Työelämä arkistot

Muutosneuvottelut päättyivät – THL:stä lähtee yli 200 ihmistä

Ilkka Ahtokivi 14.05.2024 | 10:53

THL on ilmoittanut, että se irtisanoo 93 työntekijää. Eläköitymisten, määräaikaisuuksien lopettamisten ja liikkeenluovutusten vuoksi laitos vähentää yhteensä 206 henkilöä ja noin 182 henkilötyövuotta.

Määräaikaisuuksiin on laskettu tehtävät, joiden vähentäminen liittyy selkeästi jonkun toiminnon lopettamiseen tai joiden vähentäminen säästää valtion budjettirahaa.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn pääluottamusmies, tutkimusprofessori Timo Sinervo kertoo, että lisäksi päättyy suuri määrä määräaikaisuuksia, joissa ulkopuolisella rahoituksella toteutettu hanke loppuu. Vähennykset ovat yli 15 prosenttia THL:n nykyisestä henkilöstöstä.

– Vähennykset todennäköisesti kertautuvat tulevina vuosina, kun ulkopuolisen rahoituksen saaminen vähenee. Onkin todennäköistä, että esimerkiksi EU-rahoitusta jää tulematta Suomeen.

Sinervon mukaan, kun yksi rahoitusta hakeva työntekijä irtisanotaan, rahaa jää saamatta usean työntekijän palkkaamiseen.

Muutosneuvottelujen yhteydessä THL muutti merkittävistä organisaatiotaan, kun mikrobiologian tietyt toiminnot siirtyvät paikkakunnalta toiselle ja kansantautien tutkimus siirtyy suurelta osin eri yliopistoille. Lisäksi useita yksiöitä järjesteltiin uudelleen tai lopetettiin kokonaan.

JUKOn mukaan toiminnoista monet ovat sellaisia, joissa THL:n asiantuntijat ja tutkijat ovat edustaneet Suomea EU:ssa ja globaalisti. He ovat myös tuoneet Suomeen ulkomaista tutkimusyhteistyötä, lääketieteellistä osaamista ja miljoonien rahoituksen.

”Eikö pandemiasta opittu mitään”

Varapääluottamusmies, tutkimusprofessori Markus Perola huomauttaa, että strategisin perustein on päätetty lopettaa myös joitain lähes kokonaan ulkopuolisella rahoituksella toimivia tutkimusaloja.

– Näiden toimintojen lopettaminen ei tuo juurikaan säästöjä. Leikkausten taustalla on strateginen päätös tehtävistä, joita THL:n nykyjohdon mielestä ei pitäisi tehdä enää THL:ssä.

– Valitettavaa on, että esimerkiksi kansantautien ja muistisairauksien tutkimuksen vähentämisestä ja genetiikan tutkimuksen lopettamisesta on päätetty ilman varsinaista aitoa keskustelua tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa, joita asia koskee.

Perola sanoo, että leikkaukset jo koronapandemian aikana äärimmilleen venyneen infektiopuolen asiantuntija- ja tutkimustoiminnassa pakottavat miettimään, ”eikö pandemiasta opittu mitään”.

Luottamusmiehillä ja henkilöstöllä onkin nyt pelko THL:n asiantuntemuksen ja toimintavalmiuksien ohenemisesta muun muassa kriisitilanteissa.

– Esimerkiksi biomarkkerilaboratorion lopettaminen tarkoittaa, että pitkät aikasarjat väestön terveydestä ja ravitsemuksesta katkeavat ja päätökset joudutaan tekemään epävarman tiedon pohjalta. Samoin kun vähennetään eri sosiaali- ja terveydenhuollon sektorien asiantuntijatyötä, THL etääntyy kentällä tehtävästä työstä, Timo Sinervo pahoittelee.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan THL:n tehtävät perustuvat lakiin, mutta sille osoitetut määrärahat ovat olleet useita vuosia epätasapainossa. 2000-luvulla THL on irtisanonut tuotannollis-taloudellisen perustein noin 400 työntekijää.

Nyt päättyneiden muutosneuvottelujen tavoite on sopeuttaa THL:n toimintaa 12 miljoonalla eurolla aiempina vuosina tehtyjen kehysleikkausten, uusien tuottavuusleikkausten ja kehysriihessä tehtyjen lisäleikkausten vuoksi. Tavoitteena on tasapainottaa laitoksen talous käynnissä olevalla kehyskaudella 2024–2027.

SAK:n mielestä hallituksen suunnitelma on kenkku

Ilkka Ahtokivi 13.05.2024 | 13:30

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK keskusteli erityisesti lakkojen rajoittamisesta ja työmarkkinamallista.

– SAK on jo aiemmin linjannut vientimallineuvotteluihin osallistumisen reunaehdot hallitukselle. Tähän mennessä ne eivät ole täyttyneet. Päinvastoin muutokset työrauhalainsäädäntöön vain nostivat kynnystä osallistua. Tämä tarkoittaa, että odotukset paikallisen sopimisen kokonaisuuteen ovat kasvaneet. Siellä pitää tosissaan huomioida työntekijöitä edustavien järjestöjen kannat. Muutoin vientimallineuvotteluihin ei taideta päästä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.) aprikoi tiedotteessa.

SAK:n hallitus painottaa kolmea asiaa paikallisen sopimisen kokonaisuudessa eli valvonnan riittävyyttä, luottamusmiehen asemaa ja työehtojen minimitason turvaamista.

– Järjestäytymättömille työnantajille on tulossa helpommat ja keveämmät työpaikkatason sopimisen edellytykset. Se vähentää työnantajien kannustinta kuulua työnantajaliittoihin. Seurauksena murentuu työehtosopimusten yleissitovuus, jolla on pystytty turvaamaan kaikille työntekijöille työsuhteen ja työehtojen minimiturvaa riippumatta työnantajan järjestäytymisestä, Eloranta sanoo.

Hallitus lyömässä sidottua

SAK:n hallitus sanoo olevansa huolissaan maan hallituksen tulevista päätöksistä. Järjestön mielestä eduskunnassa viime viikolla hyväksytyt lakko-oikeuksien rajoitukset heikentävät järjestäytyneiden työntekijöiden ja heidän ammattiliitojensa mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin.

– Hallituksen suunnitelmissa on vielä monia työntekijöiden kannalta ikäviä asioita. Niihin vaikuttaminen on rajoitusten myötä vaikeampaa. Hallituksen suunnitelma on kenkku: ensin sidotaan työntekijöiden kädet ja sitten heitä lyödään uusilla heikennyksillä. Poliittisen lakko-oikeuden rajaamisen myötä hallituksen on helppo vaikka pidentää työaikaa tai puuttua sunnuntaityön korvauksiin, Eloranta sanoo.

SAK:n hallitus arvioi, että rajoitukset heikentävät merkittävästi työntekijöiden mahdollisuuksia turvata ja parantaa työehtojaan.

– Rajoitukset kohdistuvat kollektiiviseen sopimus- ja neuvotteluoikeuteen, koska ne rajaavat oikeutta tukilakkoihin ja muihin myötätuntotyötaisteluihin. Rajoitukset eivät myöskään huomioi täysimääräisesti Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita, Eloranta toteaa.

Suomessa rehottava ikäsyrjintä vesittäisi kansanedustajan mukaan eläkeiän noston

Kaisa Paastela 08.05.2024 | 12:12

Kokoomuksen kansanedustajan ja eduskuntaryhmän ensimmäisen varapuheenjohtajan Pia Kauman mukaan puheet eläkeiän nostosta tai työllisyysasteen kohottamisesta 80 prosenttiin ovat turhia, mikäli työelämän ikäsyrjintää ei saada loppumaan.

– Kun 50 vuotta täyttänyt hakee töitä, niin kutsua haastatteluun ei vain tule. Tämä näkyy ja kuuluu paitsi ihmisten kokemuksissa, myös tilastoissa. 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on esimerkiksi Ruotsissa 78 prosenttia ja Suomessa ainoastaan 71,7 prosenttia, eli jäämme Ruotsista jälkeen yli kuusi prosenttiyksikköä. Vanhemmissa ikäryhmissä eli 65–74-vuotiaiden kohdalla tilanne on samanlainen. Työllisyysaste Ruotsissa on heidän osaltaan 20 prosenttia ja Suomessa vain 13,9 prosenttia, Kauma sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa vaikuttaa vahvasti siltä, että suomalaisessa työelämässä ikäsyrjintä rehottaa.

– Yli 55-vuotiaat ovat usein ehtineet kasvattaa lapsensa ja kartuttaneet osaamista. Moni 60 ikävuoden rajapyykkiä lähenevä ja sen ylittänyt tekisi kyllä töitä vielä monta vuotta, jos vain saisi. Useat kokevat olevansa vasta silloin parhaassa työiässä. Orpon hallitus tuleekin selvittämään parhaat keinot kannustaa eläkkeellä olevia tekemään halutessaan töitä edes osa-aikaisesti.

