Työelämä arkistot

Spotify irtisanoo 200 työntekijää

05.06.2023 | 17:24

Ruotsalainen suoratoistopalvelu Spotify kertoo irtisanovansa 200 työntekijää. Asiasta kertoo ruotsalainen Breakit.

Yritys perustelee henkilöstön vähentämistä sopeutumistarpeilla ja podcast-toimintojensa vähentämisellä.

– Tiedämme, että tällaiset uutiset eivät ole helppoja etenkään niille, joita asia koskee. Emme tee päätöksiä kevyin perustein, yhtiö pahoittelee päätöstään julkaisemassaan lehdistötiedotteessa.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Spotify vähentää henkilöstöään tänä vuonna. Tammikuussa yritys irtisanoi 600 työntekijää, joista 100 oli Ruotsissa. Yhtiön kerrotaan tehneen tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana peräti 156 miljoonan euron tappiot.

HS: Tästä työpaikan huono ilmapiiri yleensä johtuu

05.06.2023 | 16:30

Yleisin syy työpaikan huonolle ilmapiirille on heikko johtaminen, asiantuntijat arvioivat Helsingin Sanomille.

Esimerkiksi Lähtijät-podcastin teettämän kyselytutkimuksen mukaan yleisin syy irtisanoutumiseen olivat puutteet esihenkilöiden johtamistaidoissa. Kyselyyn vastasi kevään aikana lähes kolme tuhatta suomalaista työntekijää.

Lähtijät-podcastin juontajan ja kehitysjohtaja Ulla Jonesin mukaan puutteet johtamisessa häiritsivät etenkin naispuolisia vastaajia. Heistä moni kertoi vaihtaneensa työpaikkaa liiallisen asiakeskeisen johtamisen takia.

– Naisten mielestä hyvä johtajuus on ennen kaikkea reilua, välittävää ja ihmislähtöistä. Sellaisen perässä he vaihtavat työpaikkaa tai lähtevät yksipuolisen asiakeskeistä johtajuutta pakoon, Jones sanoo HS:lle.

Asiakeskeinen johtaminen korostuu isoissa muutoksissa, kuten esimerkiksi organisaatiouudistuksissa. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan, valmentaja Peter Peitsalon mukaan moni esihenkilö tekee näissä tilanteissa yleisen virheen sanelemalla, että tilanteessa ”asiat on käsitelty loppuun ja on syytä jättää pulinat pois”.

– Ihmiset eivät kuitenkaan välttämättä ole vielä hyväksyneet muutosta tai käyneet sitä henkisesti läpi. Kieltäminen saattaa aiheuttaa kyräilyä ja selän takana puhumista, Peitsalo sanoo HS:lle.

Ensimmäiset merkit työpaikan heikentyneestä ilmapiiristä liittyvät lähes poikkeuksetta kommunikaatioon. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että työntekijän esihenkilölle esittämät kysymykset jäävät vaille vastausta tai hän ei saa palautetta työstään. Myös työntekijän antama palaute voi jäädä vaille vastausta tai sen merkitystä vähätellään.

Ulla Jonesin mukaan heikentynyt ilmapiiri voi johtaa siihen, että työntekijät eivät avoimesti ole eri mieltä mistään eivätkä kommentoi työpaikan asioita.

– Kukaan ei lähde mihinkään mukaan tai ilmoittaudu vapaaehtoiseksi. Tarjottuja ehdotuksia vastaan saatetaan kyllä purnata, Jones kuvailee tulehtunutta tilannetta.

Samoilla linjoilla on Great place to work -organisaation Suomen toimitusjohtaja Katriina Grönqvist. Hänen mukaansa monesti ensimmäisenä oireilevat työntekijät, joiden kunnianhimoisuus työtään kohtaan laskee.

– Ihminen saattaa ajatella, että teen vain sen mistä minulle maksetaan ja mitä minulta odotetaan. Nämä ihmiset ovat ennen olleet juuri niitä yrityksen vahvoja hartioita.

Grönqvistin mukaan yrityksissä tulisi suhtautua ilmapiiriongelmiin vakavasti, sillä pitkittyessään yritys alkaa menettää itselleen kannattelevia työntekijöitä. Työntekijöiden alentunut kunnianhimoisuus johtaa myös yrityksen tekemän tuloksen heikkenemiseen.

Joka kolmas työntekijä ei pysy digitalisaation perässä

05.06.2023 | 08:10

Kaikkiaan 39,2 prosenttia kaikista työikäisistä suomalaisista kertoo tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa, että heillä on vaikeuksia pysyä mukana digitalisaatiossa. Eurooppalaisista työntekijöistä haasteita on hieman harvemmalla eli noin 37 prosentilla.

Ongelmat eivät johdu puuttuvasta ajasta, laitteista tai ohjelmistoista. Tutkimuksen mukaan useampi kuin kuusi kymmenestä eurooppalaisesta työntekijästä (64 %) ja vielä useampi suomalainen (67,4 %) kokee, että heillä on käytettävissään riittävästi resursseja tehokkaaseen työskentelyyn.

Tiedot selviävät laajasta kyselytutkimuksesta, jonka palkka- ja HR-palvelujen tarjoaja SD Worx teetti talvella 16 Euroopan maassa.

Yritykset yrittävät korjata tilannetta koulutuksen avulla

Työntekijöiden puutteellisista digitaidoista huolimatta kaksi kolmasosaa eurooppalaisyrityksistä on asettanut kuluvan vuoden tavoitteekseen digitalisaation lisäämisen.

Useampi kuin joka kolmas eurooppalaisyritys kouluttaa henkilöstöään parantaakseen heidän digitaitojaan. Erityisen ahkeria kouluttamisessa ovat sveitsiläiset (68 %), brittiläiset (68 %) ja espanjalaiset (66 %) yritykset.

