Verkkouutiset

Työelämä

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suurimmaksi työllistymisen esteeksi koetaan oma ikä – merkitys kasvaa jo 45-vuotiailla

Iän merkitys työllistymisen esteenä kasvaa yli 45-vuotiailla. Yli 55-vuotiaista ylivoimainen enemmistö nimesi ikänsä työllistymisen esteeksi. Korkeakoulutetut kokevat ikänsä yhtä suureksi esteeksi työllistymiselle kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneet.

Työttömät ja osa-aikatyötä tekevät kokevat oman ikänsä suurimmaksi esteeksi työllistyä. Iän nimesi työllistymisen esteeksi 31 prosenttia työttömistä ja osa-aikatyötä tekevistä vastaajista.

Tulos saatiin YTK Työttömyyskassan Jäsenpulssi-kyselystä, johon vastasi lähes 23 000 YTK:n jäsentä. Vastaajia oli kaikilta toimialoilta ympäri Suomea.

Kokemus iän merkityksestä työllistymisen esteenä kasvaa yli 45-vuotiailla vastaajilla. 55–64-vuotiaista vastaajista jo ylivoimainen enemmistö nimesi ikänsä työllistymisen esteeksi. Toisaalta alle 35-vuotiaat eivät juurikaan koe ikänsä rajoittavan työllistymistään.

Koulutus ei vaikuta asiaan, sillä korkeakoulutetut kokevat ikänsä yhtä suureksi esteeksi työllistymiselle kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneet.

– Kun on 50 mittarissa, ei pääse edes haastatteluun, kertoi eräs kyselyn vastaaja.

– Keskustelu työurien pidentämisestä käy kuumana, ja myös eläkeiän nosto on ollut viime aikoina esillä. Jos 70-vuotiaat pitää saada työelämään, ei 50-vuotias voi mitenkään olla liian vanha töihin. Tässä onkin asenteiden tuuletuksen paikka, sanoo tiedotteessa YTK Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen.

Iän jälkeen yleisin syy oli koulutus. Liki joka neljäs työttömistä ja osa-aikatyötä tekevistä vastaajista koki, ettei heidän koulutuksensa vastaa työnantajien vaatimuksia.

Koulutuksensa kokevat työllistymisen esteeksi etenkin peruskoulun tai toisen asteen tutkinnon suorittaneet työnhakijat. Korkeakoulutetuista harvempi nimesi koulutuksen työllistymisensä esteeksi.

Soveltuvan kokoaikatyön puutteen työllistymisen esteeksi nimesi 23 prosenttia työttömistä ja osa-aikatyötä tekevistä vastaajista, soveltuvien kokoaikatöiden liian pienen palkkatason puolestaan 17 prosenttia samasta joukosta.

Avoimissa vastauksissa moni työtön vastaaja kertoi, että avoimiin paikkoihin on niin runsaasti hakijoita, että edes haastatteluun pääseminen on vaikeaa.

– Alallani on niin paljon hakijoita, että on vaikea päästä edes haastatteluun, kertoi eräs ikäryhmän 35–44 vuotta vastaaja.

Myös työttömyys itsessään koettiin työllistymisen esteeksi.

– Koen olevani eri viivalla verrattuna työssä olevaan, vaikka osaamisessani ei olisi mitään eroa toisiin hakijoihin nähden, eräs työtön vastaaja kertoi.

Kyselytutkimus toteutettiin YTK Työttömyyskassan jäsenille sähköisesti 22.3.2024-28.3.2024.

Tällä alalla on suuri riski työkyvyttömyyteen

Varhaiskasvatuksen henkilöstö on osaavaa ja kokee työnsä merkitykselliseksi, mutta henkilöstöllä on Kevan tilasto- ja tutkimustiedon valossa kohonnut työkyvyttömyysriski muuhun kunta-alaan verrattuna. Riski näkyy niin sairauspoissaoloina kuin pidempiaikaisena työkyvyttömyytenä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyy muuhun kunta-alaan ja hyvinvointialueisiin verrattuna paljon poissaoloja sairauden takia. Lyhyet ja keskipitkät sairauspoissaolot ovat alalla yleisiä ja lisäävät henkilöstön riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle hieman enemmän kuin muilla toimialoilla.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin vaikuttavat tekijät liittyvät henkilöstön ikä- ja ammattirakenteeseen sekä sairauspoissaoloihin. Toimialan sisällä henkilöstön työkyvyttömyysriski vaihtelee ammateittain. Työkyvyttömyysriski korostuu varhaiskasvatuksen ammattialoista lastenhoitajilla ja ikääntyvillä työntekijöillä.

Lastenhoitajien riski siirtyä kolmen vuoden sisällä työkyvyttömyyseläkkeelle on jonkin verran kunta-alan ja hyvinvointialueiden keskimääräistä suurempi (2,0 prosenttia), mikä tarkoittaa lastenhoitajien keskuudessa vuosittain noin 130 henkilöä enemmän kuin muilla aloilla keskimäärin. Lähivuosina tämä merkitsisi jopa noin 660 lastenhoitajan siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Varhaiskasvatuksen opettajien riski on jonkin verran keskimääräistä pienempi (1,4 prosenttia) tarkoittaen noin 300 henkilöä seuraavan kolmen vuoden aikana.

