24 tunnin totaalikatko 6.6.–7.6.

Tampere–Jyväskylä-perusparannustyöt aiheuttavat juhannuksena 48 tunnin katkon 23.6.–25.6. Juhannuksen aikana rataosalla tehdään mm. vaihteiden vaihtoa Jämsässä ja Jämsänkoskella, päällysrakenteen vaihtoa Jämsänkoskella sekä Vilkkilän alikulkusillan ja Vuohijoen ratasillan korjauksia.

Tampere–Seinäjoki-välillä on turvalaitteen päivityksestä johtuva liikennekatko juhannuspäivänä 24.6. sekä vaihteiden vaihtoa viikoilla 40–42 lokakuussa, jolloin töistä aiheutuu 40 tunnin totaalikatkoja.

Jyväskylä–Haapamäki-välillä olevan Tiilimaan tasoristeyksen poisto ja Köhniön ylikulkusillan uusiminen aiheuttavat totaalikatkon 30.6–3.7.

Oriveden puolenvaihtopaikan rakentaminen aiheuttaa 5.8.–15.10. lauantain ja sunnuntain välisen yön katkoja, silloin junat eivät pääse Oriveden läpi.

Riihimäki–Tampere-välillä Tiilitehtaan alikulkusillan uusiminen, Parolan liikennepaikan sähköradan muutokset sekä turvalaitepäivitykset sulkevat pääradan liikenteeltä 14.8.–15.8. ja 15.8.–16.8.

Tampere–Pori-välillä vaihteiden vaihtaminen aiheuttaa useita totaalikatkoja rataosalla 1.9.–17.9.

Itä-Suomi

Kouvola–Kotka/Hamina -hankkeella tehdään mittavasti töitä läpi kesän. Työt aiheuttavat liikennekatkot arkipäivisin viikoilla 23–48 sekä viikonloppuisin 22.7.–20.8.

Luumäki-Imatra-ratahankkeella on välillä Luumäki–Lappeenranta lähes kaikkina viikonloppuina eripituisia 5–48 tunnin mittaisia liikennekatkoja toukokuun alusta syyskuun alkuun. Näiden lisäksi on yhdeksän tunnin liikennekatkot arkisin maanantaista torstaihin heinäkuun ensimmäiselle viikolle asti.

Joensuun ratapihan parantaminen -hankkeessa tehdään raiteistonkäytön muutoksia, jotka aiheuttavat eri mittaisia liikennekatkoja.

Kuopion ratapiha -hankkeessa tehdään muutoksia raiteistoon, mistä seuraa eri mittaisia liikennekatkoja pääosin arki- ja viikonloppuöisin.

Tenholankadun alikulkusillan korjaus Mikkelissä aiheuttaa katkon 2.9.–3.9

Pohjois-Suomi

Ylivieska–Iisalmi-sähköistys -hankkeessa on Iisalmen ja Ylivieskan välillä vuoden loppuun asti kestävä ratatyö, jolloin rata suljetaan matkustajaliikenteeltä maanantaista torstaihin.

Seinäjoki–Kokkola-välillä on kunnossapitotöiden tarpeisiin varattuja liikennekatkoja 5.6.–16.6. päiväsaikaan maanantaista torstaihin.

Laurila–Tornio–Haaparanta-hankkeen työt aiheuttavat erimittaisia liikennekatkoja 2.7. ja 30.7. sekä neljä 24 tunnin katkoa heinä–elokuussa.

Laurila–Rovaniemi-välillä tehtävä siltatyö aiheuttaa liikennejärjestelyitä 3.7.–5.7.

Oulun ratapihalla ja Oulu-Kemi ja Oulu-Kempele-välillä on liikennekatkoja 4.7.–5.7. turvalaitepäivitysten vuoksi.

Ylivieska–Oulu-välillä kunnossapitotyöt aiheuttavat liikennejärjestelyjä öisin elokuussa viikoilla 34 ja 35.

Oulu–Haukipudas-välillä on liikennejärjestelyitä turvalaitepäivitysten vuoksi 29.8.–30.8.

Tuira–Ii siltatyöt aiheuttavat liikennekatkoja öisin 29.8.–31.8.

Oulun ratapiha ja Ouluun johtavat radat on suljettu liikenteeltä 5.9.–6.9., syynä turvalaitteiden käyttöönotto sekä siltatyöt Tuira–Ii-välillä ja rumputyö Nuojuassa.