Suomessakin koulutusta tarjotaan useammin kuin muualla Euroopassa. Suomalaisyrityksistä yli puolet (57,1 %) tarjoaa aiheesta koulutusta.

Koulutusta tarjotaan sekä kasvokkain että verkon välityksellä. Lisäksi yritykset pyrkivät integroimaan järjestelmiään niin, että ne toimivat mahdollisimman saumattomasti yhdessä.

– Yhä useammassa yrityksessä ymmärretään, että teknologia ei pelkästään auta lisäämään organisaation tehokkuutta. Se voi myös tukea työntekijöitä heidän työnsä arjessa ja henkilökohtaisessa kehityksessä. Tästä on hyötyä sekä työntekijöille että koko yritykselle pitkällä aikavälillä, Suomen SD Worxin maajohtaja Hanna Mattinen toteaa.

Sovelluksia ja järjestelmiä sovitetaan kiivaasti yhteen

Sovellusten ja järjestelmien yhteensovittamiselle on tarve, ja useampi kuin joka toinen eurooppalainen yritys (54 %) pitääkin sitä erittäin tärkeänä kuluvan vuoden painopisteenä.

Suomessa integraatiohalut ovat yhtä korkealla kuin muualla Euroopassa. Suomalaisyrityksistä 54,6 prosenttia pitää integraatiota erittäin tärkeänä prioriteettina. Suomessa integraatioasiat ovat hyvällä tolalla hieman useammassa kuin joka kolmannessa yrityksessä (34,8 %).

– Käyttäjäystävällisyys on yksi tärkeimmistä syistä järjestelmäintegraatiolle. Muita hyviä syitä ovat tehokkuuden lisääminen tietojenkäsittelyn nopeutuessa sekä tarve yhdistää tiedot helposti analyysien ja raporttien tueksi, Mattinen sanoo.

Yritysten henkilöstöhallinnossa sovellusviidakko

Erityisesti yritysten henkilöstöhallinnossa on valtava tarve sovittaa sovelluksia yhteen. Tutkimus paljastaa, että eurooppalaisyrityksellä on käytössä keskimäärin 17 erilaista HR-sovellusta.

Henkilöstöasioissa teknologian käyttäminen onkin suhteellisen yleistä. Tutkimuksen mukaan kolme neljästä työntekijästä käyttää jo digitaalisia HR-sovelluksia aktiivisesti. Neljä kymmenestä yrityksestä (41 %) tarjoaa työntekijöille jo mobiilisovelluksen, josta he pääsevät keskitetysti eri HR-järjestelmiin.

Suomessa HR-asioiden hoitaminen älylaitteella on vielä yleisempää kuin muualla Euroopassa. Maassamme 44 prosenttia työntekijöistä käyttää jo digitaalisia HR-sovelluksia usein.

– Henkilöstöhallinnossa käytettävä teknologia on muuttunut vuosien saatossa. Nykyään painopiste on siirtynyt esimerkiksi koulutukseen ja kehittämiseen, tiimityöhön sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyviin sovelluksiin, Mattinen kertoo.

SD Worxin kyselytutkimukseen osallistui kuluvan vuoden helmikuussa kaikkiaan 16 011 työntekijää ja 4 833 työnantajaa 16 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Irlannissa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä ja Tanskassa. Otos edustaa kunkin maan aikuisväestöä.

Yrittäjät muistuttaa: Lakkoon ei ole pakko osallistua

02.06.2023 | 07:01

– Lakko on kohtuuton ja vastuuton. Se vaarantaa ennen muuta hauraiden ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin, mutta uhkaa myös yrityksiä ja työpaikkoja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjät muistuttaa, että jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien sosiaali- ja terveysalan yritysten jatkuvuus on uhattuna. Suomen Yrittäjissä on jäsenenä 3 600 terveys- ja sosiaalialan yritystä. Neljä viidestä sote-alan yrityksestä on enintään neljän hengen yrityksiä.

– Lakko pitää saada loppumaan nopeasti ja ehdoilla, jotka eivät ole kohtuuttomia yritysten tulevaisuuden ja työpaikkojen säilyvyyden kannalta, Pentikäinen sanoo.

– Nyt vaaditaan palkankorotuksia, joita hyvin monen yrityksen maksukyky ei kestä. Tämä voi johtaa toimipaikkojen sulkemisiin, minkä seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmat syvenevät, kun hoitopaikat vähenevät.

Yrittäjät huomauttaa, että mahdollisten palkankorotusten tulisi myös näkyä julkisen sektorin yksityiseltä ostamien palveluiden hinnoissa.

Jo nyt monen yrittäjän on lähes mahdotonta tarjota palveluitaan esimerkiksi palvelusetelillä, koska moni alue on määritellyt hinnan pienemmäksi kuin mitkä ovat palveluiden todelliset kustannukset.

– Julkisen sektorin on avattava pikaisesti sote-tuotantonsa kustannukset. Odotamme hallitusohjelmakirjausta kustannusten laskemisesta ja avaamisesta. Sen jälkeen korvaukset yksityiselle sektorille on asetettava samalla tasolle julkisen sektorin kustannusten kanssa, reilun kilpailun periaatteen mukaan, sanoo elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari.

Sote-alan yrityksiä on noin 18 200. Yksityisen sektorin sote-yrityksissä työskentelee noin 88 000 henkeä.

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattijärjestöt Sote (Tehy, SuPer, Erto), JHL, Talentia ja Salli (Jyty, PRO) antoivat keskiviikkona useita lakkovaroituksia. Lakot kohdistuisivat esimerkiksi hoiva-alalle, lastensuojeluun ja palveluasumiseen.

Lakkoon ei pakko osallistua

Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula korostaa, ettei kenenkään ole pakko osallistua työtaisteluun.