Lastenhoitajilla yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varhaiskasvatuksen opettajilla mielenterveyshäiriöt.

Työkyvyttömyysriski kasvaa erityisesti 50 ikävuoden jälkeen ja on suurin yli 55-vuotiailla. Yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä lastenhoitajien riski on 5,6 prosenttia ja varhaiskasvatuksen opettajien neljä prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Kevan tuoreesta varhaiskasvatuksen toimialakatsauksesta, johon on koottu tutkimus- ja tilastotietoa sekä haastateltu varhaiskasvatuksen toimijoita alan ammattilaisten työkyvyn tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Katsauksessa ehdotetaan myös keinoja työkyvyn tueksi.

– Työ varhaiskasvatuksessa koetaan tärkeänä, mutta se myös kuormittaa henkilöstöä entistä enemmän. Kokemus työkyvystä on vuosi vuodelta heikentynyt ja nyt jo joka viides kokee henkisen tai fyysisen työkykynsä heikoksi. Samanaikaisesti työkuormitus on kasvanut ja mahdollisuudet vaikuttaa työhön vähentyneet. Tästä huolimatta varhaiskasvatuksen toimijat nostavat esiin myös monia voimavaratekijöitä alalta: työtä pidetään vaikuttavana ja yhteiskunnallisesti merkittävänä. Henkilöstön osaaminen on vankkaa, ja työyhteisöt ovat myös selkeä voimavara henkilöstölle, sanoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen tiedotteessa.

Sairauspoissaolot lisääntyneet varhaiskasvatuksessa

Poissaolot sairauden takia ovat varhaiskasvatuksessa viime vuosina lisääntyneet, ja kasvu oli erityisen suurta vuonna 2022. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyi poissaoloja enemmän kuin muilla kunnan ammattialoilla, keskimäärin 21,1 päivää vuonna 2022 ja 18,6 päivää vuonna 2021. Molempina vuosina heille kertyi poissaoloja keskimäärin viisi päivää enemmän kuin kuntatyöntekijöille keskimäärin.

Lyhyitä (1–5 päivän mittaisia) ja keskipitkiä (6–30 päivän mittaisia) poissaolojaksoja oli varhaiskasvatuksen kaikilla ammattiryhmillä enemmän kuin kunta-alalla ja hyvinvointialueilla keskimäärin.

Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti alle 30-vuotiailla.

– Nuorten heikentynyt työhyvinvointi ja sairauspoissaolot ovat huolestuttavia. Tilastot osoittavat, että nuorten aikuisten pidempien poissaolojen taustalla ovat yleensä mielenterveyden häiriöt ja erityisesti ahdistuneisuus. Myös varhaiskasvatuksessa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt. Nuorten perehdyttämiseen, johtamiseen ja tukeen pitää nyt panostaa, Pekkarinen painottaa.

Sairauspoissaolojaksojen vähentäminen pienentää työkyvyttömyysriskiä

Lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien lyhyillä ja keskipitkillä sairauspoissaoloilla on hieman voimakkaampi yhteys työkyvyttömyyseläkeriskiin kuin muilla kunnan ammattialoilla, ja poissaolojaksojen vähentäminen pienentääkin heillä riskiä keskimääräistä enemmän.

Varhaiskasvatuksessa 10 prosentin vähennys sairauspoissaoloissa voisi merkitä vuosittain jopa 40 henkilön jatkamista työelämässä työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Viime vuosina varhaiskasvatuksesta on vuosittain siirtynyt noin 500 vakuutettua työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Kun työkyvyttömyysriskiin liittyvät tekijät tunnistetaan, on tärkeää hyödyntää tunnettuja keinoja riskin pienentämiseksi. Työkykyä on johdettava suunnitelmallisesti, ennakoiden ja tietoon perustuen kaikissa työuran vaiheissa, huomioiden erilaiset elämätilanteet. Työkyvyn johtamiseen tulee sitoutua ylintä johtoa myöten. Työhyvinvoinnin johtaminen ja siihen liittyvien ilmiöiden seuranta on nykyään siirtymässä työntekijäkokemustiedon avulla vuositasolta lähemmäs reaaliaikaa, mikä lisää ennakointi- ja puuttumismahdollisuuksia arjessa, Pekkarinen listaa.

Keva arvioi, että työkyvyttömyyden välittömät kustannukset olivat vuonna 2022 koko julkisella alalla noin 1,7 miljardia euroa. Työkyvyttömyys ja työvoiman ikääntyminen myös lisäävät työvoimapulaa.

Työttömyyden kasvu huolettaa yhä useampaa

Työttömyyden kasvu huolestuttaa viime syksyä enemmän. Maaliskuussa tehdyssä kyselyssä 43 prosenttia vastaajista oli huolissaan työttömyyden kasvusta omalla alallaan kuluvan vuoden aikana. Lokakuussa 2023 vastaava luku oli 36 prosenttia, eli huolestuneiden määrä vastaajista on noussut seitsemän prosenttiyksikköä.

