Verkkouutiset

Työelämä

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Pitäisikö englannista tehdä virallinen kieli Suomeen – yrittäjät vastasivat

Vain joka kymmenes pk-yrittäjä haluaa englannista virallisen kielen Suomeen, kertoo tuore Yrittäjägallup.

Pk-yrittäjäkunnassa eniten englannin virallisen kielen kannatusta on yli kymmenen henkeä työllistävissä (15 prosenttia), teollisuudessa (14 prosenttia) ja alle 40-vuotiaiden yrittäjien parissa (14 prosenttia). Vähiten kannatusta on Pohjois-Suomessa (5 prosenttia).

Englannin nostamista viralliseksi kieleksi on esittänyt esimerkiksi Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen viime keväänä. Pölösen mukaan englanti virallisena kielenä vahvistaisi Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa ulkomaisesta työvoimasta.

– Yrittäjäkunta ei näe englannin virallistamista ratkaisuna työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta siihen pitää löytää muita ratkaisuja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

– Hyvä ratkaisu on tarjota englanninkielisiä palveluita – yksityisiä ja julkisia – mutta vähintään yhtä tärkeää on panostaa suomen ja ruotsin taidon opettamiseen ja oppimiseen.

– Kun osaa Suomessa puhuttavia kieliä, myös kotoutuminen on helpompaa ja kynnys jäädä Suomeen matalampi. Suomen ja ruotsin osaamiseen pitäisi panostaa enemmän ulkomaisten opiskelijoiden valinnoissa ja koulutuksessa. Kun osaa kotimaisia kieliä, työllistää paremmin ja kotoutuminen Suomeen käy sujuvammin, Pentikäinen toteaa.

Yrittäjien Verianilla teettämään tutkimukseen vastasi 1 080 pk-yritysten edustajaa 3.−12.6.2024. Vastaajista 45 prosenttia oli yksinyrittäjiä.
Tutkimustulosten luottamusväli on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kaikille pitäisi taata ainakin kaksi viikkoa palkallista lomaa, vaatii liitto

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut esittää, että vuosilomalakia uudistetaan. Jokaiselle tulisi taata vähintään kaksi viikkoa palkallista lomaa vuodessa.

Nykyinen vuosilomalaki kohtelee liiton mukaan huonosti määräaikaisuuksia ja osa-aikatyötä tekeviä, sillä laki on tehty ajassa, jossa työskenneltiin pitkään saman työnantajan palveluksessa vakituisessa työsuhteessa.

– Määräaikaiset pätkätyösuhteet ovat yleistyneet valtavasti, eikä laki ota huomioon sitä, että nämäkin ihmiset tarvitsevat lepoa ja lomaa jaksaakseen töissä. Ihminen ei ole kone, ja elämä ei ole pelkkää työtä varten, sanoo tiedotteessa YKAn toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen.

Vuosilomalain kokonaisuudistuksessa tulisi myös tarkastella lomien kertymisen oikeudenmukaisuutta.

– Jaottelu alle vuoden ja yli vuoden mittaisiin työ- ja virkasuhteisiin ei ole vuosilomien kertymisen osalta enää tätä päivää. Yhteiskuntamme tarvitsee kestäviä työuria sekä työkykyisiä tekijöitä, ja tästä huolehtiminen tulisikin olla työmarkkinapolitiikan kovinta ydintä.

Epäoikeudenmukaista tilannetta voitaisiin ammattiliiton mukaan helpottaa teknisillä muutoksilla jo ennen vuosilomalain kokonaisuudistusta: vuosilomankertymä tulisi muuttaa niin, että lomaa kertyisi 2,5 päivää heti palvelussuhteen alusta, ja lauantait eivät kuluttaisi ansaittua lomaa. Samalla voitaisiin siirtyä vuosiloman ansainnassa reaaliaikaiseen ansaintaan. Näillä muutoksilla voitaisiin jo varmistaa, että jokainen saisi vähintään kaksi viikkoa vuosilomaa omasta tilanteesta riippumatta.

Pitkällä tähtäimellä tavoitteeksi tulisi asettaa vuosilomapankin kaltainen järjestely, jossa kertyneet lomat seuraavat työntekijää määräaikaisista työsuhteista ja työnantajan vaihdoksista huolimatta.

– Vuosilomapankkia on kritisoitu kalliina ratkaisuna, mutta mitä maksaa kokonaisten sukupolvien uupuminen, Pöyhönen kysyy.

Neljänneksellä työllisistä on Suomessa kohonnut työuupumuksen riski tai todennäköinen työuupumus.

– Emme voi jäädä pyörittelemään peukaloitamme, vaan meidän tulee huolehtia sellaisten rakenteiden luomisesta, jotka pitävät huolta palautumisesta. Ylipäätään tietotyössä tehtyjen tuntien määrä on huono mittari tehokkuudelle.

– Kun kerran halutaan työmarkkinoita uudistaa, niin tässä olisi kokonaisuus, jota kehittämällä saataisiin suuri vaikutus ihmisten jaksamiseen ja näin työurien pituuteen. Lomien pitämistä tarvittaisiin myös enemmän tietoa, ja sitä pitäisikin seurata esimerkiksi osana Työolobarometria, Pöyhönen ehdottaa.

Yrittäjien mukaan yt-lakiin esitettävät muutokset ovat pääosin hyviä

Yhteistoimintalakiin esitettävät muutokset ovat Suomen Yrittäjien mukaan pääosin tarkoituksenmukaisia ja kannatettavia. Hallitusohjelmaan kirjatut muutokset tulee Yrittäjien mukaan viedä eteenpäin mahdollisimman nopeasti.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti joulukuussa 2023 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan yhteistoimintalain uudistamista. Työryhmän mietintö julkaistiin perjantaina 28. kesäkuuta. Työryhmän työn pohjana on ollut pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman kirjaukset.

Mietinnössä esitetään, että yhteistoimintalakia sovellettaisiin jatkossa pääasiassa yrityksiin, joissa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 50. Tämä tarkoittaa soveltamisrajan nostamista nykyisestä.

Suomen Yrittäjät pitää muutosta hyvänä.

– Lain soveltamisrajan nostaminen on kannatettava ja tarkoituksenmukainen muutos. Yhteistoimintadirektiivin mukainen 50 työntekijän raja kuvaa myös yleiseurooppalaista näkemystä siitä, minkä kokoisiin yrityksiin on järkevää soveltaa yleisiä yhteistoimintavelvoitteita, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg sanoo tiedotteessa.

Mietinnössä esitetään niin kutsutun jatkuvan vuoropuhelun velvoitteen ja toimintaperiaatteen säilyttämistä myös 20–49 työntekijää säännöllisesti työllistävissä yrityksissä. Näissä yrityksissä vuoropuhelua koskevat menettelytavat kevenisivät nykyisestä.

– Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite nostaa yhteistoimintalain soveltamisala 50 työntekijään säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin on selkeä ja perusteltu. Vaikka mietinnössä esitetty malli jatkuvan vuoropuhelun velvoitteen toteuttamisesta 20–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä on sinänsä joustava ja mahdollistaisi vuoropuhelun järjestämisen yrityksissä eri tavoin, ei mietinnön esitys tältä osin täytä hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita, Rytkönen-Sandberg sanoo.

– Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutuu erityisesti pienissä yrityksissä luontevasti ja yrityksen toimintaan sopivalla tavalla riippumatta siitä, asettaako lainsäädäntö velvoitetta tällaiseen, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Esityksen mukaan jatkossa työnantajan, jonka palveluksessa olisi säännöllisesti 20–49 työntekijää, tulisi käydä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut silloin, kun työnantaja harkitsisi 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista tuotannollisella tai taloudellisella perusteella tai lomauttamista työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella. Esitys perustuu joukkovähentämisdirektiivin vaatimuksiin.

– Esitys on lähtökohtaisesti perusteltu ja kannatettava, mutta jää osaltaan puutteelliseksi. Sääntely tulisi toteuttaa rajaamalla soveltamisala ainoastaan tilanteisiin, joissa on kyse joukkovähentämisdirektiivin mukaisesti joukkovähentämisistä eli nimenomaisesti irtisanomisista, Rytkönen-Sandberg toteaa.

Mietinnössä esitetään lisäksi, että yhteistoimintalain mukaisten muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto olisi jatkossa hallitusohjelman mukaisesti neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja henkilöstömäärästä riippuen joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää.

– Voimassa olevan lain vähimmäisneuvotteluajat ovat osoittautuneet liian pitkiksi. Tältä osin esitettävät muutokset ovat erittäin kannatettavia ja tarkoituksenmukaisia, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Työryhmä ei päässyt työssään yksimielisyyteen. Myös Suomen Yrittäjät jätti eriävän mielipiteen työryhmän mietintöön.

– Työryhmän mietinnössä esitettävät muutokset ovat lähtökohtaisesti hyviä ja kannatettavia. Osaltaan ehdotukset jäävät kuitenkin puutteellisiksi. Mietinnön ehdotukset eivät myöskään sellaisenaan kokonaisuudessaan toteuta hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Tämä ominaisuus on nyt valuuttaa työmarkkinoilla

Ulospäinsuuntautuneiden miesten mahdollisuudet menestyä työmarkkinoilla ovat parantuneet merkittävästi 2000-luvun alusta lähtien.

– Työelämässä menestykseen johtavia polkuja on nykyään monia. Tunnollisuus ja korkea koulutus ovat säilyttäneet arvostuksensa, mutta rinnalle on noussut myös ulospäinsuuntautuneisuus, johon kuuluvat sosiaalisuus, aktiivisuus ja energisyys, kertoo erikoistutkija Ramin Izadi Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta.

Tiedot käyvät ilmi uudesta Evolving Returns to Personality -tutkimuksesta, joka on vastikään vertaisarvioitu ja hyväksytty julkaistavaksi arvostetussa amerikkalaisessa taloustiedejournaalissa Journal of Labor Economicsissa. Tutkimuksen ovat tehneet yhteistyössä Ramin Izadi ja Joonas Tuhkuri, joka on Tukholman yliopiston apulaisprofessori ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan Senior Fellow -tutkija.

Ulospäinsuuntautuneet työllistyvät ja ansaitsevat aiempaa paremmin

Koulutus ja älykkyys ovat perinteisesti olleet voimakkaasti yhteydessä menestykseen työmarkkinoilla. Menestymiseen liittyy kuitenkin muutakin kuin älykkyys. Myös persoonallisuudella on väliä. Esimerkiksi tunnollisuus on persoonallisuuden piirre, joka auttaa menestymään koulussa. Ulospäinsuuntautuneisuus (ekstroversio) on taas negatiivisesti yhteydessä koulumenestykseen. Viime aikoina sitä on kuitenkin alettu arvostaan työmarkkinoilla yhä enemmän.

– Älykkyys ja ahkera koulunkäynti ovat tekijöitä, joka voimakkaimmin vaikuttavat tuloihin. Ne, jotka kouluttautuvat pidemmälle, pääsevät suoraan hyväpalkkaisiin töihin. Tunnollisuus, kouluttautuminen ja älykkyys ovat siis hyödyllisiä piirteitä työelämässä edelleen. Kun käy tunnollisesti koulut loppuun ja on fiksu, sillä pärjää, Izadi sanoo.

Rinnalle on kuitenkin noussut toinen tie. Kun ulospäinsuuntautuneisuus aiemmin ennusti huonoa koulumenestystä ja sitä kautta mahdollista työttömyyttä ja alempaa ansiotasoa, näin ei enää välttämättä ole. Ulospäinsuuntautuneet työllistyvät aiempaa paremmin, minkä lisäksi osa heistä on voinut nousta työelämässä hyvillekin ansioille koulutuksesta riippumatta.

– Havaitsemaamme ilmiötä voi selittää esimerkiksi se, että työmarkkinoille on tullut paljon uusia palveluammatteja ja työpaikkoja, jotka vaativat hyviä tiimityötaitoja. Ilmiön pohjimmainen syy on silti edelleen avoin kysymys, Izadi sanoo.

Aineistona varusmiehet

Izadin ja Tuhkurin tutkimuksen aineistona olivat 480 000 suomalaista varusmiestä, jotka olivat syntyneet vuosina 1962–1979. He suorittivat asepalveluksessa kokeen, jossa mitattiin kognitiivisia taitoja, eli visuaalista hahmotuskykyä, matemaattista ongelmanratkaisua ja kirjallista päättelykykyä, sekä persoonallisuustestin.

Tutkimuksessa käytettiin lisäksi aineistona samojen varusmiesten vero- ja koulutustietoja vuosilta 2001–2015, jolloin he olivat 36–39 vuotiaita.

Tuhkuri kuvaa, että tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mihin testatut varusmiehet olivat parhaassa työiässään päätyneet: tuloja, työllisyyttä, kouluttautumista.

– Iso osa ulospäinsuuntautumisen positiivisesta vaikutuksesta syntyi työllistymisestä. Ulospäinsuuntautuneiden työllisyys oli kasvanut tunnollisia voimakkaammin. Tämä osoittaa, miten tiettyjen ominaisuuksien markkina-arvo, taitojen arvostus, on muuttunut yli ajan, ja nimenomaan myös tulojakauman alapäässä.

Kaksi työmarkkinapolkua

Izadin ja Tuhkurin tutkimuksessa erottuu kaksi erityyppistä työmarkkinapolkua, jotka ovat yhteydessä jo nuorena ilmeneviin persoonallisuuden piirteisiin.

Ulospäinsuuntautuneisuus ennustaa edelleen matalampaa koulutustasoa, mutta myös pidempää työkokemusta, ja viittaa usein käytännönläheisempään rooliin työelämässä. Ulospäinsuuntautuneiden työllisyys ja tulot ovat kasvaneet. Tämä on uusi ilmiö.

Kognitiivinen kyvykkyys ja tunnollisuus puolestaan ennustavat edelleen korkeampaa koulutustasoa ja sijoittumista korkeasti koulutettuihin ja hyvin palkattuihin ammatteihin. Heidän asemansa on pysynyt vakaana. Älykkyyden merkitys on jonkin verran laskenut.