- On syytä muistaa, että järjestäytymätöntä työntekijää lakko ei sido mitenkään. Työt eivät ole lakossa, vaan yrityksellä on oikeus pyrkiä pitämään liiketoiminta käynnissä, Makkula sanoo.

Työntekijällä on oikeus tehdä työtä, vaikka lakko on julistettu.

– Ammattiliitto ei voi estää työntekijää menemästä töihin. Tästä voi toki seurata se, että työntekijä erotetaan liitosta, mutta muita seurauksia siitä ei tule myöskään järjestäytyneelle työntekijälle, Makkula jatkaa.

Riskit kasautuvat ruokalähettien työssä, matalaa palkkiota voidaan jakaa vielä osiin

01.06.2023 | 16:20

Ruokalähetit, jotka toimivat digitaalisten alustojen kuten esimerkiksi Foodoran ja Woltin kautta, kokevat liikenneonnettomuuksien vaaran suurimmaksi riskiksi työssään. Tutkimuksen mukaan alustoiden kautta tehdyssä ruokalähettityössä on enemmän turvattomuutta kuin perinteisen kuljetusalan ja kaupan ruokajakelutyössä.

Alustatyöntekijöille riskejä tuottavat urakkaluontoinen keikkatyö, aikapaine ja yksin työskentely. Digitaalinen hallinta, jolla työtä ohjataan, ei ole kaikilta osin läpinäkyvää.

Tampereen yliopiston tutkimushanke selvitti ruokajakelutyön koettuja riskejä erilaisissa toimintaympäristöissä.

Hankkeen johtaja Mikko Perkiö on huolissaan siitä, että työmarkkinoiden syrjäyttävät käytännöt kasaantuvat maahanmuuttajille. Määräaikaisella oleskeluluvalla toimiva maahanmuuttaja on pääosin suomalaisen sosiaaliturvan ulkopuolella.

Moni alustatyöläinen on lisäksi itsensä työllistäjä, jolla on heikko asema suhteessa sosiaaliturvaan. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne ruokalähetit, joilla ei ole omaa tiliä alustalla. He tekevät työtä jollekin alustalle rekisteröityneelle henkilölle. Tällöin jaetaan osiin jo muutoin matalaa palkkiota.

– Näin ’itsensä työllistävän yrittäjän vapauden’ varjolla syntyy toiset työmarkkinat, joiden taso kulujen vähentämisen jälkeen on usein minipalkkojen alapuolella, Perkiö sanoo tiedotteessa.

– Kuitenkaan määräaikaisella oleskeluluvalla olevalla ei ole edes mahdollista ryhtyä yrittäjäksi ja vakuuttaa itseään yrittäjän sosiaaliturvan kautta. Pohjimmaisena ruokalähettityössä ovat vailla oleskelulupaa olevat.

Hankkeen tutkija Benta Mbare sanoo alustojen ruokalähettien työhön liittyvän kaltoinkohtelua ja jopa rasismia. Lisäksi yksinkertainen alustatyö voi olla turhauttavaa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille.

Työsuojelurahaston ja Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa haastateltiin 10 ruokalähettiä, 10 tuotekeräilijää tai kuljetustyöntekijää sekä 11 esimiestä tai yrittäjää vähittäiskaupassa, kuljetuksessa, henkilöstövuokrauksessa.

Maahanmuuttajataustaisilta itsensä työllistäjiltä puuttuu usein sellainen työoikeudellinen asema, joka turvaisi pääsyn sosiaaliturvaan. Ruokajakelun toimijoille tehtyjen haastattelujen laadullinen analyysi osoittaa, että työsuojelulla, lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella, sairauslomaoikeudella ja työeläkkeellä on merkitystä.

Ruokaläheteillä fyysiset ja psyko-sosiaaliset riskit nakertavat työhyvinvointia, mutta eniten turvattomuutta aiheuttaa Suomessa työn tekemiseen liitettyjen turvamekanismien ulkopuolelle joutuminen.

Yhdenvertaisuuden varmistaminen työmarkkinoilla edellyttää tutkimuksen mukaan toimia lainsäätäjältä ja säädösten toimeenpanijoilta.

Juttua muokattu 2.6. klo 10.48: Korjattu Benta Mbaren sukunimen kirjoitusasu.

SAK:n puheenjohtaja arvostelee lakko-oikeuteen kajoamista

01.06.2023 | 13:06

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan (sd.) mukaan työntekijät viime kädessä varmistavat huoltovarmuuden ja siksi heidän rooliaan kansallisiin kriiseihin varautumisessa on kasvatettava.

Hän toteaa tiedotteessaan, että huoltovarmuuden merkitys on kasvanut ensin koronan ja nyt Venäjän Ukrainassa käymän laittoman hyökkäyssodan vuoksi. Suomen erityispiirre on elinkeinoelämän suuri rooli kriiseihin varautumisessa. Yritykset ovat poolijärjestelmän kautta mukana oman toimialansa huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Työntekijät ovat edustettuina Huoltovarmuusneuvostossa.

– On syytä pikaisesti selvittää, miten kunkin toimialan palkansaajat voisivat osallistua pooliyhteistyöhön tai vaihtoehtoisesti suunnitella palkansaajille oma rakenteensa huoltovarmuusorganisaatiossa. Työntekijät viime kädessä työllään tekevät ja varmistavat huoltovarmuuden, eikä saa missään olosuhteissa olla niin, että huoltovarmuusargumenttia käytetään työntekijöitä vastaan ja lakko-oikeuden rajoittamiseen, Eloranta sanoo.

Hän pitää outona, että viime kevään työtaisteluissa kaupan lakon siirtämistä perusteltiin nimenomaan huoltovarmuudella. Työ- ja elinkeinoministeriö siirsi valtakunnansovittelijan pyynnöstä helmikuussa kaupan logistiikan lakkoa kahdella viikolla.