Nyt olisikin tärkeää tunnustaa, että meillä on ongelma, ja ratkaista se. Iäkkäämpien työllistyminen ei olisi Kauman mukaan keneltäkään pois, ei edes nuorilta, koska myös heidän tulevien eläkkeidensä kannalta olisi tavoiteltavaa, että mahdollisimman moni työkykyinen olisi töissä.

Kauma on järjestämässä tiistaina 14. toukokuuta ”Yhdessä kohti ikätasa-arvoista työelämää”-aiheista keskustelutilaisuutta yhteistyössä Reetta Rajalan #55riseandshine -ikäsyrjinnän poistamista tavoittelevan verkoston kanssa.

Mukana ovat muun muassa työministeri Arto Satonen ja Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Suuren osallistujamäärän takia tilaisuus jouduttiin siirtämään eduskunnan kansalaisinfosta suurempiin tiloihin.

Mitä uudistuksia tarvitsemme lakeihin, asenteisiin ja toimintaan työpaikoilla, jotta myös kokeneiden ihmisten osaaminen päästään hyödyntämään täysimääräisesti? Näihin kysymyksiin tarvitsemme nyt vastauksia, Kauma vaatii.

– Kansanedustajana haluan korjata ne lainkohdat ja työnantajia koskevat velvoitteet, jotka vaikeuttavat iäkkäämpien palkkaamista. Myös asenteiden tasolla on muutosta vietävä nyt voimallisesti eteenpäin.

Etätöitä tehdään edelleen enemmän kuin ennen koronakriisiä

Ilkka Ahtokivi 07.05.2024 | 08:18

Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen tiedoista selviää myös, että etätöitä tekevien osuus palkansaajista laski 35 prosentin tasolle, kun se koronakriisin aikana vuonna 2021 oli korkeimmillaan yli 40 prosenttia.

Miehet ovat perinteisesti tehneet etätyötä yleisemmin kuin naiset. Sukupuolten välinen ero oli kuitenkin kaventunut jo vuonna 2018, ja vuonna 2023 tilanne oli kääntynyt päälaelleen, sillä 18–67-vuotiaista palkansaajanaisista 37 prosenttia ja -miehistä 33 prosenttia teki etätyötä.

Vaikka osuus laski miehillä kymmenen prosenttiyksikköä ja naisilla kolme prosenttiyksikköä kevään 2021 lukemista, taso on edelleen selvästi koronakriisiä edeltävän tason yläpuolella.

– Etätyötä tekevillä miehillä on naisia enemmän vapauksia valita etätyönsä määrä ja ajankohta. Kaiken kaikkiaan noin puolet etätyötä tekevistä kertoo, että työnantaja edellyttää työpaikalla työskentelyä vähintään yhtenä päivänä viikossa, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.

Reilu viidesosa kaikista palkansaajista teki etätyötä vähintään puolet työajastaan vuonna 2023, joskin vain prosentti oli etänä käytännössä koko työaikansa.

– Etätyö on yleistynyt koronakriisiä edeltävistä vuosista, mutta lisäksi sitä tehdään aiempaa isompi osuus työajasta. Vuonna 2023 lähes puolet etätyötä tekevistä palkansaajista sanoi, että he tekivät töitä pääasiallisesti kotona, Sutela kertoo.

Etätyötä tekevät ennen kaikkea ylemmät toimihenkilöt (68 %), mutta enenevässä määrin myös alemmat toimihenkilöt (31 %).

– Sukupuolten välinen ero etätyössä liittyykin ennen kaikkea nais- ja miespalkansaajien erilaiseen ammattirakenteeseen. Toimihenkilöiden joukossa miehet tekevät edelleen yleisemmin etätyötä kuin naiset, mutta naiset työskentelevät toimihenkilöinä miehiä useammin, Sutela toteaa.

Näistä merkeistä tiedät, että on aika vaihtaa työpaikkaa

Ville Mäkilä 06.05.2024 | 16:03

Tuntuuko nykyinen työsi tylsältä? Koetko, että työtehtäväsi ei enää vastaa osaamistasoasi? Työ tuntuu turhalta ja kesken työpäivän vilkuilet kelloa vain odottaaksesi, että työvuorosi päättyy. Ajankuluksesi saatat tehdä työkoneella jotain ihan muuta kuin työasioita.

Nämä merkit voivat viitata siihen, että sinun on aika vaihtaa työpaikkaa.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Telma Rivinojan mukaan työuran aikana monille tulee eteen tienhaaroja, joissa entinen työ ei syystä tai toisesta jatku ennallaan. Osa muutoksista voi olla henkilökohtaisia tai omasta elämäntilanteesta kumpuavia. Jotkut heräävät työuransa aikana huomaamaan, että haluavat vaihtaa tehtäviä, alaa tai ammattia.

– Joskus muuttunut työkyky edellyttää muutoksia työhön. Muutokset voivat olla myös ulkoapäin tulevia, esimerkiksi organisaatiomuutoksista johtuvia, Rivinoja kertoo Verkkouutisille.

Hänen mukaansa mielekäs, omia odotuksia ja kykyjä vastaava ja sopivan haasteellinen työ tukee työkykyä.

– Jos työssä kokee säännöllisesti ja/tai pitkäjaksoisesti tylsistymisen tunnetta tai motivaation laskua, on se merkki siitä, että jotain muutosta työhön tarvitaan.

Rivinojan mukaan on tärkeää tunnistaa, mistä työssä tylsistyminen tai motivaation puute johtuu: onko syynä työn sisältö, työn järjestelyt, jokin työpaikkaan liittyvä tekijä tai omien kiinnostustenkohteiden, arvojen tai elämäntilanteen muutos.

– Jos syy ei liity työpaikkaan tai johda toiveisiin alan vaihdosta, ei työpaikan vaihtaminen välttämättä ole ainoa ratkaisu.

Muutostarpeista voi Rivinojan mukaan viestiä kokemus työssä tylsistymisestä. Työssä tylsistyminen on alentunut kielteinen vireystila, joka ilmenee heikentyneenä motivaationa, vaikeutena keskittyä ja ajan hitaana kulkuna.

– Ohimenevänä, hetkellisenä tilana työssä tylsistyminen ei ole vaarallista, vaan voi jopa ruokkia luovuutta. Jos tylsistyminen jatkuu päivä-, viikko- ja kuukausikaupalla, on tarve pysähtyä ja puuttua asiaan. Työssä tylsistyminen on stressaava ja rasittava kokemus.

Aiemmissa tutkimuksissa työssä tylsistyminen on usein yhdistetty tilanteeseen, jossa työssä ei ole tarpeeksi haasteita tai töitä on liian vähän.

Uusin tutkimus (Lotta Harju, Piia Seppälä ja Jari Hakanen, Työterveyslaitos ja Emlyon Business School 2023) kuitenkin valottaa, että työssä tylsistymisen taustalla merkittävässä roolissa voivat olla lisäksi työn kuormittavat estevaatimukset kuten esimerkiksi turhaksi koettu organisaation byrokratia ja työroolin epäselvyydet, jotka usein löytyvät myös työuupumuksen taustalta.

– Työssä tylsistyminen on tulos tilanteessa, jossa työntekijä ei syystä tai toisesta pääse suorittamaan mielekkäitä työtehtäviä tyydyttävällä tavalla. Tämä voi johtaa lisäksi siihen, että työ ei tunnu merkitykselliseltä ja tärkeältä. Merkityksettömyyden tunne on hedelmällistä maaperää työssä tylsistymisen kokemukselle.

Työn merkityksellisyydellä on Rivinojan mukaan myönteisiä vaikutuksia yksilölle ja organisaatiolle.

– Sen on esimerkiksi todettu lisäävän työmotivaatiota, työhön sitoutumista sekä parantavan työhyvinvointia. Hyvinvoiva, motivoitunut työntekijä on aloitteellinen työssään, tuottava, hyvä työkaveri ja sitoutunut työpaikkaansa ja edistämään sen tavoitteita.

Sillä, miten työssä pitkäkestoisesti voi, on tärkeitä seurauksia ihmiselle itselleen, hänen yksityiselämänsä laadulle sekä hänen työlleen ja työnantajalleen.

– Esimerkiksi työn imu vaikuttaa myönteisesti pitkälläkin aikavälillä mielenterveyteen. Näiden myönteisten seurausten vuoksi työhyvinvointia on tärkeää edistää.

Huonosti voiva työntekijä aiheuttaa haittaa koko yhteisölle

Työntekijät, jotka kokevat panostavansa työhön enemmän kuin mitä he siitä tuloksena saavat (palkan lisäksi muina palkkioina, kuten osaamisen kehittämisen mahdollisuuksina), suhtautuvat Rivinojan mukaan työhönsä kielteisemmin sekä arvioivat mielenterveytensä ja hyvinvointinsa muita huonommiksi.