Tutkimuksen tutkittavat edustivat noin 80 prosenttia ikäluokkansa miehistä. Kaikki tutkittavat olivat varusmiehiä, eikä tutkimuksen tuloksia välttämättä voi yleistää koskemaan esimerkiksi naisia.

Nämä asiat ärsyttävät suomalaisia eniten avokonttorissa

Avokonttori ärsyttää suomalaisia eniten toimistolla. Tämä selviää työympäristöjen asiantuntija Technopoliksen keväällä teettämästä kyselytutkimuksesta.

Avokonttorissa työskentelevistä vastaajista lähes puolet (44 prosenttia) nimesi avokonttorin ärsyttävimmäksi asiaksi toimistolla. Avokonttori ärsyttää siis huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi toimimattomat tekniset laitteet (14 prosenttia), kokoushuoneiden heikko saatavuus (5 prosenttia), vanhat kalusteet (3 prosenttia) tai kollegat (3 prosenttia).

Mikä suomalaisia sitten avokonttorissa tarkkaan ottaen tuskastuttaa? Vastauksissa korostui työnteon keskeytyminen tai häiriintyminen kollegojen puheesta (37 prosenttia) tai muista toimiston äänistä, kuten näppäimistön nakuttelusta.

Eri ikäryhmien vastauksissa oli myös eroja. Alle 35-vuotiaille työrauha oli vanhempia ikäryhmiä tärkeämpi: Työnteon keskeyttävä puhuminen ärsyttää lähes joka toista (47 prosenttia) alle 35-vuotiaista, mutta vain reilua neljännestä (27 prosenttia) yli 50-vuotiaista vastaajista.

– Kyselytutkimuksen tulokset korostavat, miten tärkeää on kartoittaa kunkin työyhteisön yksilölliset tarpeet ja huomioida ne työympäristön suunnittelussa. Avokonttorissakin voidaan esimerkiksi erilaisilla tila- ja kalusteratkaisuilla luoda niin keskittymiseen kuin kollegojen kanssa jutusteluun ja ideointiin soveltuvia tiloja, sanoo Technopoliksen konseptipäällikkö Jaana von Bell tiedotteessa.

Valtaosa kyselytutkimuksen vastaajista (69 prosenttia) tunnisti myös hyötyjä avokonttorissa työskentelyssä, tärkeimpänä näistä arjen epäviralliset keskustelut työkavereiden kanssa (42 prosenttia). Ne olivat ylivoimaisesti pidetyin asia avokonttorissa kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti alle 35-vuotiaille (53 prosenttia) vastaajille.

Technopoliksen teettämä kyselytutkimus toteutettiin YouGovin Omnibus-verkkopaneelissa helmi–maaliskuussa 2024. Kyselyyn vastasi 1004 suomalaista, joista 55 prosenttia työskentelee avokonttorissa. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava otos täysi-ikäisistä toimistotyöntekijöistä.

Ravintola-alalla joka kuukausi yli 200 työtapaturmaa

Työntekijät kohtaavat ravintolan keittiössä monta erilaista riskiä samaan aikaan. Ahtaassa tilassa työskennellään terävien työkalujen ja kuumien laitteiden lähistöllä, ja samalla työ täytyy tehdä nopeasti ja tarkasti

Vakuutusyhtiö Fennian ja Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan valtaosa ravintola-alan työtapaturmista johtuu terävien esineiden kuten veitsien huolimattomasta käsittelystä. Myös painavien esineiden, kuten jäteastioiden, kuormien ja pöytien nostaminen sekä liikkuessa tapahtuvat törmäykset ja kompastumiset aiheuttavat paljon tapaturmia.

Fennian riskienhallintapalveluiden osastopäällikkö Petteri Sistosen mukaan yleisin työtapaturmien taustasyy on sellaisessa työturvallisuuskulttuurissa, jossa työturvallisuus nähdään vain kapea-alaisesti ja tapaturmien ajatellaan kuuluvan työnkuvaan.

Hänen mukaansa hyvällä suunnittelulla ja huolellisuudella moni haaveri olisi helposti ehkäistävissä, mutta toisaalta työturvallisuuteen vaikuttaa olennaisesti myös resursointi ja työn määrä.

– Ravintolan suurimpia haasteita ja riskin aiheuttajia on kiire. Ruoka täytyy valmistaa ja tarjoilla kovassa kiireessä ja paineessa, koska ruokailuajat ovat usein samat, mutta toisaalta ravintolan voi olla vaikea ennakoida päivän kysyntää, sanoo Sistonen tiedotteessa.

Majoitus- ja ravintola-alalla sattuu Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan noin 2 700 työpaikkatapaturmaa vuosittain. Määrät olivat korkeampia vielä ennen vuosien 2020 ja 2021 koronarajoituksia, mutta rajoitusten myötä alan työt vähenivät selvästi, jolloin työtapaturmiakin sattui vähemmän.

Vuoden 2021 jälkeen alan työt ja työtapaturmat ovat lähteneet jälleen kasvuun, mutta määrät ovat pysyneet ainakin toistaiseksi selvästi pienempinä kuin ennen koronarajoituksia.

Turvallisuus kannattaa tuoda osaksi ravintolatyön suunnittelua

Useimmat työpaikkatapaturmat ovat lieviä ja vaativat vain parin päivän sairaspoissaolon, jos sitäkään. Sistonen kuitenkin muistuttaa, että hektisessä työympäristössä lyhytkin poissaolo voi johtaa kierteeseen.

– Kun vakituinen työntekijä joutuu jäämään yllättäen pois töistä, saattaa se tarkoittaa myös työkavereille hektisempää ja kuormittavampaa työpäivää, vaikka tuuraaja löytyisikin. Julkisuudessa on puhuttu paljon ravintola-alan työvoimapulasta, kun moni alan työntekijä vaihtoi työpaikkaa koronarajoitusten aikoihin. Työvoimapula luonnollisesti vaikeuttaa entisestään työturvallisuuden kehittämistä.

Sistosen mukaan vakavimmat työtapaturmat aiheutuvat liikkumisesta, kuten lähes kaikilla muillakin aloilla.

– Puolet yli kuukauden mittaisista sairauspoissaolosta aiheuttaneista tapaturmista on sattunut liikkuessa, kun työntekijä esimerkiksi kompastuu lattialle jääneeseen esineeseen, liukastuu lattialla lojuviin ruokajätteisiin tai rasvaan tai törmää johonkin.

– Keittiö voi olla monessa ravintolassa melko ahdas. Esimerkiksi vanha rakennus, johon ravintola on avattu, ei välttämättä ole suunniteltu nykyaikaista ravintolatoimintaa varten. Työskentelyn suunnittelussa on myös saatettu painottaa ennemmin tehokasta ja nopeaa työskentelyä turvallisuuden kustannuksella. Tämä voi tarkoittaa ahtaita kulkuväyliä ja epäkäytännöllisiä työtasoja.

Sistonen korostaa, ettei riskialttiiseen työympäristöön pidä tyytyä.