– On huolestuttavaa, että kaupan huoltovarmuus on uhattuna muutaman päivän lakon vuoksi, vaikka sen alkamisesta on lain vaatimusten mukaisesti ilmoitettu kahta viikkoa aikaisemmin. Mieleen saattaa myös tulla se, että huoltovarmuutta käytettiin keppihevosena lakko-oikeuden rajoittamiseen, Eloranta toteaa.

Toinen vaihtoehto lakon siirtämiselle huoltovarmuuteen vedoten saattaa Elorannan mukaan olla se, että työnantajapuolella ei ole osaamista neuvotella lakkorajoista ja suojelutyöstä.

– Tämäkin vaihtoehto on huolestuttava eikä missään nimessä hyväksyttävä syy lakko-oikeuden rajoittamiseen.

– SAK:lainen ammattiyhdistysliike on selvästi ja useasti toistanut lakkotilanteissa, että se on valmis neuvottelemaan lakkorajoista ja huolehtimaan, ettei henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistu uhkaa. Erityisen hyvin tämä tuli selväksi muun muassa ahtaajien lakon aikana, jolloin materiaalikuljetukset Ukrainaan turvattiin, Eloranta huomauttaa.

Vuokratyövoiman käyttö lakon murtamisessa kiellettävä

Eloranta toteaa, että kevään työtaisteluissa nähtiin myös huomattavaa vuokratyövoiman rekrytointia lakonalaisiin töihin.

– Usein nämä vuokratyöntekijät ovat ulkomailta tulleita työntekijöitä, joiden osaaminen ja tieto suomalaisten työmarkkinoiden toiminnasta ja pelisäännöistä on rajoitettua. He ovat usein myös vahvasti työnantajansa antaman informaation varassa.

– Jotta vuokratyöllä ei tosiasiallisesti rajoiteta lakko-oikeutta, olisi Suomessa säädettävä usean Euroopan maan tapaan vuokratyövoiman käytön kielto lakon alaisiin töihin. Tämä selventäisi tilannetta ja tekisi selväksi pelisäännöt lakkotilanteessa. Lakko-oikeus on työntekijöiden perusoikeus, ja sitä tulee vahvasti kunnioittaa eikä rapauttaa epämääräisillä ja läpinäkymättömillä perusteilla, Eloranta sanoi SAK:n edustajiston kokouksessa torstaina.

Työttömyys kasvoi toista kuukautta peräkkäin

01.06.2023 | 11:42

Työttömien ja lomautettujen määrät kasvoivat huhtikuussa toista kuukautta peräkkäin. Yli vuoden kestänyt työttömyys on vähentynyt hidastuvalla vauhdilla ja se näyttää pitkästä aikaa jopa kasvaneen edellisestä kuukaudesta, Akava Works kertoo tiedotteessa.

Myös enintään vuoden mittainen työttömyys kasvaa. Alle vuoden työttömänä olleita on jo lähes 15 400 enemmän kuin vuosi sitten. Lomautusten nousu näyttää jääneen lyhytaikaiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Suomessa oli huhtikuun 2023 lopussa hieman runsaat 246 000 työtöntä työnhakijaa. Se on 7 350 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuukautta aiemmin sama 12 kuukauden muutos oli paljon pienempi, noin 3 150, ja vielä helmikuussa työttömien määrä jopa väheni selvästi, runsaan 7 500 henkilön verran.

Lomautettuna oli huhtikuussa noin 2 360 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäys vuoden takaiseen oli nyt suurempi kuin kuukautta aikaisemmin. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella lomautettujen määrä oli matalammillaan syyskuussa ja on kohonnut sen jälkeen. Lomautusten huippu saattoi kuitenkin osua jo maaliskuuhun, sillä ne näyttäisivät jälleen vähentyneen huhtikuussa maaliskuusta.

Työttömyyden kääntyminen nousuun on työttömyyskatsauksen mukaan ilmeinen asia, vaikka käänne ei vielä kovin jyrkkä olekaan.

Jos kokoaikaisesti lomautettuja ei lasketa mukaan huhtikuussa työttömiä oli 227 120, mikä on hieman vajaat 5 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Muutos vuoden takaiseen on suurentunut, maaliskuussa se oli noin 1 160. Lisäys jakautuu nyt lähes tasan korkeakoulutettujen ja muiden kuin korkeakoulutettujen kesken.

Enintään vuoden työttömänä olleita oli huhtikuussa noin 144 300, mikä on lähes 15 400 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin lukemat olivat matalimmillaan vuoden 2006 jälkeen. Määrä näyttää olevan kasvamaan päin.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli huhtikuun lopussa noin 82 800. Määrä on vajaat 10 400 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin huhtikuussa 2022, mutta hieman suurempi kuin kuukautta aiemmin.

Aina viime kuukausiin asti työttömyyden nousua on jarruttanut juuri pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen. Katsaus toteaa, että jos pitkäaikaistyöttömyys nyt kääntyy nousuun, toista samanlaista jarrua ei enää ole.

Yksityisen sosiaalipalvelualan lakot alkoivat

31.05.2023 | 07:15

Tänään keskiviikkona ovat alkaneet lakot yksityisissä päiväkodeissa ja lastensuojelulaitoksissa. Huomenna 1.6. alkaa lakko palveluasumisen kohteissa. Lakot rajautuvat Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueille.

Alalla on myös voimassa ylityö- ja vuoronvaihtokielto 14.6. kello 15 asti.

– On epäoikeudenmukaista, että samasta työstä maksetaan yksityisellä puolella reippaasti huonommin kuin julkisella sektorilla. Esimerkiksi yksityisissä päiväkodeissa varhaiskasvatuksen työntekijöiden kuukausipalkat voivat olla satoja euroja pienemmät kuntiin verrattuna, kertoo Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.