Tulos saatiin YTK työttömyyskassan Jäsenpulssi-kyselyssä, johon vastasi yli 22 000 kassan jäsentä. Vastaajia oli kaikilta toimialoilta ympäri Suomea.

Eniten työttömyyden kasvu huolestuttaa rakennusalalla, jonka vastaajista peräti 75 prosenttia oli huolestuneita työttömyyden kasvusta alallaan.
Seuraavaksi eniten huolestuneita oli mainos-, markkinointi- ja viestintäpalveluissa työskentelevissä (66 %) ja kulttuuri-, taide- ja viihdealan vastaajissa (65 %).

Vähiten työttömyyden kasvusta kannetaan huolta sosiaali- ja terveysalalla. Vain 21 prosenttia yksityisen sosiaali- ja terveysalan ja 22 prosenttia julkisen sosiaali- ja terveysalan vastaajista kertoi olevansa huolissaan työttömyyden kasvusta omalla toimialallaan.

– Huoli työttömyyden kasvusta kasautuu suhdanneherkille aloille, joiden menestys on riippuvainen taloustilanteesta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan vastaajilla samanlaista huolta ei näy. Sotepuolella työvoimapula on vallitseva todellisuus, kertoo tiedotteessa YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen.

Keskimääräistä enemmän huolta työttömyyden kasvusta kannetaan Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.

Keskiarvoa vähemmän työttömyyden kasvu huolestuttaa puolestaan Ahvenanmaalla, Lapissa, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Kainuussa.

– Työttömyyden kasvu huolestutti vastaajia etenkin niissä maakunnissa, joissa työttömyys kasvoi keskimääräistä voimakkaammin viime vuoden lopulla. Viime kuukausien kehitys luultavasti vaikuttaa vastaajien oletukseen siitä, mitä kuluvan vuoden työtilanteesta ajatellaan, Hänninen sanoo.

Enemmistö työnantajista ei ole varautunut palkka-avoimuuteen

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tulee voimaan Suomessa kesään 2026 mennessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan palkka-avoimuuteen valmistautumiseen liittyy suuria haasteita.

Vain 40 prosenttia työnantajista on aloittanut varautumisen palkka-avoimuuteen. Asia selviää tänään julkaistusta Duunitorin ja Taloustutkimuksen Työnantajabrändi ja rekrytointimarkkinointi Suomessa 2024 -tutkimuksesta, joka on osa Kansallista rekrytointitutkimusta.

Tutkimukseen vastanneista 33 prosenttia sanoo, että heidän organisaatiossaan ei ole aloitettu varautumista palkka-avoimuuteen. 28 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa, onko varautuminen aloitettu.

– Työnantajien suhtautuminen palkka-avoimuuteen vaihtelee: toisaalta sen hyödyt ymmärretään, mutta käytännön muutos voi tuntua vaikealta. Palkka-avoimuuden toteuttaminen vaatii organisaatioilta isoja liikkeitä, kuten palkan määräytymisen yhdenmukaistamista, dokumentointia ja sisäistä viestintää, sanoo Duunitorin työnantajakuvakonsultti Vilma Vikman tiedotteessa.

– On mahdollista, että monien organisaatioiden johdossa ei olla vielä täysin ymmärretty EU-direktiivin vaatimuksia ja aikataulua – eikä muutoksen ajaminen ole tästä syystä noussut johdon agendalla vielä kriittiseksi. Totuus kuitenkin on, että kesä 2026 tulee yllättävän nopeasti.

Isoissa organisaatioissa on otettu suurempia askeleita kohti palkka-avoimuutta kuin pienissä. Yrityksistä, joissa työntekijöitä on 500 tai enemmän, 52 prosenttia on varautunut palkka-avoimuuteen. 11–49 työntekijän organisaatioista vain 25 prosenttia on valmistautunut palkka-avoimuuteen ja peräti 48 prosenttia ei ole.

– Tulosta selittää varmasti se, että isoissa yrityksissä on yleensä vakiintuneita rakenteita ja käytäntöjä palkkojen määräytymisen suhteen sekä enemmän resursseja palkka-avoimuusdirektiiviin valmistautumiseen. Direktiivi myös asettaa yli sadan hengen organisaatioille muita tiukempia raportointivelvollisuuksia.

Palkka-avoimuuteen liittyy suuria haasteita

Viimeistään kesällä 2026 voimaan astuvan EU:n palkka-avoimuusdirektiiviin tavoitteena on poistaa sukupuolten välisiä palkkaeroja ja puuttua palkkasyrjintään.

