Tietoturva arkistot

MTV: Näin tietomurto paljastui – kaupungin verkossa liikkui vappuna poikkeava määrä tiedostoja

Kaisa Paastela 13.05.2024 | 18:28

Digitalisaatiojohtaja Hannu Heikkinen Helsingin kaupungilta kertoo MTV Uutisille, että kaupungille tehty tietomurto paljastui, kun vappuaattona päivällä kaupungin verkossa havaittiin poikkeavaa tietoliikennettä. Iso liikennemäärä kulki kaupungin sisäverkosta kaupungin ulkopuolelle.

– Havaitsimme, että tämä ei ole normaalia työntekoa ja tämä tietoliikenne katkaistiin, Heikkinen sanoo.

Poliisi kertoi aiemmin tänään, että tietomurto oli tehty yöllä 30. huhtikuuta. Verkkolevyasemalta on kaupungin tietojen mukaan ladattu useita miljoonia tiedostoja.

Kaupunki kertoi tänään, että tietomurto koskee mahdollisesti yhteensä jopa 80000 Helsingin kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa opiskelevaa lasta ja nuorta ja heidän huoltajiaan. Joukossa on muun muassa henkilötunnuksia sekä kotiosoitteita, mahdollisesti myös salassa pidettäviä, esimerkiksi terveystietoja. Lisäksi muun muassa kaupungin koko henkilöstön käyttäjätunnukset ja sähköpostiosoitteet vuosivat murrossa ulos.

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan tietomurto on tehty päivittämättä olleen verkkolaitteen kautta. Etäyhteyspalvelimessa on ollut tunnettu haavoittuvuus, jollaisia hyökkääjät voivat käyttää hyväkseen.

Haavoittuvuuksia korjataan valmistajan julkaisemilla ohjelmistopäivityksillä. Myös nyt kaupungin tietomurrossa hyväksi käytettyyn haavoittuvuuteen oli julkaistu päivitys, jota ei jostain syystä ollut kuitenkaan asennettu kaupungin käyttämälle palvelimelle.

Päivittämättä ollut etäyhteyspalvelin aiheutti Helsingin kaupungin jättimäisen tietomurron

Laura Halminen 13.05.2024 | 14:42

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle tehdyssä tietomurrossa on vaarantunut luottamuksellista ja salassa pidettävää tietoa, esimerkiksi lääkärinlausuntoja. Myös turvakieltojen alaisia, erityisen tarkasti suojattavia henkilötietoja on saattanut vaarantua.

Tietomurtaja on saanut haltuunsa myös kaikkien käyttäjätunnukset, sähköpostiosoitteita sekä henkilötunnuksia. Murto koskee pahimmassa tapauksessa 80 000 oppijaa ja heidän huoltajaansa, mutta sen tarkka laajuus ei ole vielä selvillä. Yhteensä tietovuodon laajuus on miljoonia asiakirjoja.

– Kyseessä on mahdollisesti koko kuntasektorin laajin tietovuoto, sanoi Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Matias Mesiä Helsingin kaupungin järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Helsingin kaupunki tiedotti tietomurrosta toukokuun alussa. Hyökkäys havaittiin vappuaattona ja saatiin keskeytettyä. Kaupunki teki heti ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle ja poliisille.

Kyberturvallisuuskeskuksen Mesiän mukaan tietomurto on tehty päivittämättä olleen verkkolaitteen kautta. Tiedotustilaisuudessa myöskin puhunut digitalisaatiojohtaja Hannu Heikkinen kertoi, että murto on tapahtunut päivittämättä olleen etäyhteyspalvelimen kautta.

Eli etäyhteyspalvelimessa on ollut tunnettu haavoittuvuus, jollaisia hyökkääjät voivat käyttää hyväkseen. Haavoittuvuuksia korjataan valmistajan julkaisemilla ohjelmistopäivityksillä. Myös nyt kaupngin tietomurrossa hyväksi käytettyyn haavoittuvuuteen on julkaistu päivitys. Tätä päivitystä ei ollut kuitenkaan asennettu kaupungin käyttämälle palvelimelle. Miksi, oli vielä tiedotustilaisuuden perusteella epäselvää.

Tietomurron tekijästä ei tiedetä mitään, sanoi Heikkinen. Hänen mukaansa epäilyttävä liikenne tuli ulkomailta.

Tässä vaiheessa Helsingin kaupunki toivoo, että mahdolliset uhrit eivät vielä ottaisi yhteyttä poliisiin. Rikostutkinnan asianomistajana on tällä hetkellä Helsingin kaupunki, joka lupaa asiasta lisätietoa, kun sitä saadaan.

Helsingin kaupunki on avannut tilannetta varten tietosivun, josta löytyy yhteystietoja ja lisätietoa murron kohteille, kysymyksiä ja vastauksia sekä neuvoja kriisiavun saamiseksi. Pääset sivulle klikkaamalla tätä linkkiä.

Helsingin kaupungin tietomurto koskee jopa 80000 lasta ja heidän huoltajiaan

Kaisa Paastela 13.05.2024 | 14:08

Helsingin kaupunki tiedotti 2.5.2024 kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan kohdistuneesta tietomurrosta. Tietomurron selvitystyötä on jatkettu kaupungin ja ulkoisten asiantuntijoiden yhteistyönä. Kaupunki järjesti asiasta hetki sitten tiedotustilaisuuden.

Tietomurto tuli kaupungin tietoon 30.4.2024. Asian selvittäminen aloitettiin välittömästi. Kaupunki toteutti erilaisia suojaustoimenpiteitä ja oli yhteydessä tietosuojavaltuutettuun, poliisiin sekä Traficomin Kyberturvallisuuskeskukseen.

– Kuten aiemmin ilmoitimme, on tietomurron tehnyt taho saanut haltuunsa oppijoiden ja henkilöstön käyttäjätunnuksia sekä sähköpostiosoitteita. Tarkemmat selvitykset ovat osoittaneet, että tietomurron tekijä on saanut kaupungin kaikkien työntekijöiden käyttäjätunnukset ja sähköpostiosoitteet sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan oppijoiden, huoltajien ja henkilöstön henkilötunnuksia sekä osoitetietoja. Tämän lisäksi tekijä on saanut myös sisältöä osalta toimialan verkkolevyiltä, kertoo tiedotteessa Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtaja Hannu Heikkinen.

Suurin osa verkkolevyllä olleesta datasta (kymmeniä miljoonia asiakirjoja), on asiakirjoja, joissa ei ole henkilötietoa tai joissa vain tavanomaiseksi katsottavaa henkilötietoa, joiden väärinkäytön riskejä ei ole syytä katsoa erityisen suureksi. Asiakirjojen joukossa on kuitenkin sellaisia dokumentteja, jotka sisältävät salassa pidettävää tietoa tai arkaluonteisia henkilötietoja.