Hänen mukaansa työstä olisi maksettava sen vaativuutta vastaavaa palkkaa. Esimerkiksi lastensuojelulaitosten työntekijöistä 94 prosenttia pitää palkkaansa liian matalana työn vaativuuteen nähden. Heistä peräti 74 prosenttia harkitsee työpaikan vaihtoa, ja tärkeimpänä syynä siihen on palkkaus.

– Lastensuojelulaitosten työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi, mutta heitä kuormittaa heikko palkkaus alan muiden ongelmien lisäksi. Tämä ajaa työntekijöitä vaihtamaan työpaikkaa. Kun työntekijät vaihtuvat usein, ei luottamusta lapsen ja aikuisen välille ehdi syntyä. Tämä vaikuttaa suoraan lasten hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen, Karsio sanoo.

Työntekijöiden vaihtuvuus tulee myös kalliiksi työnantajalle. Palkkakuilun kasvaminen yksityisen ja julkisen sektorin palkkojen välillä syventäisi alan ongelmia ja heikentäisi palvelujen laatua. Työvoimapulasta kärsiville sote-alalle ja varhaiskasvatukseen olisi yhä vaikeampi houkutella työntekijöitä.

Talentia sanoo pyrkivänsä työtaisteluilla saamaan vauhtia yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvotteluihin. Ammattiliiton tavoitteena on korjata sosiaalialan korkeakoulutettujen palkkatasoa useampivuotisella palkkaohjelmalla. Yksityiselle sosiaalipalvelualalle tavoitellaan vähintään samansuuruisia korotuksia kuin hyvinvointialueiden sote-sopimuksessa.

Yrittäjät haluavat laittomat lakot kuriin

30.05.2023 | 12:55

Suomen Yrittäjät esittää kasvuohjelmassaan lukuisia toimia, jotka vapauttaisivat yrityksiä nykyistä enemmän riskinottoon ja kasvuun. Järjestön valtuusto hyväksyi kasvuohjelmaa koskevan kannanoton kokouksessaan tiistaina Helsingissä.

Kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut jo vuosia ja työnantajayrittäjien määrä on viime vuosina jopa romahtanut. Yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet kevään aikana.

– Hallituksen pitää toteuttaa määrätietoisesti toimia, jotka vahvistavat yritysten kasvua sekä yrittäjien ja omistajien halukkuutta kasvattaa yrityksiään sekä investoida ja työllistää. Tähän on keinoja, jos päättäjillä on riittävästi tahtoa ja rohkeutta, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo tiedotteessa.

Suomessa esimerkiksi seuraukset laittomista lakoista ovat huomattavammat kuin Ruotsissa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) julkaisemien tilastojen mukaan vuosina 2000–2015 Suomi on menettänyt laittomissa lakoissa yhteensä yli 560 000 työpäivää, kun Ruotsissa menetykset vastaavana ajanjaksona jäivät 3 700 työpäivään.

Yrittäjät edellyttää, että hallitus vahvistaa työllisyyttä toteuttamalla kautensa alussa työmarkkinauudistuksia, jotka vähentävät julkisia menoja mutta lisäävät tuloja. Näitä ovat muun muassa paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen lainsäädännöstä, työrauhasäätelyn uudistaminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen.

– Luottamus, tiedonkulun avoimuus ja tasapuolinen kohtelu ovat toistuvasti vahvimmillaan pienissä yrityksissä. On ristiriitaista, että lainsäätäjä rajoittaa sopimismahdollisuutta juuri siellä, missä edellytykset sopimiselle ovat otollisimmat. Tämä voidaan nyt Säätytalolla muuttaa, valtuuston puheenjohtaja Mari Laaksonen sanoo.

Yrittäjät odottaa myös nopeampia lupaprosesseja ja lisää kilpailua. Soteen kaivataan korjaussarjaa ja lisää monituottajuutta, jotta ihmiset pääsevät jonoista hoitoon.

– Lupaprosesseihin ja kaavoitukseen on laitettava vauhtia lainsäädännön enimmäismääräajoilla. Hallituksen on myös laitettava kuriin julkiset inhouse-yhtiöt, joita on perustettu eri toimialoille kiertämään kilpailutuksia. Tämä johtaa usein tehottomaan julkisen rahan käyttöön, Salminen sanoo.

VR aloittaa muutosneuvottelut, koskee 1900 työntekijää

24.05.2023 | 19:05

VR käynnistää tavaraliikennettä koskevat muutosneuvottelut. Neuvotteluiden piirissä on logistiikan ja junaliikennöinnin henkilöstö, yhteensä noin 1 900 henkilöä.

Neuvotteluja yhtiö perustelee metsäteollisuuden heikentyneillä näkymillä.

– VR:n tavaraliikenteen tilanne on jo entuudestaan haastava korkean inflaation sekä idänliikenteen päättymisen vuoksi ja viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen tulos tappiollinen. Joudumme harkitsemaan töiden tilapäistä sopeuttamista tavaraliikenteeseen liittyvissä toiminnoissa, koska edellytyksemme tarjota töitä vähenevät tilapäisesti, sanoo VR:n logistiikkajohtaja Eljas Koistinen tiedotteessa.

Sopeuttamistoimia koskevat muutosneuvottelut käynnistyvät 29. toukokuuta. Mahdollisia toimia voisivat olla lomautukset, jotka pyrittäisiin pitämään mahdollisimman lyhytaikaisina, riippuen metsäteollisuuden kuljetusten kysynnän elpymisestä.

Lomautustarvetta vähentäisivät esimerkiksi vapaaehtoiset palkattomat vapaat ja perhevapaat, lomien siirto sekä lomarahojen vaihto vapaiksi.

