Verkkouutiset

Liikenne

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ei pysähtynyt stop-merkille, 12 päiväsakkoa

Henkilöauton kuljettaja sai 12 päiväsakon suuruisen rangaistuksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Asiasta kertoo Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Dennis Pasterstein viestipalvelu X:ssä.

Syynä oli se, että autoilija ei pysähtynyt eikä edes hidastanut vauhtiaan stop- eli pakollinen pysähtyminen-liikennemerkin kohdalla.

Julkaisunsa yhteyteen hän on jakanut poliisin ajokameran tallenteen tilanteesta. Video on katsottavissa artikkelin lopussa.

– Stop-merkki edellyttää pysähtymään, niitä asetetaan vain harkitusti katuverkolle jotta teho säilyy, Pasterstein muistuttaa.

Vaarallinen tilanne videolla: Eläin lähes törmäsi poliisiautoon

Liikenteessä tilanteet voivat tulla eteen välillä todella yllättäen, Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Dennis Pasterstein muistuttaa viestipalvelu X:ssä.

Julkaisunsa yhteyteen hän on jakanut poliisin ajokameran tallenteen. Helsinki-Tampere -moottoritiellä Hyvinkään kohdalla keskellä päivää kuvatulla videolla tapahtuu tilanne, jossa eläin juoksee yllättäen moottoritien yli.

Tilanne sattuu niin yllättäen, että eläin on lähellä jäädä moottoritiellä kulkevan poliisiauton alle.

– Nelijalkainen ei varmistanut huolella ajoratojen turvallista ylitystä. Vain nopea mutta hallittu jarrutus esti osuman, Pasterstein kirjoittaa.

Videolta ei saa varmuutta siitä, mikä eläin oli kyseessä. Ulkonäön perusteella tiellä juokseva eläin vaikutti olevan joko nuori kauris tai peura.

Hälyttävä tieto – yli kolmannes kuolonkolareista ajetaan päihtyneenä

Määrä vastaa yli kolmannesta kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat vuosien ajan esittäneet lukuisia keinoja päihdeonnettomuuksien vähentämiseksi. Onnettomuustietoinstituutti OTI esittää, että keinot tulee ottaa käyttöön, jotta liikenteen päihdeongelma saadaan ratkaistua.

Päihteet ovat laaja yhteiskunnallinen kysymys, joka ei kosketa vain liikennettä. Tutkijalautakunnat ehdottavat niin laajemmin yhteiskuntaa kuin yksilöäkin koskevia toimenpiteitä. Alla olevaan listaukseen on raportista poimittu keskeisiä teemoja yhteiskunnallisista parannusehdotuksista.

− Vaikka rattijuopumusten kitkemiselle on vankka tuki ja päihtyneenä ajamista paheksutaan Suomessa voimakkaasti, se ei näy riittävän vahvasti käytännön toimissa. Viranomaisten yhteistyötä tulisi lujittaa ja voimakkaampi puuttuminen ajo-oikeuksiin sallia, esimerkiksi ajokieltoja pidentää. Lisäksi alkolukon määrääminen toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneille ehkäisisi onnettomuuksia tehokkaasti, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty korostaa.

Ajokorttidirektiivi velvoittaa puuttumaan päihtyneiden ajo-oikeuteen

Suomen liikenneturvallisuusstrategiaa ohjaa nollavisio, eli visio liikenteestä, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti.

Lisäksi EU:n ajokorttidirektiivin mukaan päihderiippuvaisilla ei tule olla ajo-oikeutta. Direktiivin mukaan ajokorttia ei saa myöntää tai ajolupaa uudistaa henkilöille, jotka ovat päihderiippuvaisia tai toistuvasti jääneet kiinni päihteiden vaikutuksen alaisena ajamisesta.

Ajo-oikeus voidaan myöntää vasta asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella, jos henkilö osoittaa olleensa raittiina määräajan.