Näitä ovat esimerkiksi tietoja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista ja maksujen perusteista, arkaluontoisia tietoja lasten tilanteesta kuten opiskeluhuollon tietopyynnöt tai tietoja erityisen tuen tarpeesta, lääkärinlausunnot oppivelvollisuuden keskeyttämisen syistä koskien toisen asteen opiskelijoita sekä kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstön sairauspoissaolotietoja.

Kaupungin mukaan ei voi poissulkea, etteikö tietomurron tekijä olisi voinut saada haltuunsa myös turvakiellon alaisten henkilöiden tietoja.

– Selvitettävän tiedon määrä on mittava. Emme valitettavasti voi vielä varmuudella arvioida, mitkä tiedot ovat päätyneet tietomurron tekijälle. Kerromme kuitenkin nyt, mitä riskejä on olemassa, jotta kasvatuksen ja koulutuksen palvelujen asiakkaat ja henkilöstö voivat varautua tilanteeseen. Tämä on tietosuojalainsäädännön mukainen toimintatapa, toteaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas.

Osa asiakkaiden ja henkilöstön tiedoista voi olla vuosien takaa, eli vaikka henkilö ei olisi tällä hetkellä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan asiakas tai työntekijä, on tietomurron tekijä voinut saada tietoja haltuunsa.

Murtautuminen kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietoverkkoon on tapahtunut etäyhteyspalvelimen kautta. Palvelimessa on ollut haavoittuvuus, jota hyödyntämällä murtautuja on kyennyt muodostamaan yhteyden toimialan tietoverkkoon.

– Kyseiseen haavoittuvuuteen on ollut olemassa korjauspäivitys, mutta tällä hetkellä ei ole tiedossa, miksi korjauspäivitystä palvelimeen ei ole asennettu. Tietoturvapäivitysten ja laitteiden ylläpitoon liittyvät kontrollit ja toimintatavat ovat olleet puutteellisia. Olemme tietomurron jälkeen tehneet toimenpiteitä, että vastaava murtautuminen ei ole enää mahdollista, Heikkinen kuvaa tilannetta ja jatkaa:

– Tiedossamme ei ole, että murtautuja olisi päässyt muiden toimialojen järjestelmiin tai tietoihin. Olemme kuitenkin tehostaneet valvontaa kaikissa kaupungin tietoverkoissa.

– Kyseessä oleva tietomurto on hyvin vakava ja sen mahdolliset seuraukset asiakkaillemme ja henkilöstöllemme erittäin valitettavat. Tästä olemme pahoillamme. Ottaen huomioon kaupungin palveluiden käyttäjämäärät nyt ja aiempina vuosina, koskee tietovuoto pahimmassa tapauksessa yli 80 000 oppijaa ja heidän huoltajaansa. Henkilöstön osalta tietomurto koskee koko henkilöstöämme koska tekijä on saanut haltuunsa koko henkilöstön sähköpostiosoitteet ja käyttäjätunnukset, toteaa kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula.

– Tietomurtoon reagoitiin nopeasti ja turvaustoimenpiteisiin on käytetty ja käytetään ne resurssit, jotka siihen tarvitaan. Tämä on kaupungin ylimmän johdon prioriteetti tällä hetkellä, jatkaa Ujula.

Kaupunki jatkaa selvitystyön tekemistä sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja tiedottaa asiasta selvitystyön edetessä. Helsingin poliisilaitos tutkii tapausta törkeänä tietomurtona. Rikoksen asianomistaja on tällä hetkellä Helsingin kaupunki, jolta poliisi saa kaikki tarvittavat tiedot asian tutkintaa varten. Kaupunkilaisten ei tässä vaiheessa esitutkintaa tarvitse ottaa poliisiin yhteyttä.

Tapahtunut tietomurto herättää asiakkaissa ja henkilöstössä paljon kysymyksiä. Kyberturvallisuuskeskus on koonnut sivuilleen kattavan tietopaketin tietomurtoihin suojautumiseen liittyen. Apua ja tukea on tarjolla myös tietomurron kohteille perustetussa kaupungin asiakaspalvelussa, kriisipäivystyksessä sekä MIELI Suomen mielenterveys ry:n kautta.

Kaupungin verkkosivuilla osoitteessa hel.fi/tietomurto on julkaistu julkinen tiedote tietomurron mahdollisille kohderyhmille ja muuta asiaan liittyvää ohjeistusta.
Kaupungin asiakaspalvelu tietomurron kohteille, ma–pe klo 8–18, puh. 09 310 27139 tai [email protected].

Huijarit veivät 20000 euroa, poliisi varoittaa nettipetoksista

Ville Mäkilä 13.05.2024 | 12:06

Tietoverkkoavusteiset petokset ovat yleistyneet ympäri maailman ja niitä tutkitaan paljon myös Kaakkois-Suomen poliisilaitoksessa. Vuonna 2023 Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen alueella kirjattiin 551 epäiltyä tietoverkkoavusteista petosta.

Tietoverkkoavusteisilla petoksilla tarkoitetaan muun muassa erilaisia nettihuijauksia, joissa henkilöä pyydetään tekemään rahansiirtoja tai antamaan maksu -tai henkilötietonsa toisen henkilön haltuun.

Huijari saattaa esimerkiksi tarjota ainutkertaista sijoitusmahdollisuutta, esiintyä pankin tai viranomaisen edustajana tai pyrkiä luomaan romanttisen suhteen huijauksen kohteena olevan henkilön kanssa.

Poliisi on tiedottanut petoksista aktiivisesti ja varoituksia on ollut paljon myös muualla mediassa. Petoksen uhri saattaa hyvinkin olla tietoinen huijauksen mahdollisuudesta, mutta huijarit osaavat vedota ihmisten tunteisiin.

Viranomaisen tai muun luotettavan tahon, kuten pankin, edustajana esiintyvä huijari saattaa pyrkiä herättämään uhrissa huolta esimerkiksi siitä, että hänen maksutietonsa ovat päätyneet vääriin käsiin. Huijari soittaa uhrille ja pyrkii saamaan hänet siirtämään rahat ”turvatilille”, jolloin uhri vapaaehtoisesti siirtää rahat rikollisten hallinnoimalle tilille.

Tällainen puhelu voi säikäyttää, mutta maltti on valttia. Tällöin kannattaa itse etsiä oikeat yhteystiedot esimerkiksi pankin sulkupalveluun, eikä luottaa puhelimessa annettuihin yhteystietoihin.

– Eräässä tällaisessa tapauksessa jo eläkkeellä oleva, johtotasolla työskennellyt henkilö oli keskustellut puhelimessa huijareiden kanssa englanniksi neljä tuntia. Asianomistaja oli vakuuttunut siitä, että hänen on siirrettävä rahansa ”turvaan” toiselle pankkitilille. Hän oli lukenut aiemmin lehdistä, ettei niin kannattaisi tehdä ja ollut tietoinen ko. rikosten yleisyydestä, mutta päätyi silti siirtämään 20 000 euroa huijareiden tilille, Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Mika Salminen kertoo tiedotteessa.