Yhtiön mukaan mahdolliset sopeutustarpeet tarkentuvat prosessin edetessä ja voivat vaihdella paikkakunnittain, toimipisteittäin ja toiminnoittain. Mahdolliset lomautukset kestäisivät enintään 90 päivää. Lomautukset voitaisiin toteuttaa useissa erissä tämän vuoden loppuun mennessä.

Kunta-alan sairauspoissaolot rajussa kasvussa

22.05.2023 | 08:48

Vuonna 2022 kunta-alan sairauspoissaolot lisääntyivät ammatista, sukupuolesta ja ikäryhmästä riippumatta, kertoo Työterveyslaitos.

Keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä oli 20,7 päivää. Nousua aiempaan vuoteen on neljä päivää eli noin 25 prosenttia.

Poissaolojen piikin arvioidaan Kelan sairauspäivärahatilastoihin viitaten johtuvan koronaviruspandemiasta. Vuosina 2020 ja 2021 pandemia ei heijastunut lisääntyvinä sairauspoissaoloina.

– On todennäköistä, että nyt havaittu kasvu selittyy koronaviruksen aiheuttamilla poissaoloilla, kertoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija Jenni Ervasti.

– Koronaviruksen aiheuttamista sairauksista johtuvat poissaolot kasvoivat Kelan tilastoissa vuonna 2022. Sen sijaan edellisvuoden tasolla pysyivät mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja hengityselinten sairauksien perusteella myönnetyt sairauspäivärahat.

Keskimääräisten sairauspoissaolojen kärjessä ovat edelleen hoitajat. Keskimäärin he olivat viime vuonna poissa töistä oman sairauden vuoksi yli 25 päivää. Vähiten poissa oman sairauden vuoksi olivat johtajat, erityisasiantuntijat, taloussihteerit ja tiedottajat. Ikäryhmistä eniten sairastivat alle 30-vuotiaat.

Nolla päivää sairastaneiden osuus väheni 13 prosenttiyksiköllä 16 prosenttiin kaikissa ammateissa. Aiempina koronavuosina etätyöhön siirtyminen oli kasvattanut heidän osuuttaan.

Suomalaiset ovat innostuneet työmatkapyöräilystä

21.05.2023 | 11:30

Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti kolme vuotta sitten tukea ihmisiä, jotta nämä pystyisivät taittamaan työmatkat enemmän liikkuen. Verovapaa työmatkapyöräetu on ollut käytössä vuoden 2021 alusta lähtien lähtien. Suomalaiset ovat ottaneet edun hyvin käyttöön.

– Verovapaa polkupyöräetu on löydetty tosi hyvin. Vuoden vaihteessa oli vajaa 40 000 palkansaajaa, joilla oli polkupyöräetu. Viime vuonna määrä nousi 27 000 pyörällä ja ei ole mitään syytä olettaa, ettei kasvu jatkuisi tänä vuonna samaan tahtiin, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Työmatkapyöräedun arvoksi suunniteltiin alun perin 75 euroa kuukaudessa. Vuoden 2020 budjettiriihen jälkeen summaksi tuli kuitenkin sata euroa kuukaudessa, joka mahdollistaa vuositasolla 1200 euron arvoisen pyörän hankkimisen. Pyöräliitto ehdottaa kuitenkin, että summa nousisi entisestään sadasta eurosta 150 euroon kuukaudessa.

– Teimme kyselyn ihmisille, jotka saavat polkupyöräetua. Kyselyssä selvitettiin, mikä olisi sopiva polkupyöräedun arvo. Kyselyyn osallistui noin 1 400 henkilöä ja kyselyn perusteella mediaanivastaukseksi tuli 150 euroa. Summa on sama, jota olemme Pyöräliitossa ehdottaneet edun maksimiarvoksi. Ehdotuksemme perustuu siihen, että tällä hetkellä edun ulkopuolelle jäävät perheen ykkös- tai kakkosautoa vahvasti haastavat tavarapyörät, Koistinen sanoo.

Työmatkapyöräedun voi yleensä jakaa kolmen, neljän tai viiden vuoden ajalle, mutta Koistisen mainitsemien pyörien hinnat pyörivät yli viiden tuhannessa, ja nykyinen taso ei riitä kattamaan niiden arvoa.

– Toinen peruste on se, että vastaava etu joukkoliikenteessä on 3 400 euroa vuodessa. Olisi erikoista, että polkupyöräetu jäisi siitä, vaikka pyöräilyllä on olemassa selkeät kansanterveyshyödyt. Pyöräily on tehokas keino työntekijöiden liikuttamiseen.

Polkupyöräetua saavat ovat Pyöräliiton kyselyn mukaan vähentäneet erityisesti autoiluaan. Joukkoliikenteen tai jalankulun määrään uusi pyörä ei ole merkittävästi vaikuttanut.

Paperityötä siirto työmatkapyöräedun käyttäjäksi ei vaadi suuresti. Usein riittää pelkkä ilmoitus palkanlaskentaan ja palkanlaskennasta ilmoitetaan tieto verottajalle.

– Lähinnä kyse on siitä, miten polkupyöräetua tarjoavien pyöräyritysten prosessit toimivat tai ostaako työnantaja itse pyörät ja laittaa pyörät suoraan yrityksen taseeseen, Koistinen sanoo.

Lähtökohtaisesti työmatkapyörän voi hankkia mistä vain. Toimintatapana voi olla, että työnantaja tekee sopimuksen jonkin pyöräyrityksen kanssa tai sitten työntekijä voi hankkia pyörän mistä itse haluaa.

Työmatkapyörää tai pyörää ylipäätään harkitsevalle saattaa tulla kuitenkin harmaita hiuksia pyöräkatalogeja selatessa. Erilaisista pyöristä on paljon valinnanvaraa ja pyöräpäätöstä tekevä voi kokea runsaudenpulaa. Oikean pyörän valintaan Koistisella on selkeät vinkit.