− Onnettomuustutkinta osoittaa, että päihtyneet kuljettajat aiheuttavat suuren osan vakavista onnettomuuksista. Onnettomuuksien vähentämiseksi kuljettajien päihdeongelmiin tulee puuttua nykyistä järeämmin. Tähän velvoittavat sekä liikenteen nollavisio että EU:n ajokorttidirektiivi, mutta nykyisellään päihdeongelmaisten ajo-oikeutta ei kyetä Suomessa rajoittamaan riittävän tehokkaasti, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

Kuljettajien käyttämistä päihteistä alkoholi oli edelleen yleisin, mutta joka kolmas kuljettaja oli sekakäyttäjä, eli useamman kuin yhden päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.

Päihtyneiden moottoriajoneuvon kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa menehtyi 308 henkeä. Päihtyneiden kuljettajien itsensä lisäksi menehtyneiden joukossa oli 24 toisessa ajoneuvossa ollutta sivullista, viisi polkupyöräilijää ja kolme jalankulkijaa sekä 45 päihtyneen kyydissä matkustanutta.

Vuosina 2018–2022 tutkittiin 18 päihtyneen polkupyöräilijän ja 20 päihtyneen jalankulkijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa pyörällä tai jalan liikkuneet olivat tyypillisesti voimakkaasti päihtyneitä.

Päihtyneistä pyöräilijöistä 11 menehtyi yksittäisonnettomuuksissa, eli mukana ei ollut muita osapuolia. Yksittäisonnettomuudet olivat pyöräilijän kaatumisia, suistumisia ja törmäyksiä esteeseen. Seitsemän päihtynyttä pyöräilijää menehtyi yhteenajoissa, joista neljässä tapauksessa pyöräilijä oli onnettomuuden pääasiallinen aiheuttaja. Tutkijalautakunnat esittävät, että päihtyneenä pyöräilyn vaaroista tulisi valistaa nykyistä enemmän.

Päihdeongelmia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä

• Päihderiippuvuuden tunnistaminen terveydenhuollossa
• Päihderiippuvuuden käsitteleminen ajoterveyttä heikentävänä sairautena
• Lääkärien ja poliisin yhteistyön syventäminen ajoterveysvalvonnassa
• Päihderiippuvaisten kuntoutus

Onnettomuuden syntymistä ehkäiseviä toimenpiteitä

• Alkolukko rattijuopumuksesta toistuvasti kiinnijääneille kuljettajille
• Liikennevalvonnan tehostaminen päihtyneiden kuljettajien ajon keskeyttämiseksi sekä päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisemiseksi
• Ajoneuvokannan uudistaminen, joka johtaa parempaan turvatekniikkaan ajoneuvoissa.

Sähköautojen määrän ennustetaan kasvavan voimakkaasti lähivuosina

Vuonna 2030 lähes joka viides autokannassa oleva auto on täyssähköauto, Autoalan Tiedotuskeskus arvioi käyttövoimaennusteessaan.

Ennusteiden mukaan nykykehityksellä autokannassa on vuonna 2030 hieman alle 800 000 ladattavaa henkilöautoa. Näistä täyssähköisiä on noin 500 000 kappaletta.

Ennusteen mukaan sähköistymisen eteneminen hidastuu tänä vuonna ja kasvaa vielä lähivuosina maltillisesti, mutta nopeutuu vuosikymmenen toisella puolikkaalla. Hidastumisen taustalla on Autoalan mukaan talouden matalasuhdanne ja korkeat korot, jotka vähentävät erityisesti kotitalouksien mahdollisuuksia uusia autojaan.

– Täyssähköautojen osuus kasvamassa vuoteen 2030 mennessä lähes viidennekseen henkilöautokannasta. Sähköistymistä edistävät lähivuosina ennen kaikkea sähköauton edulliset käyttökustannukset, kehittyvä latausverkosto, käytettyjen sähköautojen markkinoiden kasvu ja monipuolistuva sähköautojen tarjonta sekä yritysten vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset ja sitoumukset, jotka suosivat vähäpäästöisiä ajoneuvoja, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala sanoo tiedotteessa.

Henkilöautokannassa on tällä hetkellä noin 240 000 ladattavaa henkilöautoa, joista noin 94 000 on täyssähköautoja ja noin 150 000 on ladattavia hybridejä. Noin 3,6 prosenttia autokannasta on täyssähköisiä ja ladattavien hybridien osuus on noin 4,9 prosenttia.