– Työssä koettu tylsistyminen johtaa irtisanoutumisaikeisiin eli työntekijät eivät ole sitoutuneita työpaikkaansa. Toistuva työssä tylsistyminen aiheuttaa epämukavuuden, ahdingon ja stressin tunteita. Lisäksi työssä tylsistyminen heikentää työntekijän terveyttä ja hyvinvointia.

Joillakin työntekijöillä toistuva työssä tylsistyminen lisää väsymystä. Väsymys voi kasvaa, kun tylsistymisen kokemusta jäädään märehtimään tunnetasolla. Joissain tapauksissa työssä tylsistyminen voi myös kehittyä väsymyksen seurauksena, kun työntekijä kadottaa tunteen työnsä merkityksellisyydestä ja tarkoituksesta.

Työpaikalla työssä tylsistyminen voi näkyä monenlaisena haitallisena työkäyttäytymisenä.

– Tylsistyminen voi näkyä esimerkiksi valittamisena, tehottomuutena tai työajan tehottomana käyttämisenä ja työajan lyhentämisenä sääntöjen vastaisesti.

Yksi työssä tylsistyneen selviytymiskeino on kuluttaa työaikaa henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen. Tästä Rivinoja mainitsee esimerkkinä työhön liittymättömän netin selailun.

– Lisäksi työssään tylsistynyt pyrkii ottamaan työhönsä henkistä etäisyyttä, mikä voi näkyä sallittua pidempien taukojen säännöllisenä pitämisenä. Tällaisen käytöksen todistaminen ja salliminen työpaikalla voi heikentää työyhteisön muiden jäsenten työmotivaatiota ja sitä kautta heidän työhyvinvointiaan.

Täsmällistä tietoa työhönsä tylsistyvien määrästä ei ole. Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin yhteisessä tutkimuksessa (Harju, Seppälä ja Hakanen, 2023) ovat tutkineet työhönsä tylsistyneiden ja työuupuvien määrää sekä suomalaisia että brittiläisiä työntekijöitä kattaneissa tutkimuksissaan.

Näiden tutkimusten mukaan noin 20 prosenttia tutkituista arvioi olevansa ainakin jossain määrin sekä tylsistyneitä että uupuneita työssään. Rivinoja muistuttaa, että tulosta ei voi yleistää koskemaan laajempaa joukkoa.

– Tulos kuitenkin osoittaa, että huomattava osuus työntekijöistä kokee uupumuksen lisäksi säännöllisesti tylsistymistä työssään. Tylsistyminen näytti olevan tutkimuksessa myös varsin pysyvä tila, mikä voi kuvata sitä, että tylsistyneellä ei ole energiaa tai mahdollisuuksia tehdä tarvittavia muutoksia työhönsä tai työssä on asioita, jotka toistuvasti tylsistyttävät.

Työpaikoilla kannattaa panostaa ennaltaehkäisyyn

Työpaikat voivat pyrkiä omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että heidän työntekijänsä pysyisivät motivoituneita työtehtäviinsä.

Rivinojan mukaan työntekijöiden hyvinvoinnin ja motivoitumisen kannalta tulisi varmistaa, että työssä on runsaasti innostavia ja energisoivia voimavaroja ja vain kohtuullinen määrä kuormittavia työn vaatimuksia.

Rivinojan mukaan työhyvinvoinnin kannalta hyväksi on sopiva, hallittava määrä innostavia haasteita.

– Jos haasteita on liikaa, niiden innostava vaikutus katoaa ja ne muuttuvat uuvuttaviksi.

Työpaikalla on tärkeää ymmärtää, että innostavien haasteiden lisääminen on yksi tapa ehkäistä työssä tylsistymistä, mutta haasteiden täytyy pysyä kohtuullisina ja niiden täytyy olla kyseistä työntekijää motivoivia.

Esimerkiksi tästä Rivinoja mainitsee kasvavan vastuun ja työn sopivan vaikeustason.

– Lisäksi se ei ole yksinään riittävä keino, vaan pitäisi pystyä vähentämään kuormittaviksi koettuja vaatimuksia. Samaan aikaan on tärkeää varmistaa, että työntekijöillä on riittävät resurssit ja voimavarat sekä haasteista että vaatimuksista selviämiseen.

Työn tuunaaminen ehkäisee tylsistymistä

Työtään tuunaamalla eli omaa työtään aktiivisesti muokkaamalla työntekijät voivat oma-aloitteisesti kasvattaa työnsä voimavaroja, lisätä mielekkäitä haasteita ja vähentää kuormittavia vaatimuksia.

– Työn tuunaamisen tiedetään olevan yhteydessä muun muassa parempaan työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen, työssä suoriutumiseen sekä työn merkityksellisyyteen ja toisaalta vähäisempään työuupumusoireiluun ja työpaikan vaihtoaikeisiin. Työtä tuunaamalla työntekijä voi ennaltaehkäistä työssä tylsistymistä.

Rivinojan mukaan työpaikalla kannattaakin tukea työntekijöiden oma-aloitteista työn tuunaamista.

– Työpaikalla voidaan tarjota opastusta ja valmennusta työn tuunaamiseen sekä kannustaa siihen. On tärkeää huomata, että työssään jo tylsistyneillä ei välttämättä ole energiaa ja kykyä aloitteellisesti muokata työtään, vaan voidaan tarvita esihenkilöiden ja johdon tukea, opastusta ja valtuutusta työn tuunaamisen tukemiseksi.

Rivinojan mukaan työn tuunaamisen lisäksi on tärkeää tunnistaa, mitkä asiat työssä itseä motivoivat ja mikä työstä tekee mielekästä ja innostavaa.

– Näiden asioiden eli työn voimavarojen ja innostavien haasteiden lisääminen työtä tuunaamalla ehkäisee työhön tylsistymistä.

Yksi keskeinen työn tuunaamistapa konkreettisten tekojen rinnalla on Rivinojan mukaan oman ajattelun tuunaaminen.

– Esimerkiksi työn merkityksellisyyden tunteen ylläpitämiseen voi auttaa, että työntekijä pysähtyy miettimään, mikä tekee juuri hänen työstään merkityksellistä. Työn merkityksellisyyttä voi pohtia omalta kannalta, työyhteisön ja työpaikan näkökulmasta sekä asiakkaiden tai laajemmin yhteiskunnan kannalta.

Ajattelun tuunaaminen voi auttaa myös jaksamaan työn kuormittavia vaatimuksia.

– Aina tylsältä tuntuvista työtehtävistä ei ole mahdollista päästä kokonaan eroon. Silloin täytyy tuunata ajattelua ja muokata omaa suhtautumistaan tylsältä tuntuvaan työtehtävään. Löytyisikö siitä ajattelutapaa tuunaamalla jokin merkitys?, Rivinoja kehottaa pohtimaan.

Työn kuormittavia vaatimuksia on yleensä hidasta ja vaivalloista pyrkiä vähentämään yksin tuunaamalla. Siksi niitä onkin Rivinojan mukaan tärkeää tuoda esiin työpaikalla niille henkilöille ja tahoille, jotka voivat vaikuttaa tai päättää niistä.

LUE MYÖS:
Haluatko lisää palkkaa? Asiantuntija antaa vinkit neuvotteluihin
Tämä virhe voi pudottaa sinut työelämän kelkasta
Saitko palkankorotuksen? Näin paljon siitä menee veroihin
Onko työporukkasi jakautunut kahtia? Nämä ovat etätyön vaaranmerkit

OAJ riitauttaa työnantajapuolen painostustoimien laillisuuden

Ilkka Ahtokivi 06.05.2024 | 13:43

Opetusalan Ammattijärjestö ei hyväksy yksityisiä kouluja ja oppilaitoksia edustavan Sivistysala ry:n päätöstä, jonka mukaan OAJ:n, JHL:n ja Jytyn jäsenillä ei ole enää oikeutta osallistua työajalla ja ansiota menettämättä ammattiliittojen päättävien elinten kokouksiin.

– Katsomme että Sivistan painostustoimi rajoittaa vakavasti ammatillista järjestäytymistä ja syrjii työntekijöitä liittoon kuulumisen perusteella. Toimenpide kohdistuu yksittäisiin ammattiliittojen jäseniin. OAJ:n kevätvaltuusto on koolla ensi viikolla, ja Sivista pyrkii näin toimien estämään vaaleilla valittujen valtuutettujen osallistumisen valtuuston kevätkokoukseen, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto katsoo.

Sivistysala Sivista ryhtyi painostustoimiin, kun alan ammattiliitot ilmoittivat lakkouhasta. OAJ:n mukaan lakkoihin jouduttiin, koska neuvotellen ei syntynyt palkkaratkaisua. Ensimmäinen lakko toteutui 23.–24.4. ja uusi, nelipäiväinen lakko uhkaa 13.–16.5. Sen piirissä on yli 2 000 yksityisten koulujen ja oppilaitosten työntekijää.