– Pyörän pitää olla lähtökohtaisesti sellainen, jolla ajamisesta itse nauttii. Se voi olla hirveän monenlainen riippuen siitä, millaisissa ympäristöissä ajaa ja minkä tyyppistä reittiä tulee työpaikalle. Sähköavusteisuutta kannattaa miettiä nimenomaan työmatkapyörään, koska sähköavusteisuus on olosuhteista riippumatta aika kiva lisä

Kesätyöt alkavat – nämä tulisi muistaa työsopimuksessa

17.05.2023 | 18:30

Kesä on päivä päivältä lähempänä ja osa ihmisistä suuntaa ajatuksensa alkavaan lomaan. Monelle kesä on kuitenkin se paras aika työnteolle, ja monet opiskelijat haluavat unohtaa opiskeluhuolet ja keskittyä työntekoon. Kesätyöt ovat monelle myös ensimmäinen tapa aloittaa työelämä ja kartuttaa työkokemusta. Työelämää aloittaessa tai kesätyötä tehdessä on hyvä muistaa muutama työsopimukseen liittyvä asia.

Suomi.fi-sivusto on koonnut ohjeita työelämään siirtyville. Työelämän perussopimus on työsopimus. Työsopimuksessa työntekijä ja työnantaja sopii työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. Sopimus velvoittaa sopimuksen kaikkia osapuolia.

Työsopimuksessa sovitaan työtehtävistä, palkasta, työajasta, lomasta sekä työsäännöistä. Lisäksi työsopimuksesta tulisi käydä ilmi työnteon alkamisajankohta, määräaikaisen sopimuksen kesto sekä määräaikaisuuden peruste ja mahdollisen koeajan pituus. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa kuitenkin olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Työnantaja voi pidentää koeaikaa, jos työntekijä on sen aikana ollut vähintään 30 kalenteripäivää työkyvyttömänä tai perhevapaalla.

Työsopimuksessa tulee käydä ilmi myös työntekopaikka ja pääasialliset työtehtävät sekä työhön sovellettava työehtosopimus.

Työehtosopimus eroaa työsopimuksesta sillä, että työehtosopimuksen solmivat alan työnantajaliitto ja työntekijöitä edustava ammattiliitto. Työehtosopimus määrittelee alan vähimmäistyöehdot, kuten palkan ja työajan. Työsopimuksen solmivat työnantaja ja työntekijä ja sillä sovitaan työntekijän työsuhteen palkasta ja muista työehdoista. Työsopimuksella ei saa sopia alan työehtosopimuksen vastaisista työehdoista.

Sopimuksesta on käytävä lisäksi ilmi palkka, sen määräytymisperusteet sekä palkanmaksukausi. Myös vuosiloman määräytyminen sekä irtisanomisaika tulisi sopimuksesta käydä ilmi.

Työsopimus on kuitenkin vapaamuotoinen, eikä sille ole määritelty yhtä oikeaa tekotapaa. Se voi olla kirjallinen, suullinen tai sähköinen. Työnantajan tulee kuitenkin antaa selvitys työsuhteen ehdoista kirjallisesti kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta, mikäli työsopimus on tehty suullisesti. Epäselvyyksien välttämiseksi työsopimus on hyvä kuitenkin tehdä aina kirjallisesti.

Ulkomaalaiset työntekijät kiittelevät suomalaista työelämää

16.05.2023 | 10:30

Taustaltaan ulkomaalaisten työntekijöiden mielestä suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää. Näitä ovat matalat hierarkiat, helposti lähestyttävät esihenkilöt, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä työnantajan ja työntekijän välinen luottamus.

Vaikeuksia tuovat puolestaan oleskelulupamenettelyt, tiedonpuute työelämästä ja kielimuuri.

Vaikka suomalaisessa työelämässä on ongelmia, monen mielestä asiat ovat Suomessa paremmin kuin heidän aiemmissa asuinmaissaan.

– Esimerkiksi tätä työtä en olisi tehnyt missään nimessä (aiemmassa kotimaassani). Siellä siivoojia katsotaan alaspäin, ei millään arvostuksella ja heitä ei luokitella työyhteisöön kuuluvaksi. Täällä Suomessa kuitenkin kunnioitetaan myös siivoajia ja esimerkiksi muut työntekijät tervehtivät ja ovat ystävällisiä heille.

Tiedot selviävät tuoreesta tutkimuksesta, johon haastateltiin työntekijäammateissa työskenteleviä ulkomaalaisia. Haastatellut työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuolto-, palvelu- ja rakennusalalla sekä maataloudessa.

Tutkimusaineisto koostuu 25 laadullisesta haastattelusta, jotka toteutettiin viidellä kielellä joulukuussa 2022–huhtikuussa 2023. Aineisto antaa tietoa ihmisten kokemuksista Suomessa. Tutkimuksen teki E2 Tutkimus osana Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushanketta.

Ulkomaalaiselle työuran alku on vaikea

Haastateltujen ongelmat ajoittuvat tyypillisesti aikaan heti maahantulon jälkeen. Osalle haastatelluista ensimmäisen työpaikan saaminen edellytti niin sanottujen kynnysrahojen maksamista ”välittäjälle”.

Osa haastateltavista kertoo, että heillä oli epäselvyyksiä työehdoissa, ja kielitaidon puute vaikeutti osaamista vastaavan työn löytämistä. Moni joutuu ottamaan vastaan useita töitä yhtä aikaa.

Suurin osa haastatelluista on onnistunut kuitenkin vähitellen parantamaan asemaansa työmarkkinoilla. Moni on ylpeä siitä, että pystyy hankkimaan elannon itselleen ja perheelleen.

Arvioidaanko ulkomaalaisen työntekijän panosta kriittisemmin kuin suomalaisten?