Ennusteen mukaan ladattavien autojen osuuden henkilöautokannasta arvioidaan vuonna 2030 kasvavan noin 27 prosenttiin ja täyssähköautojen noin 18 prosenttiin.

Vaikka henkilöautokannan sähköistyminen vähentää merkittävästi liikenteen päästöjä, se ei Autoalan mukaan yksin riitä liikenteen päästövähennys­tavoitteiden saavuttamiseen. Liikenteen päästöjä on tavoitteena vähentää 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden.

Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisäksi muun muassa uusiutuvien polttoaineiden ja synteettisten hiilineutraalien polttoaineiden osuuden lisäämistä.

 

Huijarit levittävät nyt tekaistuja pysäköintisakkoja

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala varoittaa viime aikoina yleistyneistä huijausyrityksistä.

Rikolliset ovat jakaneet väärennettyjä pysäköintivirhemaksuja, joiden tarkoituksena on ohjata rahaa huijarin tilille.

Helsingin kaupungin mukaan väärennökset tunnistaa siitä, että rekisteritunnus, paikka, aika ja automerkki on kirjoitettu lapulle käsin.

– Aidossa virhemaksussa ne on koneellisesti tulostettu, kaupunkiympäristö kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Oikaisuvaatimusohjeet ovat väärennöksissä lisäksi samalla lapulla, mutta aidossa virhemaksussa erillisellä lomakkeella. Väärennöksen saaneita pyydetään ilmoittamaan asiasta sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Maanantaina tietoon tuli kolme väärennettyä virhemaksupäätöstä Töölön alueelta. Helsingin kaupunki kertoo tekevänsä asiasta rikosilmoituksen.

Lapsi jäi auton alle, poliisi tutkii

Pyörällä liikkeellä ollut noin 10-vuotias poika jäi auton alle Espoossa maanantaina. Länsi-Uudenmaan poliisi kertoo asiasta tiedotteessa.

Poliisi sai maanantaina noin kello 15 hätäkeskukselta tehtävän Espoon Niipperinpuroon. Autonkuljettaja ja pyörällä liikkeellä ollut poika törmäsivät Purolaaksontien ja Purometsän risteyksessä.

Törmäyksen seurauksena poika oli joutunut auton alle. Kuljettaja ja paikalle osunut sivullinen saivat lapsen siirrettyä auton alta.

Tapahtumasta selvittiin poliisin mukaan ilman henkeä uhkaavia vammoja. Pojalla oli käytössään pyöräilykypärä.

Risteysalueella on poliisin tiedotteen mukaan heikohko näkyvyys ja alueen nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa. Tapaukseen ei epäillä liittyvän päihtymystä. Seuraavaksi poliisi selvittää tapahtumien kulkua ja muun muassa auton nopeuden törmäystilanteessa.

Poliisi tutkii tapausta nimikkeillä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja vammantuottamus. Nimikkeet kuitenkin tarkentuvat tutkinnan edetessä.

Näitä asioita ihmetellään nyt liikennevakuutuslain muutoksessa

Vakuutusyhtiö If kokosi tyypillisimmät lakimuutosta koskevat kysymykset. Suurin osa sähköavusteisista polkupyöristä jää lakimuutoksen jälkeenkin liikennevakuuttamisen ulkopuolelle.

– Osa kuluttajista on selvästi yhä epätietoisia, vaatiiko lakimuutos itseltä toimenpiteitä vai ei. Nyt on alle kaksi viikkoa lain voimaantuloon, jonka jälkeen vakuuttamatonta kulkuneuvoa ei lain mukaan saa käyttää. Jotkut sähköisten kulkuneuvojen omistajista ovatkin jo aktivoituneet: toistaiseksi eniten liikennevakuutuksia Ifistä on myyty sähköskoottereille, kertoo vakuutuspäällikkö Johanna Johansson Ifistä.