– Tulella ei kannata leikkiä ja jos tämän tyyppisen puhelun tai viestin saa, se kannattaa lopettaa lyhyeen. Suomalainen on aika kiltti, eikä uskalla lyödä luuria korvaan huijareille, mutta näissä tapauksissa se olisi oikea menettelytapa, jatkaa Salminen.

Usein viranomaisen, pankin tai esimerkiksi teleoperaattorin nimissä lähetetyssä huijausviestissä pyydetään tekemään jokin kiireellinen toimenpide ja viestissä on linkki, jota pyydetään klikkaamaan. Poliisi ohjeistaa, että linkkiä ei tule klikata ja linkin sivustolle ei tule kirjautua esim. verkkopankkitunnuksilla. Sen sijaan sivustolle voi mennä virallisen verkkosivun kautta.

Kaakkois-Suomessa nettipetosten uhreiksi joutuneet ovat menettäneet rahaa myös erilaisissa sijoitushuijauksissa. Niissä huijarit erehdyttävät uhrinsa sijoittamaan pääsääntöisesti erilaisiin virtuaalivaluuttoihin, eli niin sanottuihin kryptoihin. Sijoitushuijari voi hoputtaa ja vedota esimerkiksi siihen, että yhtiö on listautumassa pörssiin, eli ”aika on rahaa”.

Tällöin ensireaktio voi olla, että nyt on toimittava nopeasti, jotta tilaisuus ei mene ohi. Sijoitushuijauksille tavallista on myös se, että niitä mainostetaan julkisuudesta tuttujen henkilöiden nimillä ja kuvilla sekä erilaisilla ”näin minä sijoitin ja rikastuin!” -tyyppisillä menestystarinoilla.

– Toisessa tapauksessa asianomistaja erehdytettiin sijoittamaan rahaa kryptovaluuttaan. Hän siirsi 18 000 euroa rahaa huijarien tilille siitä huolimatta, että pankki oli varoitellut ja yrittänyt estää rahansiirron, Salminen kertoo ja jatkaa: Ihmisillä on joskus todella kova halu päästä ”treidaamaan”, kun muutkin menestyvät. Silloin jopa poliisin väliintulo saattaa tuntua häirinnältä. Käytännössä kuitenkin kaikki rahat menevät ja poliisin keinot auttamiseen ovat rajalliset.

Hälytyskellojen tulisi soida

Poliisin mukaan kannattaa muistaa, että jos joku ennalta tuntematon ihminen pyytää siirtämään rahaa tai tarjoaa ainutkertaista mahdollisuutta, hälytyskellojen pitäisi soida. Uuden yhteydenoton tullessa on hyvä ottaa pieni aikalisä ennen vastaamista. Kannattaa miettiä yhteydenoton alkuperää ja todellista syytä sen taustalla. Kannattaa myös pyytää jotain ystävää tai perheenjäsentä arvioimaan yhteydenoton tarkoitusperiä.

Jos tuntemattoman ihmisen kanssa päätyy kuitenkin keskustelemaan, kannattaa pitää mielessä ainakin se, että pankkitunnuksia ei tule antaa kenellekään. Tuntemattomilta tahoilta tulleita sovelluksia tai etäohjelmia ei kannata koskaan asentaa eikä tuntemattomien ihmisten pidä antaa kirjautua omalle koneelle. Rahansiirtoja kannattaa harkita todella tarkasti ja läheisten, pankin ja poliisin varoituksia kannattaa kuunnella.

– Ilmaisia lounaita ei ole olemassakaan, muistuttaa Salminen.

Hänen mukaansa joskus tuon lounaan hinta saattaa olla koko eliniän aikaiset säästöt.

Sairaalaketju kyberhyökkäyksen kohteena – joutuu käännyttämään ambulansseja

Calle Koskela 11.05.2024 | 15:10

Suuri yhdysvaltalainen sairalaaketju on joutunut kyberhyökkäyksen kohteeksi, uutisoi CNN. St. Louisissa päämajaansa pitävä Ascension-hyväntekeväisyysjärjestö, jonka sairaalaverkostoon kuuluu valtakunnallisesti 140 sairaalaa, kertoi torstaina joutuvansa kyberhyökkäyksen vuoksi käännyttämään ambulansseja pois useista sairaaloistaan.

Ascentin mukaan sairaalat ovat kyberiskun takia peruneet joitakin ei-kiireellisiä hoitoja ja ajanvarauksia. Iskun kerrotaan vaikuttaneen ainakin sähköisten terveystietojen saantiin ja joihinkin puhelinjärjestelmiin. Ascent selvittää yhdessä viranomaisten kanssa iskun vaikutuksia potilasturvallisuuteen, ja järjestö on myös palkannut kyberturvallisuusyhtiö Mandiantin pitämään tilanteen hallinnassa.

CNN:n lähteiden mukaan sairaalaketju on kiristyshaittaohjelman uhri. Kyberiskun tekijäksi epäillään samannimistä haittaohjelmaa käyttävää Black Basta-rikollisryhmää, jolla tiedetään olevan kytköksiä Venäjälle. Black Basta-haittaohjelmalla on viime aikoina isketty terveydenhuollon toimijoihin Atlantin molemmin puolin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvia maailmanlaajuisia kyberuhkia tarkkaileva Health Information Sharing and Analysis Center varoitti perjantaina Black Basta-ryhmän iskevän yhä tiiviimmin kriittiseen infrastruktuuriin.

Näin suojaat kotisi älylaitteita verkkohyökkäyksiltä

Konsta Tarnanen 10.05.2024 | 15:40

Suomalaisissa kotitalouksissa on merkittävä määrä internetissä kiinni olevia laitteita.

Tietokoneiden ohella esimerkiksi kotien reitittimet ovat alttiita haavoittuvuuksille, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Perttu Halonen.

Traficomin verkkosivuilla julkaistussa blogitekstissä Halonen kertoo, että kodin älylaitteiden suojaa voi parantaa seuraamalla muutaman kohdan selkeää ohjetta.

Halonen kirjoittaa, että ostajan tulee aina vaatia myyjältä tietoja laitteesta. Hänen mukaansa käyttäjän tulee tietää, miten pitkään laitteen ohjelmistoa tuetaan ja miten laite pidetään päivitettynä.

Laitteiden oletussalasanat tulee Halosen mukaan vaihtaa välittömästi. Hän muistuttaa myös siitä, että kaikissa käyttäjätileissä tulee käyttää eri salasanaa.

Hän suosittelee myös, että käyttäjä tarkistaa laitteiden tilanteen säännöllisesti ja asentaa päivitykset aina, kun niitä on saatavilla. Myös päivitysten automaattinen asentuminen kannattaa Halosen mukaan kytkeä päälle.

