Lähes puolet pyöräilijöistä ei käytä kypärää

Liikenneturvan viimevuotisen seurannan mukaan 55 prosenttia pyöräilijöistä käyttää kypärää.

– Pienetkin päähän kohdistuneet vahingot voivat olla vakavia, kivuliaita ja hitaita paranemaan. Vain kypärä antaa suojaa päävammalta, Liikenneturvan suunnittelija Leena Piippa muistuttaa.

Turvallinen kypärä on oikean kokoinen, omaan päähän sopiva ja huolellisesti kiinnitetty. Kypärän täytyy suojata otsaa ja kiristyspannan istua hyvin.

– Etu- ja takahihnojen tulee muodostaa kolmiot korvien ympärille. Kaikkien hihnojen tulee olla tiukasti kasvoja vasten. Kiinnitä leukahihna sen verran tiukalle, ettei sitä pysty vetämään leuan yli. Liian löysästi kiinnitetty kypärä saattaa heilahtaa takaraivolle tai pudota päästä, Piippa kertoo.

Kypärän alle voi pukea ohuen hatun, mutta se ei saa estää oikeaa kiinnitystä. Kypärän tulee hatunkin kanssa istua hyvin.

Valitse nopeus tilanteen mukaan

Sähköpyörän avustus mahdollistaa nopeamman kiihdytyksen liikkeelle lähtiessä ja helpottaa nopeuden ylläpitämistä ajaessa. Suurempi nopeus voi johtaa useampiin ohituksiin pyöräteillä. Lisäksi nopeus voi yllättää muut liikkujat esimerkiksi ylämäessä, jossa vauhti ei hidastukaan.

– Nopeuden lisääntyessä onnettomuuden seuraukset muuttuvat vakavammiksi. Pyörällä kuin pyörällä on tärkeä löytää sopiva tilannenopeus. Siis sellainen, että ehdit reagoida yllättäviinkin liikennetilanteisiin. Muista hiljentää, kun lähestyt risteystä, Piippa muistuttaa.

Sähköpyörä on polkupyörää painavampi ja sen käsittely voi siksi olla hankalampaa. Sähköpyörää kannattaakin kokeilla ennen ostopäätöstä. Moottorin ja akkujen sijainnilla on vaikutusta pyörän käsittelyyn ja tasapainon ylläpitoon. Raskaampi pyörä voi myös pidentää jarrutusmatkaa.

– Ikääntyessä reagointikyky hidastuu eikä elimistö kestä kolhuja yhtä hyvin kuin nuorempana. Ikääntyneen kannattaakin harjoitella erityisesti sähköpyörän hallintaa. Ja ottaa viimeistään nyt se kypärä käyttöön, Piippa vinkkaa.

Tänään vietetään valtakunnallista sähköpyöräilypäivää.

Talsa: Diesel jo halvempaa kuin bensiini

Israelin ja Iranin jännitteisestä tilanteesta aiheutunut pelko on näkynyt raakaöljymarkkinoilla. Öljyn hinta sinkoutui selvästi ylöspäin ja kävi korkeimmillaan sitten edellisen syksyn. Reaktio jäi kuitenkin väliaikaiseksi, kertoo Taloussanomat.

Israelin ja Iranin täysimittaisella sodalla olisi arvioiden mukaan ollut laajamittaisia vaikutuksia maailmantalouteen. Iran olisi esimerkiksi voinut estää öljyn ja nesteytetyn maakaasun kuljetukset tärkeässä Hormuzinsalmessa.

– Näyttää siltä, että Lähi-idän tilanne ei eskaloidu suuremmaksi konfliktiksi, mikä on heijastunut raakaöljy­markkinoille, toteaa Autoalan tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Taloussanomille.

Öljyn WTI-viitelaadun hinta on nyt alempana kuin huhtikuun alkupuolella. Perjantai-iltana futuurihinta liikkui 83,85 dollarissa barrelilta.

Lähi-Idän rauhoittuneen tilanteen huomaa myös Suomessa tankatessa.

Polttoaine.net-sivuston mukaan bensiini 95:n keskihinta litralta oli perjantaina 1,84 euron ja dieselin 1,74 euron paikkeilla.

Näin suurta hintaeroa dieselin hyväksi ei ole nähty sitten viime kesän. Halvinta diesel oli Polttoaine.net-sivuston mukaan perjantaina Vantaan Tammistossa, missä litrahinta oli 1,65 euroa.

