Verkkouutiset

Liikenne

Liikennevahinkojen määrä nousi koronavuoden ennätysmatalista lukemista

Vuonna 2021 liikennevahinkojen määrä nousi koronavuoden 2020 ennätysmatalista lukemista, mutta ei palannut koronaa edeltävälle tasolle, ilmenee Onnettomuustietoinstituutin julkaisemasta liikennevahinkotilastosta.

Vakuutusyhtiöiden Liikennevakuutuskeskukselle ilmoittamien tietojen mukaan liikennevahinkojen kokonaismäärä vuonna 2021 oli 91 419 vahinkoa. Kasvua vuoteen 2020 eli ensimmäiseen koronavuoteen verrattuna oli noin 11 prosenttia. Määrä jää edelleen koronaa edeltäneiden vuosien alle, jolloin liikennevahinkojen määrät olivat lähempänä sataa tuhatta, tai sen ylikin.

– Tämä liikennevahinkotilasto on maan laajin yhtenäinen onnettomuustietokanta. Aineisto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, sillä en tiedä muita maita, missä kaikki liikennevakuutusyhtiöt toimittavat tiedot korvaamistaan liikennevahingoista samaan tietokantaan. Tilasto reagoi herkästi erilaisiin liikenteessä tapahtuviin muutoksiin, ja niinpä esimerkiksi koronaviruksen aikainen liikennemäärien lasku tai yksittäiset lumipyrypäivät näkyvät tilastossa, toteaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty tiedotteessa.

Joka kuudes liikennevahinko johti henkilövahingon johdosta maksettuihin korvauksiin. Kaikkiaan henkilövahinkokorvauksia maksettiin lähes 20 000 henkilölle. Henkilövahinkojen määrä kasvoi vuodesta 2020 noin viisi prosenttia, mutta määrä oli kuitenkin 12 prosenttia kymmenvuotiskeskiarvon alapuolella.

Henkilövahingon johdosta korvauksia saaneista valtaosa vammautui lievästi tai selvisi vammojen tarkistuksella. Vaikeasti vammautuneita oli 362, mikä on tässä aineistossa toiseksi eniten kymmeneen vuoteen. Liikennevahingoissa kuolleista ja loukkaantuneista 22 prosenttia oli alle 18-vuotiaita.

– Liikennevakuutuksesta korvattujen vahinkojen lisäksi liikenteessä aiheutuu paljon vakavia vammautumisia esimerkiksi polkupyörillä ja sähköpotkulaudoilla kaatumisista. Liikenneturvallisuustoimenpiteiden tukemiseksi on tärkeätä saada muodostettua kokonaiskuva vakavista vammautumisista, muistuttaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Vuonna 2021 tapahtuneista liikennevahingoista arvioidaan maksettavan korvauksia yhteensä 388 miljoonaa euroa eli keskimäärin 4 000 euroa vahinkoa kohden. Kaikista liikennevahingoista 71 prosenttia tapahtui taajamissa, ja viidennes tapahtui pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen).

Kaduilla peräänajoja, parkkialueilla peruutusvahinkoja

Lähes puolet (46 prosenttia) kaikista liikennevahingoista tapahtui pysäköintialueilla, huoltoasemilla, pihoilla ja vastaavilla alueilla. Yli puolet (54 prosenttia) pysäköintialueilla tapahtuneista vahingoista oli peruutusvahinkoja. Pysäköintialueilla tapahtuu eniten vahinkoja perjantaisin ja vähiten sunnuntaisin.

Varsinaisella tie- ja katuverkolla tapahtui 41 274 liikennevakuutuksesta korvattua liikennevahinkoa. Tie- ja katuverkolla yleisin vahinkotyyppi oli peräänajot, joita oli 31 prosenttia vahingoista. Eniten liikennevahinkoja tie- ja katuverkolla tapahtui talvella (31 prosenttia vahingoista) ja vähiten keväällä (20 prosenttia). Syksyllä tapahtui 24 prosenttia vahingoista ja kesällä 25 prosenttia.

Mopojen ja moottoripyörien liikennevahingoista merkittävä osa oli yksittäisvahinkoja, kuten tieltä suistumisia. Joka kolmas liikennevahingoissa vaikeasti vammautuneista oli mopoilija tai moottoripyöräilijä.

Joulun ja juhannuksen menoliikenteessä rytisi

Keskimäärin liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja tapahtui 250 kpl vuorokaudessa. Eniten vahinkoja tapahtui viikonpäivistä perjantaisin (keskimäärin 296 vahinkoa/vrk) ja vähiten sunnuntaisin (keskimäärin 165 vahinkoa/vrk). Päiviä, jolloin tapahtui vähintään 350 liikennevahinkoa, oli vuonna 2021 yhteensä 26 ja 400 vahingon ylittäneitä päiviä oli 11.

Vahinkomäärällä mitattuna vuoden 2021 pahin päivä oli tiistai, 12. tammikuuta, jolloin tapahtui 489 vahinkoa.

Loma- ja pyhäpäiviin sekä niiden meno- ja paluuliikenteen päiviin liittyviä liikennevahinkoja tapahtui eniten helatorstaita edeltävänä keskiviikkona 12.5. (365 kpl), jouluaaton aattona 23.12. (343 kpl) ja juhannusta edeltävänä keskiviikkona 23.6. (339 kpl).

 

 

 

Jouluostoksista ennätysruuhkat pk-seudun pysäköintialueille

Joulukuussa järjestetään useita suosittuja joulutapahtumia, joihin tänä vuonna suuntaa enemmän autoilijoita kuin kertaakaan sitten koronapandemian. Myyjäiset, joulukonsertit ja yhteislaulutilaisuudet vilkastuttavat kaupunkikuvaa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla mutta samalla ruuhkauttavat pysäköintialueita ja kadunvarsia.

Joulutapahtumaan tai -ostoksille lähtiessä kannattaa joko jättää auto kotiin tai suunnitella pysäköinti etukäteen, Suomen suurin pysäköintialan työllistäjä ParkkiPate muistuttaa.