Direktiivin myötä kaikkien työnantajien on esimerkiksi kerrottava avoimen tehtävän palkka tai palkkahaarukka joko työpaikkailmoituksessa tai muulla tavoin ennen työhaastattelua. Kaikkien työnantajien on myös tarvittaessa osoitettava, etteivät he ole rikkoneet samapalkkaisuutta ja palkka-avoimuutta koskevia EU:n sääntöjä. Yli sadan hengen organisaatioiden on lisäksi raportoitava sukupuolten välisistä palkkaeroista.

Vastaajilta kysyttiin, miten suurina haasteina he kokevat tietyt palkka-avoimuuteen liittyvät tekijät.

Kolme suurinta haastetta palkka-avoimuuteen varautumisessa ovat: Ei ymmärretä, mitä palkka-avoimuus tarkoittaa, palkan määräytymistä on vaikea yhdenmukaistaa ja yhdenmukaiset tehtäväkuvaukset puuttuvat.

46 prosenttia vastaajista pitää suurena tai erittäin suurena haasteena sitä, että ymmärrys siitä, mitä palkka-avoimuus tarkoittaa, puuttuu.

45 prosenttia pitää suurena tai erittäin suurena haasteena sitä, että palkan määräytymistä on vaikea yhdenmukaistaa. Yhdenmukaisten tehtäväkuvausten puuttumista suurena tai erittäin suurena haasteena pitää 42 prosenttia vastaajista.

– Rekrytointialalla palkka-avoimuudesta on puhuttu näkyvästi viime vuosina, mutta laajemmin käsite on varmasti jäänyt vielä epämääräiseksi. Moni ei välttämättä tiedä, että jo palkkahaitari on riittävä merkintätapa työpaikkailmoituksissa, Vikman kuvailee.

– Harmillista tuloksissa on se, että palkkojen määräytymisen yhdenmukaistaminen koetaan niin suureksi haasteeksi. Tasa-arvoisen työelämän puolesta toivoisi, että palkka määräytyisi selkeiden perusteiden mukaisesti jokaisessa yrityksessä.

Työnantajabrändi ja rekrytointimarkkinointi Suomessa 2024 -tutkimus on osa 12 vuotta toteutettua Kansallista rekrytointitutkimusta. Kansallinen rekrytointitutkimus kartoittaa vuosittain rekrytointialan ja työnantajabrändin johtamisen käytäntöjä ja tärkeimpiä trendejä. Vuoden 2024 tutkimus toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 622 rekrytoinnin ja muun henkilöstöhallinnon, viestinnän, markkinoinnin ja liiketoimintajohdon ammattilaista. Tutkimus toteutettiin sekä avoimen linkin kautta että Taloustutkimuksen verkkopaneelissa 12.–31. tammikuuta 2024.

LUE MYÖS:
Haluatko lisää palkkaa? Asiantuntija antaa vinkit neuvotteluihin

Sivistysala tiukkana lakoista: Osoittavat lainsäädännön tarpeellisuuden

Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Ammattiliitto Jyty katkaisivat yksityistä opetusalaa koskevat neuvottelut maanantaina ja antoivat lakkoilmoituksen. Työnantajaa edustava Sivista sanoo tiedotteessa paheksuvansa palkansaajien toimintaa, ”joka tosin osoittaa erinomaisesti tarpeen lakisääteiselle vientivetoiselle työmarkkinamallille”.

Sivistan työmarkkinajohtaja Hanne Salosen mukaan neuvottelut kariutuivat palkankorotuksiin.

– Palkansaajapuoli haluaa kopioida kunta-alan ratkaisusta palkkaohjelman muille aloille, vaikka kunta-alan sovittelulautakunnan ratkaisun edellytys nimenomaisesti oli, ettei näin toimita. OAJ:n, Jytyn ja JHL:n toiminta osoittaa sen, että vientivetoinen työmarkkinamalli tarvitaan pikaisesti lainsäädäntöön, hän toteaa.

Salosen mukaan vuoden 2022 kunta-alan palkkariita ratkesi niin, että sovittelulautakunnan ehdotusten pohjalta laadittiin kunta-alalle viisivuotinen palkkarakenneohjelma, jolla taataan yksityistä sektoria korkeammat korotukset.

– Tuolloin tehtiin sovittelulautakunnan toimesta täysin selväksi, että palkkaohjelma ei saa valua muille aloille, jotta se toimii tavoitteidensa mukaisesti ilman palkka-inflaatio -kierrettä, hän sanoo.

– Palkansaajajärjestöt OAJ, Jyty ja JHL hakevat lakoilla uhkaamalla itseään ruokkivaa palkankorotusmallia – jos yksityiselle sektorille kopioitaisiin kunta-alan palkkaohjelma, voitaisiin kuntapöydässä valittaa jälleen palkkaerosta suhteessa yksityiseen sektoriin. Tällainen Suomen talouden kannalta vahingollinen toimintatapa pitää estää lainsäädännöllä, toteaa Salonen.

Yksityisen opetusalan työriidan sovittelu käynnistyy viikolla 15.

