Yksi puhelu maksoi 100000 euroa, poliisi varoittaa uudesta ilmiöstä

Iisalmelaiselta mieheltä huijattiin 100 000 euroa. Itä-Suomen poliisilaitos kertoo tapauksesta tiedotteessa.

Mies oli saanut puhelun tuntemattomasta numerosta ja soittaja oli esiintynyt pankkivirkailijana. Soittaja oli onnistunut puhelun myötä tekemään 70 000 euron ja 30 000 euron laittomat tilisiirrot miehen sekä hänen yrityksensä tileiltä. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.

Poliisi on viime aikoina saanut myös lukuisia muita ilmoituksia huijauspuheluista ja -viesteistä. Tiedotteessaan poliisi nostaa esiin lukuisia esimerkkejä, joissa uhrit ovat menettäneet huijauksissa tuntuviakin summia rahaa.

Yhdessä esimerkkitapauksessa joensuulainen 1930-luvulla syntynyt mies oli saanut puhelun. Tässäkin tapauksessa soittaja esiintyi pankin edustajana. Soittaja oli kertonut, että miehen yrityksen nimissä oltiin tehty kolme luottohakemusta.

Mies oli kertonut, ettei tällaisia hakemuksia ole tehty. Pankin edustajana esiintynyt soittaja oli kysynyt puhelun aikana tunnuslukua, jonka mies oli ilmeisimmin antanut tai näpytellyt sen puhelimeen. Tämän jälkeen miehen yrityksen tililtä oli tehty luvaton 95 000 euron pankkisiirto ulkomaalaiselle tilille. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.

Vastaavanlaisia tapauksia on tullut viime aikoina poliisin tietoon useita muitakin. Yhdessä tapauksessa 1940-luvulla syntynyt nainen menetti pankkitunnustensa lisäksi myös puhelimensa. Soittaja oli kertonut, että naisen pankkitilille oli yritetty murtautua ja neuvonut naista antamaan verkkopankkitunnukset, jotta tilille murtautuminen voitaisiin estää.

Nainen oli antanut soittajalle verkkopankkitunnuksensa, jonka jälkeen soittaja oli kertonut naisen puhelimessa olevan virus. Puhelimessa oleva virus oli sellainen, jonka voi poistaa vain pankin turvahenkilö ja sen vuoksi naisen puhelin tullaan noutamaan hänen kotoaan. Jonkun ajan kuluttua naisen luo oli tullut mies, joka oli vienyt naisen puhelimen sekä pankkikortin. Tämän jälkeen naisen tililtä oli tehty luvattomia rahasiirtoja yhteensä 24 000 euron edestä. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.

Kryptohuijauksia liikkeellä

Poliisin tietoon on viime aikoina tullut myös kryptovaluuttahuijauksia. 1970-luvulla syntyneeltä naiselta oli onnistuttu huijaamaan yli 6 000 euroa. Nainen oli tehnyt töitä ulkomaalaisella verkkokauppa-alustalla ja tässäkin tapauksessa oli pitänyt tallettaa omia rahoja tilausten tekemiseksi. Myyntitilin rahat oli siirtynyt kryptovaluutta-alustalle, josta niitä ei saanut nostettua. Työsuhteessa oli ollut kuvaavaa se, että mistään asioista ei tehty kirjallisia sopimuksia ja lopulta kaikki lupaukset eivät pitäneet paikkaansa.

Toisessa esimerkkitapauksessa 1950-luvulla syntynyt nainen kertoi joutuneensa sijoitushuijauksen kohteeksi. Nainen kertoi sijoittaneensa tämän vuoden aikana yhteensä lähes 24 000 euroa sijoitustarkoituksessa kryptovaluuttoihin. Sijoitukset hän oli tehnyt ulkomaalaisen sijoitusneuvojan ohjeiden mukaan ja kaikki yhteydenpito neuvojaan oli käyty Whatsapp-viestisovelluksessa. Jossain vaiheessa hänen kryptotilillä olleet varat oli siirretty Atomic Wallet -lompakkoon, josta varojen siirto piti tapahtua naisen omalle pankkitilille. Varojen kotiuttaminen ei kuitenkaan onnistunut ja häntä vaadittiin tekemään uusia siirtoja.

Nainen oli kieltäytynyt maksamaan ”vakuutussiirtoja” ja hän oli pyytänyt apua sijoitusneuvojaltaan rahojen palauttamiseksi. Neuvonantaja oli siirtänyt rahojaan omalta tililtään naisen tilille yhteensä 60 000 euroa, josta ne oli ohjattu edelleen Atomic Walletiin. Tämän jälkeen kaikki naisen sekä neuvonantajan laittamat rahat olivat kadonneet. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.

