Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju puolustaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan hallituksen puoliväliriihen veronalennuksia.
– Suomi on ollut niin pitkään heikon kasvun vaiheessa, ettei tilanne mene ohi itsestään. Suurempi riski olisi jättää veronalennukset tekemättä. Silloin julkisia menoja pitäisi leikata vielä enemmän, Kangasharju kirjoittaa.
Kangasharjun mukaan valtiovarainministeriön puoliväliriihen laskelmissa veroalen epäsuorat vaikutukset jäävät yhä katveeseen.
Kangasharju viittaa Etlan tutkijan Tarmo Valkosen vuonna 2014 tekemään selvitykseen,jonka mukaan epäsuorat vaikutukset voisivat tuoda yhteisöveron alennuksista takaisin julkiselle sektorille noin 30–44 prosenttia. Valkosen kokonaistaloudellinen malli ei Kangasharjun mukaan ota huomioon vapaita työvoimaresursseja, maahanmuuttoa, ulkomailta Suomeen siirtyviä investointeja tai monikansallisten yritysten voittojen raportoinnin muutoksia.
– Vuoden 2024 lopussa julkaistussa laskelmassani osoitin, että Suomen yhteisöveron alentaminen 20 prosentista 15 prosenttiin voisi olla julkiselle taloudelle jopa kokonaan itsensä rahoittava, kun mukaan otetaan sekä suorat että epäsuorat vaikutukset. Tällöin veroale ei lisäisi velkaantumista. Laskelmieni perusteella yhteisöveron lasku tuo voittojen lisääntymisen ansiosta verotuloina takaisin yhteiskunnalle suoraan yli kolmanneksen veronalennuksen alkuperäisestä määrästä. Epäsuoriin vaikutuksiin sisällytin Valkosen mallinnuksesta puuttuvia tekijöitä, mikä selittää havaitsemani korkean itserahoittavuusasteen, Kangasharju kirjoittaa HS:ssä.
Kangasharju myöntää laskelmansa olevan melko mekaaninen ja perustuvan moniin oletuksiin, joten epävarmuutta kokonaisvaikutuksesta jää epäsuorien vaikutusten huomioon ottamisen jälkeenkin.
Hallitus päätti puoliväliriihessään keventää ansiotuloverotusta noin 1,1 miljardilla eurolla. Korkeimmat marginaaliverot alennetaan 52 prosenttiin. Hallitus päätti myös alentaa yhteistöveroa 20:stä 18 prosenttiin.