Useimmat kuluttajien käytössä olevat sähköpotkulaudat eivät tarvitse jatkossakaan liikennevakuutusta. Ratkaiseva luku on 25: jos sähköisen kulkuvälineen nopeus on yli 25 kilometriä tunnissa tai paino on yli 25 kiloa, sille on otettava liikennevakuutus.

– Liikennevakuutuslain muutos on julkisessa keskustelussa keskittynyt pitkälti sähköpotkulautoihin, koska vuokrakäyttöiset sähköpotkulaudat tulevat vakuutettaviksi. Tämä on selvästi hämännyt osaa kuluttajista. Suuri osa kuluttajien omistamista sähköpotkulaudoista ei kuitenkaan ylitä laissa määritettyjä nopeus- tai painorajoja, kertoo Johansson.

Mitä pitää käytännössä tehdä?

Oman sähköisen kulkuvälineen vakuutustarve täytyy selvittää pikaisesti. Laitteen maksiminopeus ja paino selviävät yleensä sen mukana tulevista materiaaleista tai valmistajan verkkosivuilta.

– Sähköpotkulautoja useammin vakuuttamisvelvollisuuden painoraja ylittyy esimerkiksi nuorten suosiossa olevissa sähköskoottereissa ja senioriskoottereissa, Johansson avaa.

– Sen sijaan paljon kysymyksiä harrastajissa aiheuttaneeseen sähköpyörien vakuuttamiseen ei tule juurikaan muutoksia. Suurin osa kuluttajien käyttämistä sähköavusteisista polkupyöristä jää edelleenkin liikennevakuuttamisen ulkopuolelle, Johansson jatkaa.

Lasten käyttöön tarkoitetut liikkumisvälineet on myös vakuutettava, jos nopeus- tai painoraja ylittyy.

Käytän ainoastaan vuokraskuutteja, vaikuttaako muutos minuun mitenkään?

Vuokrasähköpotkulaudan käyttäjälle lakimuutos tarkoittaa, että potkulautaoperaattorin täytyy vakuuttaa kaikki sähköpotkulautansa. Kuluttajan ei tarvitse tehdä mitään, mutta uudistus tuo potkulaudan käyttäjälle turvaa vahingon sattuessa.

– Vuokrapotkulautojen liikennevakuutuksesta korvataan kuljettajan vammoista tavanomaista liikennevakuutusta suppeammin ainoastaan sairaanhoitokustannukset. Turvan ulkopuolelle on rajattu esimerkiksi korvaukset mahdollisesta työkyvyttömyydestä, kertoo Johansson.

Jos vuokrasähköpotkulaudalla aiheuttaa vahingon ulkopuoliselle, esimerkiksi jalankulkijalle, vahinko kuitenkin korvataan täysmääräisesti liikennevakuutuksesta.

Sähköinen kulkuväline on vain lapsen käytössä omalla pihalla – tarvitaanko liikennevakuutus silti?

Liikennevakuutus on lain mukaan oltava kaikilla käytössä olevilla kulkuneuvoilla, jotka ylittävät laissa määritetyt paino- tai nopeusrajat. Käytöksi lasketaan myös liikkuminen omalla pihalla, eli vakuutus tarvitaan, vaikka kulkuneuvolla ei ajettaisi yleisillä teillä.

Mitä oma tapaturmavakuutus ja kotivakuutus korvaavat jatkossa?

Lakimuutoksen myötä omien vapaaehtoisten vakuutusten rooli muuttuu. Jos laiminlyö lakisääteisen liikennevakuutuksen ottamisen, ei vahingon sattuessa ole oikeutettu korvauksiin omasta tapaturma- tai sairausvakuutuksesta. Sähköiset kulkuvälineet, jotka kuuluu liikennevakuuttaa, eivät myöskään sisälly kotivakuutukseen.

– Aiemmin korvausta on voinut hakea omasta henkilö- tai kotivakuutuksesta, jatkossa enää ei, mikäli kulkuväline kuuluu liikennevakuuttaa. Pahimmillaan vakuuttamisen laiminlyönyt jää ilman korvauksia vahingon sattuessa, painottaa Johansson.