Oulu–Ylivieska- ja Oulu–Kontiomäki-välillä on liikennejärjestelyitä turvalaitetöiden sekä siltatyön vuoksi ti 12.9.

Oulu–Kemi-välillä tehdään liikennejärjestelyitä aiheuttavia siltatöitä ke 18.10.

HS: Hinnankorotuksen seuraus – HSL:n lipunmyynti sakkasi

Helsingin Sanomien mukaan muutosta ei selitä oikein mikään muu kuin vuodenvaihteessa voimaan tullut hinnankorotus, joka nosti kertalipun hintaa 2,80 eurosta 3,10 euroon.

Sama 11 prosentin hinnankorotus tuli voimaan myös BC-vyöhykkeellä, jossa sielläkin kertalippujen myynti on huhtikuussa pudonnut liki 70 000 kappaleella viime vuoden syyskuuhun verrattuna.

Matkustajamäärissä HSL:n alueella ei ole vielä päästy koronakautta edeltäneisiin lukuihin. Tuoreen ennusteen perusteella matkustajia olisi 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Valtaosa HSL:n lipunmyynnistä tapahtuu alueen kahdella sisimmällä vyöhykkeellä. AB:llä kertalippuja myytiin viime syyskuussa 3,4 miljoonaa kappaletta, mutta kuluvan vuoden huhtikuussa 2,9 miljoonaa kappaletta.

HSL ennakoi toukokuussa, että lipputulot ovat jäämässä 369,4 miljoonaan euroon. Se on 12 miljoonaa euroa eli kolme prosenttia vähemmän kuin talousarvion 381 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 lipputuloista on jäljessä 3,6 prosenttia.

”Paloauton turha yrittää” – pelastuslaitos testasi tietyösumput

Helsingin ydinkeskustassa ja sisääntuloväylillä käynnissä olevat useat katutyömaat ovat herättäneet huolta siitä sujuuko hälytysajoneuvojen kulku.

Helsingin pelastuslaitos kertoo nyt Twitterissä ajaneensa keskustan tärkeimpiä hälytysreittejä yhdessä poliisin sekä Helsingin kaupunkiympäristön toimialan edustajien kanssa.

– Keskustan liikennejärjestelyt, kuten Esplanadien kaventaminen ja kesäkadut, tuovat haasteita hälytysajoneuvojen liikkumiselle alueella, pelastuslaitos toteaa.

Kesäkatukokeilussa esimerkiksi Kasarmikadun ajoradalle on tuotu puisia istutuslaatikoita ja penkkejä.

Pelastuslaitos toteaa, että ruuhka-aikaan esimerkiksi Esplanadeille paloauton on käytännössä turha yrittää päästä.

– Tulevalle pyöräkaistalle autojen on mahdollista väistää hälytysajoneuvoa, rakennetuille terasseille ei.

Pelastuslaitoksen mukaan keskustassa sijaitseva Erottajan asema käyttää vaihtoehtoisia reittejä jo nyt, koska pääväylien varaan hälytysajoja ei voida jättää.

– Fakta on, että katujen kaventaminen, lukuisat samanaikaiset korjaustyöt sekä muun muassa väliaikaiset katuterassit vaikuttavat vasteaikoihin. Kuinka paljon, sitä selvitämme kesän aikana. Tuloksia on tiedossa syksyllä.

Vasteaika tarkoittaa aikaa, joka kuluu hälytyksestä siihen kun apu on paikalla.

Lain puute saa aikaan oikeusriitoja yksityisen pysäköinninvalvonnan maksuista

Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta puuttuu Suomessa laki, mikä vie valvontamaksuja oikeuskäsittelyihin.

Kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta säädetään laissa, kun taas yksityisen pysäköinninvalvonta perustuu sopimusoikeuteen. Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys Spaty ry:n mukaan merkittävin ero yksityisen ja kunnallisen pysäköinninvalvonnan ero on käytännössä se, kuka on vastuussa pysäköintivirheestä.

Yksityisessä valvonnassa ei toistaiseksi ole auton haltijan vastuuta, eli yksityisen pysäköintivalvontayrityksen tulee todistaa, kuka auton on ajanut alueelle.

Tämän vuoksi vuoksi valvontamaksuja koskevia valituksia käsitellään oikeudessa. Jos auton haltija tai omistaja väittää, ettei ole itse pysäköinyt autoa, ei ole yksiselitteistä, keiden välille sopimus pysäköintiehtojen hyväksymisestä on muodostunut.