– Dieselissä on ollut hintapaineita, koska siinä jalostusmarginaali on ollut pitkään Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen aika korkea. Pakotteet ovat vaikeuttaneet Venäjällä jalostetun dieselin pääsyä markkinoille, Kalenoja sanoo.

Nyt tilanne on rauhoittumassa ja näyttää siltä, että dieselin jalostus­marginaalit ovat hiljalleen tulossa alaspäin. Dieselin hintaan vaikuttaa myös se, että kesää kohden mentäessä dieselin kysyntä lämmityskäyttöön Euroopassa vähenee.

Kauriskolarit kasvussa, kustannukset jopa 5000 euroa

Keväiset eläinkolarit ovat lisääntyneet jo usean vuoden ajan, paljastavat vakuutusyhtiö Ifin tilastot.

Siinä missä loka–marraskuussa liikenteessä vaaraa aiheuttavat etenkin valkohäntäpeurat, toukokuussa törmäyksiä sattuu erityisesti metsäkauriiden kanssa. Suurin riski on Ifin tilastojen mukaan viikoilla 18–22.

– Metsäkauriiden määrä on kasvanut jo vuosia. Kehitys näkyy selvästi yhä enemmän kevääseen painottuvissa eläinkolareissa, kertoo vakuutuspäällikkö Johanna Johansson Ifistä tiedotteessa.

– Keväisen kolaripiikin taustalla on etenkin eläinten liikkumisen lisääntyminen talven jälkeen. Tyypillisesti toukokuussa kaurispukit lähtevät valtaamaan reviirejään ja nuoret yksilöt etsivät uusia asuinalueita, Johansson taustoittaa.

Metsäkauriita esiintyy etenkin eteläisemmässä Suomessa. Ifin tilastojen mukaan eläinkolareja sattui vuoden 2023 toukokuussa eniten Lohjalla, Vihdissä, Salossa, Turussa ja Lahdessa.

Metsäkauriit liikkuvat muiden hirvieläinten tavoin tyypillisesti hämärän aikaan, eli aamu- ja iltahämärällä kannattaa ratin takana olla erityisen valppaana.

– Suuririskisille alueille sijoitetut varoitusmerkit kannattaa ottaa vakavasti eli hiljentää ajonopeutta ja lisätä tarkkaavaisuutta. Riski törmätä eläimeen on suuri etenkin riista-aitojen päissä tai aukkokohdissa. Myös pellot ja teiden läheisyydessä olevat ruokintapaikat houkuttelevat eläimiä, Johansson muistuttaa.

Tyypillisen kauriskolarin kustannus on 2 000–5 000 euroa

Metsäkauris on hirvieläimistä pienin, joten sen kanssa törmätessä sattuu onneksi vain hyvin harvoin henkilövahinkoja. Autokin selviää tyypillisesti hirvikolaria pienemmillä peltivaurioilla.

Nykyautojen tekniikka, eli erilaiset tutkat, anturit, kamerat ja kaistavahdit, nostavat kuitenkin korjauskustannuksia pieniltäkin vaikuttavissa vahingoissa. Käyttövoimien välillä ei sen sijaan ole merkittäviä eroja.

– Vaurioiden laajuus riippuu siitä, törmääkö kauris vain auton etuosaan vai pyöriikö eläin törmäyksen voimasta auton kylkeä pitkin, jolloin korjattavaa tulee yleensä enemmän. Tyypillisesti korjauskustannukset kaurisvahingossa vaihtelevat 2 000 – 5 000 euron välillä riippuen siitä, mihin kohtaan autoa kauris on osunut ja kuinka paljon tekniikkaa on rikkoutunut, kuvaa Johansson.

Syystalvella eläintörmäysten vahingot ovat kevättä suurempia, kun liikkeellä on enemmän valkohäntäpeuroja.

Kokonaisuutena Ifin korvaamat eläinkolarit olivat edelleen hieman laskussa vuonna 2023. Samaa osoittavat Tilastokeskuksen tilastot, joiden mukaan viime vuonna tieliikenteessä sattui yhteensä 12 826 riistaonnettomuutta. Se on 932 onnettomuutta vähemmän kuin vuonna 2022.

