Sometilit kiinnostavat verkkorikollisia – näin pidät tunnuksesi turvassa

Pankkitunnusten ja luottokorttinumeroiden ohella verkkorikolliset ovat kiinnostuneita myös sosiaalisen median tileistä, muistuttaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.

Viikkokatsauksessaan Kyberturvallisuuskeskus kertoo vastaanottaneensa lähiaikoina ilmoituksia Facebook- sekä Instagram-tilien murroista, jotka ovat tapahtuneet onnistuneiden tietojenkalastelujen seurauksena.

Instagramin tai muun sosiaalisen median palvelun kirjautumistietoja saatetaan kalastella tekaistuilla kirjautumisyritysilmoituksilla. Viestin vastaanottajalle ilmoitetaan epäilyttävistä kirjautumisyrityksistä ja pyydetään kirjautumaan tilille viestissä olevan linkin kautta.

Todellisuudessa linkin takana on tietojenkalastelusivusto, joka matkii alustan oikean sivuston ulkoasua.

Kyberturvallisuuskeskus painottaa, että vaikka viestin aihe saattaa aiheuttaa paniikkia, ei kiireen tunne saa sumentaa kriittistä ajattelua.

Viestin todenperäisyys kannattaa aina tarkistaa. Lähettäjän sähköpostiosoite voi Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan paljastaa huijauksen.

Osoite voi näyttää nopeasti katsottuna aidolta. Koska aito osoite on kuitenkin varattu, voi kalasteluviestin tunnistaa lähettäjän sähköpostiosoitteessa olevista kirjoitusvirheistä.

Huijausviesteissä voi myös olla muita kirjoitusvirheitä tai epäjohdonmukaisuuksia. Kuitenkin huijausviesti voi olla hyvin kirjoitettu ja vaikuttaa aidolta.

Viestit saattavat myös sisältää epäilyttäviä liitteitä tai linkkejä. Verkkorikolliset saattavat liittää viesteihin liitetiedostoja, jotka saattavat pahimmassa tilanteessa sisältää esimeriksi haittaohjelman. Myös viesteissä oleviin linkkeihin tulee suhtautua varovaisesti.

Verkkorikolliset voivat myös lähettää sosiaalisessa mediassa huijausviestejä murtamiltaan tileiltä. Mikäli saat sosiaalisen median kontaktiltasi epäilyttävältä vaikuttavan viestin ja epäilet sen todenperäisyyttä, on asia suositeltavaa kysyä vielä jotain muuta viestimistapaa käyttäen.

Tili kannattaa Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan suojata aina vahvalla salasanalla. Samaa salasanaa ei saa käyttää useassa palvelussa.

Kaksivaiheinen tunnistautuminen kannattaa Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan ottaa käyttöön kaikissa palveluissa. Siten hyökkääjä ei pääse tunkeutumaan tilille huomaamatta, koska kirjautuminen pitää vahvistaa toisessa laitteessa.

Näin suuri verkkohäiriö vaikuttaa Suomessa

Finavialta kerrotaan muun muassa Ilta-Sanomille, että maailmanlaajuinen tietoliikennehäiriö voi näkyä Suomessa joidenkin lentoyhtiöiden lähtöselvitysten hitautena.

Koska lentoliikenne on maailmanlaajuisesti linkittynyt ala, myöhästyminen maailmalla voi näkyä myöhästymisenä myös Suomen kentillä. Finavian saapuneiden lentojen luettelosta näkyykin, että moni Suomeen saapuva lento on tällä hetkellä tulossa perille myöhässä.

Microsoftiin ja tietoturvayhtiö Crowdstrikeen linkitetyt ongelmat ovat vaikuttaneet lukuisiin lentoyhtiöihin ympäri maailmaa ja koneita on jäänyt kentille.

Finnairin viestinnästä kerrotaan Iltalehdelle, että käytössä on eri järjestelmät kuin ongelmista kärsivillä lentoyhtiöillä. IT-ongelmia ei toistaiseksi ole havaittu.

Osuuspankki OP:n viestinnästä todetaan IL:lle, että ongelmat näkyvät OP:n Sijoituskumppanin ja osakesäästötilien toiminnassa. Muut palvelut toimivat normaalisti.

Ylen mukaan Suomessa häiriö vaikutti uutistoimisto STT:n toimintaan aamulla ja aamupäivällä.