Samana päivänä poliisille ilmoitettiin, että tuusniemeläinen 1940-luvulla syntynyt nainen oli saanut englanninkielisen tietojenkalastelupuhelun. Puhelun seurauksena naisen tiedoilla oli otettu noin 17 500 euron laina, jota vastaan soittaja oli luvannut naiselle 30 000 euroa.

Englanninkielinen puhelu oli tullut henkilöltä, joka oli esittäytynyt tekoäly-yrityksen johtajaksi nimeltään Alijah. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena ja tutkinnassa on selvinnyt, että tämäkin petos liittyy ilmeisimmin kryptovaluuttahuijaukseen. Nainen oli aiemmin kesällä nähnyt netissä mainoksen krypto-sijoituksesta ja ottanut yhteyttä mainoksen takana olevaan yritykseen. Nainen oli myös sijoittanut kertomansa mukaan rahaa kryptovaluuttatilille.

Eräässä tapauksessa 1980-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille kryptovaluuttahuijauksesta, jossa hän oli menettänyt noin 11 000 euroa. Nainen kertoi tutustuneensa Tinder-sovelluksessa mieheen, joka oli myöhemmin ottanut puheeksi kryptovaluuttasijoittamisen ja saanut naisen innostumaan myös asiasta. Aluksi nainen oli sijoittanut 200 euroa ja saanut sijoitukselleen voittoa noin 34 euroa, nämä voitot nainen oli saanut kotiutettua itse. Myöhemmin hän oli sijoittanut yhteensä 11 000 euroa ja lopputulemana oli, että nainen menetti sijoittamansa rahat. Tapaus on tutkinnassa petosrikoksena.

Tapaukset ovat valitettavan yleisiä – kuka tahansa voi joutua uhriksi

Edellä mainitut tapaukset ovat vain yksittäisiä esimerkkejä viimeaikaisista petosrikoksista. Lokakuun aikana poliisin tietoon pelkästään Itä-Suomessa tuli kaikkiaan 335 petos- tai maksuvälinepetosrikosta. Suurin osa näistä rikoksista on poliisin mukaan ollut tekomuodoltaan lieviä, mutta joukossa on myös törkeitä tekomuotoja ja näissä taloudelliset menetykset lasketaan yksittäistapauksissa usein kymmenissä tuhansissa euroissa.

– Poliisin tietoon Itä-Suomessa tulee päivittäin jopa kymmeniä erilaisia petoksia ja pahimmillaan rikolliset ovat huijanneet uhreiltaan jopa 100 000 euron saaliita, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista tiedotteessa.

Leinosen mukaan viime aikoina poliisin tietoon tulleet huijaukset ovat pääosin noudattaneet jo aiemmin tutuksi tullutta kaavaa eli uhriin ollaan yhteydessä esiintyen pankin henkilönä tai viranomaisena.

Uhrille kerrotaan, että hänen pankkitilillä olevat rahat ovat uhattuna ja ne on saatava turvaan. Tämän jälkeen uhri saadaan luovuttamaan pankkitunnukset huijarille tai jopa itse siirtämään varansa huijarin kertomalle tilille. Poliisin tietoon on tullut useampia tapauksia, jossa varsinkin keski-iän ylittäneitä on houkuteltu sijoittamana rahojaan kryptovaluuttoihin. Joihinkin kryptovaluuttahuijauksiin liittyy myös romanssihuijauksen piirteitä.

Leinonen kertoo, että kryptovaluuttahuijarit vaanivat uhreja usein keskustelualustoilla tai sitten he ovat tehneet mainoksia kryptovaluuttasijoituksista eri puolille internettiä. Usein uhri sijoittaa ensi pienemmän summan, josta hän saa voittoa ja tämän jälkeen uhri rohkaistuu sijoittamaan isompia summia rikastumisen toivossa.

Leinonen neuvoo, että kenenkään ei pidä sijoittaa rahojaan mihinkään sellaiseen, josta ei ymmärrä. Eikä missään nimessä tule luottaa sijoitusasioissa kehenkään, jota ei edes oikeasti tunne eli huijarit esiintyvät eri keskustelualustoilla tekaistuina henkilöinä tai joltakin toiselta henkilöltä kaapatulla profiililla.

Leinonen korostaa sitä, että kuka tahansa voi joutua huijauksen uhriksi. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että näistä eri huijausmuodoista tai omista kokemuksista jutellaan ystävien ja tuttavien kesken sekä työpaikoilla. Usein huijaukset onnistuvat uhrin ollessa kiireen tai paineen keskellä, jolloin tarkkaavaisuus on herpaantunut, eikä uhri esimerkiksi huomaa saamansa viestin lähettäjän osoitteessa olevaa virhettä tai, että viestissä oleva linkki meneekin niin sanotusti ”ei aidolle” sivustolle.