– Siitähän ei pääse mihinkään, että keittiössä ja salin puolella täytyy usein nostaa kuumia, painavia esineitä ja astioita ahtaassa tilassa kiireessä. Sen vuoksi onkin tärkeää, että nostamiset tehdään oikeaoppisesti ja tarvittaessa kaverin kanssa, ja työskentelyrytmi suunnitellaan työyhteisössä yhdessä. Kantomatkoja kannattaa mahdollisuuksien mukaan minimoida käyttämällä työntövaunuja, hän sanoo.

Työturvallisuus on sujuvaa, yhdessä mietittyä työtä

Ravintolan pyörittäminen varsinkin ruuhka-aikaan on tarkkaa joukkuepeliä ja vaatii monipuolista osaamista. Tilanteet voivat vaihdella nopeastikin, jolloin kasvaa myös riski, että jotain sattuu. Työturvallisuuden kehittäminen vaatii sekin ravintolan työntekijöiden yhteistyötä.

‒ Toimivimmat ratkaisut työturvallisuuskulttuurin kehittämiseksi löytyvät parhaiten yhteistyössä. Kun koko tiimi on miettimässä ravintolatyön turvallisuutta, kehitetään samalla työn sujuvuutta ja tehokkuutta. Osallistaminen usein myös lisää työntekijöiden tahtoa priorisoida omaa ja muiden turvallisuutta. Vastaavasti muualta saneltu turvallisuussäännöstö usein jää käytännössä toteutumatta, Sistonen sanoo.

Hänen mukaansa keittiötyön johtaminen on erityisen merkittävä turvallisuustekijä, jotta keittiössä ei tarvitse hosua.

– Ravintola-alan työturvallisuus lähtee usein työjärjestelyjen kehittämisestä ja muuttamisesta. Tähän tarvitaan kaikkia työntekijöitä, jotka parhaiten tuntevat työskentelytilan.

”Hätkähdyttävä tieto” – vain joka toisella nuorella riittävä lukutaito työelämään

Ysiluokkalaisten lukutaidon taso laski OECD-maiden kesken verrattuna viidenneksi eniten tänä vuonna. PISA-testi tehtiin 2022. Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö avaa tilannetta Verkkouutisille.

– Heikkoja lukijoita oli vielä vuonna 2018 13,5 prosenttia. Nyt heikkoja lukijoita oli 21 prosenttia. Kun vuonna 2018 olimme PISA-rankingissa jaetulla kärkisijalla, nyt emme mahtuneet Top 10 -joukkoon.

Jäkkö nostaa esiin muitakin huolestuttavia piirteitä suomalaisten lukutaidosta ja lukemisesta yleensä. Neljäsluokkalaisista 16 prosenttia kertoo, ettei oikeastaan näe vanhempaansa tai huoltajaansa lukemassa kirjaa.

Lukutaitoon liittyvät pulmat jatkuvat aikuisuuteen asti, ja vaikuttavat myös työllistymiseen ja työelämään yleisemmin.

– Monet tutkimukset, joilla seurataan suomalaisten ja erityisesti lasten ja nuorten lukutaitoa, osoittavat, että kodin merkitys lapsen lukutaidolle on koko ajan merkittävämpi. Eli koulu ei pysty täysin enää tasaamaan lukemisen kehitystä. Ja kun kodeissa luetaan entistä vähemmän, niin se vaikutus ikään kuin kertautuu. Meillä on enenevässä määrin lapsia, jotka jäävät kokonaan ilman varhaisia lukukokemuksia, Jäkkö kertoo.

Työelämä ja lukutaito

– Se, mikä oikeastaan itselleni tuli tosi hätkähdyttävänä tietona oli yleislukutaidon taso. Pisan tuloksissa on määritelty, että opiskelun ja työelämän kannalta vähimmäislukutaidon taso on lukutaidon taso kolme, eli tyydyttävä lukutaito. Suomessa sen tavoittaa 56 prosenttia nuorista, kun he valmistuvat peruskoulusta. Eli hieman yli puolet nuorista valmistuu peruskoulusta sellaisella lukutaidolla, että he ovat valmiita opiskelemaan tai työelämään. Tämä oli minusta hätkähdyttävä tieto, Jäkkö toteaa.

Hänen mukaansa liian moni nuori joutuu työelämässä ja aikuistuessaan vaikeuksiin.

– Se, mikä heikosta lukutaidosta usein myös seuraa, on se, että kun ei ole sanoja ilmaista itseään, niin jää helposti yhteisöjensä ulkopuolelle. Syrjäytymisen riski alkaa kasvaa. Meillä on harhakäsitys siitä, että meillä on ammatteja, joissa ei tarvita sitä lukutaitoa niin kauheasti. Aiemmin saatettiin vain kertoa, mitä me osaamme.

– Nyt pitää pystyä kertomaan omasta osaamisesta, pitää osata täyttää lomakkeita, pitää ymmärtää se, mitä työhakuilmoituksessa kerrotaan. Tämä kaikki vaatii tosi hyvää lukutaitoa, Jäkkö jatkaa.

Työnhaku vaati lukutaitoa

Työllisyyspalveluissa on havaittu, että itse asiassa monen työnhaku on vaikeaa, luku- ja kirjoitustaito ei riitä. Mitä sillä on tehtävissä?

– Se on erittäin hyvä kysymys, koska tämähän koskettaa aikuisia, joille ei ole juuri tarjolla lukutaitoa edistävää erityiskoulutusta, ainakaan työllisyyspalvelujen piirissä. Tietenkin tähän liittyy myös kielitaitokysymys, mutta Helsingin kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa tehdyssä taustakyselyssä he tunnistivat tämän ilmiön myös ihan kantasuomalaisten. Siis suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien keskuudessa. Eli tämä ei ole kielitaitokysymys, vaan on perustaitokysymys, Jäkkö kertoo.

Hänen mukaansa saatamme tulkita lukutaidon puutteen esimerkiksi asenneongelmaksi tai viivyttelyksi. Käytännössä kuitenkin heikko lukutaito aiheuttaa sen, että ihminen ei saakaan asiaansa eteenpäin, koska ei joko ymmärrä lukemaansa tai ei pysty kertomaan omasta tilanteestaan.

– Tähän me tarvitsisimme sekä uusia rakenteita ja tukimuotoja, mutta myös tunnistamisen kykyä tälle asialle. Työnantajathan voisivat tukea työntekijöidensä lukutaitoa. Voisiko meillä olla työhyvinvointipäivien ohjelmassa myös esimerkiksi lukupiirejä tai yhteistä lukemista. On nimittäin tutkittu, että yrityksissä useammin helpotetaan prosesseja kuin lisätään työntekijöiden osaamista, Jäkkö huomauttaa.

Kirjojen merkitys

Kiinnostavaa on, että lukutaitotilanteesta huolimatta suomalaiset ovat edelleen ahkeria kirjaston käyttäjiä. Myös äänikirjoja kuunnellaan paljon.

– Me suomalaiset olemme älyttömän aktiivisia kirjaston käyttäjiä ja me olemme aktiivisia äänikirjan kuuntelijoita, miljoona suomalaista kuunteli viime vuonna äänikirjaa. Mutta olemmeko me sitten samaan aikaan reiluja niitä kirjallisuuden tekijöitä kohtaan. Eli saavatko he esimerkiksi niistä kirjastolainoista kaikista eri formaateista riittävän palkkion, Jäkkö pohtii.