– Suosittelemme autoilijoita joulukuussa kartoittamaan pysäköintimahdollisuudet etukäteen ja tarvittaessa jättämään auton hieman kauemmas esimerkiksi Kaapelitehtaan alueella, Helsinki Outletin ympäristössä, Tukkutorilla, Esport Areenanseudulla, Tammiston ostosalueella Vantaalla sekä kirkkojen ja seurakuntatalojen tuntumassa, ParkkiPate Oy:n toimitusjohtaja Christian Metsäranta sanoo tiedotteessa.

Vaikka yksityisalueella järjestettävän joulutapahtuman alueella olisi tyhjä paikka, ei se ole automaattisesti käytettävissä, Metsäranta muistuttaa. Vapaa paikka saattaa olla varattu jonkun toisen käyttöön. Silloin vierestä löytyy kyltti varauksesta.

Pysäköintialueen merkintöihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jos alue on pyryn jäljiltä täynnä lunta ja parkkipaikat hankalasti saavutettavissa.

– Pysäköintisäännöt ovat voimassa kelistä huolimatta. Vaikka vieraspaikalla olisi lumikinos, ei se tarkoita, että viereinen varattu paikka olisi olosuhteiden takia automaattisesti vapaata riistaa. Paikasta maksaa aina joku, jolla on oikeus sen käyttöön.

Pysäköinti ilman alueella pysäköintiin oikeuttavaa tunnusta on ParkkiPaten tilastojen mukaan yllättävän yleistä. Se on toiseksi yleisin valvontamaksun syy, johon syyllistyy keskimäärin joka viides valvontamaksun saaneista.

Ambulanssin ja paloauton on päästävä perille myös jouluruuhkassa

Suurten joukkojen liikkuessa onnettomuusriskit aina kasvavat. On olennaista, että pelastusajoneuvot pääsevät kulkemaan ilman esteitä, oli kyseessä joulun ostosruuhka tai ei.  Metsärannan mukaan moni autoilija ei tiedosta, kuinka tärkeää on pysäköidä sääntöjen mukaan.

– Jos pysäköi esimerkiksi pelastustielle, ei välttämättä tule ajatelleeksi, että auto voi aiheuttaa vaaratilanteen. Väärinpysäköity auto voi olla turvallisuusriski, jos se estää ambulanssin tai paloauton liikkumisen alueella. Riskitilanne syntyy myös, jos auto tukkii alueen liikennettä estämällä muiden autojen pääsyn alueelle tai alueella liikkumisen.

ParkkiPaten tilastojen mukaan lähes joka kymmenes valvontamaksun saaneista autoilijoista jättää autonsa johonkin muualle kuin merkitylle paikalle. Pysäköinti merkittyjen paikkojen ulkopuolelle on viidenneksi yleisin valvontamaksun aihe.

Pysäköinnin maksullisuus yksityisalueilla herättää aika ajoin keskustelua. Maksuilla on kuitenkin hyvä peruste, sillä niistä kertyviä varoja käytetään alueen ylläpitoon, Metsäranta muistuttaa.

– On hyvä muistaa, että pysäköintipaikasta maksaa aina joku: esimerkiksi kiinteistön asukas tai alueella toimiva yritys. Aluetta hoitava yritys joutuu huolehtimaan muun muassa kävijämassojen jälkeensä jättämistä roskista ja alueiden kunnostuksesta.

– Vain harva parkkipaikka on nykyään ilmainen ainakaan kaupungissa. Kun jaossa on vain niukkuutta, eli paikkoja on vähemmän kuin käyttäjiä, pysäköintiä on välttämätöntä ohjata yhteisillä säännöillä.

Yle: Nuorten kuolonkolareissa on ollut synkkä vuosi

Liikenneturvan mukaan nuorten kuljettajien kuolemanriski tieliikenteessä on kaksinkertainen koko väestöön verrattuna, kertoo Ylen uutiset. Viimeksi Loimaalla kuoli liikenneonnettomuudessa kaksi nuorta aikuista noin viikko sitten.

Savonlinnassa vuosi on ollut murheellinen: lyhyen ajan sisään on tapahtunut kaksi nuorten kuolonkolaria, joissa on kuollut yhteensä viisi nuorta.

Itä-Suomen poliisin ylikonstaapeli Pekka Lötjönen on havainnut nuorten asenteiden muuttuneen liikenteessä.

– Piittaamattomuus liikennesääntöjä kohtaan on lisääntynyt, ja nuoret kokeilevat rajoja monella tavalla, hän sanoo Ylelle.

Lötjönen kertoo myös somen liittyvän rajojen kokeiluun yhä enemmän.

– Siellä jaetaan omia ajamisvideoita ja hurjastelukuvia. Esimerkkejä tulee somesta.

Nuorten kuolonkolareihin on usein syynä huomattava ylinopeus. Lötjönen kertoo sen liittyneen myös Savonlinnan kuolonkolareihin.

Liikenneturvallisuustutkija Arja Holopainen Onnettomuustietoinstituutista sanoo Ylelle, että nuorien kuljettajien aivojen ja erityisesti etuotsalohkojen alueen kehittyminen on vielä kesken.

– Alue vastaa toiminnan ohjauksesta, johon liittyy hyvin vahvasti tarkkaavuus, motivaatio ja sitä kautta myös riskinotto.

Yli 20-vuotisen poliisiuransa aikana Pekka Lötjönen sanoo huomanneensa, että yleensä nuoret muistavat ikätoveriensa kuolonkolarit viikon tai kahden ajan.

Hän kertoo, että tälläkään kertaa useammatkaan kuolonkolarit eivät ole hillinneet kaikkien kaasujalkaa, vaan Savonlinnassa on mitattu kovia nopeuksia kaupunkialueella.

– Ihmetyttää, että eivätkö nämä vakavat onnettomuudet enempää herätä nuoria ajattelemaan omaa ajokäytöstään.

Kaupunki kokeilee nastarenkaiden kieltoa

Helsingin kaupunki kokeilee nastarengaskieltoa Lönnrotinkadulla. Kokeilu aloitettiin tänä syksynä ja sen on tarkoitus kestää vuoteen 2025 saakka. Kielto käsittää Mannerheimintien ja Hietalahdenkadun välisen osuuden noin 900 metrin pituudelta. Kielto koskee ainoastaan läpiajoa eli kiinteistöille ajaminen nastarenkailla on mahdollista kokeilun aikana.