LUE MYÖS:
Ammattiliitto Jytyltä lakkovaroitus

HS: Kauppoihin etsitään työntekijöitä ulkomailta

Työvoimapula on Lapissa jo niin vakava, että pohjoissuomalainen osuuskauppa Arina on joutunut turvautumaan ulkomaiseen työvoimaan. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

– Kaupan alan työpaikka on saattanut olla seitsemänkin kertaa auki, mutta yhtään hakemusta ei ole saatu, Arinan henkilöstöjohtaja Minna Salonen kuvailee tilannetta.

Yhtälö on ollut Salosen mukaan hankala, koska työikäinen väestö on monella Lapin pienellä paikkakunnalla käynyt todella vähiin. Yhteistyötä on tehty myös paikallisten TE-keskusten ja oppilaitosten kanssa.

– Kaikki mahdolliset kivet ja kannot on käännetty, mutta se ei ole tuottanut tulosta, Salonen toteaa HS:lle.

Hänen mukaansa osuuskaupan asemaa työnantajana vaikeuttaa se, ettei sillä ole välttämättä aina tarjota kokoaikatyötä. Työajat ovat myös vuorotyötä.

Osuuskaupan työvoimatilanteeseen on tulossa helpotusta lähiviikkoina, kun Filippiineiltä rekrytoidut 14 työntekijää aloittavat seitsemällä Lapin paikkakunnalla. Rekrytointiprosessi on toteutettu henkilöstövuokrausyritys Baronan kanssa, ja työntekijät ovat aluksi työsuhteessa Baronaan.

HS:n mukaan osuuskauppa Arinan tavoitteena on saada Filippiineiltä tulleet työntekijät kotoutumaan Lappiin mahdollisimman hyvin ja saada heistä pitkäaikaisia työntekijöitä.

 

 

Sivutöiden tekeminen kasvaa – ansiot varsinaisesta työstä eivät näytä riittävän

Tilastokeskuksen mukaan sivutyötä tehneiden osuus työllisistä on Suomessa kasvanut jo pidempään. Osuus oli 5,2 prosenttia eli 136 000 työllistä vuonna 2023, kirjoittaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen Tieto & trendit-verkkolehden artikkelissa. Vuonna 2009 osuus oli 3,2 prosenttia.

– Päätyössä yrittäjien osuus työllisistä vuonna 2023 oli 12 prosenttia, mutta sivutyössä yrittäjiä oli peräti 40 prosenttia, Taskinen kertoo.

Tilastot eivät suoraan kerro sivutyön tekemisen syistä. Yhden mahdollisen syyn voi kuitenkin päätellä työaikoihin liittyvistä tiedoista. Sivutyötä tekevistä 75 prosenttia oli tyytyväisiä tekemiinsä työtunteihin, kun kaikista työllisistä näin vastasi 84 prosenttia.

Lisäksi sivutyötä tekevät ovat päätyössään tavallista useammin osa-aikaisia.

– Vaikuttaa siltä, että taustalla on tarve saada enemmän ansioita kuin mitä yhdestä työstä ansaitaan, Taskinen arvioi.

Sivutyö tarkoittaa tässä työtä, joka tehdään päätyön ohessa. Kahdesta tai useammasta työstä päätyö on se, johon käytetään eniten aikaa. Tyypillisesti sivu- ja päätyön erottaa toisistaan palkansaajilla eri työnantaja ja yrittäjillä yritystoiminnan eri toimiala tai eri yritys.

Poliittisia lakkoja rajaava laki etenee eduskunnassa

Perustuslakivaliokunnan mukaan pääosa ehdotetuista muutoksista voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Säännöstä työntekijän velvollisuudesta maksaa työnantajalleen hyvitystä on kuitenkin välttämätöntä muuttaa. Valiokunnan lausuntoon liittyy eriävä mielipide.

Hallituksen esityksen lakiehdotukset koskevat muun muassa myötätuntotyötaistelujen edellytyksiä ja poliittisten työtaistelujen enimmäiskestoa.

– Ehdotukset ovat merkityksellisiä ennen muuta perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatun ammatillisen yhdistymisvapauden kannalta. Nyt ehdotetuilla rajoituksilla ei puututa työtaisteluoikeuden keskeiseen sisältöön, valiokunta sanoo.

Perustuslakivaliokunnan mukaan poliittisten lakkojen ajallista rajaamista koskevaa sääntelyä on syytä täsmentää. Valiokunnan mielestä pitäisi täsmentää poliittisen työtaistelun määritelmää, vaatimusta työtaistelun aiheuttaman häiriön vähäisyydestä ja sääntelyä työtaistelun jatkamisesta.

– Tällainen muutos ei kuitenkaan ole edellytyksenä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiselle, valiokunta sanoo.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että sallittujen ja kiellettyjen myötätuntotyötaistelujen rajanveto muodostuu lain perusteella vaikeaselkoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi.

Valiokunnan mielestä on tärkeää, että sääntelyä kielletyistä myötätuntotyötaisteluista ja niiden arviointikriteereistä täsmennetään. Tällainen muutos ei kuitenkaan ole edellytyksenä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiselle.