Halonen painottaa, että laite tulee poistaa käytöstä viimeistään silloin, kun sen ohjelmiston tuki lakkaa. Hän myös suosittelee, että sisältöä jaettaessa käytetään pilvipalvelua.

– Älykkäitä laitteita otetaan usein käyttöön miettimättä lainkaan niiden suojaamista ja elinkaarta, ja vaikka käyttäjä olisikin kiinnostunut laitteidensa suojaamisesta, niin kukin laite edellyttää erilaisia toimenpiteitä, mikä on haaste niin osaamisen kuin ajankäytön kannalta, Halonen kirjoittaa.

Erityisesti Mirai-haittaohjelma on Halosen mukaan noussut verkkorikollisten suureen suosioon viime vuosien aikana. Mirai kykenee hänen mukaansa leviämään matomaisesti laitteesta toiseen.

– Sillä tavalla hyökkääjän on helppo tavoittaa myös sellaisia laitteita, jotka eivät näy suoraan internetiin, mutta jotka voivat lähettää liikennettä internetiin jonkin yhdyskäytävän kautta, hän kirjoittaa.

Jaoitko ottamasi kuvan netissä? Se voi paljastaa yllättävän paljon

Ville Mäkilä 08.05.2024 | 16:00

Nykyajan älypuhelimet sisältävät usein myös laadukkaan kameran, joka tekee kuvien ottamisesta ja etenkin niiden jakamisesta entistä helpompaa. Enää digikamerasta otettua kuvaa ei tarvitse siirtää erikseen tietokoneelle, vaan kuvan voi laittaa nettiin jakoon saman tien sen ottamisen jälkeen.

Valokuvia ottaessa ja jakaessa moni ei silti tule ajatelleeksi sitä, että kuvia jakaessaan voi paljastaa yleisölleen myös sellaisia tietoja, joita ei ehkä kannattaisi julkaista.

Nykyajan puhelimilla ja kameroilla otetut valokuvat sisältävät varsinaisen valokuvan lisäksi myös runsaasti muuta tietoa. Näitä tietoja kutsutaan usein valokuvan metatiedoiksi. Niihin lukeutuvat esimerkiksi puhelimen tai kameran malli, valotusaika, ISO-herkkyys ja aukko.

Metatiedot voivat sisältää myös yksityiskohtaisempia tietoja kuvasta, kuten sen kuvausajankohdan ja sijainnin. Jälkeenpäin ne voivat auttaa muistamaan, missä ja milloin kuva on otettu.

Verkkouutiset kysyi tietokirjailijalta ja tietoturva-asiantuntija Petteri Järviseltä, millaisia riskejä siihen liittyy, jos edellä mainitut tiedot päätyvät verkkoon kaikkien saataville.

– Sijaintia lukuun ottamatta en näe, että näillä sinällään olisi suurta merkitystä, Järvinen arvioi.

Järjestelmäkameroissa on hänen mukaansa toisin, koska siellä kuviin tallentuu yleensä myös kameran ja objektiivin sarjanumerot. Näistä tiedoista voi tarvittaessa olla myös hyötyä.

– Ne voivat auttaa esimerkiksi varastettujen laitteiden jäljittämisessä tai niillä voi todistaa olleensa valokuvan alkuperäinen kuvaaja.

Saatat jakaa tietämättäsi kotiosoitteesi

Järvisen mukaan kuvan ottamisajan tai -paikan paljastumisella voi olla merkitystä tilanteissa, joissa on esimerkiksi myymässä arvokasta tuotetta kiinnostuneelle ostajalle tai on lähettämässä valokuvia itsestään potentiaaliselle treffikumppanille.

– Silloin tulee huomaamatta paljastaneeksi oman kotiosoitteensa. Aikatiedosta voi nähdä, että valokuva on jo useita vuosia vanha eikä tuore.

Monet lataavat ottamiaan valokuvia verkossa toimiviin valokuvagallerioihin ja sosiaalisen median palveluihin. Yleensä nämä palvelut poistavat valtaosan metatiedoista, mutta some-palvelut voivat käyttää niitä sisäisesti.

– Näin ne pystyvät päättelemään esimerkiksi henkilön kotiosoitteen, vaikkei tämä itse sitä kertoisi, tai kertovat missä käyttäjä on ollut lomamatkalla, Järvinen kertoo.

Lisäksi jpeg-kuviin voi lisätä kuvankäsittelyssä omia metatietoja, kuten copyright-merkinnän ja kuvatekstin.

– Nämä tiedot siirtyvät palvelusta riippuen vaihtelevasti nettisivuille. Esimerkiksi Facebookissa itse kirjoitetut kuvatekstit eivät mene läpi, vaan kuvat pitää siirron jälkeen nimetä sivulla uudelleen.

Poista ainakin nämä metatiedot ennen julkaisua

Valokuvan metatiedot on yksinkertaista poistaa ennen julkaisua. Windows 10 -käyttöjärjestelmässä metatiedot saa poistettua siten, että klikkaa kuvaa oikealla hiiren näppäimellä, valitsee ”Ominaisuudet” ja avaa sieltä Tiedot-välilehden. Tältä välilehdeltä löytyy toiminto ”Poista ominaisuudet ja henkilökohtaiset tiedot”. Toiminnon kautta pystyy valitsemaan, poistaako kuvasta kaikki vai ainoastaan osan metatiedoista.

Järvisen mukaan etenkin sijainti ja kuvausaika olisi hyvä poistaa kuvista ennen niiden jakamista.

Mikäli käyttäjä ei halua valokuvien sisältävän sijaintitietoja, hän voi evätä kameralta käyttöoikeuden laitteen sijaintitietoihin. Vaikka esimerkiksi sijainnin tiedot olisikin poistettu kuvasta, siitä on silti mahdollista päätellä kuvan ottamispaikka.

– Ainakin kuvauspaikka kannattaa valita niin, ettei se suoraan paljasta kotiosoitetta eikä kuvan taustalla näy turhia arvoesineitä. Myös yritysten kuviin jääneet sijainti- tai omat metatiedot voivat paljastaa esimerkiksi tuotekehitykseen tai alihankkijoihin liittyviä tietoja, Järvinen kertoo.

Älypuhelimilla otetuissa valokuvissa metatiedoissa on lähtökohtaisesti nähtävillä, millaisella puhelimella kuva on otettu. Käytännössä metatiedoissa lukee siis puhelimen merkki ja malli, kuten esimerkiksi iPhone 14 tai Samsung Galaxy S23.

Järvinen ei näe, että puhelimen mallin paljastumisesta olisi suurta haittaa.

– Tieto säilyy lähinnä silloin, jos kuva lähetetään sellaisenaan. Mikäli kuva lähetetään sosiaaliseen mediaan tai käytetään siellä profiilikuvana, metatiedot poistetaan ennen julkaisua.