Tilanne ei ole läheskään yhtä selkeä kuin julkisten pysäköintivirhemaksujen osalta, joissa auton haltijalla on velvollisuus todistaa, ettei ole pysäköinyt autoa.

Ruotsissa on laissa määritelty, että ajoneuvon kuljettaja ja omistaja vastaavat yhteisvastuullisesti yksityisoikeudellisista valvontamaksuista. Samanlainen laki selkeyttäisi Spatyn mukaan Suomen tilannetta huomattavasti. Jos laki ja alan pelisäännöt olisivat kaikille selvät, yhä harvempi valvontamaksua koskeva valitus johtaisi perintään tai käräjäoikeuteen. Silloin todennäköisesti tuomioistuinten ruuhka hellittäisi valvontamaksuja koskevien valitusten osalta.

Spaty ry:n jäsenyritysten datan mukaan tarve yksityiseen pysäköinninvalvontaan on kahden viime vuoden aikana lisääntynyt niin taloyhtiöissä kuin liikekiinteistöissä erityisesti Etelä-Suomen pienemmissä alle 50 000 asukkaan kaupungeissa sekä yli 15 000 asukkaan taajamissa.

Yksityistä pysäköinninvalvontaa tarvitaan, koska kunnallista valvontaa ei ole kaikkialla ja kunnallinen pysäköinninvalvonta ei hoida valvontaa yksityisalueilla. Pysäköintivirheitä kuitenkin tehdään jatkuvasti kaikkialla Suomessa, ja yhä useammalla paikkakunnalla parkkipaikkoja on vähemmän kuin niiden käyttäjiä.

Jos yksityistä pysäköinninvalvontaa ei olisi, yksityisalueita ei käytännössä valvoisi kukaan. Silloin autoilijalla olisi ”jokamiehenoikeus” pysäköidä mihin tahansa – esimerkiksi pelastustielle tai kenen tahansa maksamalle paikalle.

MT: Teiden kunto huolettaa – ”Korjaustarve lisääntynyt katastrofaalisesti”

Suomessa on paljon päällystevaurioisia teitä. Kunnostustarvetta on niin vähäliikenteisillä sorateillä, kuin vilkkaammillakin teillä. Kunnostamiseen vaaditaan vain lisää rahaa. Asiasta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus.

Koneyrittäjät ry:n puheenjohtajan Seppo Saarelaisen mukaan erityisen suuri korjauksen tarve on alemmilla tieluokilla.

– Tiekorjaamisen tarve on lisääntynyt kaikilla tieluokilla. Alemmilla tieluokilla korjaustarpeet on lisääntyneet katastrofaalisesti, Saarelainen sanoo.

Tieverkoston huono kunto lisää ajoneuvojen vaurioita, polttoaineen kulutusta ja sen mukana myös päästöjä. Saarelaisen mukaan Väyläviraston tulisi toteuttaa yhteistoimintaa pienempien paikallisemmin toimivien yrittäjien kanssa, jotta tiet saadaan kuntoon.

Huonokuntoisia päällysteitä on Suomessa noin 9  000 kilometrin mitalla. Korjausvelkaa tieverkostossa on 1,7 miljardia euroa. Kiireellisimpiä kehityskohteita on teiden kantavuuden, kuten päällysteiden, parantaminen ja siltojen kunnostaminen.

Väyläviraston kunnossapidon toimialajohtaja Virpi Anttila kertoo, että ehdottomasti suurin osa tiekorjaushankkeiden määrärahoista käytetään vilkasliikenteisiin teihin. Näitä on noin 10 000 kilometriä Suomen tieverkoston 78 000 kilometristä.

– Näillä teillä liikkuu 60 prosenttia koko Suomen ajoneuvotieliikenteestä, hän perustelee.

Rahoitus on niukkaa, joten kunnostamisessa joudutaan turvautumaan edullisiin ratkaisuihin.

– Rahoituksen niukkuudesta johtuen erityisesti vilkkaalla maantieverkolla päällysteteiden kunnostuksia tehdään pintakunnostuksina, jossa vanha päällyste rouhitaan ja päälle vedetään ohut päällyste, Anttila kuvailee.

Useimmiten turvaudutaan kuitenkin pelkkiin paikkauksiin. Kehittyneen seurannan ansiosta teiden kunnon seuraaminen on helpompaa. Kuntoa pystytään siis ennakoimaan ja toimenpiteitä tekemään akuuteissa kohteissa.