Sivista on jo aiemmin ilmoittanut keskeyttävänsä ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän sekä estävänsä liittojen jäsenten osallistumisen palkallisesti ja työajalla järjestö- ja luottamusmieskoulutukseen, sanoo OAJ.

Sivistan tuorein päätös liittojen päättäviin elimiin osallistumisen rajoittamisesta on määräaikainen ja voimassa 30.6.2024 asti.

Osapuolet ovat hakeneet 9.4. lähtien hakeneet ratkaisua palkkakiistaan valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran johdolla. Sovittelija on jättänyt yhden sovintoehdotuksen, jonka OAJ hylkäsi.

OAJ sanoo tavoittelevana työn vaativuutta vastaavaa palkkaratkaisua, jolla varmistetaan kelpoisten opettajien pysyvyys yksityisellä opetusalalla. Sovittelu jatkuu alkuviikosta. Sopimuksettomassa tilassa on noin 5 000 OAJ:n jäsentä yksityisissä kouluissa ja oppilaitoksissa.

OAJ, JHL ja Jyty neuvottelevat Sivista kanssa myös ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksesta. Nämä neuvottelut ovat kesken. Lakot eivät koske ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.

Marjanpoiminnan järjestämisestä selvitys, yrittäjien kustannukset voivat nousta merkittävästi

Kaisa Paastela 06.05.2024 | 12:28

Selvitys ulkomailta Suomeen tulevien luonnonmarjojen poimijoiden asemasta on valmistunut. Vaihtoehdot ovat, että poimijat tulisivat jatkossa Suomeen työsuhteessa kausityöhön perustuen tai itsenäisessä asemassa elinkeinonharjoittajina.

Kaupalliseen käyttöön kerätään metsistä eniten puolukkaa, mustikkaa ja lakkaa ja poimijoista 80-90 prosenttia on tullut Thaimaasta. Aiemmin marjoja on voinut poimia turismiviisumilla.

Selvityksen tekivät Pellervon taloustutkimus PTT:n sekä Vaasan yliopisto työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta. Selvitys arvioi kahden eri sääntelyvaihtoehdon taloudellisia vaikutuksia luonnonmarjoja kerääviin ulkomaalaisiin, luonnonmarja-alan yrityksiin sekä julkiseen talouteen Suomessa.

Selvityksen mukaan alan oikeudellisen sääntelyn muuttaminen on perusteltua alan epäkohtien minimoimiseksi. Työsopimukseen perustuva kausityö vaikuttaa realistisemmalta vaihtoehdolta kuin yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen.

– Elinkeinonharjoittajina toimiminen suomen kieltä osaamattomille ja hyvin erilaisista kulttuuriympäristöistä tuleville poimijoille olisi kustannustehoton ja raskas toimintatapa. Käytännössä poimijoilla ei olisi edellytyksiä suoriutua lakisääteisistä velvollisuuksistaan. He olisivat yhä riippuvaisia luonnonmarjayrityksistä, sillä heidän tulisi itse solmia marjojen myyntisopimukset niiden kanssa, sanoo tiedotteessa PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.

Selvityksen mukaan työsuhde toisi poimijoille työsuhteen edut ja vähimmäispalkan turvan. Muutos ei kuitenkaan välttämättä tarkoittaisi kaikille marjanpoimijoille tulojen kasvua. Se ei myöskään ehkäisisi matkakulujen aiheuttamaa velkaantumista kotimaassa.

Alan yrityksille poimijoiden työsuhde ja siihen sisältyvät työnantajavelvollisuudet aiheuttaisivat merkittävää kustannusten nousua, Busk totesi tiedotustilaisuudessa. Osan yrityksistä pitäisi muuttaa toimintaansa ja osa voisi joutua vetäytymään markkinoilta.

Kustannusten nousu aiheuttaisi nousupaineita kotimaisten luonnonmarjojen hinnoille. Marjayrittäjiä edustavan Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen arvioi aiemmin julkisuudessa, että kotimaisen marjan hinnannousu johtaisi käytännössä ulkomaisen tuontimarjan kasvuun.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on tuottanut täydentävää vaikutusten arviointia päätöksenteon tueksi. Työryhmä korostaa, että poimijoiden maahantulo tulisi jatkossa järjestää joko työsuhteen tai elinkeinonharjoittamisen varaan, eikä poimintaa siten jatkossa rinnastettaisi turismiin. Säädösmuutosten lisäksi ongelmien korjaaminen vaatii sekä alan omaa vastuullisuustyötä että viranomaisyhteistyötä.

Työsuhdevaihtoehto tarkoittaa, että luonnontuotteiden keruu lisättäisiin kausityölain soveltamisalaan. Työryhmän mukaan vaihtoehdon selkeimpänä etuna olisi, että työsuhteessa tapahtuvaan työhön soveltuisivat yleiset työoikeudelliset säännöt ja työsuojeluvalvonnalla voitaisiin puuttua epäkohtiin.

Marjalain kehittäminen ja marjanpoimijoiden Suomeen tuleminen elinkeinonharjoittajina olisi marja-alan yrityksille pienempi toimintatavan muutos ja niille kustannuksiltaan pienempi. On kuitenkin epävarmaa, pystyisivätkö poimijat käytännössä suoriutumaan yrittäjävelvoitteista.

Mahdollista olisi myös yhdistää nämä kaksi vaihtoehtoa, jolloin poimijan maahantulo voisi perustua joko työsuhteeseen tai yrittäjyyteen tilannekohtaisesti. Marja-alan yritykset voisivat joka tapauksessa jatkossakin hyödyntää myös sellaisten poimijoiden työpanosta, jotka ovat Suomessa muulla kuin poimintaan liittyvällä perusteella.

Luonnonmarjojen kerääminen Suomessa on nojautunut voimakkaasti ulkomaisiin, erityisesti Thaimaasta kutsuttaviin ja rekrytoituihin kerääjiin.

Tähän mennessä poimijat ovat tulleet Suomeen Schengen-turistiviisumilla, jolla he saavat oleskella ja kerätä marjoja maassa enintään kolme kuukautta. Turismiviisumipohjainen järjestelmä altistaa kuitenkin poimijat hyväksikäytölle ja sitä ei tulla jatkamaan.

Ongelmat luonnonmarjanpoimijoiden työoloissa ja ansioissa ovat nousseet laajempaan tietoisuuteen reilun viimeisen 10 vuoden aikana. Vuosina 2022 ja 2023 alalla on esiintynyt laajoja ihmiskauppaepäilyjä ja -syytteitä.

Ongelmien vuoksi ulkoministeriö keskeytti luonnonmarjanpoimijoiden viisumihakemusten vastaanoton Thaimaassa maaliskuussa 2024. Marjanpoimijoiden maahantuloon luodaan kestävä ratkaisu satokaudesta 2025 eteenpäin.

Nyt valmistunut selvitys tukee poliittista päätöksentekoa eri vaihtoehdoista. Hallitus tulee linjaamaan jatkovalmistelusta myöhemmin. Tavoitteena on, että säädösmuutokset tulevat voimaan kaudeksi 2025.

Posti aloittaa muutosneuvottelut, 130 voi menettää työnsä

Ville Mäkilä 06.05.2024 | 10:57

Posti kertoo aloittavansa muutosneuvottelut, joiden arvioidaan johtavan enintään 130 työntekijän vähennykseen. Posti kertoo asiasta tiedotteessa.

Neuvotteluissa selvitetään, voidaanko suuri osa mahdollisista henkilöstövähennyksistä toteuttaa eläke- tai muilla järjestelyillä. Muutoksella arvioidaan olevan suoria tai välillisiä vaikutuksia myös Postin kumppaneina toimiviin yrityksiin.

Tampereen postikeskuksen muutosten arvioidaan johtavan enintään 120 työntekijän vähennykseen.

Suunnitellut muutokset pyritään toteuttamaan Postin mukaan niin, että irtisanomiset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Henkilöstöä pyritään parhaan mukaan tukemaan tässä haastavassa muutostilanteessa muun muassa etsimällä vapaaehtoisia ratkaisuja ja tarjoamalla koulutusta. Posti työllistää Suomessa noin 15 000 henkilöä.

Neuvottelujen taustalla ovat suunnitellut muutokset osoitteettomien mainosten ja ilmaislehtien palveluihin.

Digitalisaatio ja kuluttajakäyttäytymisen muutos ovat vähentäneet Postin jakaman paperisen postin määrää noin 70 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja määrä jatkaa laskuaan. Muutos koskee Postin lisäksi kustantajia, painotaloja ja muita jakeluyrityksiä, Suomessa kaupallista postinjakelua hoitaa 14 muutakin jakeluyritystä. Paperisen postin vähenemistä kiihdyttävät myös julkisen sektorin ja valtion digitalisaatiohankkeet.