Lentoliikenteen lisäksi verkkohäiriö on vaikuttanut laajasti muun muassa pankkeihin ja sairaaloihin eri maissa, jonka takia muun muassa kiireettömiä leikkauksia on peruttu.

Yhdysvalloissa hätänumero 911 on lakannut The Times -lehden mukaan toimimasta useissa osavaltioissa. Britanniassa ongelmia on BBC:n mukaan junaliikenteessä, terveydenhuollon ajanvarauksessa sekä lääkeresepteissä.

Tietoturvayhtiö With Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kuvailee verkkohäiriötä Helsingin Sanomissa historialliseksi, mahdollisesti jopa suurimmaksi päätelaitepuolen ongelmaksi koskaan.

– Kun kyse on päätelaiteohjelmistosta, se pyörii nimenomaan joka ikisellä tietokoneella, jolloin mahdollisen ongelman mittaluokka on suuri, Hyppönen kertoo.

Suomessa ongelmia on varsin vähän Hyppösen mukaan siksi, että suomalaiset yhtiöt eivät yksinkertaisesti käytä amerikkalaisen Crowdstriken ohjelmistoja.

Crowdstrike on yksi maailman suurimmista päätelaitteiden tietoturvaa toimittavista yrityksistä ja sen asiakkaina on nimenomaan suuryhtiöitä.

IS: Rikolliset kaappasivat yrittäjän puhelinnumeron

Yrittäjänä toimiva henkilö menetti verkkohuijauksessa puhelinliittymiensä hallinnan rikollisille, kertoo Ilta-Sanomat.

Rikolliset saivat ensin yrittäjän pankkitunnukset haltuunsa tekstiviestihuijauksella. Kaapatuilla tunnuksilla verkkorikolliset kirjautuivat matkapuhelinoperaattorin palveluihin ja tilasivat digitaaliset sim-kortit uhrin liittymille.

Kun rikolliset ottivat uudet sim-kortit käyttöön, lakkasivat rikoksen uhrin puhelimissa olevat liittymät toimimasta.

Rikoksen uhriksi joutunut yrittäjä kertoo ottaneensa yhteyttä operaattorinsa asiakaspalveluun huomattuaan, että liittymät lakkasivat toimimasta. Ongelmaa ei kuitenkaan saatu heti ratkaistua.

Tilanteen vakavuuden hän tajusi vasta illalla kuultuaan, että hänen nimissään oli lähetetty huijausviestejä. Rikolliset olivat kalastelleet yrittäjän puhelinnumeron kautta pankkitunnuksia.

Liittymät saatiin nopeasti pois rikollisten käsistä.

Identiteettivarkauden uhriksi joutunut yrittäjä kertoo, että tapahtuneesta on aiheutunut mainehaittaa hänen yritykselleen. Liittymien kautta lähetetyistä viesteistä kertyi myös yli tuhannen euron puhelinlasku, joka ei kuitenkaan kaadu hänen maksettavakseen.

Suomalaiset ovat aiempaa varovaisempia netissä

Erilaiset verkkohuijaukset ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi, ja niiden uutisoinnilla on ollut vaikutus suurimpaan osaan suomalaisista.

Asia ilmenee OP Ryhmän teettämästä kyselystä.

Verkossa asioimisessa varovaisemmaksi ovat tulleet erityisesti naiset ja ikäihmiset, vähiten uutisoinnilla on taas ollut vaikutusta miehiin sekä kolmenkympin tienoilla oleviin.

Kyselystä selviää, että uutisoinnin myötä suomalaisista 27 prosenttia on selvästi ja 43 prosenttia hieman aiempaa varovaisempi asioidessaan verkossa.

Varovaisuudessa on nähtävissä huomattava ero miesten ja naisten välillä. Miehistä 19 prosenttia on selvästi aiempaa varovaisempi asioidessaan verkossa, kun naisista näin vastanneiden osuus on jopa 34 prosenttia. Vastaavasti miehistä 38 prosentilla, mutta naisista vain 22 prosentilla uutisoinnilla ei ole ollut vaikutusta heidän verkkoasiointiinsa.

Iän mukaan tarkasteltuna kaikissa ryhmissä uutisoinnin myötä asiointiaan muuttaneiden vastaajien osuus oli yli 50 prosenttia. Erityisesti yli 50-vuotiaat kertovat olevansa aiempaa varovaisempia, mutta myös nuoret ovat muuttaneet toimintaansa.