– Se on myönnettävä, ettei nykyisellä rahoituksen tasolla meillä ole juurikaan rahaa käytettävissä vähäliikenteisten sorateiden ylläpitoon, Anttila kuvailee nykytilaa.

Ajoi risteykseen päin punaisia – 12 päiväsakkoa

Helsingin polisiin liikennevalvontatoiminnon johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein on jakanut videon varsin häikäilemättömästä punaisia valoja päin ajamisesta Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän risteyksessä kello neljän aikaan eilen 1. kesäkuuta. Vihdintieltä tulevilla paloi jo vihreä.

– Vaikka vierailujärjestelyt vievät aimo osan eilisen ja päivän liikennevalvontaresursseista, puutumme kun havaitsemme. Raportti kentältä: Ajoi risteykseen, kun risteävällä liikenteellä vihreä. 12 päiväsakkoa.

”Puhdasta kiusantekoa” – kansanedustaja vaatii Helsingin Esplanadin töiden perumista

Kokoomuksen kansanedustaja Atte Kaleva arvostelee Helsingin kaupungin tekemiä muutoksia Esplanadien liikennejärjestelyihin.

Kokeilussa yksi autokaista muutettiin pyörätieksi. Muutoksen on sanottu pahentaneen eteläisen Helsingin ruuhkia.

– Esplanadien kaventaminen on puhdasta kiusantekoa autoilijoille, alueen asukkaille ja yrittäjille. Tämä kokeilu runnottiin lisäksi läpi tavalla, joka ei kestä päivänvaloa. Espojen kokeilu pitää lopettaa ja katu palauttaa entiselleen, Atte Kaleva tviittaa.

Kokoomusedustaja kutsuu julkaisemallaan videolla hanketta ”Helsingin vihreän liikennesuunnittelun viimeisimmäksi hullutukseksi”. Hän näyttää Cafe Esplanadin edustalle rakennettavaa terassialuetta ja kysyy, miksi kyseiseen kohtaan tarvitaan lisää tilaa jalankulkijoille.

– Tuossa vieressä on Espan puisto. Se on yksi Helsingin mukavimmista jalankulkupaikoista. Siinä pystyy hyvin kulkemaan pyörällä, pitämään piknikkiä tai kävelemään, Atte Kaleva sanoo.

Esitettyä muutosta käsiteltiin viime marraskuussa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa. Varsinainen päätös jätettiin viranhaltijan vastuulle. Valitusprosessi on menossa oikeuden käsittelyyn.

Atte Kalevan mukaan kokeilu Esplanadin kaventamisesta on jo osoittautunut epäonnistuneeksi. Hän on tehnyt asiasta valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan kokeilun lopettamista etuajassa. Sen on määrä päättyä kesällä 2024.

– Juuri äsken tästä ajoi pillit päällä ambulanssi, joka joutui seisomaan tuossa ruuhkassa. Ei se pääse tästä mihinkään. Aivan hölmöä, kansanedustaja sanoo.

Hänen mukaansa ”Helsingin vihreä hulluus” on näkynyt viime aikoina muissakin hankkeissa. Monet vihreät ovat ilmoittaneet tavoitteekseen sen, ettei keskustaan pitäisi päästä tulemaan omalla autolla ollenkaan.

– Tämä on puhdasta kiusantekoa. Pyritään estämään, hankaloittamaan ja tekemään oman auton käyttö niin hankalaksi, että ihmiset eivät tule tänne. Tästä on paljon esimerkkejä muuallakin. Kaivokadulla ajamista ollaan kieltämässä. Hämeentiestä on tehty joukkoliikennekatu, eli siellä ei saa ajaa omalla autolla, Atte Kaleva luettelee.

Hänen mukaansa myös Sörnäisten rantatie on sumputettu. Lisäksi Hakaniemen ranta menee umpeen pyöräily- ja ratikkasillan työmaan vuoksi. Mannerheimintien pohjoinen liikenne on ollut jumissa työmaiden takia.

– Katutyöt tehdään yhdenaikaisesti. Pysäköintipaikkoja vähennetään ja pysäköinnin hintaa kasvatetaan. Ja kirsikkana kakun päällä tuo Lönnrotinkadun nastarengaskielto.

– Aivan hölmöä! Tälle pitää nyt tehdä jotakin! Tämä on mennyt liian pitkälle. Nyt riittää, Atte Kaleva sanoo.

LUE MYÖS:
”Tästä tulee katastrofi” – Autojonot pahenemassa Helsingin keskustassa (VU 28.4.2023)