Älypuhelimien yleistyttyä kynnys kuvien ottamiseen ja niiden jakamiseen on merkittävästi madaltunut. Tietoturva-asiantuntijan mukaan kannattaa pohtia, onko kuvaaminen – julkaisusta puhumattakaan – aina järkevää.

– Nykyään kuvia otetaan sumeilematta ja miettimättä esimerkiksi kolaripaikoilla tai ihmisten hädästä. Toisaalta otetut kuvat saattavat auttaa tapahtumien selvittelyssä ja olla poliisin kaipaamaa todistusaineistoa.

Järvinen muistuttaa, että kuvaaminen on yleensä sallittua, mutta julkaisu on ihan oma kysymyksensä ja voi loukata esimerkiksi kuvattavan oikeutta yksityisyyteen.

Kuvien metatietoihin liittyvät asiat ovat Järvisen mukaan sen verran teknisiä, että hän ei usko monien ihmisten miettivän niitä ollenkaan jakaessaan valokuvia.

– Kamerat sentään muistuttavat sijaintitietojen tallentamisesta.

”Anonyymejä kuvia ei kannata yrittää julkaista eikä lähettää”

Ainakin yhden ryhmän kannattaa Järvisen mukaan olla nykyajan kameroiden kanssa varuillaan: rikollisten.

– Kamerat ovat niin tarkkoja, että poliisi on pystynyt jäljittämään monia rikollisia joko kuviin jääneiden metatietojen tai kuvassa taustalla näkyvien kohteiden perusteella. [Vastaamo-tietomurrosta tuomittu] Aleksanteri Kivimäki jäljitettiin Kruununhakaan hänen julkaistuaan kuvan, jossa shampanjapullon taustalla näkyi parkettilattian kuviointi.

BBC:n mukaan poliisi pystyi tutkimuksissaan jopa erottamaan Kivimäen sormenjäljen hänen nimettömällä keskustelufoorumilla jakamastaan kuvasta.

– Anonyymejä kuvia ei siis kannata yrittää julkaista eikä lähettää, Järvinen toteaa.

LUE MYÖS:
Näitä tietoja ei saa ikinä julkaista somessa – asiantuntijalta varoitus
Löytyykö kodistasi tällainen valvontakamera? Yksityisyytesi voi olla vaarassa
Kotiverkkoasi voidaan käyttää vakoiluun – näin suojaudut

Pääkaupungin verkkosivut kaatuivat, syynä palvelunestohyökkäys

Ville Mäkilä 06.05.2024 | 12:52

Helsingin kaupungin verkkosivusto on joutunut palvelunestohyökkäyksen kohteeksi tänään maanantaina. Helsingin kaupunki tiedottaa asiasta viestipalvelu X:ssä.

Hyökkäyksen vuoksi pääsy kaupungin verkkosivustolle on vaikeutunut eikä asiointi suju normaalisti.

– Pahoittelemme hyökkäyksestä aiheutuvaa haittaa. Kerromme, kun sivusto on jälleen toiminnassa.

Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön verkkosivustonsa kopiosivuston osoitteessa kopio.hel.fi/fi.html.

Asiasta kertoi aiemmin MTV Uutiset. Helsingin kaupungin kehityspäällikkö Sami Viitaniemen mukaan vielä ei ole tiedossa, kuka palvelunestohyökkäyksen on tehnyt tai mistä se on tehty.

Helsingin kaupungin palveluihin kohdistui viime viikolla myös tietomurto. Viitaniemi sanoo MTV:lle, että tietomurrolla ja palvelunestohyökkäyksellä ei ole yhteyttä.

Helsingin kaupungin verkkosivusto on joutunut palvelunestohyökkäyksen kohteeksi maanantaina 6.5. Pahoittelemme hyökkäyksestä aiheutuvaa haittaa. Kerromme, kun sivusto on jälleen toiminnassa. Tällä hetkellä hel.fi-sivustosta on käytössä kopiosivusto: https://t.co/5ur3sHei6D pic.twitter.com/UMq4CkIxeC

— Helsingin kaupunki (@helsinki) May 6, 2024

Varo tällaista viestiä – voi asentaa haittaohjelman

Konsta Tarnanen 03.05.2024 | 11:05

Pankkitietoja varastetaan uudella tekstiviestitse leviävällä Android-haittaohjelmalla, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.

Suomenkielisissä tekstiviesteissä viestin vastaanottajaa pyydetään soittamaan palvelunumeroon, josta käyttäjää ohjataan asentamaan tekstiviestitse saapuvasta linkistä virustorjuntaohjelmistoksi naamioitunut haittaohjelma.

Haittaohjelman avulla rikollinen pääsee käsiksi puhelimen sovelluksiin ja viesteihin, myös verkkopankkiin.

Puhelinnumero vaikuttaa kotimaisen teleoperaattorin tai paikallisverkon numerolta. Tekstiviestit saapuvat myös muihin laitteisiin, mutta sovelluksen asennus ei toimi esimerkiksi iPhonella.

– Älä reagoi viestiin tai asenna laitteellesi sovelluskaupan ulkopuolista sovellusta. Jos asensit kyseisen sovelluksen, ota heti yhteys pankkiisi vahinkojen rajaamiseksi ja tee sen jälkeen rikosilmoitus, Kyberturvallisuuskeskus ohjeistaa.

Kyberturvallisuuskeskus ohjeistaa myös palauttamaan laitteen tehdasasetuksiin ja vaihtamaan käyttäjätilien salasanat.

Pankit tai viranomaiset eivät Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan soita asiakkaalle ja pyydä luovuttamaan verkkopalvelutunnuksia, tekemään maksuja tai asentamaan laitteelle sovelluskaupan ulkopuolisia sovelluksia.

Pääkaupunki joutui tietomurron kohteeksi

Ville Mäkilä 02.05.2024 | 14:37

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan on kohdistunut tietomurto. Helsingin kaupunki kertoo asiasta tiedotteessa.

Tämänhetkisen tiedon mukaan tietomurron tehnyt taho on saanut haltuunsa henkilöstön ja oppijoiden käyttäjätunnuksia ja sähköpostiosoitteita. Tietomurron tekijä ei ole kaupungin mukaan saanut haltuunsa salasanoja, eikä ole päässyt käsiksi sähköpostien sisältöihin.

Tietomurto tuli kaupungin tietoon 30. huhtikuuta 2024. Asian selvittäminen aloitettiin välittömästi ja erilaiset suojaustoimenpiteet käynnistettiin.

– Tilanteen laajuutta on selvitetty vapun aikana ja selvitystyö jatkuu yhdessä sekä kaupungin että ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Luvattoman pääsyn tietoverkkoon mahdollistaneet järjestelmät on suljettu heti tilanteen havaitsemisen jälkeen. Lisäksi kaupunki on tehnyt teknisiä toimenpiteitä vahinkojen rajoittamiseksi ja vaihtanut salasanoja niissä kriittisissä järjestelmissä, joihin tietomurron tehneellä taholla on voinut olla pääsy, kertoo Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtaja Hannu Heikkinen tiedotteessa.

– Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi olemme ohjeistaneet henkilöstöä esimerkiksi oikeanlaisesta toiminnasta esimerkiksi niin sanottujen kalasteluviestien osalta. Tietoliikenneyhteyksiä ja järjestelmäpalveluita saatetaan selvitystyön aikana joutua myös rajoittamaan nopealla aikataululla, jolloin työnteko saattaa tilapäisesti estyä, Heikkinen kertoo.

Tietomurron laajuutta ja vaikutuksia selvitetään. Vaikka tietomurtoon liittyvä tietoliikenne on tullut ulkomailta, siitä ei vielä voida tehdä johtopäätöksiä tekijästä tai tekijän motiiveista.

Kaupunki on tehnyt ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle ja Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle sekä rikosilmoituksen poliisille.

Kaupunki tiedottaa asiasta lisää, kun selvitystyö etenee.

HS: Käräjäoikeus lähetti luottamuksellisen viestin väärälle henkilölle

Ville Mäkilä 29.04.2024 | 18:04

Helsingin Sanomat kertoo tapauksesta, jossa helsinkiläismies sai Varsinais-Suomen käräjäoikeudelta luottamukselliseksi tarkoitetun sähköpostiviestin, jossa ilmoitettiin hänen tuomitsemisestaan avioeroon.

Tapauksesta tekee ongelmalliseksi se, että viesti oli lähetetty väärälle henkilölle. Virhe oli seurausta siitä, että sekä viestin vastaanottajan että viestissä osoitetun henkilön nimi on Juha Suominen.

– Väärän sähköpostiosoitteen lisäksi viestistä puuttui kokonaan luottamuksellisuusilmoitus, jossa ohjeistetaan esimerkiksi tuhoamaan väärään osoitteeseen toimitettu viesti, Suominen sanoo.

Suominen kertoo HS:lle, että hän on saanut täyskaimoilleen tarkoitettua postia aiemminkin. Hänen mukaansa sitä tapahtuu useita kertoja vuodessa. Suomisen mukaan täyskaimat ovat suhtautuneet asiaan ”hyvin vaihtelevasti”, kun hän on ottanut heihin asian johdosta yhteyttä.

Hän kertoo huomauttaneensa asiasta monta kertaa, mutta saa silti toisille tarkoitettua postia säännöllisesti. Asiaan turhautunut Suominen kertoo HS:lle vastaavansa nykyään täyskaimoillensa tarkoitettuihin viesteihin ”mahdollisimman epäasiallisesti”.

Käräjäoikeudesta saapunut toiselle henkilölle tarkoitettu sähköpostiviesti turhauttaa Suomista etenkin siksi, että hän on jo kerran aiemmin ilmoittanut asiasta käräjäoikeudelle.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden hallintojohtaja Johanna Ilmanen ei tunne Suomisen tapausta, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Ohjeistuksemme on, että mikäli epäillään tietosuojaloukkausta, siitä tulee ilmoittaa tietosuojavastaavalle, eli minulle, Ilmanen sanoo HS:lle.

Ilmanen sanoo kuullensa asiasta ensimmäistä kertaa HS:n toimittajalta.

Ole valppaana myös .fi-päätteisten verkkosivujen kanssa

Ilkka Ahtokivi 26.04.2024 | 10:42

Esimerkiksi kalastelua on tehty Patentti- ja rekisterihallituksen, positiivisen luottotietorekisterin sekä Osuuspankin nimissä. Sivustoilla on pyritty .fi-verkkotunnuksen mainetta hyväksikäyttämällä kalastelemaan esimerkiksi pankkitunnuksia ja muita arkaluonteisia tietoja, kertoo Traficom

– Voit suojata henkilökohtaisia tietojasi esimerkiksi tallentamalla käyttämiesi palveluiden, kuten pankkisi, verkko-osoitteet suoraan selaimen kirjanmerkkeihin. Älä kirjaudu verkkopalveluihin sähköpostin tai tekstiviestin kautta saapuvien linkkien kautta, neuvoo tietoturva-asiantuntija Sanna Autio.

Kyberturvallisuuskeskus muistuttaa, ettei .fi-pääte itsessään ole tae luotettavasta verkkosivustosta. Huijaussivuston havaitakseen kannattaakin tarkastella verkko-osoitetta kokonaisuudessaan.

Saman verkko-osoitteen ei voi rekisteröidä kuin yhdelle toimijalle, joten rikolliset käyttävät huijaussivustoilla usein muunnoksia alkuperäisestä osoitteesta.

Verkko-osoitteen lisäksi viitteitä tietojenkalastelusta voi etsiä verkkosivuston ulkonäöstä ja sisällöstä. Huijaustapauksissa verkko-osoitteen takaa saattaa myös paljastua täysin eri palvelu, mihin osoite alunperin on viitannut.

Koska Liikenne- ja viestintävirasto Traficom vastaa myös .fi-verkkotunnuksista, Kyberturvallisuuskeskukseen on tullut useita yhteydenottoja kalasteluun käytettyjen .fi-verkkotunnusten sulkemisesta. Moni taho on pyytänyt tai ehdottanut verkkotunnusten rekisteröinnin estämistä tai sivujen välitöntä sulkemista.

Koska verkkotunnuksilla on kuitenkin suuri rooli nykypäivän tiedonvälityksessä ja jopa ihmisten perusoikeuksien kuten sananvapauden toteutumisessa, estoja ei tehdä kevyin perustein. Siksi myöskään verkkotunnusten rekisteröintiä ei voida ennalta estää. Estot tehdään tilapäisesti ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella, jos muut keinot puuttua asiaan eivät tepsi.

Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntijat tutkivat jokaisen estettävän sivuston ja varmistavat, että kyseessä todellakin on merkittävä tietoturvauhka. Merkittäväksi tapaukseksi lasketaan esimerkiksi yleisesti saatavilla oleva pankkitunnuksia kalasteleva sivu.

”Mihin tarvitaan vakoilulennokkeja…” – Kiina kehitti tehokkaan työkalun länsimaisiin mieliin

Kaisa Paastela 25.04.2024 | 20:00

Käytännössä jokaisen suomalaisen yhteystiedot ovat jo kiinalaissovellus Tiktokin hallussa, vaikka heillä itsellään ei olisi sovellusta.

Sotilasaikakauslehteen Tiktokin riskeistä kirjoittaneen viestintäyrittäjä ja tietokirjailija Katleena Kortesuon mukaan tämä johtuu siitä, että osa käyttäjistä jakaa puhelimensa osoitekirjan vapaaehtoisesti sovelluksen kanssa.

Tiktok kerää käyttäjistään huomattavasti enemmän tietoa kuin muut sovellukset. Jos kirjoittaa jotain tulenarkaa ja poistaa tekstin tallentamatta, sekin jää Tiktokin haltuun.

