Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä sovittelujärjestelmän kehittämistä koskevasta hallituksen esityksestä.
Esityksellä vahvistetaan vientivetoista työmarkkinamallia. Kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) pitää esitystä tärkeänä työmarkkinoiden toimivuuden, vientiyritysten kilpailukyvyn ja julkisen sektorin rahoituksen turvaamisen kannalta.
Hallituksen esityksellä työriitojen sovittelijoille ja sovittelulautakunnalle asetetaan velvollisuus huomioida sovittelutoimessaan kansantalouden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta kestävä palkanmuodostus.
Esityksen mukaan kansantalouden kokonaisetua turvaa etenkin se, että sovittelutoiminnassa painotetaan keskeisillä vientialoilla muodostuvaa palkankorotusten niin sanottua yleistä linjaa.
Sirénin mukaan sovittelutoiminnassa on jo vuosikymmenten ajan otettu pääsääntöisesti huomioon keskeisillä vientialoilla muodostuva palkankorotusten yleinen linja.
– Käytännön vahvistaminen lain tasolla antaa sovittelijoille aiempaa vahvemman selkänojan tukea palkanmuodostuksen ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä edistää myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä. Vientisektorin menestymisellä on ratkaiseva merkitys Suomen taloudelle ja julkisen sektorin rahoituksen turvaamiselle, Sirén sanoo tiedotteessa.
Hallituksen esitys koskee ainoastaan sovittelijoiden ja sovittelulautakunnan toimintaa. Sillä ei puututa työmarkkinaosapuolten vapauteen sopia työehdoista.
– On tärkeä korostaa, että esitys ei rajoita työmarkkinaosapuolten sopimusvapautta. Työmarkkinaosapuolilla on jatkossakin täysi vapaus sopia työehdoista ja siten kehittää esimerkiksi eri alojen palkkausta haluamallaan tavalla. Esitys ei myöskään estä osapuolia sopimasta palkanmuodostuksen periaatteista tulevaisuudessa, Sirén sanoo.
Hänen mukaansa hallituksen esitys mahdollistaa myös palkkatasa-arvoon liittyvien näkökohtien huomioimisen sovintoehdotuksissa ja työmarkkinaosapuolten välisessä neuvottelutoiminnassa.
– Sovintoehdotusten sisällä tehtävissä kohdennuksissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi palkkatasa-arvoon liittyviä näkökohtia. Viranomaisille asetettu velvollisuus edistää tasa-arvon toteutumista koskee myös työriitojen sovittelijoita.
– Työmarkkinaosapuolilla on lisäksi jatkossakin täysi vapaus sopia palkankorotusten kohdennuksista sekä täydentää valtakunnallisissa sopimuksissa sovittuja minimikorotuksia paikallisesti sopien tai muutoin paikallisesti toteutettavilla ratkaisuilla, Sirén lisää.