Alustavan suunnitelman mukaan osoitteettomat massapostitukset sekä Postinen-mainostuote poistuisivat Postin palveluista vuoden 2025 alusta alkaen. Posti on etsinyt kustannustehokkaita ratkaisuja jo aiemmin, muun muassa puolittamalla Postisen ilmestymispäivät yhteen viikossa.

Jokaiseen kotitalouteen jaettavien mainosten ja osoitteettomien ilmaislehtien määrät ovat jo pitkään olleet laskussa. Mainos- ja ilmaisjakelukiellot ovat erityisesti kaupunkialueilla yleistyneet ja mainostajat kohdentavat mainontaansa kasvavassa määrin digitaalisin kanaviin. Kuluttajien halussa ottaa vastaan kotiin jaettavaa massamainontaa on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Jo noin 1,2 miljoonaa suomalaista taloutta on tehnyt markkinointikiellon.

– Näiden merkittävien markkinamuutosten vuoksi meidän on jatkuvasti arvioitava palveluidemme toimivuutta ja elinkelpoisuutta pidemmällä tähtäimellä. Haluamme Postissa edelleen tarjota perinteisiä paperipostipalveluita, mutta samalla panostamme yhdessä asiakkaidemme kanssa voimakkaasti digitalisaatioon. Meidän on keskityttävä palveluihin, jotka ovat asiakkaillemme tehokkaita ja merkityksellisiä sekä tukevat kannattavaa liiketoimintaa, sanoo postipalveluiden johtaja Yrjö Eskola tiedotteessa.

Suunnitelman mukaan yrityksille tarjottaisiin jatkossakin laaja valikoima erilaisia osoitteellisia kirje-, markkinointi- ja lehtipalveluita koteihin ja yrityksiin. Lisäksi joka kotiin ja yritykseen jaettu Julkinen tiedote uudistuisi. Julkinen tiedote koskisi valtion ja kuntien sekä muiden viranomaisten tiedottamista julkisista palveluista, joiden voidaan katsoa olevan tärkeitä jokaisen kansalaisen kannalta.

Julkinen tiedote ei sisällä mainontaa, jolloin se voitaisiin jakaa myös mainos- ja ilmaisjakelukiellon osoitteisiin. Näin Posti huolehtii jatkossakin yhdessä muiden kaupallisten toimijoiden rinnalla, että kansalaiset voidaan tavoittaa myös häiriö-, poikkeus- tai kriisitilanteissa.

Suunnitellut muutokset Tampereen postikeskuksen toimintaan

Posti suunnittelee Tampereen postikeskuksen toiminnan uudelleenorganisointia. Tällä hetkellä yksikössä tehdään sekä pakettilajittelua ja terminaalityötä että kirjeiden ja lehtien jakeluun liittyvää käsin tehtävää esityötä, koodausta ja selvityksiä. Yksikön toimintaa on tarkasteltava muuttuvassa tilanteessa, jotta suunniteltujen investointien sekä muutosten jälkeen varmistamme tehokkaan toiminnan.

– Muutokseen Tampereella vaikuttavat suunnitelmat investoida uusiin postinkäsittelyä tehostaviin lajittelukoneisiin ja keskittää koneellinen postinkäsittely Helsinkiin. Haluamme suunnitellun uudelleenorganisoinnin myötä vahvistaa myös keskuksen kykyä vastata entistä paremmin verkkokauppa-asiakkaidemme tarpeisiin osana Postin valtakunnallista lajitteluverkostoa. Tämä edellyttää nykyisten toimintamallien ja työtehtävien tarkastelua, ja joudumme käynnistämään muutosneuvottelut. Pyrimme parhaamme mukaan tukemaan henkilöstöämme tässä haastavassa muutostilanteessa, sanoo Ari Mäntyvaara, joka vastaa Tampereen postikeskuksen toiminnasta.

Suunnitellulla uudistamisella ei ole vaikutusta Postin asiakkaisiin tai palveluihin: kaikki lähetykset toimitetaan nyt ja jatkossa sovitusti perille.

Osana muutosta yksikkö tullaan nimeämään virallisesti Tampereen logistiikkakeskukseksi. Verkkokauppa- ja jakelupalvelut -liiketoiminnalla on tällä hetkellä logistiikkakeskukset Vantaalla, Liedossa ja Seinäjoella.

YTK Työelämä muistuttaa lomapäivistä ja lomapalkasta

Ilkka Ahtokivi 06.05.2024 | 09:22

YTK Työelämän asiantuntijat ovat koostaneet vinkit ja muistisäännöt lomasta ja lomapalkasta.

1. Työsuhteen pituus vaikuttaa siihen, kuinka monta lomapäivää on ehtinyt kertyä

Kesäloma on osa vuosilomaa, jota ansaitaan etukäteen lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) aikana. Suurin osa lomasta ansaitaan siis edellisen kalenterivuoden aikana. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (eli 31.3.) mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti alle vuoden, lomaa on kertynyt kaksi päivää kultakin täydeltä kuukaudelta. Jos työsuhde on kestänyt maaliskuun loppuun mennessä vähintään vuoden, on lomaa kertynyt 2,5 päivää kuukautta kohti.

2. Lomapäivien kerryttäminen alkaa nollasta, kun vaihtaa työnantajaa

Lomat eivät pääsääntöisesti siirry työnantajalta toiselle. Jos työsuhde päättyy, maksetaan työntekijälle yleensä lomakorvaus pitämättömistä lomista. Uudessa työpaikassa vuosiloman kerryttäminen alkaa uudestaan nollasta.

Jos työsuhde on kovin tuore, ei siis välttämättä ole vielä ehtinyt kerryttää lomapäiviä. Kannattaa kuitenkin jutella työnantajan tai esihenkilön kanssa mahdollisuudesta pitää jonkin verran palkallista lomaa ensimmäisenä kesänä. Asia on hyvä ottaa esille jo ennen työsopimuksen allekirjoittamista.

Työnantajalta voi myös pyytää palkatonta lomaa. Etenkin jos edellisestä työpaikasta on maksettu lomakorvaukset, kannattaa tätä vaihtoehtoa harkita.

3. Lomaa kertyy myös määräaikaisessa työssä

Määräaikaisena työntekijänä vuosilomaa ansaitaan normaalisti työsuhteen ajalta. Jos työsuhde jatkuu määräaikaisuuden jälkeen samalla työnantajalla ilman keskeytyksiä tai vain lyhyellä keskeytyksellä, katsotaan työsuhteen jatkuneen yhdenjaksoisena, kun lasketaan lomapäiviä.

Etenkään lyhyemmissä määräaikaisuuksissa, kuten esimerkiksi kesätöissä, lomia ei yleensä pidetä, vaan ne maksetaan lomakorvauksena, kun työsuhde päättyy.

4. Lähtökohtaisesti työnantaja päättää, milloin loman voi pitää

Vuosilomalain mukaan työnantaja saa määrätä vuosiloman ajankohdan. Työnantajan on kuitenkin annettava työntekijöille mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta ja mahdollisuuksien mukaan otettava nämä toiveet huomioon. Lisäksi työnantajan täytyy noudattaa tasapuolisuutta työntekijöiden välillä.

Kun lomapäiviä on kertynyt riittävä määrä, on työntekijällä oikeus pitää 24 arkipäivää vuosilomasta lomakauden aikana, eli 2.5.-30.9. välillä. Muut lomapäivät, eli talviloma on pidettävä seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

5. Palkkaa saa myös loman ajalta

Lain mukaan työntekijällä on oikeus palkkaan myös loman ajalta. Se, miten lomapalkan suuruus lasketaan, riippuu siitä, minkälainen työaika ja palkkaustapa työntekijällä on.

Lain mukaan lomapalkka maksetaan työntekijälle ennen loman alkua, mutta kuukausipalkkaisten työntekijöiden kohdalla toimitaan tyypillisesti siten, että kuukausipalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä myös loman aikana.

6. Mikä on lomaraha ja milloin sitä voi saada?

Työntekijällä saattaa olla oikeus lomarahaan lomapalkan lisäksi. Lomarahan maksaminen perustuu joko työehtosopimukseen, työsopimukseen tai käytäntöön, jota työpaikalla noudatetaan. Lomaraha maksetaan joko lomapalkan yhteydessä ennen loman alkua tai loman jälkeen, sopimuksesta riippuen. Monilla lomaraha on 50 prosenttia lomapalkasta.

Muista myös, että vuosilomalaki on yleislaki, joka koskee palkansaajia, jotka ovat työ- tai virkasuhteessa. Työehtosopimuksessa on saatettu sopia vuosilomalaista poikkeavasti esimerkiksi lomapalkan ja -korvauksen maksamisesta ja lomakaudesta. Omaan työehtosopimukseen kannattaa aina tutustua huolella.