– Sivulliset vahingonkärsijät eivät kuitenkaan joudu kärsimään siitä, jos kolarin aiheuttanut kulkuväline on vakuuttamaton. Vakuuttamattoman ajoneuvon sivulliselle vahingonkärsijälle aiheuttaman liikennevahingon korvaa Liikennevakuutuskeskus.

Poliisi tarkasti yli 1000 raskaan liikenteen ajoneuvoa tehovalvonnassa

Poliisin raskaan liikenteen tehovalvonnassa ilmeni runsaasti rikkomuksia.

Valvontaiskun aikana todettiin ajo- ja lepoaikarikkomuksia 93 sekä ajopiirturirikkomuksia 23 kappaletta.

– Kaikki ajo- ja lepoaikarikkomukset, joista seuraamus määrättiin, ylittivät selvästi lainsäädännön asettamat rajat, toteaa poliisitarkastaja Kari Onninen tiedotteessa.

Ajoneuvon kuljettajien ajo- ja lepoaikavalvonnan tavoitteena on ehkäistä kuljettajan vireystilan laskua, erityisesti väsymystä, ja siten vähentää heikentyneestä vireystilasta aiheutuvia riskejä ja onnettomuuksia.

– Epäkuntoisuuksista seuraamuksia kirjattiin 53 kappaletta, ja lisäksi 16 ajoneuvon matka keskeytettiin liikenneturvallisuudelle erityisen vaarallisten epäkuntoisuuksien johdosta. Tuolloin kyse oli liikennekelvottomista ajoneuvoista, toteaa Onninen.

Lisäksi rangaistuksia jaettiin muun muassa puutteellisesta kuorman varmistamisesta (39 kappaletta) ja ylikuormista (24 kappaletta).

Valvontaa kohdennettiin tavaraliikenteen osalta erityisesti ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen, kuorman varmistamiseen, ajoneuvojen kuntoon sekä ylikuormiin, jotka on määritelty poliisin raskaan liikenteen valvonnan painopistealueiksi. Lisäksi ammattiliikenteen valvontaan liittyy harmaan talouden torjunta.

Liikennevalvonnan yhteydessä valvottiin myös ulkomaalaisten maassa oleskelun lainmukaisuutta. Ulkomaalaisvalvonta on poliisin lakisääteinen tehtävä, ja sitä suoritetaan myös osana raskaan liikenteen valvontaa.

Valvontajakson aikana tarkastettiin yhteensä 1035 raskasta ajoneuvoa, joista 856 kotimaista sekä 166 ulkomaista, sekä 13 linja-autoa.

Kuljettajille määrättiin kaikkiaan 224 maksullista seuraamusta ja annettiin lisäksi 170 suullista tai kirjallista huomautusta. 14.5. – 16.5. toteutettuun valvontaiskuun osallistuivat kaikki Suomen poliisilaitokset.

Mittarissa 155 km/h, sallittu nopeus 80 km/h – ”oli täysi työ tavoittaa kuski”

Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Dennis Pasterstein on jakanut viestipalvelu X:ssä videon, jossa auto ohittaa huomattavaa ylinopeutta ajaen liikennettä tarkkailleen moottoripyöräpoliisin.

Pastersteinin mukaan kuljettaja nopeudeksi mitattiin 155 kilometriä tunnissa. Alueen nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa.

Video on katsottavissa artikkelin lopussa olevasta upotuksesta.

Kortitonta kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

– Moottoripyöräpoliisilla oli täysi työ tavoittaa ylinopeuskuski, Pasterstein kommentoi auton nopeutta.

Älä lastaa perävaunua väärin – voi poliisin mukaan johtaa auton hallinnan menettämiseen

Sisä-Suomen poliisilaitoksen konstaapeli Hannu Huhta-aho muistuttaa viestipalvelu X:ssä perävaunun vääränlaisen kuormaamisen vaaroista.

– Kevät on lautatavaran kuskaamiseen aikaa. Muistutellaan sellaisesta erittäin vaarallisesta asiasta kuormaamiseen liittyen eli aisanoste, Huhta-Aho kirjoittaa.