Haastateltujen työntekijöiden mukaan pysyvän oleskeluvan saaminen lisää viihtymistä Suomessa, koska se vähentää tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta ja kannustaa esimerkiksi työuraa edistäviin opintoihin.

Kielteiset kokemukset liittyvät rasismiin ja suomalaisten ennakkoluuloihin maahanmuuttajia kohtaan. Osa kokee, että sekä asiakkaat että esihenkilöt arvioivat ulkomaalaisten työntekijöiden työpanosta kriittisemmin kuin suomalaisten työntekijöiden.

Myös suomen kielen taitoa pidetään tärkeänä. Se auttaa luomaan ystävyyssuhteita ja helpottaa suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämistä. Englannin kielen osaaminen puolestaan tukee yhteyksiä muihin maahanmuuttajataustaisiin.

Kotoutumista auttavat perheen saaminen Suomeen sekä puolison ja lasten viihtyminen. Monet arvostavat myös lapsille tarjolla olevaa korkeatasoista koulutusta.

Ennakkotiedot Suomesta ovat usein hatarat

Haastateltavat kertovat tietonsa Suomesta olleen vähäiset ennen muuttoa. Tietoa oli haettu esimerkiksi internetsivustoilta, sosiaalisesta mediasta ja Suomessa asuvilta tuttavilta. Saatu tieto oli pääosin myönteistä, mikä kannusti muuttoon.

Muuttopäätökseen vaikuttaneita vetovoimatekijöitä ovat haastateltujen mukaan esimerkiksi korkeatasoinen koulutus, puhdas luonto ja demokratia. Perheelliset näkivät Suomen hyvänä maana lastensa tulevaisuuden kannalta.

– Viime aikojen kielteisestä uutisoinnista poiketen maassamme asuu myös työoloihinsa ja elämäänsä tyytyväisiä ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä on paljon vahvuuksia, jotka voivat tuntua syntyperäisistä suomalaisista itsestään selvyyksiltä. Vahvuuksiemme tunnistamisen lisäksi meidän on kuitenkin tärkeää nähdä ongelmat ja puuttua tehokkaasti ulkomaalaisten täällä kohtaamiin vaikeuksiin. Työelämämme ei pysy hyvänä, jos emme tee aktiivisesti töitä sen eteen, toteaa vanhempi tutkija VTT Rolle Alho E2 Tutkimuksesta.

Tutkimus on Tulevaisuuden Suomen tekijät -hankkeen (9/2022–12/2024) ensimmäinen osajulkaisu. Tutkimushanke etsii ratkaisuja työelämän akuutteihin ongelmiin, kuten tekijäpulaan ja polarisaatioon. Tutkimushanketta rahoittavat Ammattiliitto Pro, Hyvinvointiala HALI, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, oikeusministeriö, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Rakennusteollisuus RT, STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Teollisuuden palkansaajat TP ja Työeläkevakuuttajat TELA.

Yhä useampi perustoimeentulotuen saaja on työssäkäyvä

15.05.2023 | 07:10

Perustoimeentulotuen ja ansiotulojen saaminen rinnakkain on yleistynyt, ja nyt lähes joka kymmenes toimeentulotukea saava kotitalous saa ansiotuloja. Erityisen yleistä se on kahden aikuisen lapsiperheissä.

Toimeentulotuen saajamäärä on laskenut hyvän työllisyystilanteen vuoksi. Samalla niiden kotitalouksien määrä on kasvussa, jotka saavat rinnakkain perustoimeentulotukea ja ansiotuloja, osoittaa Kelan tutkijoiden tarkastelu. Ansiotuloilla tarkoitetaan palkkaa tai yritystuloja.

Palkka- tai yritystuloja saavien osuus perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista on kasvanut kuudesta prosentista yhdeksään prosenttiin vuosina 2017–2022. Määrällisesti näitä kotitalouksia oli noin 9 000 vuonna 2017 ja noin 11 000 vuonna 2022.

Yleisimmin perustoimeentulotuen saajat saavat edelleen työttömyysturvaa ja yleistä asumistukea.

Tilastot eivät paljasta syytä kehitykselle

Kelan mukaan voi olla, että jo valmiiksi perustoimeentulotukea saaneet henkilöt ovat työllisyystilanteen parantumisen vuoksi useammin saaneet myös ansiotuloja. Toisaalta taas voi olla, että työllisten tarve perustoimeentulotuelle on lisääntynyt.

– Kasvava joukko perustoimeentulotuen saajista on jollain tavalla kiinni työelämässä. Luultavasti kyse on sekä parantuneesta työllisyystilanteesta että kasvaneista elinkustannuksista, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela tiedotteessa.

Työssäkäyntiä pidetään usein taloudellisesti kannattamattomana, jos henkilö saa perustoimeentulotukea, koska kaikki 150 euron ylittävät tulot vähentävät toimeentulotuen määrää vastaavan määrän.

Erityisesti kahden aikuisen lapsiperheillä ansiotuloja ja toimeentulotukea rinnakkain

Lähes neljännes perustoimeentulotukea saavista kahden aikuisen lapsiperheistä saa myös ansiotuloja. Osuus on suurempi kuin muilla kotitalouksilla, koska kahden aikuisen lapsiperheessä on sekä kaksi mahdollista tienaajaa että lasten tuomat kulut. Osuus kasvoi vuonna 2022.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä kokonaisuutena on laskussa, sanoo Korpela.

Seuraavaksi yleisintä työssäkäynti on kahden aikuisen muodostamissa perustoimeentulotukea saavissa kotitalouksilla, joista 15 prosenttia saa ansiotuloja. Yhden aikuisen lapsiperhekotitalouksilla osuus on kymmenen prosenttia.

Yksin asuvista ja muista yhden hengen perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista 6,5 prosenttia saa myös ansiotuloja. Muut yhden hengen kotitaloudet ovat esimerkiksi kämppisten kanssa asuvia.