– Nastarengaskieltokokeilulla halutaan herättää tietoisuutta kitkarenkaiden ympäristöhyödyistä ja selvittää kiellon vaikuttavuutta kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun. Lisäksi arvioidaan kiellon seurauksia ja yleistä toimivuutta. Sitä ei ole käynnistetty kenenkään kiusaksi, ympäristöjohtaja Esa Nikunen ja kaupunkiympäristön toimialan ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta perustelevat kokeilua Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

Haaparannan ja Nikusen mukaan Helsinki on tehnyt vuosia määrätietoista työtä pölypitoisuuksien vähentämiseksi.

– Tutkimusten perusteella nastarenkaiden käytön rajoittaminen vaikuttaa merkittävästi hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin. Mitattujen näytteiden perusteella iso osa katupölystä on peräisin päällysteestä, jota pääosin nastarenkaat irrottavat. Ruotsissa ja Norjassa nastarenkaiden osuuden pienentyminen on vähentänyt pölyhaittoja.

Hiukkaspitoisuudet ovat viime vuosina pienentyneet Helsingissä, mutta eivät vielä riittävästi. Helsinki on asettanut tavoitteeksi vähentää nastarenkaiden osuuden 30 prosenttiin talvikauteen 2030−2031 mennessä. Tieliikennelaki on vuodesta 2020 lähtien mahdollistanut nastarenkaiden käyttökiellot pölyn kannalta ongelmallisilla katuosuuksilla.

– Tämä on todennäköisesti tehokkain kaupungin käytössä oleva keino nopeuttaa nastattomien talvirenkaiden yleistymistä. Esimerkiksi Oslossa on erittäin tehokkaaksi osoittautunut nastarenkaiden käyttömaksu. Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista kaupungeille maksujen käyttöönottoa, Haaparanta ja Nikunen kirjoittavat.

He muistuttavat, että nastattomien talvirenkaiden yleistyminen vähentää myös tarvetta pääväylien uudelleenpinnoitukseen.

– Samalla säästetään kustannuksia, vähennetään meluhaittoja ja liikenneruuhkia. Lisäksi melua vähentävän niin sanotun hiljaisen asfaltin käyttöä voidaan lisätä.

IL: Tällainen on Suomen surkein tie

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevasta Siikajoen kunnasta löytyy Suomen surkeimmaksi valittu tieosuus. Valinta tehtiin valokuvakilpailun tuloksena. Asiasta kertoo Iltalehti.

Seututie 807 kulkee Siikajoenkylältä naapurikunnan Siikalatvan Rantsilaan. Surkeimmaksi kylätieksi valittu 16 kilometrin sorapäällysteinen osuus sijaitsee Siikajoenkylän ja kunnan keskustaajaman Ruukin välillä.

Tyypillisen kylätien mukaisesti asuinrakennukset sijaitsevat aivan tien vieressä. Siikajoen kunnanjohtaja Pertti Severinkankaan mukaan talot on rakennettu ensin, sitten vasta tie. Virallisesti tietä saa ajaa 80 kilometrin tuntivauhtia, vaikka käytännössä se onkin turvallisesti tehtynä mahdotonta.

– Jos tämän ajaa kahdeksaakymppiä päästä päähän, niin kyllä minä hattua nostan sille, Severinkangas toteaa IL:lle.

Vaikka tie on talvipakkasillakin varsin epämiellyttävä, kelirikon myötä keväisin tilanne on vielä huonompi. Tällöin pelastusajoneuvojen kuten ambulanssien pääsy tien varrelle vaarantuu.

Siikajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riitta-Liisa Salmenkangas (kesk) on huolissaan kunnan teidenpidosta muutoinkin. Tavaran ja ihmisten pitäisi kuitenkin päästä liikkumaan. Salmenkangas toivoo kilpailun herättävän tienpidosta vastaavat korjaamaan tietä.

– Toivotaan, että ely-keskus lähtisi sitä tietä nyt kunnostamaan, hän toteaa.

Seututie 807 ei kuitenkaan ole kaikilla tavoin huono. Kesäisin soratie on kunnanjohtaja Severinkankaan mukaan nimittäin varsin mukava pyöräilyreitti.

Väylävirasto varautuu maanteiden valaistuksen sammutuksiin

Väyläviraston mukaan energiansäästötalkoisiin osallistumisen tavoitteena on välttää sähköpula ja pakotetut sähkökatkot tilanteissa, joissa sähkön tuotanto ei riitä vastaamaan kysyntää. Mahdollisten sammutusten vaikutukset liikenneturvallisuuteen pyritään minimoimaan.

Väylävirasto vastaa yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa noin 78 000 kilometristä maanteitä, joista noin 12 000 kilometriä on valaistu yhteensä 260 000 valaisimella.

Väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta kertoo, että mahdollisen talven pakkasjakson tai energiatuotannon häiriön aikana voidaan joutua tilanteeseen, jossa sähköntuotto ei riitä kattamaan tarvetta.

– Jokaisen toimijan mahdollisuus karsia kulutusta erityisesti aamuisin ja iltaisin onkin ensiarvoisen tärkeää, jottei jouduttaisi pakotettuihin sähkökatkoihin. Ennakkoon suunniteltu ja hallitusti tehty maanteiden valaistuksen sammuttaminen on yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan parempi vaihtoehto, hän sanoo.

Maanteiden valaistusta sammutetaan normaalitilanteessakin öisin vähäliikenteisillä teillä, eli tekninen valmius sammutuksiin on. Tulevaa talvea varten on myös tehty lisävalmisteluja, jotta valoja voidaan tarvittaessa sammuttaa etänä tiettyjen valaistusryhmien ja tieosuuksien mukaan.

Osittaisten sammutusten tuoma säästö olisi varsin merkittävä. Tievalaistuksen sähköntarve maanteillä on laskennallisesti noin 43 megawattia. Jos siitä puolet sammutetaan, se kattaisi noin viisi prosenttia mahdollisesta 400 megawatin tehovajauksesta koko maan sähköntuotannossa.

