Ulkoministeri Elina Valtonen muistutti amerikkalaisen CBS Newsin haastattelussa, ettei yksikään Venäjän naapurimaa ole hyökännyt Venäjälle viimeisen 100 vuoden aikana. Sen sijaan Venäjä on hyökännyt 19 kertaa naapurimaihinsa. Hän huomautti, ettei Vladimir Putin ole antanut mitään syytä uskoa, että Venäjä olisi luopunut imperialismistaan.
Valtosen huomautus sai Helsingin Sanomat kirjoittamaan, että ulkoministeri ”vaikuttaa sivuuttavan täysin Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina 1941-1944 käydyn jatkosodan. Sodan alussa Suomi hyökkäsi natsi-Saksan rinnalla Neuvostoliittoon.” Lehti syytti Valtosen unohtaneen jatkosodan ja haki poliittisen historian dosentin Ville Soimetsän vahvistamaan tämän ”kömmähdyksen”.
Jo talvisodan jälkeen puhuttiin ”välirauhasta” ja Suomi varautui uuteen sotaan Neuvostoliiton kanssa. Marraskuussa 1940 Neuvostoliitto pyysi vielä lupaa Saksalta Suomen miehittämiseen, muttei sitä enää saanut. Suomi oli sallinut kauttakulkusopimuksellaan saksalaisjoukkojen siirrot Norjaan ja ostanut Saksasta aseita. Alkukesästä 1941 Suomi aloitti Saksan kanssa Suomenlahden miinoituksen.
Kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden maisteri Atte Kaleva ihmetteli Helsingin Sanomien väitettä.
– Jatkosota alkoi 25. kesäkuuta 1941, kun Neuvostoliitto pommitti muun muassa Helsinkiä. Miksi levitätte tätä Kremlin propagandaa? kysyi Kaleva viestipalvelu X:ssä
Tasavallan presidentti Risto Ryti totesi radiopuheessaan 25. kesäkuuta Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan sen jälkeen, kun Neuvostoliiton ilmavoimat olivat pommittaneet suomalaisia asutuskeskuksia saman päivän aamuna.
Jo ennen ilmahyökkäystä siviilikohteisiin neuvostotykistö oli aloittanut toimintansa muun muassa Hangossa, joka oli pakkovuokrattu Neuvoistoliitolle osana talvisodan rauhanehtoja. Tuolloinen Suomen ulkoministeri Rolf Witting pyysi selitystä näille sotatoimille Neuvostoliiton lähettiläältä 22. kesäkuuta, muttei koskaan saanut vastausta.
Jo 22. kesäkuuta alkaneista Neuvostoliiton yksipuolisista sotatoimista huomautti viestipalvelu X:ssä myös kokoomuksen varavaltuutettu ja KNL:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Martti Paldanius
– Miksi Helsingin Sanomat uutisoi ihan täyttä höpö höpöä? Jatkosota alkoi 22. kesäkuuta 1941 kello 6.05 Neuvostoliiton tykistöiskusta lukuisiin kohteisiin Suomessa, esimerkiksi Hangossa. Nyt on sellaista historiallista revisionismia, että oksat pois, ihmetteli Paldanius.
Helsingin Sanomat otti otsikosta pois sanan ”kömmähdys”, mutta lisäsi sen perään seuraavan oikaisun, joka korostaa Suomen toimineen hyökkäystarkoituksessa:
– Täsmennetty jatkosodan alkamista – Suomi julisti sotatilan vasta Neuvostoliiton pommitettua Suomea, mutta Suomi oli tehnyt jo ennen tätä laajoja hyökkäysvalmisteluja liittyäkseen sotaan Saksan rinnalla. Suomen tavoitteena oli miehittää laajoja alueita Neuvostoliitosta myös talvisodassa menetettyjen alueiden ulkopuolella, lukee oikaisussa.
In the past 100 years, no neighboring country of Russia has attacked Russia. During the same period, Russia has invaded 19 countries.
Putin has given no reason to believe that Russia would change its imperialistic course.
Thank you for the interview, @CBSNews. pic.twitter.com/12wFfHNkPS
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) December 8, 2025
Hesari ilmoitti lopettaneensa ns. klikkiotsikoinnin. Kunpa näin olisikin tapahtunut!
Jatkosota alkoi 25.6.41 kun NL pommitti mm. Helsinkiä. @elinavaltonen ei ole ”unohtanut” mitään.
Miksi levitätte tätä Kremlin propagandaa @hsfi ?https://t.co/CoxTOeocOY— Atte Kaleva (@AtteKaleva) December 10, 2025
Miksi Helsingin Sanomat uutisoi ihan täyttä höpö höpöä?
Jatkosota alkoi 22. Kesäkuuta 1941 kello 6:05 Neuvostoliiton tykistöiskusta lukuisiin kohteisiin Suomessa, esimerkiksi Hangossa.
Nyt on sellaista historiallista revisionismia, että oksat pois.https://t.co/Khg810RQdE
— Martti Paldanius (@MarttiPaldanius) December 10, 2025