Ilman kirjailijaa ei tietenkään ole luettavaa. Siksi on keskeistä, että myös kirjailijan ammatti saisi suomalaisessa yhteiskunnassa riittävän arvostuksen.

– Haluaisin lempeästi haastaa myös suomalaisia siinä, että kuinka usein me jäämme sinne viidenneksisadanneksi jonottajaksi kirjaston listalle ja kuinka usein me itse piipahdamme kirjakauppaan ja ostamme kirjailijan kirja. Se on tietysti arvovalinta, jonka toivoisin suomalaisten yhä useammin tekevän. Moni sanoo, että kirjat jäävät hyllyyn ja ei niille ole tilaa, mutta kyllä niille varmasti mielellään on jatkokäyttäjiä.

Opettajajärjestö syyttää varhaiskasvatuksen työnantajia törkeästä vedosta

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto pitää tätä ”törkeänä vetona” ja osoituksena siitä, että Sivistan johdossa ei arvosteta opettajia lainkaan.

Sivistysala eli Sivista ilmoitti torstaina neuvottelevansa yksityisen varhaiskasvatuksen työehtosopimuksen. OAJ:n vuosia sitten tekemästä aloitteesta yksityinen varhaiskasvatus siirtyy sosiaalialan työehtosopimuksesta opetusalalle. Sivista on kuitenkin jättämässä OAJ:n neuvottelujen ulkopuolelle.

– Yksityisessä varhaiskasvatuksessa OAJ on kaikista edustavin opettajien ja päiväkodin johtajien liitto, ja nyt Sivista on jättämässä heidät ilman edustajaa työehtosopimusneuvotteluissa. Tämä on todella erikoista, sillä varhaiskasvatus on osa koulutusjärjestelmää eikä sosiaalihuoltoa. Tämä osoittaa, että Sivistan johto ei lainkaan arvosta opettajia, Murto sanoo tiedotteessa.

Hän uskoo, että Sivistan ratkaisu liittyy yksityisen opetusalan neuvotteluihin.

– Sivistan päätös jättää OAJ ulkopuolelle on luottamusta merkittävästi rapauttava toimi, joka johtuu mitä todennäköisimmin yksityisen opetusalan neuvottelutilanteesta. Me haemme yksityisellä opetusalalla ratkaisua, joka turvaa kelpoisten opettajien saatavuuden sekä pysyvyyden alalla. Se on tärkeää myös yksityisessä varhaiskasvatuksessa, mutta Sivistan viesti opettajille tuntuu olevan se, että teitä ei tarvita eikä arvosteta. Toivon, että Sivista harkitsee vakavasti uudelleen asiaa, Murto sanoo.

Opettajien ja päiväkodin johtajien vastuulla on varhaiskasvatuksen pedagogiikka. OAJ on heidän edunvalvojansa.

– Erityisen oudolta Sivistan ratkaisu vaikuttaa siksi, että kelpoiset varhaiskasvatuksen opettajat valmistuvat yliopistoista ja ovat siten OAJ:n jäseniä. Yksityisessäkin varhaiskasvatuksessa työskentelee yli 1 100 jäsentämme, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo.

– Töitä heille löytyy kyllä kunnaltakin, sillä pula kelpoisista opettajista on varhaiskasvatuksessa kova. Mutta siihen tietenkin pyrimme, että Sivista näkee opettajien arvon ja ottaa meidät mukaan neuvottelemaan työehtosopimuksesta, Lindroos jatkaa.

Työssäoloehdon kertyminen muuttuu

Palkansaajan työssäoloehdon kertyminen työllistymistä edistävästä palvelusta ja palkkatuetusta työstä muuttuu 2. syyskuuta 2024. Tuolloin astuvat voimaan eduskunnan hyväksymät lait työssäoloehdon muutoksista.

Lisäksi ansiopäivärahan määrää porrastetaan niin, että ansiopäiväraha pienenee työttömyyden pitkittyessä. Myös ansiopäivärahan muutokset tulevat voimaan 2. syyskuuta 2024.

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei jatkossa kerry lainkaan palkansaajan työssäoloehtoa. Muutos tulee voimaan 2. syyskuuta 2024. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta kertyy kuitenkin työssäoloehtoa tämän jälkeenkin, jos palvelu on alkanut 1. syyskuuta tai aiemmin.

Jatkossa työssäoloehtoa ei pääsääntöisesti kerry palkkatuetun työn ajalta. Aiemmin 75 prosenttia palkkatuetusta työstä on kerryttänyt työssäoloehtoa.

Palkkatuetun työn ajalta kertyy jatkossakin työssäoloehtoa vain, jos tarkoituksena on alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistäminen. Työssäoloehto alkaa kuitenkin tällöin kertyä vasta 10 kuukauden työskentelyn jälkeen, ja palkkatuetusta työstä huomioidaan työssäoloehdon kertymistä laskettaessa 75 prosenttia.

Jatkossa palkkatuetun työn tekeminen kuitenkin pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa koko kestonsa ajalta. Jos TE-palvelut asettaa asiakkaalle karenssitilanteessa työssäolovelvoitteen, jatkossa työssäolovelvoite täyttyy palkkatuetussa työssä nykyistä nopeammin. Lisäksi palkkatuettu työ voidaan ottaa kokonaisuudessaan huomioon, kun lasketaan työmarkkinatuen odotusaikaa.

Muutokset tulevat voimaan 2. syyskuuta 2024. Palkkatuetusta työstä voidaan kuitenkin huomioida työssäoloehtoa laskettaessa 75 prosenttia vielä tämän jälkeenkin, jos työ on alkanut 1. syyskuuta tai aiemmin.

Ansiopäivärahan määrää porrastetaan niin, että ansiopäiväraha pienenee työttömyyden pitkittyessä. Ansiopäivärahaa pienennetään 20 prosenttia, kun sitä on maksettu 40 päivältä. Kun päivärahaa on maksettu 170 päivältä, sitä pienennetään vielä 25 prosenttia alkuperäisestä määrästään.

Ansiopäivärahan määrää ei kuitenkaan voida pienentää niin paljon, että se olisi pienempi kuin peruspäiväraha. Ansiopäivärahan muutokset tulevat voimaan 2. syyskuuta 2024. Ansiopäivärahan määrää ei porrasteta, jos päivärahakausi on alkanut ennen lain voimaantuloa.

Työn kevyempi verotus kannustaisi lisätyöhön ja säästämiseen

Kaksi kolmesta (66 prosenttia) suomalaisesta arvioi säästävänsä enemmän rahaa tulevaisuutta varten, jos ansiotulojen verotusta alennettaisiin tuntuvasti. 40 prosenttia suomalaisista keventäisi ansiotuloverotusta ainakin hieman, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kevään 2024 arvo- ja asennetutkimuksesta.

Neljännes suomalaisista (26 prosenttia) ei usko säästämisensä lisääntyvän veronkevennysten toteutuessa. Lisäksi enemmistö suomalaisista (62 prosenttia) arvioi, että oman kotitalouden elintaso paranisi, ja 58 prosenttia käyttäisi myös enemmän rahaa palveluihin.