Katkoksissa pyritään esimerkiksi välttämään taajama-alueita, joilla on paljon jalankulkua ja pyöräliikennettä. Myös risteysalueilla ja tunneleissa halutaan pitää valot päällä turvallisuuden takaamiseksi.

Jos sähköpula uhkaa, valoja sammutettaisiin aamuisin noin kello 7–9 ja alkuillasta noin kello 16–19 eli sähkön kulutushuippujen mukaisesti. Lisäksi muun muassa koulujen ympäristöt on kartoitettu. Aaamusammutuksia niiden kohdalla vältettäisiin, mutta iltasammutuksia voitaisiin tehdä.

Maanteiden ennakkosuolaus on tärkeää juuri nyt

Väyläviraston mukaan nyt maanteillä tehdään tärkeitä ennakkosuolauksia, joiden avulla mahdollistetaan pienet kerta-annokset. Suolauksen ansiosta päätiet pysyvät paljaina suuren osan talvikaudesta.

Maanteiden liukkaudentorjunta on ennakoivaa.

– Teitä suolataan, jotta tien pinta olisi talvellakin riittävän pitävä mahdollistaen sujuvan ja turvallisen liikenteen. Maanteiden ennakkosuolaus on tähän aikaa vuodesta erityisen tärkeää, kun autoilijat eivät vielä ole tottuneet talvikeliin, kertoo teiden kunnossapidon hankinnan asiantuntija Mika Terhelä Väylävirastosta.

Hänen mukaansa suolauspäätöksen tekijät ovat alansa huippuammattilaisia.

– Heillä on käytössään sääennusteet, tiesääjärjestelmän tiedot, hyvät laitteet sekä vuosikymmenien kokemus. Lähtökohtaisesti suolausta ei tehdä turhan takia tai ylettömällä annoksella. Autojen ja tuulilasien likaantumista ei voida estää, mutta osaava työnjohto ja kuljettaja pitää suolan käytön kurissa, Terhelä kertoo.

Ennakkosuolaus mahdollistaa pienet kerta-annokset. Jäätyneelle tienpinnalle suolaa jouduttaisiin levittämään huomattavasti enemmän, mikä aiheuttaisi märkiä tienpintoja.

Suolaa lähinnä vilkkaimmille teille

Pääasiassa suolaa käytetään vilkkaimmilla teillä, noin 9 500 kilometrillä Suomen maanteistä. Lisäksi keskivilkkailla teillä, reilulla 11 000 kilometrillä, käytetään liukkaudentorjunnassa sekä suolaa että hiekkaa.

Muilla teillä (noin 57 000 km) sekä kävely- ja pyöräilyväylillä liukkautta torjutaan hiekoittamalla.

Suolauksella on helpompi saavuttaa tasalaatuinen ja korkea liukkaudentorjunnan taso. Vilkas liikenne poistaisi hiekan vilkkaalta tieverkolta nopeasti.

Tietyillä pohjavesialueilla käytetään suolan sijasta formiaatteja eli kemiallisia liukkaudentorjunta-aineita. Formiaatit ovat perinteistä tiesuolaa ympäristöystävällisempi mutta myös kalliimpi vaihtoehto.

Viimeistään nyt on aika tarkistaa auton valojen toimivuus

– Suhteellisen pienillä tarkistuksilla ja toimenpiteillä voidaan autoilijan näkyvyyttä pimeässä, sumuisella säällä tai lumituiskussa parantaa huomattavasti. Kannattaa nähdä hiukan vaivaa, jotta matkanteko on turvallisempaa, sanoo Euromasterin autohuoltopalveluista vastaava Tuomas Mustakallio.

Jos toinen auton etuvalojen polttimoista on pimeänä, on järkevää vaihtaa molemmat polttimot samalla kertaa, sillä polttimoiden käyttöikä on sama ja todennäköisyys myös toisen etuvalon pimenemiseen on korkea.

– Monessa tapauksessa polttimon vaihto vaatii erikoisosaamista ja työhön sopivia työkaluja, sillä polttimot ovat usein ahtaissa paikoissa. On parempi antaa työ ammattilaisen tehtäväksi, jotta polttimo on varmasti oikeassa asennossa, jolloin valo kohdistuu oikein ja jotta kaikki pienetkin ajovaloumpion osat ovat paikallaan, sanoo Mustakallio tiedotteessaan.

Ajovalot on pidettävä aina puhtaina. Talvella etenkin led-ajovalojen pinta on syytä puhdistaa, sillä ledit eivät lämpene ja sulata ajovalon pintaan kertyvää jäätä ja lunta.

Talvi vaatii ajovaloilta tehokkuutta

Tuoreen EU-direktiivin mukaan uusissa autoissa pitää olla erilliset huomiovalot päiväkäyttöön, eivätkä auton etu- ja takavalot kytkeydy tällöin päälle. Näin voi syntyä tilanne, jossa takavalot eivät pala pimeässä ollenkaan.

– Valojen autoasetus varmistaa, että sekä etuajovalot että takavalot syttyvät, kun tulee riittävän pimeää. Kannattaa kuitenkin aina tarkistaa, että takavalot todella palavat, sillä on suorastaan hengenvaarallista ajaa pimeällä ilman niitä, Mustakallio vinkkaa.

– Lisäksi lumikelillä kannattaa aika ajoin etenkin pitkää matkaa ajaessa tarkistaa, että lumi ei ole pöllyttänyt takavaloja umpeen, etenkin, jos polttimot ovat led-versioita.

Kun hernerokkasumu yllättää tai tiellä on pöllyävää lunta, on Mustakallion mukaan syytä käyttää sumuvaloja. Takasumuvalon käytöllä voi varmistaa, että takana ajava havaitsee edellä ajavan sankassakin sumussa tai lumituiskussa. Sen sijaan pitkien valojen käytöstä on sumussa haittaa, sillä heijastumat vain heikentävät näkyvyyttä.