Esityksessä ehdotetaan myös, että työntekijä, joka jatkaa työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaa tuomioistuimen tuomiossa lainvastaiseksi todettua työnseisausta vielä senkin jälkeen, kun työntekijä on ilmoittanut hänelle tuomiosta, on velvollinen maksamaan työnantajalleen hyvitystä 200 euroa.

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että sääntely tuomiosta ilmoittamisesta jää laissa liian väljäksi.

– Sääntelyä tulee täsmentää. Lisäksi valiokunnan mukaan edellytyksiä työnantajan mahdollisuudelle kuitata hyvitys työntekijän palkasta tulee täydentää. Nämä muutokset ovat edellytyksenä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiselle, mistä valiokunta oli yksimielinen.

Perustuslakivaliokunnan lausunto löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Terrafame pysäyttää tehtaan ja irtisanoo

Lakoista johtuen Terrafame ei ole voinut suorittaa akkukemikaalitehtaan tuotteiden vientitoimituksia, minkä seurauksena tuotteita on jouduttu varastoimaan Terrafamen teollisuusalueelle. Mahdollisuudet akkukemikaalitehtaan tuotteiden varastointiin tehdasalueella ovat rajalliset muun muassa varastointitilan rajallisuuden ja tuotekonttien saatavuusvaikeuksien takia, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Tuotantoseisokin aikana Terrafame toteuttaa laitoksella aikaistetusti huoltotoimia, minkä lisäksi tehtaan henkilöstöä työskentelee muissa Terrafamen työtehtävissä.

Akkukemikaalitehtaan tuotannon alasajon vuoksi Terrafame on päättänyt keskeyttää palkanmaksun niiden henkilöiden osalta, jotka jäävät ilman työtä lakoista johtuvan seisokin aikana. Tehtaalla työskentelee yhteensä noin 140 henkilöä, ja palkanmaksun keskeytyksen arvioidaan koskevan 50–60 henkilöä.

– Terrafamen akkukemikaalituotanto palvelee erityisesti eurooppalaista sähköisen liikkumisen kehittyvää markkinaa, ja on valitettavaa, että Terrafamen toimitusvarmuus kärsii lakkojen vuoksi. Lakkojen seurauksena toteutettava akkukemikaalitehtaan tuotannon pysäyttäminen vaikuttaa harmillisesti myös henkilöstöömme, sanoo toimitusjohtaja Seppo Voutilainen tiedotteessa.

Akkukemikaalitehtaan tuotantokatkos ei vaikuta Terrafamen metallipuolituotteiden tuotantoon.

Terrafame ilmoitti helmikuussa käynnistävänsä kannattavuusohjelman, jonka tavoitteina ovat yhteensä kymmenen miljoonan euron vuotuiset säästöt yhtiön kansainvälisen kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi.

Osana kannattavuusohjelmaa Terrafame antoi tuotannollisin ja taloudellisin syin kutsun yhteistoimintalain mukaisiin muutosneuvotteluihin kaikille henkilöstöryhmille. Neuvottelujen piirissä oli Terrafamen koko henkilöstö, eli yli 800 vakituista henkilöä.

Neuvottelujen lopputuloksena Terrafame vähentää tuotannollisten ja taloudellisten syiden sekä toimintojen uudelleen järjestelyiden perusteella 34 henkilötyövuotta, joista irtisanomisia on 27.

Muutosneuvotteluissa Terrafame ja henkilöstön edustajat löysivät lisäksi muita toimenpiteitä, jotka parantavat Terrafamen kannattavuutta. Yhtiö arvioi, että ohjelman toimenpiteiden kassavirtavaikutukset ovat tänä vuonna yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa, joista henkilöstövähennysten osuus on noin miljoona euroa.

Vuodesta 2025 eteenpäin kassavirtavaikutusten arvioidaan olevan yhteensä 10−14 miljoonaa euroa vuodessa, joista henkilöstöön liittyneiden toimenpiteiden vaikutus on noin kaksi miljoonaa euroa.

USU: Lakimuutos on poistamassa pakolliset työnhakukeskustelut

Valmisteilla oleva lakimuutos on poistamassa pakolliset työnhakukeskustelut työnhakijoilta, joilla työttömyys on päättymässä kolmen kuukauden kuluessa, kertoo Uutissuomalainen. Sama koskee myös työnhakijoita, jotka ovat aloittamassa varusmiespalveluksen, siviilipalveluksen tai perhevapaan kolmen kuukauden kuluessa.

Asiaa koskevan lakiesityksen on määrä edetä eduskuntaan parin viikon päästä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi syksynä.

Nykyisin työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneen pitää päästä alkuhaastatteluun viiden arkipäivän kuluessa ja tavata kolmen ensimmäisen kuukauden aikana TE-toimiston tai kunnan työllisyyspalvelujen virkailijaa noin kahden viikon välein.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijan Toni Ruokosen mukaan työnhakukeskustelujen poistuminen lyhyiden työttömyysjaksojen osalta koskettaa vuositasolla noin 15 000 henkilöä.