Power aloittaa muutosneuvottelut, piirissä koko henkilöstö

Ville Mäkilä 03.05.2024 | 16:19

Kodinkone- ja elektroniikkaketju Power Finland aloittaa koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelujen piirissä on noin 880 henkilöä. Yhtiö kertoo asiasta tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan yhtiön kannattavuus on tänä kalenterivuonna heikentynyt, minkä vuoksi toimintoja ja työtehtäviä on järjesteltävä uudelleen. Powerin tavoitteena on saavuttaa kustannustason vähennyksiä ja tehostaa toimintaa siten, että yhtiön kilpailukyky haastavassa markkinatilanteessa turvataan.

– Haastava markkinatilanne ja kustannusten kasvu heijastuu tällä hetkellä myös kodinelektroniikkaan, joten olemme joutuneet tekemään harmillisen päätöksen muutosneuvotteluiden aloittamisesta. Muutosneuvottelujen tavoitteena on turvata tulevaisuuden kilpailukyky ja toimintaedellytykset tehostamalla ja muuttamalla organisaatiota ja toimintatapoja, selkeyttämällä toimenkuvia sekä suuntaamalla resurssit potentiaalisiin kasvualueisiin, Power Finlandin toimitusjohtaja Juha-Mikko Saviluoto kertoo tiedotteessa.

Uudelleenjärjestelyjen toimenpiteet voivat toteutuessaan johtaa 245 henkilön työsuhteen olennaisiin muutoksiin, osa-aikaistamisiin, lomautuksiin tai irtisanomisiin.

Muutosneuvottelujen arvioidaan kestävän kuusi viikkoa.

Näin paljon työhön käytetään aikaa, eniten ansiotöitä tekevät pienten lasten isät

Kaisa Paastela 02.05.2024 | 15:39

Ansiotyöhön käytettävä aika on Suomessa selvästi vähentynyt 1980-luvun lopulta alkaen.

Yliaktuaari Juha Haaramo ja tutkija Riitta Hanifi kertovat Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkelissaan, että elinvaiheen mukaan tarkasteltuna eniten ansiotyöhön aikaa 2020-luvun alussa käyttivät parisuhteessa olevat alle kouluikäisten lasten isät, keskimäärin vajaat viisi tuntia (4 tuntia 51 minuuttia) päivässä ja noin 34 tuntia viikossa.

Keskimääräiseen ansiotyöaikaan on laskettu mukaan kaikki kalenterivuoden päivät, myös vapaa- ja lomapäivät, ja tarkastelussa ovat mukana muutkin kuin työlliset tai kokopäivätöitä tekevät. Kyseinen työaika ei siten kuvaa kokopäivätyötä tekevien työpäivän tai työviikon pituutta.

Perhevapaiden uudistukset ovat tutkijoiden mukaan voineet vaikuttaa tehtyjen työtuntien määrään, sillä pienten lasten isät tekivät ennen nykyistä pidempiä työpäiviä. 2000-luvun lopussa pienten lasten isät tekivät lähes puoli tuntia ja 1990-lopussa noin 45 minuuttia enemmän töitä päivässä kuin 2020-luvun alussa.

Miesten keskuudessa ansiotöiden tekeminen on kuitenkin kymmenessä vuodessa vähentynyt muissakin elinvaiheryhmissä lukuun ottamatta 45 vuotta täyttäneitä parisuhteessa olevia lapsettomia (lapsettomiksi lasketaan tässä ne, joilla ei ole alaikäisiä lapsia) ja omillaan asuvia alle 45-vuotiaita sinkkumiehiä. Näissä ryhmissä ansiotöihin käytetty aika on lisääntynyt.

Suhteellisesti eniten ansiotöihin käytetty aika on kymmenessä vuodessa vähentynyt vanhempiensa luona asuvilla alle 45-vuotiailla pojilla ja miehillä. Heillä ansiotöihin käytetty aika oli jopa puolittunut vuosien 2009–2010 tilanteesta.

Koronapandemia on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että ansiotöihin käytetty aika oli vähentynyt niinkin paljon aiemmasta. Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukseen, jonka tuoreimmat tiedot kerättiin syyskuun 2020 ja syyskuun 2021 välisenä aikana.

Naisten kohdalla ansiotöiden tekeminen on kymmenessä vuodessa vähentynyt alle 45-vuotiaiden sinkkujen ja 45 vuotta täyttäneiden lapsettomassa parisuhteessa olevien keskuudessa. Muissa elinvaiheissa ansiotöihin käytetty aika on puolestaan lisääntynyt.

Suhteellisesti eniten (17 %) ansiotöihin käytetty aika on kymmenessä vuodessa lisääntynyt 45 vuotta täyttäneillä sinkkunaisilla. Naisista selvästi eniten ansiotöihin aikaa vuosina 2020–2021 käyttivät kuitenkin parisuhteessa olevat 7–17-vuotiaiden lasten äidit. He työskentelivät keskimäärin lähes neljä ja puoli tuntia päivässä eli noin 31 tuntia viikossa.

Siinä missä pienten lasten isät tekevät eniten ansiotöitä, vastaavasti eniten kotitöitä 2020–2021 tekivät pienten lasten äidit. Eniten kotitöihin aikaa käyttivät parisuhteessa olevat alle kouluikäisten lasten äidit, noin 40 tuntia viikossa, kotitöihin lukeutuvat myös ostokset ja asiointi. Seuraavaksi eniten kotitöihin aikaa käyttivät yksinhuoltajaäidit, keskimäärin runsaat 28 tuntia viikossa.

Lähes yhtä paljon aikaa kuin yksihuoltajaäidit kotitöihin käyttivät aikaa parisuhteessa olevat alle kouluikäisten lasten isät. Vähiten, noin kuusi tuntia viikossa, kotitöihin käyttivät aikaa vanhempiensa luona asuvat alle 45-vuotiaat pojat ja miehet.

Kiinnostavaa tutkijoiden mukaan on on, että parisuhteessa elävät naiset, joilla nuorin lapsi on 7–17-vuotias, tekivät 2020–2021 ensimmäistä kertaa enemmän ansiotyötä ja vähemmän kotitöitä kuin samaa elinvaihetta elävät miehet. Muutokset ovat suuria erityisesti tämän elinvaiheen miesten ansio- ja kotitöihin käytetyssä ajassa eli heillä ansiotyön tekeminen on huomattavasti vähentynyt ja kotitöiden tekeminen lisääntynyt aiemmasta. Saman elinvaiheen naisilla nimenomaan kotitöiden tekeminen oli huomattavasti vähentynyt.

– Onko koronapandemialla mahdollisesti ollut vaikutusta? Ovatko erityisesti miesten työt siirtyneet toimistolta kotiin etänä tehtäviksi, jolloin myös kotityöt ovat siirtyneet aiempaa enemmän miesten harteille, tutkijat pohtivat artikkelissaan.

Vapaa-aikaa suomalaisilla oli keskimäärin 6 tuntia 33 minuuttia vuorokaudessa, kun pois lasketaan työ, opiskelu, nukkuminen, ja esimerkiksi ruokailuihin ja peseytymiseen käytetty aika. Eniten vapaa-aikaa käytössään oli 45 vuotta täyttäneillä lapsettomilla sinkuilla – niin naisilla (7 tuntia 43 minuuttia/vrk) kuin miehillä (7 tuntia 41 minuuttia /vrk). Vähiten vapaa-aikaa oli parisuhteessa olevilla alle kouluikäisten lasten äideillä (3 tuntia 44 minuuttia/vrk) ja toiseksi vähiten näiden perheiden isillä (4 tuntia 20 minuuttia/vrk).

Ajankäyttötutkimuksesta kävi ilmi myös ruutuajan määrä koronapandemian aikana. Suomalaiset viettivät erilaisten näyttöruutujen ääressä päivittäin aikaa keskimäärin neljä tuntia 26 minuuttia.

Elinvaiheen mukaan tarkastellen alle 45-vuotiaat yksin asuvat sinkut viettävät eniten aikaa näyttöjen ääressä keskimäärin melkein kuusi tuntia päivässä. Tässä elinvaiheessa miesten ruutuaika oli kuusi tuntia ja kuusi minuuttia päivässä ja naisten ruutuaika viisi tuntia ja 38 minuuttia päivässä.

Lapsiperheistä eniten aikaa ruutujen ääressä viettivät yksinhuoltajaäidit, keskimäärin neljä tuntia ja vartin päivässä. Lyhin ruutuaika puolestaan oli parisuhteessa olevilla alle kouluikäisten lasten äideillä, keskimäärin kolme tuntia ja 17 minuuttia päivässä.

Yli puolet palvelualoilla työskentelevistä nuorista kokenut seksuaalista häirintää

Ilkka Ahtokivi 02.05.2024 | 08:28

Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenkysely kertoo, että 25-vuotiaista ja nuoremmista 80 prosenttia on kohdannut asiakkaiden taholta häirintää viimeisen vuoden aikana. Häirintää koetaan osa-aikaisissa työsuhteissa useammin (86 %) kuin kokoaikatyössä (70 %).

PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä pitää tilannetta huolestuttavana.

– Kaikenlainen häirintä on tuomittava ja kiellettävä. Häirinnän kokeminen on merkittävä terveysriski, joka lisää työstressiä, heikentää työn iloa ja voi johtaa pitkäaikaisiin seurauksiin. Me uskomme, että on kaikkien velvollisuus varmistaa nuorille turvallinen ja terveellinen työympäristö. Tässä tarvitaan sekä työnantajien että asiakkaiden aktiivista osallistumista, hän sanoo.

Kähärä korostaa, että työpaikoilla on välttämätöntä kiinnittää huomiota myös osa-aikatyöntekijöiden perehdytykseen ja koulutukseen. Sillä varmistetaan, että jokainen tunnistaa häirinnän ja tietää, mistä apua on saatavilla, jos joutuu epäasiallisen käytöksen kohteeksi.

Perehdytyksen tärkeys nousee esille nyt, kun moni nuori on aloittamassa kesätyönsä palvelualoilla.

– Osa-aika- ja kausityöntekijät ovat usein työpaikan tulokkaita, joka voi tehdä heistä haavoittuvaisempia häirinnälle. Työpaikan roolit ja vastuut voivat olla epäselviä, tukiverkostot tuntemattomia, eikä tiedetä, mihin epäasiallisesta kohtelusta pitäisi raportoida tai miten siihen voidaan puuttua, Kähärä sanoo.

Kyselyn tulokset kertovat, että nuorella on vaarana joutua häirinnän kohteeksi useimmin kaupan alalla (87 %) sekä turvallisuusalalla (85 %). Matkailu- ravintola-, ja vapaa-ajan palveluissa häirintä on myös yleistä (81 %) ja myös kiinteistöpalvelualalla yli puolet (53 %) on kohdannut häirintää.

Hälyttävät luvut seksuaalisestä häirinnästä

Kysely paljastaa, että seksuaalinen häirintä on erityisen ongelmallista, sillä yli puolet (52 %) nuorista raportoi kyselyssä sen kohtaamisesta. Se ilmenee sanoina, eleinä ja fyysisenä kosketteluna, mikä asettaa uhat nuorten terveydelle ja työhyvinvoinnille.

– Jokainen nuori, joka työskentelee tällä alalla, on jonkun lapsi ja jonkun rakas. Meidän on syytä miettiä, millaiselta tuntuisi, jos joku läheisemme kohtaisi seksuaalista häirintää ja koskettelua työympäristössä, joka pitäisi olla paikka positiivisille kokemuksille ja uuden oppimiselle, Kähärä haastaa pohtimaan.

Hän kehottaa myös vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa häirinnästä ja rohkaisemaan heitä ilmoittamaan epäasiallisesta kohtelusta ja häiritsevästä käytöksestä työpaikoilla. Tämä on erityisen tärkeää, sillä monet nuoret aloittavat kesätyönsä ja työuransa palvelualoilla.

– Nuoret jättävät valitettavan usein kertomatta kielteiset kokemuksensa, mikä estää niihin puuttumisen työpaikoilla. Työpaikoilla taas kannattaa näin kausi- ja sesonkityöaikana huolehtia, että perehdytysmateriaalit ovat kunnossa ja työpaikan yleiset yhteiset ohjeet häirintään puuttumiseen kaikkien saatavilla, Kähärä toteaa.

Lääkäreiltä kovaa arvostelua työn käytännöistä ja työkuormasta

Ilkka Ahtokivi 02.05.2024 | 07:33

Lääkärit toivovat merkittäviä muutoksia työelämään. Asia selviää Duunitorin ja Lääkäriportaalin tuoreesta lääkärikyselystä.

Kyselyssä selvitettiin lääkärien työnhakutottumuksia. Lisäksi kysyttiin, mitä he haluaisivat muuttaa työelämässä. Moni vastaaja toivoi muun muassa parempaa johtajuutta, työtehtävien rajaamista, kevyempää työkuormaa ja joustavampaa työarkea.

– Väestö ikääntyy, ja on selvää, että tulemme tarvitsemaan lisää hyviä lääkäreitä. Lääkäripulaan on ehdotettu ratkaisuksi koulutuspaikkojen lisäämistä, mutta se ei yksin riitä. Myös työnantajien on ryhdistäydyttävä ja otettava vastuuta tilanteesta, sanoo Duunitorin viestintäpäällikkö Maiju Karhunen tiedotteessa.

”Lääkäreille lääkärien työt”

Eniten lääkärien työnhakuun vaikuttaa työtehtävän kiinnostavuus. Kyselyyn vastanneista 94 prosenttia on sitä mieltä, että tehtävän houkuttelevuus vaikuttaa paljon tai erittäin paljon siihen, millaisesta työpaikasta he innostuvat.

Monet kuitenkin toivovat työtehtävien rajaamista, jotta he voisivat keskittyä potilastyöhön.

”Harkitsen osa-aikatyöhön siirtymistä juuri siksi, että lääkäreiden oletetaan venyvän ja vanuvan joka suuntaan, työmäärä on ajoin kohtuuton ja vapaa-aika menee paljolti palautumiseen.”

”Lääkäreille lääkärien työt. Tarvitsemme avustavaa henkilökuntaa siivoojista sihteereihin. Potilaille pitää aidosti olla aikaa. Lääkärin pitäisi voida keskittyä potilaaseen eikä tietokoneeseen. Potilastietojärjestelmät joustaviksi, nopeiksi ja yhteensopiviksi”, kommentoi eräs vastaaja.

Samoilla linjoilla on myös moni muu vastaaja.

”Yhdelle ihmiselle vain yhden ihmisen työt. Fokus potilaisiin, ei tietojärjestelmiin.”

”Tietojärjestelmän pitää olla aikaa säästävä eikä aikaa vievä. Kiirettä pitää saada vähemmäksi eli työtahtia pitää rauhoittaa. Lääkärien pitää saada tehdä lääkärien töitä, ja tietokoneen osuus pitää saada pienemmäksi.”

”Vähennetään tietotekniikan ottamaa valta-asemaa työnkuvassa. Nyt häntä heiluttaa koiraa.”

”Sairasta henkilöstöjohtamista”

Myös työnantajan maine vaikuttaa siihen, herääkö työnhaussa olevan lääkärin kiinnostus. Kyselyyn vastanneista 81 prosenttia kertoo maineen vaikuttavan paljon tai erittäin paljon.

Maineen suhteen riittää avointen kommenttien perusteella tehtävää. Moni nostaa esille esimerkiksi huonon johtamisen, joka näkyy erityisesti julkisella puolella.

”Sairaaloissa on aika sairasta henkilöstöjohtamista, voi kunpa siihenkin tulisi jotain korjausta. ’Sen kun lähdette, kyllä tulijoita on jonossa’ ei oikein toimi nykyaikana.”

”Kunnallisen organisaation ongelma ei ole huono palkka, vaan mahdottoman huono johtaminen. Lääkärit kyllä jäävät julkiselle, jos heidän annetaan tehdä eettisesti kestävästi lääkärin työtä.”

Vastausten joukossa on tarjolla myös ratkaisuehdotuksia tilanteeseen.

”Lähiesihenkilöille vähemmän alaisia, jotta esihenkilö ehtii oikeasti tutustua alaisiinsa ja kuunnella heitä. Esihenkilön pitäisi olla tavoitettavissa ja kiinnostunut alaisistaan sekä heidän jaksamisestaan. Jos johtaminen on kunnossa, niin lääkärit viihtyvät ja pysyvät.”

Työaikoihin halutaan joustoa

Myös joustot vaikuttavat siihen, millaisesta työpaikasta lääkärit kiinnostuvat. Kyselyyn vastanneista 74 prosenttia sanoo työaikojen joustavuuden vaikuttavan paljon tai erittäin paljon kiinnostuksen heräämiseen.

Avoimet vastaukset tosin kielivät siitä, että joustoa ei ole tällä hetkellä riittävästi.

”Joustavuutta työaikoihin. Omalla alalla etätyö ei ole mahdollista, enkä välttämättä sitä niin kaipaakaan. Mutta olisi mukava, jos työelämä olisi muuta kuin säntillisesti 8–16 joka päivä.”

”Nykyajan työntekijät kaipaavat joustoa työaikoihin ja mahdollisuutta tehdä osa-aikaista työtä sekä etätöitä siltä osin, kun työtehtävät sallivat. Nämä pitäisi mahdollistaa myös lääkäreille kunnallisella puolella.”

Osa-aikatyö nousee esille muissakin vastauksissa.

”Osa-aikaiset työsuhteet tulisi sallia. Osa-aikainen työntekijä on työnantajalle aina parempi kuin pois lähtenyt työntekijä.”

Erään vastaajan mukaan lääkäreille pitäisi ainoastaan antaa raamit, joissa työt on tehtävä.