Vaikka nykyautoissa valoteho on kasvanut huomattavasti, etenkin valaisemattomilla teillä ajaessa lisäturvaa tuovat lisävalot.

Hyvissä valoissa myös heijastimet loistavat

Liikenneturvallisuus kuuluu kaikille tiellä liikkujille autoilijoista jalankulkijoihin. Varovaisuus, toimivat valot ja hyvät heijastimet on yhdistelmä, jolla päästään jo pitkälle.

Liikenneturvan mukaan ilman heijastinta pimeällä tiellä kulkevan henkilön havaitsee lähivaloilla ajaessa vasta noin 50 metrin päästä, kun heijastinta käyttävän henkilön voi havaita jo 350 metrin etäisyydeltä.

Kaukovaloilla ilman heijastinta kulkevan henkilön havaitsee noin 150 metrin päästä, kun taas heijastinta käyttävä voidaan nähdä jopa yli 600 metrin päästä.

Jokainen metri tuo vaaratilanteissa lisää reagoimisaikaa. Se on sekä autoilijan että jalankulkijan etu.

Nämä autoilijat koetaan vaarallisiksi

Liikenneturvan kyselyn mukaan tarkkaamattomuus koetaan yhdeksi vaarallisimmista ihmisen toimintaan liittyvistä tekijöistä tieliikenteessä. Sen edelle kiilasivat vain rattijuopumus ja piittaamattomuus liikenteessä.

Tarkkaamattomuus, esimerkiksi puhelimen vilkuilu kesken ajon, voi jopa kahdeksankertaistaa peräänajo-onnettomuuteen joutumisen riskin.

Tarkkaamattomat kuljettajat myös itse kokevat käyttäytymisensä vaaralliseksi. Kesällä toteutetun kyselyn mukaan jopa kaksi viidestä vastaajasta kertoi kokeneensa vaaratilanteen, kun he olivat käyttäneet puhelinta tai auton kosketusnäyttöä ajon aikana.

Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen kannustaa ihmisiä tekemään päätöksen ajamiseen keskittymisestä jo ennen liikenteeseen lähtöä. Auton ratissa on hyvä ottaa omaa aikaa muista arjen kiireistä. Katseen siirtyminen pois liikennetilanteesta on tutkimusten mukaan erityisen riskialtista.

– Liikenteessä asiat tapahtuvat nopealla tempolla. Liikennetilanteen äkillinen muutos jää rekisteröimättä katseen ollessa pois liikenteestä. Moni vilkuilee ajon aikana usein älypuhelimen näytön tapahtumia. Arkinen tapa voi johtaa kohtalokkaaseen vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen, Jääskeläinen sanoo.

Jätä multitaskaus ratissa

Ihmisillä on rajallinen kyky prosessoida informaatiota kerralla. Jos yritämme tehdä kahta asiaa samaan aikaan, se ei onnistu. Todellisuudessa siirtelemme tarkkaavaisuutta kahden tehtävän välillä. Tällöin yleensä molempien tehtävien suoritustaso heikkenee.

Liikenteessä tarkkaavaisuuden tulisi olla aina liikenteen seuraamisessa, sillä tarkkaamattomuus jopa kahdeksankertaistaa peräänajo-onnettomuuteen joutumisen riskin.

Jos käyttää puhelinta ajaessaan, saattavat kaikki neljä tarkkaavaisuuteen liittyvää tekijää − visuaalinen (katse), kognitiivinen (ajattelu), motorinen (liike, esim. käsi pois hallintalaitteesta) ja auditorinen (kuulo) − aktivoitua.

– Puhelin ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka aiheuttaa tarkkaamattomuutta. Myös esimerkiksi navigaattori tai autossa matkustavat lapset voivat vaikuttaa kuljettajan keskittymiseen. Puhelimen voi laittaa keskity- tai aja-tilaan ja viestit voi tarkistaa perillä. Navigaattori kannattaa säätää ennen ajoon lähtöä. Jo pienille lapsille on hyvä kertoa, että liikenteessä keskitytään ajamiseen ja muistaa myös oman esimerkin vaikutus, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Ida Maasalo.

Kun ajat, aja
• Tee päätös ajamiseen keskittymisestä ennen liikenteeseen lähtöä
• Käytä ajaessa puhelimen keskity tai älä häiritse −tilaa. Puhelut voi ohjata vastaajaan ja soittajalle välittyy viesti, että palaat asiaan, kun olet perille.
• Suunnittele pidemmät matkat. Varaa aikaa kahvitauolle ja yhteydenpitoon.
• Pysähdy turvalliseen paikkaan soittamaan tai lukemaan viestit.
• Jos soitat autossa ajavalle, lopeta puhelu nopeasti.
• Näytä esimerkkiä omalla käytökselläsi.

Ohitti jäteauton jalkakäytävän kautta, yli 2500 euron sakot

Kuormaamassa olleen jäteauton ohittaminen jalkakäytävän kautta toi autoilijalle 14 päiväsakon rangaistuksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta Helsingissä. Kuljettajan tuloilla maksettavaa kertyy 2 546 euroa.

Asiasta kertoo Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Dennis Pasterstein Twitterissä.

– Raportti kentältä: Jäteauto kuormasi, esti hetkellisesti kulun. Poliisi ja muut autot odottivat, yksi ei malttanut, Pasterstein kuvailee tilannetta.

Hän on julkaissut videon poliisin ajokameran tallenteesta, joka on katsottavissa tämän jutun lopussa. Videolla on nähtävissä, kuinka poliisin edessä ollut ajoneuvo lähtee ajamaan jalkakäytävän puolelle ja poliisiauto lähtee seuraamaan tätä. Tallenteen perusteella tilanne tapahtui Lapinlahdenkadulla tiistaina aamuyhdeksän jälkeen.

Olosuhteista Pasterstein mainitsee myös sen, että tapahtumapaikan vieressä sijaitsee koulu ja päiväkoti.