Sovellus käyttää myös kasvo- ja maisematunnistusta, josta se pystyy päättelemään missä käyttäjä liikkuu ja kenen kanssa. Samoin se kykenee päättelemään käyttäjän iän, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen sekä millainen suhdeverkosto käyttäjillä on.

Maailmanlaajuisesti hurjan suosion saanut ja erittäin koukuttavaksi rakennettu Tiktok-sovellus asettuu Kortesuon mukaan toiminnoiltaan ja vaikutuksiltaan kyber- ja informaatiovaikuttamisen sekä psykologisten operaatioiden leikkauspisteeseen.

Kortesuo jatkaa, että on ilmeistä, että Kiinan valtio, jonka alaisuudessa sovelluksen kehittäjäyhtiö ByteDance toimii, tietää Tiktokin haitallisuuden, sillä koko sovellusta ei ole saatavilla Kiinassa. Kiinalainen rinnakkaissovellus on Kortesuon mukaan ”terveellisempi ja turvallisempi versio”, johon lapset esimerkiksi eivät pääse öisin lainkaan – vastaavaa ominaisuutta ei ole tarjolla Tiktokissa länsimaissa.

Enimmillään teinit viettävät Tiktokin parissa seitsemän tuntia päivässä. Suomessa esi- ja alakouluikäisistä lapsista jopa 32 prosenttia käyttää Tiktokia joko useasti viikossa, ellei päivittäin, ja käyttäjissä on tätä nuorempiakin lapsia. Tiktokin syöte suosii videoita, joissa ihaillaan itsemurhaa, itsensä satuttamista, anoreksiaa tai huumeidenkäyttöä.

Sovellus on jäänyt kiinni useita kertoja tietojen väärinkäytöksistä, mikä osoittaa, että se pystyy halutessan vakoilemaan poliitikoita, tutkijoita, toimittajia ja mielipidevaikuttajia.

– Tiktokin koodi on kuin samea vesi, jonka läpi ei näe, Kortesuo kirjoittaa.

Kiina saa käyttöönsä reaaliaikaista videosisältöä jatkuvasti kaikkialta lännestä ja kuvatunnistus päättelee sijainnin.

– Mihin tarvitaan vakoilulennokkeja, kun käytössä on miljoonia suoria lähetyksiä kaikkialta maailmasta?

– On tunnettu tosiasia, että Kiinan valtio kehittää keinoja, joilla se pystyy muokkaamaan ja kontrolloimaan vihollisen kognitiivisia toimintoja ja päätöksentekykyä, kommentoi Kortesuo, joka on jo aiemmin kutsunut Tiktokia Kiinan ”aivosodan” välineeksi.

– Kenties ByteDance ei ajatellut kehittävänsä addiktoivaa kaukosäädintä länsimaisiin mieliin, mutta sellainen siitä tuli, eikä Kiina epäröi käyttää sitä, Kortesuo kuvailee.

Tiktokilla on Suomessa jo kaksi miljoonaa käyttäjää. Kortesuo miettii, ymmärtävätkö he, kuinka suuren riskin sovellus muodostaa heille yksilöinä ja Suomelle valtiona.

Huijari esiintyi pankin edustajana, vei 30000 euroa

Ville Mäkilä 25.04.2024 | 10:13

Helsingin poliisilla on tutkinnassa kolme tapausta, joissa epäillyt huijasivat tuhansia euroja iäkkäiltä ihmisiltä.

Huijaussoittajat osaavat puhua vakuuttavasti ja herättävät luottamuksen puhelun vastaanottajassa. Poliisi ja pankit eivät kuitenkaan koskaan kysy asiakkaan verkkopankkitunnuksia puhelimessa tai esimerkiksi sähköpostitse.

– Jos puhelusta, tekstiviestistä tai sähköpostista herää pienikin epäilys, että jotain on vialla, puhelu on syytä lopettaa välittömästi eikä viesteihin kannata vastata. Jos on antanut tietoja itsestään yhteydenottajalle, on oltava heti yhteydessä pankkiin, sanoo rikoskomisario Kari Martikainen tiedotteessa.

Ensimmäisessä tapauksessa noin 80-vuotias mies sai puhelun, jossa soittaja väitti olevansa Bank Norwegianista.

Soittaja kertoi asianomistajalle, että puhelu siirrettäisiin Osuuspankkiin. Hänelle sanottiin, että joku oli murtautunut hänen tililleen ja hakenut hänen nimissään lainoja eri luottolaitoksista. Soittaja kertoi, että hän kuolettaa lainahakemukset ja tilisiirrot. Tähän hän tarvitsi asianomistajan verkkopankkitunnukset.

Puhelu ja sen jälkeinen viestittely kestivät noin tunnin.

– Miehen tililtä ehdittiin viedä 30 000 euroa, vaikka hän soitti pian puhelun jälkeen korttien sulkupalveluun, kertoo tutkinnanjohtaja Kari Martikainen.

Toisessa tapauksessa noin 70-vuotias nainen sai soiton, jonka mukaan hänen tililtään oltiin siirtämässä rahoja Osuuspankkiin. Soittajan mukaan kyse oli lainan takuusta. Mies uskotteli, että naisen tili oli vaarassa ja pyysi tätä kirjoittamaan ylös asiakasnumeron.

Soittaja sanoi yhdistävänsä puhelun Nordean turvaosastolle, jossa kysyttiin asianomistajan syntymäaikaa ja pankkitunnuksia. Väitetyn turvaosaston työntekijä lupasi palauttaa asianomistajan rahat.

Nainen hyväksyi puhelimeensa tulleet tapahtumat tunnusluvullaan. Häneltä vietiin 3 000 euroa.

Kolmannessa tapauksessa noin 70-vuotiaalle miehelle soitettiin useita puheluita yhden illan aikana. Soittajat esittivät, että he olivat poliiseja. Soittajien mukaan asianomistajan tiedoilla oli otettu useita lainoja.

Epäillyt väittivät, että he olivat olleet yhteydessä Bank Norwegianiin ja asianomistaja yhdistettäisiin Osuuspankkiin.

– Soittajat puhuivat hyvää suomea ja olivat muutenkin vakuuttavia, sanoo tutkinnanjohtaja Kari Martikainen.

Asianomistaja antoi käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Kesken puhelun hänelle tuli tunne, että kaikki ei ollut kohdallaan. Hän keskeytti puhelun ja sulki tilinsä sekä korttinsa. Seuraavana aamuna hänelle selvisi, että hänen tililtään oli siirretty 7 000 euroa ja yritetty nostaa saman verran käteistä rahaa.