”Luottakaa työntekijöihin. He osaavat ihan itse parhaiten sen, mitä ovat tekemässä ja osaavat suunnitella työn sisällön.”

Duunitorin ja Lääkäriportaalin lääkärikyselyssä selvitettiin, miten lääkärit hakevat töitä ja millaisilla asioilla on vaikutusta lääkärien työnhakuun. Lääkärikysely toteutettiin maaliskuussa 2024, ja siihen vastasi yhteensä 224 henkilöä Lääkäriportaalin ja Duunitorin kanavissa.

Tarvittavat työtunnit syytä kerätä pian – ansiopäivärahan työssäoloehto muuttuu

Ilkka Ahtokivi 30.04.2024 | 08:01

Työssäoloehdon pituus kaksinkertaistuu ja se muuttuu europerustaiseksi. Vaikka lakimuutoksen soveltaminen alkaa vasta syksyllä, voi se vaikuttaa jo nyt.

– Jos nykyistä työssäoloehtoa ei ehdi kerryttää kokonaisuudessaan ennen lakimuutosta, ei voi suunnitella sen varaan, että saa ansiopäivärahaa syksyllä, jos jää työttömäksi tai lomautetuksi, sanoo YTK Työttömyyskassan erityisasiantuntija Petja Eklund tiedotteessa.

Työssäoloehdon täyttyminen on edellytys sille, että on oikeutettu etuuksiin työttömyyden tai lomautuksen aikana. Syyskuun lakimuutos näkyy ensisijaisesti siinä, että on tehtävä kauemmin töitä, jotta olisi oikeutettu ansiopäivärahaan.

– Tällä hetkellä ansiopäivärahaoikeuteen on riittänyt 26 viikon, eli noin puolen vuoden työskentely. Lakimuutoksen jälkeen töitä on tehtävä vähintään 12 kuukautta. Pidempää 12 kuukauden työssäoloehtoa sovelletaan, jos 2. syyskuuta jälkeen saa palkkatuloa sen verran, että täyttää puolikkaan tai kokonaisen työssäoloehtokuukauden, kertoo Eklund.

Syyskuusta lähtien työssäoloehtoa kerryttäviä kuukausia tarkastellaan palkan perusteella. Ehtoa kerryttävät kalenterikuukaudet, joiden aikana on saanut palkkaa vähintään 930 euroa. Työssäoloehtoa voi tulevaisuudessa kerryttää myös puolikkaina kuukausina, jos palkkaa maksetaan 465–929 euroa.

– Työssäoloehdon muutoksilla on vaikutuksia myös työttömyyskassan jäsenyysehtoon. Syyskuusta lähtien ansiopäivärahaa voi saada aikaisintaan, kun on ollut jäsenemme 12 kuukautta. Siksi työttömyyskassaan liittymistä ei kannata viivytellä, vaan hoitaa asia heti.

Tarkkana työssäoloehdon kerryttämisessä

Siirtymävaiheessa on mahdollista, että työssäoloehtoa kertyy vanhan ja uuden mallin yhdistelmänä. Jos työssäoloehtoa ei ole ehtinyt kerryttämään kokonaisuudessaan uuden lain astuessa voimaan, kerätyt kalenteriviikot muunnetaan uuden lain mukaisiksi kuukausiksi ja vastaamaan uutta työssäoloehtoa.

– Tähän on hyvä nyt kiinnittää huomiota. Jos nykyistä työssäoloehtoa ei ole ehtinyt kerätä täyteen syyskuun alkuun mennessä, ei saa samaa oikeutta ansiopäivärahaan kuin vanhassa mallissa, sanoo Eklund.

Hän kannustaa jokaista hiljattain työttömyyskassan jäseneksi liittynyttä arvioimaan omaa tilannettaan.

– On hyvä ymmärtää, että vaikka lakimuutosta sovelletaan vasta ensi syksystä, se käytännössä vaikuttaa jo niihin, jotka aloittavat vasta nyt keräämään työssäoloehtoa nollasta. Jos työssäoloehto alkaa kertyä vasta nyt, ei enää ehdi kerätä nykyisen lain mukaista työssäoloehtoa ennen uuden lain soveltamista. Käytännössä työssäoloehto näissä tilanteissa jo siis on nykyistä pidempi, Eklund huomauttaa.

Kassan jäsenen kannalta Eklund näkee lakimuutoksessa sekä myönteisiä että kielteisiä puolia.

– Hyvin pienillä tuloilla ei välttämättä saa syyskuun jälkeen kerättyä työssäoloehtoa, vaikka aiemmin työtunnit olisivat siihen riittäneet. Toisaalta jatkossa voi hyvinkin epätasaisesti jakautuneilla pätkätöillä kerätä työssäoloehtoa tilanteissa, joissa se nykyisin ei onnistu. Lisäksi jos tulot ovat suuret, pystyy keräämään työssäoloehtoa aiempaa vähäisemmillä työtunneilla.

Ansiopäivärahan määrään tai sen hakemiseen muutos ei pääsääntöisesti juurikaan vaikuta. Muutos ei koske jo maksussa olevia ansiopäivärahoja, vaan koskee vaiheittain 1.9.2024 jälkeen maksettavia etuuksia.

Muista nämä

• 2.9.2024 lähtien ansioturvaan oikeuttava työssäoloehto pitenee 26 kalenteriviikosta 12 kuukauteen. Lisäksi työssäoloehto muuttuu tuntiperusteisesta palkkaperusteiseen.

• Jos mahdollista, huolehdi siitä, että keräät työssäoloehtosi kasaan 1.9.2024 mennessä. Nykyisellään työssäoloehto täyttyy, kun teet töitä vähintään 18 tuntia viikossa 26 kalenteriviikon ajan. Riippuen työttömyyden alkamisen ajankohdasta, sinuun voidaan kuitenkin soveltaa 2.9. lähtien pidempää työssäoloehtoa.

• Huolehdi aina, että palkkasi on vähintään työehtosopimuksen tai työsopimuslain mukainen.

• Syyskuun lakimuutoksella on vaikutusta myös työttömyyskassan jäsenyysehtoon. Syyskuusta lähtien sinun on oltava työttömyyskassan jäsen vähintään 12 kuukautta ennen kuin olet oikeutettu ansiopäivärahaan. Siksi kassan jäseneksi kannattaa liittyä heti.

• Työttömyyskassan jäsenyydestä on sinulle merkittävää hyötyä. Kassajäsenenä saat keskimäärin noin tuhat euroa enemmän rahaa joka kuukausi Kelan peruspäivärahaan verrattuna.

Yrittäjiltä vahva tuki hallituksen työmarkkinalinjalle

Ilkka Ahtokivi 30.04.2024 | 07:00

Pk-yrittäjistä 65 prosenttia kannattaa hallituksen työmarkkinauudistuksia, kertoo tuore Yrittäjägallup. Uudistuksia vastustaa 19 prosenttia vastaajista.

Työmarkkinauudistusten kannatus on sitä suurempaa, mitä enemmän yrittäjä työllistää. Yli kymmenen henkeä työllistävistä 87 prosenttia kertoo kannattavansa uudistuksia. Yksinyrittäjistä kannattajia on 53 prosenttia ja vastustajia 28 prosenttia.

– Työmarkkinauudistuksilla on laaja tuki yrittäjien parissa, mutta joukossa on myös uudistusten vastustajia, joita on lähes viidennes yrittäjistä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Vastaajista 44 prosenttia oli yksinyrittäjiä.

Kannatus vahvinta teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupan alalla

Työmarkkinauudistusten kannatus on vahvinta teollisuudessa (80 %), rakentamisessa (75 %) ja kaupan alalla (72 %). Vastustajia on eniten asiantuntijapalveluissa (28 %) sekä naisyrittäjissä (29 %).

– Tuloksissa näkyy vahvasti henkilöstömäärä ja toimialat. Uudistukset miellyttävät erityisen paljon työnantajia, joita on paljon teollisuudessa, kaupan alalla ja rakentamisessa, Pentikäinen sanoo.

– Erot sukupuolten välillä ovat hyvin merkittäviä. Miesyrittäjistä uudistuksia tukee 77 prosenttia, mutta naisista vain 48 prosenttia. Naistenkin parissa on tosin selkeästi enemmän tukijoita kuin vastustajia, joita on 29 prosenttia.

Ammattiyhdistysliikkeen poliittisia lakkoja yrittäjät vastustavat laajalti. Vastaajista 79 prosenttia kertoo vastustavansa niitä ja 12 prosenttia kannattavansa. Poliittisten lakkojen kannatus on laajinta yksinyrittäjien (18 %), alle 39-vuotiaiden yrittäjien (22 %) ja naisyrittäjien (18 %) keskuudessa.

Yrittäjien Verianilla teettämään tutkimukseen vastasi 1 076 pk-yritysten edustajaa 3.−15.4.2024. Tutkimustulosten luottamusväli on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Verkkouutiset

Työelämä