Pimeys ja liukkaus näkyvät myös työtapaturmissa

Syksyllä pimeyden ja liukkauden lisääntyessä myös työmatkatapaturmat tyypillisesti lisääntyvät. Vakuutusyhtiö Lähitapiolan mukaan nimenomaan työmatkoilla eli kotoa töihin ja takaisin siirryttäessä sattuu huomattava määrä liukastumis- ja kaatumistapaturmia.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan yli puolet työmatkatapaturmista sattuu jalankulkijoille. Myös polkupyörällä kaatumisia tapahtuu huomattava määrä, ja tilastojen valossa pyörällä työmatkatapaturmia sattuu toiseksi eniten. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan kaikkiaan tapaturmia työmatkoilla sattuu vuosittain noin parikymmentä tuhatta.

– Erittäin liukkaat päivät näkyvät piikkeinä tapaturmatilastoissa, ja nyt alkaa olla riskialttein vuodenaika. Liukastuessa sattuu yleensä nilkkaan, polveen, ranteeseen tai olkapäähän, ja tyypilliset vahingot ovat nyrjähdyksiä, raajojen sijoiltaan menoja tai murtumisia, kertoo Lähitapiolan yritysten henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Heta Rohila tiedotteessa.

Työmatkalla sattuu usein vakavampia vammoja kuin työpaikalla

Työmatkalla sattuneita tapaturmia korvataan työnantajan henkilöstölle ottamasta työtapaturmavakuutuksesta. Vakuutus on lakisääteinen, ja se kattaa esimerkiksi työpaikalla ja työmatkalla sattuneita tapaturmia.

Lähitapiolan yritysten vahinkotilastojen mukaan työmatkalla sattuneiden tapaturmien sairauspoissaolot ja kustannukset ovat usein merkittävästi suuremmat kuin työpaikalla sattuneiden tapaturmien.

– Liikenteessä on paljon potentiaalia vakaviin tapaturmiin. Jos henkilö loukkaantuu liikenteessä vakavasti, hän voi joutua jäämään pitkälle sairauslomalle tai jopa kokonaan pois töistä. Tyypillisesti vakuutuksesta maksetut korvaussummat ovat suurimpia silloin, kun tapaturmasta on aiheutunut pysyvää haittaa, kertoo Rohila.

Vakavissa tilanteissa voi olla kyse esimerkiksi siitä, että vahingoittuneen henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja siitä aiheutuu korvattavaa ansionmenetystä.

Liikenneturvan tilastojen mukaan työtapaturma sattuu noin 30 prosenttia todennäköisemmin työmatkalla kuin työpaikalla, kun vahinkojen määrää suhteutetaan käytettyyn aikaan.

– On siis erittäin tärkeää, että organisaatioiden työturvallisuutta kehittäessä huomioidaan myös työmatkaturvallisuuteen liittyvät asiat ja otetaan ne osaksi työpaikan yhteisiä käytäntöjä. Työpaikoilla on useita keinoja työmatkaturvallisuuden lisäämiseksi, jatkaa Rohila.

– Liukkaaseen vuodenaikaan työpaikoilla voidaan esimerkiksi pohtia, voisiko hyvin liukkaina päivinä jäädä tekemään töitä etänä tai voitaisiinko aamupalavereita siirtää alkamaan vähän myöhemmin, jolloin työmatkalla ei tarvitsisi kiirehtiä. Tietenkin myös työpaikan ympäristö on hyvä hiekoittaa niin, ettei liukastumisia sattuisi, sanoo Rohila.

Pysäyttävä kyselytulos: Lähes puolet nousisi alkoholia juoneen kyytiin

Lähes puolet suomalaisista olisi tilanteesta riippuen valmiita nousemaan alkoholia juoneen kuljettajan kyytiin, mikäli tämän päihtymys jää alle rattijuopumusrajan. Humalaltaan rattijuopumusrajan ylittävän kuljettajaan kyytiin olisi valmis lähtemään vain harva.

Asia ilmenee Liikenneturvan teettämästä kyselystä.

Rattijuopumuksen raja ylittyy, kun veren alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea. Lähes jokainen vastanneista tiesi, että ajaminen päihtyneenä heikentää ajokykyä myös silloin, kun promillet jäävät alle rattijuopumusrajan.

– Jokainen tietää alkoholin vaikutukset liikenteessä. Päihtynyt kuljettaja on riski ennen kaikkea itselleen ja matkustajille. Jos kuljettaja on ottanut, miksi kyytiin olisi valmis lähtemään?, Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara kysyy tiedotteessa.

Elovaara muistuttaa, että rattijuopumusraja ei ratkaise sitä, onko kuljettaja turvallinen vai turvaton. Alkoholi lisää aina liikenteen riskejä.

– Alkoholi vaikuttaa edelleen liian monen tieliikenneonnettomuuden taustalla. Vuonna 2021 tieliikenteen alkoholionnettomuuksissa kuoli 41 ja loukkaantui 336 ihmistä. Jo pienemmätkin alkoholimäärät huonontavat ajokykyä. Vaikutukset vain korostuvat, jos mukana on väsymystä, flunssaisuutta tai vastaavaa. Päihteiden suhteen on liikenteeseen vain yksi viesti: jos otat, et aja, Elovaara tähdentää tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että selväpäisyyden edellyttäminen kuskilta ei ole tiukkapipoisuutta vaan valinta, jolla tuetaan päihteetöntä liikennettä. Asiaan kannattaa puuttua rohkeasti ja varmistaa, että ratin taakse mennään vain selvin päin.

– Taksin tilaaminen tai auton avainten nappaaminen voi olla tärkeä liikenneturvallisuusteko. Kaverikin varmasti kiittää tästä viimeistään seuraavana päivänä, Elovaara sanoo.

”Kyllähän lakiesitys on hämmentävä” – USU: Ajokorttiuudistus lykkääntyy

Uutissuomalaisen mukaan 17-vuotiaita koskevan ajokorttiuudistuksen voimaantulo saattaa lykkääntyä ensi vuoteen.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) kertoo Uutissuomalaiselle, että lain voimaantulo siirtyy, koska valiokunnan mietintöä vielä valmistellaan.

– Sovimme aamulla hallituspuolueiden kesken, että pyydämme mietintöä varten vielä uusia asiantuntijakuulemisia.