– Muutoksen taustalla on pyrkimys vapauttaa työvoimapalvelujen resursseja sellaisille työnhakijoille, jotka tarvitsevat palveluja eniten, Ruokonen kertoo Uutissuomalaiselle.

Työllisyysjohtaja Pirjo Oksanen Kuopion työllisyyspalvelusta pitää uudistusta tervetulleena. Nykyisin esimerkiksi työttömiksi jääville määräaikaisille opettajille täytyy järjestää työnhakuhaastattelut, vaikka heillä olisi tiedossa uusi opettajan sijaisuus elokuusta alkaen.

– Se on myös työvoimaviranomaisen kannalta hassu tilanne. Tiedämme, että henkilöllä on työ alkamassa, mutta meidän pitää haastatella hänet kuitenkin kahden viikon välein, Oksanen sanoo.

TE: Tällä alalla 4700 euroa kuukaudessa ilman koulutusta

Ahtaajan keskiansio ilman ylityö- ja sunnuntailisiä on noin 4 200 euroa kuukaudessa. Ahtaajan keskimääräinen peruspalkka on yli 23 euroa tunnilta. Ylityö- ja sunnuntailisät nostavat kuukausiansion noin 4 700 euroon, kertoo Talouselämä.

Ahtaaminen on laivojen lastien lastausta ja purkamista. Nykyään työ tehdään pääsääntöisesti koneilla, jolloin varsinaista käsin nostelua on vähemmän. Myös terminaali- ja varastotyö on osa ahtaajan työtä.

Ahtaajalle ei ole valmistavaa koulutusta, vaan alalle voi tulla montaa reittiä. Monella on taustalla jokin logistiikka- tai kuljetusalan kokemus, mutta pakollista se ei ole.

– Yleisin tapa tulla alalle on aloittaa työt satamaoperaattoriin yritysten palveluksessa tilapäisenä ahtaajana. Tällöin töitä tehdään yksi työvuoro kerrallaan, Stevenan toimitusjohtaja Markku Mäkipere kertoo Talouselämälle.

Mäkipereen mukaan isot yritykset järjestävät oppisopimuskoulutuksia, joiden avulla vakinainen työpaikka on mahdollista saada.

– Kun tietty raja ylittyy, yritykset ovat velvollisia vakinaistamaan työntekijöitä ja se vakinaistaminen tapahtuu siitä porukasta, jotka on näissä tilapäistöissä ollut, Mäkipere toteaa.

Ahtausalan keski-ikä lähentelee viittäkymmentä. Mäkipere näkee korkean keski-iän yhtenä alan haasteista.

– Alalle pääsee jo nuorena ja hyvään ansiotasoon pääsee nopeasti kiinni. Siitä voi olla vaikea luopua ja lähteä muualle, koska ansiotaso yleensä laskee, hän sanoo.

Liikunta ja viihde suosiossa – näihin kohteisiin suomalaiset käyttivät eniten virike-etua

Viihdetapahtumat ja liikunta ovat suomalaisten suosikkeja virike-edun käytössä, kertoo työsuhde-etujen maksuratkaisuja tarjoava Edenred tiedotteessa.

Suomalaiset käyttävät liikunta- ja kulttuurietunsa 75-prosenttisesti liikuntaan ja 25-prosenttisesti kulttuuriin.

Liikunnasta suosikkeina erottuvat vesiliikunta ja hiihtokeskukset.

Suosituin käyttökohde edulle ovat pääsyliput viihdetapahtumiin ja suosituin yksittäinen kohde on lippukauppa Tiketti.

– Kyse on ylipäätään yleisimmistä kohteista työsuhde-etujen hyödyntämisessä. Liikunta- ja kulttuurietu ei ole rahassa mitaten käytetyin työsuhde-etu, mutta se on yleisin, Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen sanoo tiedotteessa.

Työssäkäyvistä 60 prosenttia saa työpaikaltaan verotonta liikunta- ja kulttuurietua. Liki kaikki heistä saavat palkkansa päälle käyttöönsä verottomasti 400 euroa vuodessa. Se on yleisin työsuhde-etu Suomessa.

Liikunta- ja kulttuuriedun verovapauden raja on pysynyt samana 15 vuotta. Yläraja on 400 euroa vuodessa.

– Museokortti on hyvä esimerkki tuotteesta, jolla palveluntarjoajat ovat kyenneet helpottamaan palvelujensa käyttämistä ja virike-edun kuluttamista niihin palveluihin. Kun siinä onnistuu, merkitys on iso, Lahtinen toteaa.

Museokortti kehitettiin vuonna 2015 ja se on nopeasti noussut kulttuuripalveluissa suomalaisten suosikkien joukkoon. Maksullisilla museoilla oli viime vuonna asiakkaita enemmän kuin koskaan, niissä käytiin 5,1 miljoonaa kertaa. Puolet vierailuista maksettiin Museokortilla. Eli käytännössä iso osa maksettiin työpaikan kulttuuriedulla.