Huhta-Ahon mukaan aisanoste tarkoittaa tilannetta, jossa kuorman painopiste on perävaunun akselin takapuolella. Silloin vetokoukkuun ja sitä kautta auton takaosaan kohdistuu nostava voima.

– Riippuen voiman määrästä, voi tilanne johtaa hallinnan menettämiseen äkillisesti, hän varoittaa.

Mikäli perävaunun kuormaaminen turvallisesti ei ole mahdollista, tulee Huhta-Ahon mukaan perävaunu vaihtaa sopivaan tai jättää kuorma lastaamatta.

Päivityksensä ohessa hän jakaa kuvan perävaunusta, jonka kyydissä oleva lautatavara yltää pitkälle vaunun peräosan ylitse.

 

Ylinopeus ja vaarallinen kaistanvaihto, kuljettajalle 18 päiväsakkoa

Kaistaa vaihtanut autoilija sai 18 päiväsakon rangaistuksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kertoo Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Dennis Pasterstein viestipalvelu X:ssä.

Hän jakoi julkaisussaan poliisin ajokameraan tallentuneen videon tilanteesta. Tallenne on katsottavissa artikkelin lopussa.

Videolla näkyy, kuinka kuljettaja vaihtaa kaistaa pakottaen takana tulleen mopoilijan reagoimaan. Pastersteinin mukaan autoilijan toiminta oli kiinnittänyt poliisin huomion jo ennen kaistanvaihtoa.

– Hetken päästä vaihtoi kaistaa, takaa tuleva liikenne joutui jarruttamaan välttääkseen törmäyksen, Pasterstein kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Pastersteinin mukaan ennen vaarallista kaistanvaihtoa auton nopeudeksi oli mitattu 73 kilometriä tunnissa. Alueen nopeusrajoitus on 50 kilometriä tunnissa.

– Tämä taajamaan tulo ei nyt mennyt ihan nappiin, Pasterstein kirjoittaa.

Autoilijoille uusi liikennemerkki – tunnistatko?

Vilkkaan pyöräilyväylän yhteyteen on Helsingissä asetettu uusi liikennemerkki, joka velvoittaa ajoradalla kulkevia väistämään tietä ylittäviä pyöräilijöitä. Liikenneturva muistuttaa, että autoilijoiden ja pyöräilijöiden välisten väistämissääntöjen osaaminen korostuu kesän liikenteessä. Erityisesti tienylitykset ovat konfliktiherkkiä tilanteita.

– Kun pyöräilijä ylittää ajorataa, ylityspaikka voi näkyä usealla eri tavalla. Se voi olla merkittynä pyörätien jatkeena, pelkkänä suojatiemerkintänä tai ajorata voi olla ilman merkintöjä. Tienylityksen kulkujärjestys ratkotaan kuitenkin aivan normaalisti liikennesääntöjen ja -merkkien mukaan, korostaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Pasi Pohjonen tiedotteessa.

Liikennesääntö velvoittaa pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän väistämään ajoradan liikennettä. Käännyttäessä, liikenneympyrässä ja pihalta tullessa autoilijan on kuitenkin väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää. Samoin pyöräilijää on väistettävä, kun liikennemerkki niin osoittaa.

– Väistämisvelvollisuutta osoittavia merkkejä on kolme. Tuttuakin tutumpi kärkikolmio sekä stop-merkki, jonka kohdalla on myös pysäytettävä. Kolmas on vielä hieman harvinaisempi näky tien päällä, eli väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa -merkki. Helsingissä Töölönlahden ja Kaisaniemenpuiston yhdistävän Kaisantunnelin läheisyydessä autoilijoiden väistämisvelvollisuus tietä ylittäviä pyöräilijöitä kohtaan on tällä viimeksi mainitulla merkillä viestitty, eli tullee tutummaksi myös helsinkiläisautoilijoille, Pohjonen selventää.

Uusi merkki velvoittaa väistämään nimenomaan pyöräilijöitä, eli ajoradan kulkujärjestykseen sillä ei ole vaikutusta, toisin kuin kärkikolmiolla ja stop-merkillä.