Hänen mukaansa mietinnön valmistuminen saattaa venyä eduskunnan kevätistuntokauteen, joka alkaa 4. helmikuuta. Eduskunta hyväksyy tai hylkää hallituksen lakiesityksen vasta, kun valiokunnan mietintö on valmistunut.

Hallitus esitti toukokuun alussa lakia, joka mahdollistaisi 17-vuotiaille rajoitetun B-luokan ajo-oikeuden huoltajan suostumuksella. 17-vuotias tarvitsee nykyisin poikkeusluvan henkilöautokorttiin.

Hallituksen esityksen mukaan huoltajan suostumuksella myönnetty 17-vuotiaan ajokortti ei olisi voimassa kello 00–05 ja kyydissä saisi olla vain yksi henkilö.

Kymäläinen ei ota kantaa siihen, kuinka eripurainen valiokunta on lakiesityksestä.

– Kyllähän lakiesitys on hämmentävä ja se sisältää monia näkökulmia, Kymäläinen suostui toteamaan.

TS: Norja laittoi skuuttikaaoksen kuriin – Suomikin voisi

Oslon kaduilla yritysten toiminta saatiin hallintaan yksinkertaisella keinolla: markkinoita rajoittamalla, kertoo Turun Sanomat.

Oslossa tilanne oli vielä viime vuonna vastaava – tai pahempi – kuin Turussa. Kaupungissa toimi samaan aikaan kaikkiaan 14 sähköpotkulautayhtiötä. Lautojen määrä asukasta kohden oli maailman suurin.

Norjassa kaupungeilla ei ollut määräysvaltaa yhtiöihin, vaan toiminnan sääntely perustui vain ja ainoastaan kaupungin ja lautayhtiöiden välisiin keskusteluihin ja yhtiöiden hyvään tahtoon. Samoin on Suomessa.

Nyt Norjan kaupungit voivat säädellä toimintaa paikallistasolla, esimerkiksi rajoittamalla sähköpotkulautayhtiöiden määrää. Potkulautojen ohella laki koskee kaikkia pieniä sähköisiä liikkumismuotoja, kuten yksityisten toimijoiden vuokraamia pyöriä.

Muutoksen mahdollistanut laki tuli Norjassa voimaan viime vuoden kesällä. Laki on parantanut kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta, sillä lautoja on nyt vähemmän ja muun muassa päihtyneenä ajo on rangaistavaa ja yöllä ajaminen kielletty.

Sekä Suomessa että Norjassa ministeriöt ovat olleet haluttomia asettamaan kilpailulle rajoituksia. Siksi Norjassa laki saatiin lopulta aikaan paikallinen liikenneministeriö ohittamalla.

Ongelmaa ratkoakseen Norjan suurimmat kaupungit vetosivat yhdessä lainsäätäjiin, jotta sähköpotkulautojen määrää saataisiin rajoitettua. Kovan julkisen paineen alla laki säädettiin pikavauhtia kansanedustajalähtöisesti.

Lautojen määrä on nyt Oslossa rajattu 8 000 kappaleeseen. Sähköpotkulautojen vuokrausta harjoittaakseen yhtiön tulee saada toimintaan lupa kaupungilta. Markkinalla eli Oslon kaduilla toimivien yritysten määrä on rajattu kerrallaan kolmeen, kertoo Turun Sanomat.

Toimi näin, jos autosi sammuu kesken matkan

Tekninen vika, huolimattomuus tai esimerkiksi kova pakkanen voi saada auton hyytymään tienvarteen. Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain hinauksia mitä moninaisimmista syistä.

Vakuutusyhtiö LähiTapiola kokosi tiedotteeseensa neuvoja, kuinka voi toimia, jos esimerkiksi auton polttoaine loppuu, ajoakku tyhjenee tai tankkiin on lirahtanut väärää polttoainetta. Pääsääntöisesti kannattaa kutsua ammattilainen apuun, sillä tee se itse -ratkaisuihin liittyy vahinkoriskejä.

Autojen käyttövoimista eli energian- ja voimanlähteistä puhutaan tällä hetkellä paljon. Harvemmin kuitenkaan siitä näkökulmasta, mitä tapahtuu, jos jotain menee pieleen. Vakuutusyhtiöiden saamista vahinkoilmoituksista käy ilmi, että silloin tällöin matka keskeytyy, tai ei pääse alkuunkaan, energiaan liittyvistä syistä.

– Hinaukset ja muut autopalveluvahingot ovat yleisimpiä vakuutusyhtiöiden korvaamia kaskovahinkoja. Meidänkin asiakkaillamme matka keskeytyy syystä tai toisesta kymmeniätuhansia kertoja vuodessa. Yleisin syy matkan keskeytymiseen on jokin tekninen vika. Bensatankin tai sähköauton ajoakun tyhjeneminen on harvinaisempaa, mutta niinkin voi käydä. Talvisaikaan apua matkan jatkamiseen voi tarvita esimerkiksi ulosajoissa tai käynnistysakun simahtaessa, kertoo LähiTapiolan ajoneuvovakuutuksista vastaava kehityspäällikkö Henna Hellman tiedotteessa.

LähiTapiolan korvauspalveluiden asiantuntija Matti Arvo kertoo, että tyypillisesti hinausten määrä lisääntyy, kun liikennettä on paljon tai ajokeli on hyvin huono. Talvella myös pakkanen rasittaa akkuja.

– Nykyautot ovat tekniikaltaan monimutkaisia ja herkkiä, joten tekninen vika voi johtua hyvin monesta syystä. Jos auton sähköjärjestelmään tulee vika tai jos auton akku tyhjenee, suosittelen kääntymään ammattilaisen puoleen, jotta vältytään lisävahingoilta, sanoo Arvo

– Tähän vuodenaikaan on myös hyvä varautua siihen, että jos kulkupeli hyytyy, autossa ja tienvarressa voi tulla hyvin kylmä ja pimeä. Varataan siis liikenteeseen lämmintä palttoota, heijastinliivi ja esimerkiksi taskulamppu matkaan.