Kyselyn mukaan neljäsosa (23 prosenttia) suomalaisista tekisi veronkevennyksen myötä nykyistä enemmän töitä. Enemmistö (67 prosenttia) kuitenkin pitää oman työntekonsa lisäämistä epätodennäköisenä. Vain kymmenen prosentin kohdalla tuntuva veronalennus johtaisi työnteon vähenemiseen.

– Suomi lukeutuu OECD-maiden vertailussa ankarimpiin työn verottajiin. Kireä verotus ei kannusta haastavampiin työtehtäviin, ja omaa taloutta on vaikea kohentaa ylitöitä tekemällä, jos lisätuloista jää käteen alle puolet. Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten valossa ansiotuloveron tuntuvalla keventämisellä olisi positiivisia vaikutuksia taloudelliseen toimeliaisuuteen, toteaa EVA:n johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää tiedotteessa.

Tulosten mukaan liki puolet (49 prosenttia) huolestuisi veronalennuksien seurauksena yhteiskunnan turvaverkkojen ja palveluiden heikkenemisestä. Epätodennäköisenä huolestumistaan pitää 41 prosenttia suomalaisista.

Kolmasosa (34 prosenttia) suomalaisista pitää todennäköisenä, että tuntuvat veronalennukset osoittautuvat virheeksi, eli jälkikäteen tarkasteltuna toivoisi niiden jääneen toteutumatta. Puolet suomalaisista (50 prosenttia) pitää tätä epätodennäköisenä.

Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä verotuksen tasosta. Viidennes suomalaisista (21 prosenttia) kiristäisi ansiotuloverotusta. Kolmasosa (36 prosenttia) pitäisi verotuksen tason nykyisellään, ja 40 prosenttia alentaisi ansiotuloveroa ainakin hieman. Yli puolet johtavassa asemassa olevista sekä ylemmistä toimihenkilöistä keventäisi ansiotulojen verotusta.

Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13. maaliskuuta – 21. maaliskuuta 2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

LUE MYÖS:
Saitko palkankorotuksen? Näin paljon siitä menee veroihin

Työttömyysetuuden suojaosan poistuminen on alkanut vaikuttaa

Huhtikuussa voimaan astunut lakimuutos, joka poisti työttömyysetuuden suojaosan, on alkanut vaikuttaa. YTK Työttömyyskassan jäsenistössä osa-aikatyötä tekevien määrä on vähentynyt, mutta osa-aikatyössä tehtyjen töiden määrä on toisaalta lisääntynyt.

Huhtikuusta alkaen työttömyysetuuden hakija ei ole enää voinut hyödyntää suojaosaa. Suojaosa oli summa, jonka työtön saattoi ansaita ilman, että sillä oli vaikutusta työttömyysetuuden määrään.

Suojaosan määrä kuukauden sovittelujaksolla oli 300 euroa. Työtön saattoi siis kuukauden aikana ansaita työllään 300 euroon saakka ilman, että se vaikutti työttömyysetuuden määrään. Huhtikuusta alkaen jokainen ansaittu euro on vähentänyt maksettavaa työttömyysetuutta 50 sentillä.

– Suojaosan poistamisella hallitus tavoitteli osa-aikatyössä olevien siirtymistä kokoaikatyöhön. Suojaosan poistaminen on voinut vaikuttaa myös siten, että osa-aikatyön tekemistä on vähennetty, eli vaikkapa nollatuntisopimuksella on tehty vähemmän työtunteja, sanoo YTK Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen.

YTK Työttömyyskassan tilastojen mukaan osa-aikatyötä tekevien jäsenten päivärahahakemusten määrä on toukokuussa kääntynyt laskuun. Viime vuonna samoihin aikoihin osa-aikatyöhön liittyvät hakemusmäärät lähtivät nousuun.

Vaikka työttömyys on kokonaisuudessaan viime vuotta korkeammalla, oli toukokuussa vähemmän osa-aikatyöhön liittyviä hakemuksia kuin viime vuonna.

Havainnot viittaavat muutoksen, jossa osa-aikatyötä tekevien määrä on vähentynyt. Havaintoa ei kuitenkaan vielä voi suoraan yhdistää lakimuutokseen, sillä tilanne työmarkkinoilla on muutenkin muuttunut vuodentakaisesta.

Keskimäärin noin 8,5 prosentin vähennys päivärahaan

Maksettujen eurojen määrä yhtä hakemusta kohden on vähentynyt lähes 19 prosenttia huhtikuusta toukokuuhun. Lisäksi verrattuna edelliseen vuoteen, toukokuussa maksettiin soviteltua ansiopäivärahaa lähes 12 prosenttia vähemmän per hakemus.

Suojaosan poistaminen itseässään vähentää maksettavaa etuutta keskimäärin noin 8,5 prosenttia. Kun maksetun sovitellun ansiopäivärahan määrä hakemusta kohti on vähentynyt enemmän kuin suojaosan poiston vaikutus, vaikuttaa siltä, että ainakin osa osa-aikatyötätekevistä on ansainnut hieman aiempaa enemmän.

– Yksi mahdollisuus on, että hakijat ovat pyrkineet kompensoimaan suojaosan poistumisen vaikutusta tekemällä enemmän töitä, Hänninen sanoo.

Alustavien havaintojen pohjalta näyttää siltä, että suojaosan poiston yhteydessä osa-aikatyötätekevien määrä on vähentynyt samalla kun osa-aikatyössä tehtyjen töiden määrä on lisääntynyt.

Yle: Stora Enso voi irtisanoa 70 työntekijää

Metsäyhtiö Stora Enso aikoo irtisanoa enintään 70 työntekijää Imatralta. Asiasta kertoo Yle.

Luku ei ole vielä lopullinen, sillä irtisanomisuhan alla olevista 12 voi mahdollisesti työllistyä uusiin tehtäviin tehtaan sisällä.

Irtisanomiset kohdistuvat eri osastoille.

Irtisanomisia edelsi kahdeksan viikkoa kestäneet muutosneuvottelut. Vähennykset ovat osa Stora Enson alkuvuonna ilmoittamaa kannattavuuden parannusohjelmaa.

SAK:n puheenjohtaja myöntää: Lakoilla ei ollut vaikutusta hallituksen linjaan

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta maalasi keskusjärjestön edustajiston järjestäytymiskokouksessa synkän kuvan Suomesta.

Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen leikkaus ja heikennysvyörytys jatkuu ja paisuu. Yhteiskunnan jako voittajiin ja häviäjiin, niihin, joilla on ja niihin, joilla ei ole sen kuin syvenee. Parhaillaan katsomme yhteiskunnassamme syvään, pimeään kuiluun ja emme todellakaan tiedä mitä sen pohjalla odottaa. Sen tiedämme, että hyvää sieltä ei löydy. Ei poliittisesti, ei sosiaalisesti, ei sivistyksellisesti, ei taloudellisesti, eikä inhimillisesti, Eloranta kuvasi puheessaan.