Nordean tiedot vuotivat ulkopuolisille – asiakkaat voivat vaatia korvauksia

Ville Mäkilä 22.04.2024 | 16:00

Nordean palveluissa tapahtui tiistaina 16. huhtikuuta 2024 häiriö, jonka seurauksena osa asiakkaiden pankkitileistä ja niiden tapahtumista päätyi hetkellisesti ulkopuolisten henkilöiden nähtäväksi. Tilitietoja on näkynyt sellaisille henkilöille, joilla on ollut aiemmin käyttöoikeus toisen henkilön tai yrityksen tilille – mutta ei enää.

Käytännössä tilanne on aiheuttanut sen, että esimerkiksi vanhempi on voinut nähdä useita vuosia sitten täysi-ikäistyneen lapsensa tilitiedot, vaikka hänellä ei ole ollut käyttöoikeutta tiliin vuosikausiin.

Häiriön tarkasta kestosta ei ole toistaiseksi tietoa, mutta sen on kerrottu ajoittuneen kyseisen päivän aamuun ja aamupäivään.

Tapaus tuli alun perin julki, kun huolestuneet pankin asiakkaat olivat häiriöstä yhteydessä eri tiedotusvälineisiin. Asiakkaat kertoivat tiedotusvälineille, että heidän verkkopankkiinsa on yllättäen ilmestynyt heidän aikuisten lastensa pankkitilit ja niiden tilitiedot nähtäväksi. Joissakin tapauksissa asiakkaan tilitiedot olivat päätyneet hänen entisen aviopuolisonsa nähtäville.

Sosiaalisessa mediassa useat pankin asiakkaat ilmaisivat olevansa tilanteesta järkyttyneitä. Ihmetystä herätti myös se, että moni pankin asiakas kuuli ensimmäistä kertaa häiriöstä uutisista eikä pankilta itseltään. Nordea julkaisi vasta myöhemmin tiistaina verkkosivuillaan tiedotteen, jossa tietovuotoa luonnehdittiin ”tilapäiseksi häiriöksi”.

Nordea vahvistaa tapahtuneen Verkkouutisille. Pankin viestinnän lähettämän lausunnon mukaan häiriö oli seurausta ”inhimillisestä virheestä”. Nordean mukaan häiriö korjattiin hyvin nopeasti, jonka jälkeen mobiili- ja verkkopankki ovat toimineet jälleen normaalisti.

Nordea ei kerro, kuinka suurta asiakaskuntaa häiriö on koskettanut, mutta vastauksen mukaan kyse on ollut pienestä osasta asiakkaita. Tilin nähneet henkilöt ovat Nordean mukaan joko olleet tilin avaajina tai heillä on ollut käyttöoikeus tiliin, mutta kyseisen tilin ei kuuluisi näkyä heidän mobiili- ja verkkopankissaan.

– Tilin nähnyt henkilö ei ole voinut tehdä tililtä maksuja tai tilisiirtoja. Tilillä olleet rahat ovat olleet turvassa koko ajan, Nordea vakuuttaa.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Nordean verkkopalveluissa on ilmennyt ongelmia. Verkkouutiset on kertonut Nordean verkkopankin toistuvista häiriöistä aiemmin tässä jutussa.

Nordean mukaan tietovuodolla ei ole tekemistä aiempien häiriöiden tai ylläpitotöiden kanssa.

Pankin mukaan häiriö saatiin korjattua hyvin nopeasti. Nordea kertoo olevansa erikseen yhteydessä kaikkiin niihin asiakkaisiin, joita häiriö on koskettanut.

– Tapauksen selvitystyön aikana ja sen valmistuttua teemme luonnollisesti myös kaikki lain ja viranomaisten asiassa edellyttämät toimenpiteet. Lähetämme erillisen, tietosuojasääntelyn mukaisen ilmoituksen niille asiakkaille, joita asia koskee.

Vastauksessaan Nordea painottaa olevansa pahoillaan tapahtuneesta. Pankki lupaa tehdä kaikkensa, jotta vastaava tilanne ei enää toistuisi.

Valvontaviranomaisen mukaan tilanne on vakava

Suomessa pankkien toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta. Finanssivalvonnan johtavan asiantuntijan Pasi Korhosen mukaan tilitietojen paljastuminen ulkopuoliselle on aina vakava tilanne.

– Tilanne, jossa asiakkaan pankkitili ja sen tapahtumat päätyvät ulkopuolisen tahon nähtäville on poikkeuksellinen.

Tilanteita, joissa yksittäisen asiakkaan tiedot ovat päätyneet valtuuksien hallinnassa tapahtuneen virheen takia ulkopuolisen tahon nähtäville, on Korhosen mukaan tapahtunut useita.

– Järjestelmävirheen takia tapahtunut tilanne, joka koskee useita asiakkaita, on erittäin poikkeuksellinen.

Finanssivalvonta on saanut joitakin asiakkaiden yhteydenottoja Nordean tietovuotoon liittyen.

Finanssivalvonta valvoo pankkien operatiivisten riskien hallinnan järjestämistä ja muun muassa sitä, miten pankki on varmistanut, että tällaisia häiriöitä ei pääse tapahtumaan. Jos häiriö kuitenkin tapahtuu, viranomainen valvoo miten tilanne saadaan hallintaan ja vastaavat häiriöt estetään jatkossa.

– Yksittäisen häiriön tapahduttua Finanssivalvonta voi selvittää tarkemmin häiriön syitä ja tilanteen hallintaa.

Korhosen mukaan operatiivisten riskien hallintaa ja tietoturvallisuutta koskevien säännösten merkittävistä rikkomuksista tai laiminlyönneistä voi seurata pankille hallinnollisia sanktioita.

Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että Nordea voi joutua korvausvastuuseen tietovuodon takia. Myös tietovuodon kohteeksi joutunut pankin asiakas voi vaatia pankilta korvauksia.

– Asiakas voi vaatia pankilta korvauksia, jos hänelle on aiheutunut asiasta taloudellista vahinkoa. Jos korvausasia johtaa erimielisyyteen pankin ja asiakkaan välillä sen voi viedä riita-asiana eteenpäin.

Nordean mukaan mahdolliset korvausvaatimukset käsitellään normaalin korvausprosessin mukaisesti.

– Käsittelemme nämä yhteydenotot tapauskohtaisesti, Nordean viestinnästä vastataan.

Vastaus siihen, onko Nordea rikkonut pankkisalaisuutta, on Finanssivalvonnan mukaan yksiselitteinen.

– Asiakkaan taloudellista asemaa tai henkilökohtaisia oloja koskevat tiedot kuuluvat pankkisalaisuuden piiriin eikä pankki saa niitä paljastaa ulkopuolisille, Korhonen vastaa.

LUE MYÖS:
Johtiko lupaus korkokatosta harhaan? Pankki voi joutua jopa korvausvelvolliseksi
Eikö verkkopankki toimi? Näissä tilanteissa voit vaatia pankilta hyvitystä
KL: Pankki tietomurron kohteena, asiakkaiden tietoja vuotanut

Verkkouutiset

Tietoturva