Väärän polttoaineen tankkauksella voi olla vakavat seuraukset

Jos bensiini- tai dieselautosta loppuu polttoaine, ei siinä useinkaan ole riskiä auton järjestelmien rikkoutumisesta. Tankkiin pitää vain saada lisää polttoainetta, jotta matka voi jatkua. Ladattavien hybridi- ja etenkin täyssähköautojen kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, jottei synny lisää vahinkoja, kertoo Matti Arvo.

– Auton käyttöoppaaseen ja valmistajan ohjeisiin kannattaa aina tutustua, ja tämä korostuu sähköautojen hinaustilanteissa. Monet autonvalmistajat ovat esimerkiksi ohjeistaneet, ettei sähköautoa saa hinata metriäkään, jolloin se kuuluu aina siirtää hinausauton lavalle. Sähköautoissa voi myös olla toiminto, joka kuuluu laittaa päälle, jotta autoa voidaan siirtää. Varmimmin tieto löytyy ohjekirjasta. Väärin toimiessa esimerkiksi auton voimansiirto tai sähkömoottorit voivat hinatessa vaurioitua, kertoo Arvo.

Kun hinauspalvelun asiantuntija saapuu paikalle, hän voi autoilijan kanssa katsoa, mikä olisi järkevin tai nopein tapa jatkaa matkaa. Tyypillisesti se on auton siirtäminen lähimmälle tankkaus- tai latauspaikalle. Tilanteen mukaan voidaan harkita myös esimerkiksi bensatankin nopeaa täydennystä tienlaidassa.

– Harvemmin tankki tai ajoakku onneksi täysin tyhjenee, mutta siihenkin on pitkien etäisyyksien maassa hyvä varautua. Talvisaikaan auton lämmitys ja raskaammat olosuhteet vievät enemmän energiaa, oli liikkeellä millä käyttövoimalla tahansa. Kulutusta voi seurata auton mittaristosta ja tietysti suunnitella tankkaus- ja lataustaukoja ennen matkaa.

LähiTapiolan tietoon tulee vuosittain satoja tapauksia, joissa auton tankkiin on päässyt vahingossa väärää polttoainetta. Jos esimerkiksi dieselautoon tankkaa bensaa, voi auton moottori- ja polttoainejärjestelmä käynnistäessä ja liikkeelle lähtiessä vaurioitua. Jos siis huomaa pumpulla tankanneensa väärästä pistoolista, kannattaa heti pyytää ammattilaiselta apua.

– Älä edes kytke käynnistysvirtaa tai käynnistä autoa, saati lähde ajamaan. Jos autolla lähtee liikkeelle sille soveltumattomalla polttoaineella, voi esimerkiksi polttoainepumppuun, suuttimiin ja suodattimiin tulla häiriöitä. Mahdollisten lisävahinkojen korjaaminen on paljon työläämpää kuin väärän polttoaineen poistaminen tankista. Suosittelen siis heti soittamaan hinaajan tai muuta apua paikalle, koska vahinkohan on jo tapahtunut, sanoo Arvo.

Simahtiko käynnistysakku? Älä ota riskejä apuvirran kanssa

Käynnistys- eli pikkuakulla viitataan 12-volttiseen akkuun, joka on perinteisesti löytynyt kaikista henkilöautoista. Täyssähkö- ja hybridiautoissa voi olla kaksi akkua: toinen auton tavanomaisiin toimintoihin ja toinen itse ajoon. Mallikohtaisesti autoissa on eroja.

Käynnistysakkua tarvitaan auton lukuisten sähköjärjestelmien hyödyntämiseen. Jo auton käynnistäminen ja esimerkiksi ovien avaaminen voi vaatia virtaa. Reissun päällä akku voi kuitenkin hyytyä esimerkiksi kovalla pakkasella tai jos ajot ovat viime aikoina jääneet vähiin.

– Käynnistysakku latautuu ajon aikana, mutta jos arjessa ajot jäävät järjestään lyhyiksi, saattaakin akku tyhjetä enemmän kuin täyttyä. Esimerkiksi talvisin työmatkalla akkua voivat verottaa niin käynnistys, radio, pyyhkimet kuin ikkunalasien ja penkkien lämmitys. Akun varauksen parantamiseksi voi silloin tällöin tehdä ylläpitolatauksen tai ajaa kerralla vähän pidemmän matkan – ja tietenkin vähentää tarpeettomien laitteiden käyttöä, sanoo Arvo.

Jos pikkuakku simahtaa eikä auto enää liikahda, Arvo suosittelee pyytämään osaavan henkilön apuun. Kaverin autosta ei kannata ottaa apuvirtaa kaapeleilla, ellei ole aivan varma, mitä tekee.

– Silloin tällöin näissäkin tilanteissa rikkoutuu autoja. Pahimmillaan kaapeleiden kanssa toimiessa voi tietysti tulla henkilövahinkojakin. Autot ovat nykyisin niin monimutkaisia, että kaapeleiden kanssa moni asia voi mennä pieleen. Osa valmistajista myös kieltää apuvirran antamisen toisesta autosta, muistuttaa Arvo.

Varaudu keskeytyksiin ennalta

Yllättäviin keskeytyksiin matkalla voi varautua huolehtimalla, että auton turvavarusteet ovat mukana. Autosta tulee aina löytyä varoituskolmio, jolla voi varoittaa muita tienvarressa olevasta autosta. Muista onnettomuustilanteessa aina oma turvallisuutesi: tee itsesi näkyväksi esimerkiksi heijastinliivillä, heijastimilla tai otsa- tai taskulampulla. Autoon on hyvä pakata mukaan myös ensiapulaukku sekä talviliikenteeseen lämmintä vaatetta ja esimerkiksi pieni lumilapio.

Myös vakuutusten on hyvä olla kunnossa. Lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvataan liikenneonnettomuuksissa sattuneita henkilövahinkoja ja syyttömälle osapuolelle aiheutuneita omaisuusvahinkoja. Vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta korvataan oman ajoneuvon vahinkoja.

Hätätilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon 112. Tilanteisiin kannattaa varautua lataamalla puhelimeen etukäteen 112 Suomi -sovellus, sillä sovelluksen kautta hätäkeskus saa suoraan onnettomuuspaikan sijaintitiedot.