Älä tee tätä virhettä renkaanvaihdossa, seurauksena voi olla mojova lasku

Takatalven yllätettyäkään renkaanvaihto ei lähtökohtaisesti ole sallittua parkkihalleissa, vaikka osa autoilijoista on voinut kokea tarvetta vaihtaa jo vaihdettujen kesärenkaiden tilalle talvikumit. Easyparkin mukaan nyrkkisääntönä yleisissä halleissa on, että pysäköintitila on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen auton säilyttämiseen.

– Jos kielletystä renkaanvaihdosta jää kiinni, henkilökunta yleensä kehottaa keskeyttämään toiminnan. Olisi ikävää lähteä siitä taipaleelle puoliksi talvirenkailla, puoliksi kesärenkailla. Jos auto sattuu vaikkapa laskemaan öljyä kesken toiminnan ja öljy valuu hallin viemäriin, seurauksena voi olla iso lasku, EasyParkin maajohtaja Jutta Vatanen sanoo tiedotteessa.

– Ajoneuvojen huoltotoimenpiteet – kuten renkaidenvaihto – ovat usein halleissa kiellettyjä vakuutussyistä ja jotta vältytään puimasta vastuun jakautumista ongelmatilanteissa, hän jatkaa.

Myös taloyhtiöiden halleissa ja ulkoparkkipaikoilla on usein sääntönä, että kaikki toiminta, josta voi valua öljyä maahan tai lattialle, on kiellettyä. Öljyvuodot ovat ongelma käytettävyyden, puhtauden ja ympäristösäädösten näkökulmasta.

Ostettavat palvelut kuitenkin monipuolistunevat parkkihalleissa.

– Tulevaisuudessa yhä useammassa pysäköintihallissa lienee esimerkiksi autopesula, tuulilasinkorjauspalvelu, renkaanvaihtopalvelu, jätekierrätys tai sähköpyörien ja -potkulautojen vuokraus. Tällä hetkellä suurin askel tuohon kehityssuuntaan ovat latauspisteet sähköautoille, Vatanen kommentoi.

Ennätyksellinen lumisade huonontanut ajokeliä

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maan lounaisosaan satoi 10–20 senttimetriä lunta maanantaiaamun ja tiistaiaamun välillä. Lunta kertyi etenkin Uudenmaan länsiosaan, Kanta-Hämeen eteläosaan sekä Varsinais-Suomeen.

Eniten lumensyvyys kasvoi aamumittausten välillä Nurmijärven Röykän havaintoasemalla, jonne satoi 21 senttimetriä lunta.

– Nurmijärvellä havaittu 21 senttimetrin lumisadekertymä on ennätyksellinen tähän aikaan vuodesta. Maan lounaisosassa ei ole ennen satanut näin paljon lunta vuorokaudessa näin myöhään keväällä, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.

Lunta on ollut maassa tähän aikaan vuodesta enemmänkin menneinä vuosikymmeninä, mutta tuolloin kyseessä on ollut talven jäljiltä maassa ollut vanha lumi.

Edellisen kerran vastaavanlaisia lumisateita oli maan lounaisosassa huhtikuun lopulla vuonna 1985. Tuolloin Laitilassa kertyi lisää lunta 19 senttimetriä vuorokaudessa.

Runsaan lumentulon lisäksi keliolosuhteita on hankaloittanut jäätävä sade.

Sademäärät ovat kasvussa

Ilmaston lämpenemisen seurauksena ilmakehän kosteussisältö on kasvanut noin kymmeneen prosenttia, mikä lisää voimakkaampien sateiden riskiä. Erityisesti vuoden talvipuolisko on lämpenemässä, ja samalla sademäärät ovat kasvussa.

– Myös sään ääri-ilmiöiden todennäköisyys on kasvussa. Ääri-ilmiöiden tutkimus on parhaillaan kehitysvaiheessa, ja tiedeyhteisön tavoitteena on ottaa käyttöön nykyistä tarkemman erotuskyvyn ilmastomalleja, joilla voidaan saada parempaa tietoa sään ääri-ilmiöiden, kuten voimakkaiden lumisateiden esiintymisen muutoksista, tutkimusprofessori Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta toteaa.

Lumisade jatkuu tiistaina, ja puoleenpäivään mennessä lumipeite on kasvanut Espoon Nuuksion automaattimittauksen mukaan jo 28 senttimetriä. Koska menneinä vuosikymmeninä lumensyvyyshavainnot tehtiin vain kerran vuorokaudessa aamuisin, voidaan vertailu historiaan tehdä vain samaan aikaan tehdyistä aamuhavainnoista.