– Vastassa taitaa olla kylmää, mustaa, hapetonta ja haisevaa mutaa. Mutaa, jonka joku joutuu lapioimaan pois ja korjaamaan vauriot, joita Orpon-(Riikka) Purran (ps.) laitaoikeistokabinetti Suomelle ja suomalaisille aiheuttaa.

SAK:n puheenjohtaja kutsui hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia ja työmarkkinauudistuksia ”kylmäveriseksi operaatioksi”.

– Kylmäveriseksi operaation tekee se, että heti kärkeen hallitus rajoittaa lakkooikeutta, oikeutta poliittisiin lakkoihin, tukilakkoihin ja korottaa lakkosakkoja. Ja poliittisia lakkoja halutaan rajoittaa sen vuoksi, ettei järjestäytynyt työväki voi jatkossa vastustaa heidän taloudellisiin etuihin, sosiaalisiin oikeuksiin tai työmarkkina-asemaan tehtäviä leikkauksia ja heikennyksiä, Eloranta sanoi.

– On raukkamaista sitoa vastustajan kädet ja sen jälkeen iskeä nyrkillä naamaan. On raukkamaista iskeä ensin kovaa vyön alle ja sen jälkeen jatkaa matsia omilla säännöillään, hän moitti hallitusta.

Elorannan mukaan SAK jatkaa ”matsia”, mutta toisilla keinoilla ja muilla areenoilla kuin tähän asti.

Hän kiitti SAK:laisia liittoja ja niiden jäseniä osallistumisesta hallituksen vastaisiin infotilaisuuksiin, mielenilmauksiin, viestintätempauksiin, joukkokokoontumisiin, ulosmarsseihin ja poliittisiin lakkoihin.

– Kun Painava syy -operaatioon lähdettiin, niin tiedettiin myös se, että välttämättä hallitus ei kantojaan muuta, vaan jatkaa härkäpäisesti eteenpäin valitsemallaan työntekijää kurittavalla tiellään. Ja näin on pääosin tapahtunut, Eloranta sanoi.

Hallituksen leikkaukset ja uudistukset kuitenkin etenevät.

– Oliko siis kaikki tekeminen, uhraukset, voimanponnistukset turhaan? Ei ollut, ei missään nimessä. Miettikääpä sellaista vaihtoehtoa, että olisimme jättäneet tekemättä? Voisimmeko nyt kokoontua täällä näissä merkeissä ja tällä ylpeydelle? Olisimmeko saaneet niin paljon kansainvälistä tukea ja solidaarisuutta? Olisivatko jäsenemme ymmärtäneet ratkaisun olla tekemättä mitään historiallisten leikkausten ja heikennysten ollessa kyseessä? Tietäisivätkö kansalaiset laajasti sen mitä oikeistohallitus Suomelle on tekemässä ellemme me olisi panneet hanttiin niin kovaa kuin panimme? En usko, ettekä usko tekään, hän sanoi.

Eloranta myönsi puheessaan, että lakoilla ei ollut välittömiä vaikutuksia hallituksen linjaan.

– Ja se on totta kai pettymys. Hallituksella ei ole ollut, eikä ole minkäänlaista halua ymmärtää palkansaajien perusteltua ja syvää huolta leikkausten ja heikennysten vaikutuksista ihmisten toimeentuloon ja asemaan työelämässä ja työpaikoilla. Tämä hallitus on puhtaasti elinkeinoelämän hallitus, niin puhtaaksi viljelty, että hallitusohjelma on varmasti kirjoitettu EK:n puhdastila – huoneessa Säätytalon sijaan, hän sanoi.

Puheensa lopussa Eloranta valoi uskoa SAK:n edustajistoon.

– Vaikka nyt elämme vaikeuksien ja hankaluuksien aikaa, on edessä parempia aikoja, jos teemme yhdessä työtä sen eteen. Ay-liikkeellä on edelleen valtaa, paljon jäseniä, roppakaupalla osaamista, runsaasti resursseja ja vahvaa keskinäistä solidaarisuutta. Näillä vahvuuksilla voimme rakentaa parempaa, valoisampaa tulevaisuutta työntekijöille, oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja reilua työelämää.

Etätyö pakottaa uusiin ratkaisuihin myös toimistoissa

14 prosenttia työelämässä mukana olevista suomalaisista sanoo tekevänsä etätöitä aina tai lähes aina. Näin kertoo tuore Lähitapiolan Arjen katsaus -kysely. Kyselyn mukaan puolet työelämässä mukana olevista tekee etätyötä ainakin yhtenä päivänä viikossa. Kahdella viidestä (39 prosenttia) ei ole mahdollisuutta tehdä etätöitä, ja joka kymmenes (10 prosenttia) jättää mahdollisuuden käyttämättä.

– Kyselyn mukaan täysetätyöläisiä on enemmän kuin espoolaisia. Vähintään päivän viikossa etätyötä tekeviä onkin jo enemmän kuin asukkaita Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä. Määrät ovat aika hurjia, sanoo vuokrauspäällikkö Karoliina Turppo Lähitapiola Kiinteistövarainhoidosta.

Tilastokeskuksen ja Eurostatin tietojen mukaan Suomi on Euroopan kärkeä etätyön yleisyydessä. Vuonna 2022 yli puolet työajastaan etänä tekevien määrä ylitti Suomessa EU:n keskiarvon yli 2,5-kertaisesti. Koronapandemian jälkeen etätyön suosio on hiipunut Suomessa selvästi hitaammin kuin EU-maissa keskimäärin.

Turppo on seurannut pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinaa toistakymmentä vuotta. Moni työnantaja tuskailee tilojen vajaakäytön kanssa, mutta vuokrauspäällikkö näkee etätyöbuumissa myös hyvää. Turpon mukaan toimitilamarkkina on kaivannut ravistelua jo pitkään.

– Ennen työntekijät istutettiin työpöydän ääreen miettimättä sen koommin, mitä he työtilastaan ajattelivat. Nyt työnantajat pohtivat toimitila-asioita todella tarkkaan. Enää ei tyydytä bulkkiratkaisuun, vaan tilojen toimivuus ja työntekijöiden tarpeet ovat etusijalla. Tilojen omistajille tämä näkyy tyytyväisempinä asiakkaina ja pidempinä vuokrasuhteina.

Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyssä etätyötä tekeviä pyydettiin valitsemaan tekijöistä, jotka saisivat heidät vähentämään etätyön määrää. Tällaisena pidettiin etenkin lyhyempää työmatkaa (29 prosenttia vastaajista).

– Tärkeintä ei ole sijainti vaan saavutettavuus. Jonkun asiakkaan kanssa sitä on havainnollistettu laskemalla ”työmatkavyöhykkeitä”, joihin työntekijät jaetaan työmatkaan käytetyn ajan perusteella. Tieto siitä, kuinka suuri osa työntekijöistä asuu esimerkiksi alle puolen tunnin päässä toimitilasta, auttaa työnantajia vertailemaan eri vaihtoehtoja, vuokrauspäällikkö kertoo.

Yli viidennes vastaajista (22 prosenttia) toivoi miellyttävämpää, esimerkiksi vähemmän hälyisää työympäristöä.

– Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta moni toimitila on vielä menneisyydessä. Avotoimistossa yhden etäkokous on helposti myös vieruskaverien kokous. Puhelinkopit, siirrettävät rakenteet ja akustiikkalevyt menevät nyt kuumille kiville, Turppo sanoo.

Myös negatiiviset tekijät, kuten kokemus siitä, että etätyö haittaa ura- tai palkkakehitystä tai työssä suoriutumista korostuivat kyselyssä. 18 prosenttia sanoi tekevänsä vähemmän etätöitä vain, jos työnantaja sitä vaatisi.

– Itse en vaatisi vaan korostaisin lähityön parhaita puolia: yhteisöllisyyttä, tiimityötä ja selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välillä, vuokrauspäällikkö neuvoo.

Ylimääräiset palvelut, kuten ilmainen aamupala työpaikalla, saisivat viidenneksen vastaajista (19 prosenttia) vähentämään etätyön määrää. Palvelut ovat hyvä lisä, sanoo Turppo, kunhan perusasiat ovat kunnossa.

– Tässä kannattaa miettiä kiinteistön sijaintia. Jos ympärillä on paljon palveluita, esimerkiksi kauppakeskus tai harrastusmahdollisuuksia, voi kiinteistössä olla vähemmän palveluita – ja päinvastoin. Joka tapauksessa perusasioiden täytyy olla kunnossa. Ei puurolla saa ketään paikalle, jos tilat ovat muuten huonot.

Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 092 suomalaista 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian (entinen Kantar Public). Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

LUE MYÖS:
Näistä merkeistä tiedät, että on aika vaihtaa työpaikkaa
Onko työporukkasi jakautunut kahtia? Nämä ovat etätyön vaaranmerkit

Palkkariidat ovat yleistyneet – tee näin, jos tienestisi jää saamatta

Palkoista kiistellään yhä enemmän työpaikoilla. Johtava juristi Taija Numminen YTK Työelämästä kertoo, että talouden haasteet näkyvät heille tänä vuonna tulleissa yhteydenotoissa.

– Valitettavasti trendinä tällä hetkellä näkyvät yritysten erilaiset maksuvaikeudet, palkkoja maksetaan myöhässä työsuhteen aikana tai niitä jää saamatta.

Työsuhteen päättyessä työntekijälle puolestaan voi jäädä maksamatta loppupalkka ja kertyneet lomakorvaukset työnantajan talousvaikeuksien vuoksi.

– Näistä tulee paljon kyselyitä, Numminen toteaa YTK Työelämän Lakikaveri-palvelusta.

Talouden haasteet koskettavat Nummisen mukaan nyt laajasti eri alojen työnantajia.

– Paljon yhteydenottaja tulee ravintola- ja rakennusalalta, joihin tilanne on iskenyt kovasti.

Myös erimielisyyksien vuoksi palkkoja jää toisinaan puuttumaan, kun työntekijät ja työnantajat eivät pääse yhteisymmärrykseen esimerkiksi maksettavien lomapalkkojen tai muiden korvausten määrästä. Numminen sanoo, että näitä nähdään alasta riippumatta.

– Usein erimielisyyksiä syntyy provisio- tai komissiopalkkauksesta, joissa työntekijän palkka määräytyy jonkin tavoitteen tai suorituksen perustella. Eriäviä näkemyksiä voi olla siitä, miten ja mistä maksetaan.

– Aloilla, joilla maksetaan erilaisia henkilökohtaisia lisiä tai kokemusvuosilisiä, syntyy myös tulkintaerimielisyyttä. Harvemmin peruspalkasta kiistellään.

Palkkaturvahakemuksissa käänne viime vuoden elokuussa

Yleistyneet yritysten konkurssit näkyvät siinä, että palkkasaatavia haetaan palkkaturvasta. Palkkaturvajärjestelmässä valtio takaa työntekijälle palkkasaatavia enimmillään 19000 euroon asti, mikäli työnantaja on ajautunut maksukyvyttömyyteen.

Palkkaturva-asioita valtakunnallisesti hallinnoivasta Uudenmaan ely-keskuksesta kerrotaan Verkkouutisille, että palkkaturvahakemusten määrät lähtivät nousuun elokuussa 2023 ja nousujohteisuus on jatkunut siitä saakka.

Vuonna 2021 palkkasaatavia maksettiin palkkaturvan kautta yhteensä 21,4 miljoonaa euroa, viime vuonna 35,9 miljoonaa euroa. Tänä vuonna maksettu on jo 15,4 miljoonaa euroa, joten koko vuoden luku nousee ely-keskuksen arvion mukaan vähintään viime vuoden tasolle.

Numminen muistuttaa, että kun normaalisti palkkasaatavilla on pitkä vanhenemisaika, jopa viisi vuotta, on palkkaturvaa haettava kolmen kuukauden sisällä siitä kun kyseinen erä olisi pitänyt maksaa.

– Selkein tilanne on, jos yritys menee konkurssiin, työntekijä joudutaan irtisanomaan ja häneltä jää puuttumaan irtisanomisajan palkka ja lomakorvaus. Näissä tapauksissa työntekijä tyypillisesti saa palkkasaatavansa palkkaturvasta, kunhan vain tekee hakemuksen ajoissa, Numminen toteaa.

Ely-keskuksen käsittelyaika hakemuksille on keskimäärin kuusi kuukautta. Hankalissa tapauksissa asia voi viedä kuitenkin pitempäänkin. Järjestelmässä viranomainen tiedustelee myös työnantajan kantaa takaisinperintää varten. Jos työnantaja kiistää saatavat, asiasta joutuu riitelemään oikeudessa ja vasta voitettuaan voi saa rahansa.

– Joskus on sitäkin, että perusteetta on kiistetty, mutta tämä on onneksi harvinaisempaa, Numminen kertoo.

Sovi asiat paperilla, älä odota kiistojen pitkittymistä

Palkkariidoilta voi välttyä parhaiten tekemällä selkeän ja kirjallisen työsopimuksen.

– Edelleen sovitaan paljon suullisesti asioita tai kirjallinen sopimus on epäselvä. Olisi tärkeää, että jokainen työntekijä pysähtyisi käyttämään kunnolla aikaa työsopimukseen perehtymiseen ennen allekirjoittamista ja katsoisi myös sen, että sopimukseen ei ole kirjattu mitään, mistä ei ole tarkoitus sopia. Tällä voidaan välttää monta ikävää tilannetta, Numminen sanoo.

Jos jokin asia kuitenkin mietityttää, yhteyttä kannattaa Nummisen mukaan ottaa heti, eikä vasta sitten kun tilanne on pitkittynyt. Alkuvaiheessa kiistat yleensä ratkeavat helpommin ja useimmiten riittää pelkkä ulkopuolisen yhteydenotto.

– Pyrimme aina sovinnolliseen ratkaisuun.

Pelkkä työttömyyskassajäsenyys ei tarjoa lakipalveluita kiistatilanteissa, mikä Nummisen mukaan tulee yhä monelle työntekijälle yllätyksenä alasta ja työpaikasta riippumatta.

YTK:n työttömyyskassaan kuuluu yli puoli miljoonaa palkansaajaa ja YTK Työelämään heistä noin 250000.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)