16–25-vuotiaista 17 prosenttia kertoo olevansa selvästi ja peräti 50 prosenttia hieman aiempaa varovaisempia asioidessaan verkossa. Varovaisuus on lisääntynyt vähiten 26–34-vuotiailla, joista 44 prosentilla uutisoinnilla ei ole ollut vaikutusta verkkoasiointiin.

– Monella suomalaisella on edelleen harhaluulo, että huijatut olisivat pääasiassa ikäihmisiä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan kuka tahansa iästä, sukupuolesta tai koulutustaustasta riippumatta voi joutua huijauksen uhriksi. Kyselyn tulokset antavat hyvän signaalin siitä, että media on onnistunut havahduttamaan myös nuorempia aiheesta,​ sanoo OP:n Väärinkäytösten hallinnan päällikkö Kim Sirén tiedotteessa.

Finanssiala ry:n tilaston mukaan vuonna 2023 suomalaisten pankkien asiakkailta yritettiin huijata peräti 76,9 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna vastaava summa oli 46,5 miljoonaa euroa.​ Tilastot antavat vain osittaisen kuvan väärinkäytösten todellisesta laajuudesta, sillä kaikki tapaukset eivät tule pankkien tai viranomaisten tietoon. ​

– Huijaukset kasvavat Suomessa nyt vahvasti, mikä johtuu ainakin osittain siitä, että tekoäly auttaa rikollisia ylittämään kielimuurin. Vaikka nuoremmilla on usein iäkkäämpiä parempi ymmärrys teknologiasta, se ei yksin suojaa rikollisilta. Jos esimerkiksi pankkien toiminnasta ei ole riittävää kokemusta, kiireisiä pyyntöjä ei välttämättä tunnista huijauksiksi, Sirén sanoo.

OP Ryhmän huhtikuussa 2024 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa yli 16-vuotiaita suomalaisia yhteensä 3533.

IS: Suomalaiset saavat nyt soittoja kahdesta oudosta numerosta

Kahdesta 040-alkuisesta puhelinnumerosta on tehty lukuisia soittoja suomalaisille. Kuka soitti -verkkopalvelun mukaan puhelu katkeaa heti vastattaessa, ja joillekin on soitettu samoista numeroista useamman kerran, uutisoi Ilta-Sanomat.

Puhelinnumeroita on käyty tarkastelemassa Kuka soitti -palvelussa yhteensä lähes 5000 kertaa. Numeroita operoi yrityksiä palveleva suomalainen yritys Line Carrier.

– Tutkimme nämä puhelinnumerot, joista lyhyitä tai mykkiä puheluita on soitettu. Kyseiset numerot on Line Carrierilta vuokrattu toisen teleyrityksen käyttöön ja näin ollen meillä ei valitettavasti ole suoraa näkyvyyttä numeroiden todelliseen käyttäjään tai mahdollisuutta tutkia itse puhelutapahtumia, Line Carrierin toimitusjohtaja Niko Tarjasalo sanoo IS:lle.

– Olemme olleet yhteydessä kyseiseen teleyritykseen ja informoineet mahdollisesta väärinkäytöksestä tai teknisestä viasta ja pyytäneet tutkimaan ja korjaamaan asian. Olemme myös pyytäneet ilmoittamaan numeroiden todellisen käyttäjän numerotietokantaan hyvän toimintatavan mukaisesti, Tarjasalo jatkaa.

IS:n mukaan numeroihin takaisin soittamalla kuuluu englanninkielinen ja etukäteen tallennettu puheääni, jonka mukaan nimeämätön taho oli yrittänyt tavoittaa vastaanottajaa ja soittaa uudestaan parin päivän sisällä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ei usko teknisen häiriön selittävän puheluja.

– Tekninen häiriö kohdistuisi televerkossa laajemmin, kuin vain muutamaan numeroon. Teknisen häiriön todennäköisyys on hyvin pieni, arvioi Traficomin viestintäverkkoasiantuntija Jukka Rakkolainen IS:lle.

Rakkolaisen mukaan viranomainen voi puuttua toimivaltansa puitteissa havaittuihin väärinkäytöksiin, mutta nyt sellaisista ei ole näyttöä.

IS:n mukaan eräästä 045-alkuisesta ja toisen operaattorin hallinnoimasta numerosta on tehty vastaavia soittoja.

Puhelut saattavat olla automaattisia. Robotin soittamat myyntisoitot ilman vastaanottajan lupaa ovat tietosuojavaltuutetun linjauksen mukaan lainvastaisia.