Pyöräilijän tienylityksissä usein haastavin tilanne on se, jossa ajorata ylitetään suojatietä pitkin. Pohjosen mukaan väärä käsitys siitä, että suojatiellä ei saisi pyöräillä, voi monella hankaloittaa ajojärjestyksen hahmottamista.

– Pyöräilijä saa ajaa tien yli suojatietä pitkin, mutta tämän on väistettävä ajoradalla suoraan ajavia autoja. Jos pyöräilijä taluttaa pyöräänsä, on hän jalankulkija, jolle autoilijoiden on annettava esteetön kulku, Pohjonen täsmentää.

Autoilijoille osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä. Kuvitus: Jussi Kaakinen/Liikenneturva

Muokattu 16.5.2024 kello 13.54: Artikkelin kuva vaihdettu oikeaksi. 

Poliisi varoittaa vanhempia nuorten mopomiiteistä

Poliisi varoittaa nuoria ja nuorten vanhempia mopojen kokoontumisajojen eli niin sanottujen mopomiittien vaaroista.

Poliisin mukaan tapahtumat keräävät usein paikalle paljon nuorisoa. Toiminta mopomiiteissä voi poliisin mukaan olla jopa hengenvaarallista.

– Tapahtuman järjestämisestä ei yleensä ota kukaan todellista vastuuta. Ihmiset liikkuvat alueella, missä kiihdytellään ja keulitaan liikenneturvallisuutta vaarantaen, ja näin myös vakaviakin vahinkoja sattuu, varoittaa Oulun poliisilaitoksen liikenneyksikön johtaja, ylikomisario Tommi Heikkilä tiedotteessa.

Mopomiiteissä on viime vuosina tapahtunut vakavaan loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia.

Poliisi toivoo jokaisen nuoren toimivan kokoontumisajojen suhteen vastuullisesti ja fiksusti.

– Kaikilla miitteihin osallistuvilla soisi olevan rohkeutta toppuutella vaarallisesti käyttäytyviä kuljettajia, Heikkilä toivoo.

Huoltajien on poliisin mukaan syytä tiedostaa mopomiittien riskit ja tietää nuorensa osallistumisesta niihin. Poliisin mukaan nuorta kannattaa muistuttaa asianmukaisesta ja muita kunnioittavasta käytöksestä.

Poliisi toivoo, että havainnot mahdollisista kokoontumisajoista ilmoitetaan viranomaisille.

Ohitti suojatielle pysähtyneen auton, ei tehnyt tilaa jalankulkijalle – 25 päiväsakkoa ja kortti hyllylle

Suojatien eteen pysähtyneen auton ohittanut autoilija sai 25 päiväsakon suuruisen rangaistuksen. Asiasta kertoo Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Dennis Pasterstein viestipalvelu X:ssä.

Lisäksi kuljettaja ei antanut esteetöntä kulkua jalankulkijalle.

Pasterstein on jakanut julkaisunsa yhteyteen poliisin ajokameraan tallentuneen videon tilanteesta. Video on katsottavissa tämän jutun lopussa.

Päiväsakkojen lisäksi poliisi otti kuljettajalta ajokortin pois määräajaksi.

– Helsingin suojateiden turvallisuus on erinomainen vaikka tästäkin videosta voi tulla toisenlainen käsitys. Valvomme ja liputamme sivuun!, Pasterstein vakuuttaa.

Kuuletko nastarenkaiden ropinan? Poliisi kuuli

Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Dennis Pasterstein on julkaissut viestipalvelu X:ssä videon, joka paljastaa autoilijan ajavan vielä nastarenkailla.

Video on katsottavissa – ja kuultavissa – tämän jutun lopussa.

Autoilija jäi kiinni nastarenkaiden käytöstä niistä lähtevästä ropinasta.

– Nastarengasvalvonta on sikäli helppoa, että sitä voidaan suorittaa muun muassa kuulohavainnoin, ylikomisario sanailee.

Pastersteinin mukaan nastarenkaiden käytöstä on määrätty autoilijoille sadan euron suuruisia liikennevirhemaksuja.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)