Virike-etua käytettiin vuonna 2023 Suomessa eniten näihin:

  1. Pääsylippukauppa Tiketti
  2. Elokuvateatteriketju Finnkino
  3. Pääsylippukauppa Lippupiste
  4. Museokortti
  5. Helsinkiläinen uima- ja liikuntahalli UH Mäkelänrinne
  6. Pääsylippukauppa Ticketmaster
  7. Vantaalainen kylpylä Flamingo Spa
  8. Espoolainen Leppävaaran uimahalli
  9. Levin hiihtokeskus
  10. Rukan hiihtokeskus

 

LUE MYÖS:
Virike-edulla voi ostaa lipun elokuviin, mutta ei suoratoistoa – tämän vuoksi
Ovatko työsuhde-etusi menossa vanhaksi? Asiantuntija vinkkaa käyttökohteet

Sitrassa aloitetaan muutosneuvottelut

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra käynnistää toimintaansa laajasti koskevat muutosneuvottelut.

Sitra antoi henkilöstölleen ilmoituksen muutosneuvotteluista 27. maaliskuuta 2024. Neuvottelut käynnistetään tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla perusteilla.

Muutosneuvotteluissa käsitellään Sitran johtamismallin, toimintamallin sekä organisaation uudistamista.

Suunnitellulla Sitran strategiauudistuksella ja siihen liittyvällä toimintamallin muutoksella tavoitellaan muutosta koko henkilöstön työskentelyyn. Varsinaiset muutosneuvottelut sekä suunnitellut olennaiset muutokset työtehtävissä tai työehdoissa kohdistuvat erityisesti ylimpään johtoon ja keskijohtoon.

– Suomen tilanne ja toimintaympäristö ovat muuttuneet dramaattisesti lyhyessä ajassa. Sitran on välttämätöntä uudistua, jotta se voi täyttää tehtävänsä Suomen kestävän talouskasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn tehostajana sekä tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen kartoittajana. Haemme uudistuksilla lisää ketteryyttä ja tehokkuutta Sitran toimintaan, Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen perustelee tiedotteessa.

Muutosneuvottelut käynnistyvät pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Ne kestävät vähintään kuusi viikkoa, ellei neuvotteluissa toisin sovita.

Sitrassa on tällä hetkellä työsuhteessa 188 henkilöä, joista noin 40 prosenttia on määräaikaisia asiantuntijoita.

Eduskunta perusti Sitran vuonna 1967 rakentamaan tulevaisuuden menestyvää Suomea. Sen tehtävä on määritelty laissa. Sitra ei käytä verorahaa valtion budjetista. Se hankkii rahat toimintaansa sijoitusmarkkinoilta.

I-Mediat käynnistää muutosneuvottelut, 15 työpaikkaa vaarassa

Ilkka-konserniin kuuluva mediapalveluja tuottava I-Mediat Oy aloittaa muutosneuvottelut, joiden tavoitteena on yhtiön tulevaisuuden kilpailukyvyn ja kannattavuuden varmistaminen. Yritys kertoo asiasta tiedotteessa.

I-Mediat julkaisee muun muassa maakuntalehti Ilkka-Pohjalaista.

Neuvottelujen piirissä on I-Mediat Oy:n koko henkilöstö, 151 henkilöä. Neuvotteluissa käsitellään suunniteltujen toimenpiteiden perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoehtoja. Lisäksi käsitellään vaihtoehtoja toimenpiteen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi sekä toimenpiteestä työntekijöille aiheutuvien kielteisten seurausten lieventämiseksi.

Alustavien arvioiden mukaan toiminnan tehostaminen voi johtaa enintään 15 henkilön irtisanomiseen ja koko henkilöstön määräaikaiseen lomauttamiseen.

Pohjanmaalla lomautetaan lääkäreitä, tästä on kyse

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue alkaa lomauttaa kliinistä työtä tekeviä lääkäreitään. Lomautuksen kesto on kolme päivää. Lisäksi lomautetaan hallinnollista työtä tekeviä lääkäreitä 14 päiväksi.

Asian nostaa esille viestipalvelu X:ssä HUS-yhtymän diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Hän viittaa Lääkärilehden artikkeliin lomautuksista.

Lomautukset ovat seurausta alkuvuonna päättyneistä hyvinvointialueen muutosneuvotteluista. Neuvotteluissa asetettu säästötavoite oli vähintään 3-5 miljoonaa euroa. Neuvottelut aloitettiin siksi, että hyvinvointialueen tulos on reilusti alijäämäinen.

Lomautukset painottuisivat hallinto-, asiantuntija- ja tukitehtäviin sekä kiireettömään, ajanvaraukselliseen toimintaan.

– Tarvitsemme nyt nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä, sillä palvelurakenteen muuttaminen tuo säästöjä vasta viiveellä, hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen totesi aiemmin tiedotteessa.

Lisäksi hyvinvointialue suunnittelee määräaikaisuuksiin, eläköitymisiin ja irtisanomisiin liittyviä toimenpiteitä sekä koulutusmäärärahoihin kohdistuvia leikkauksia. Esityksenä on myös Edenred-henkilöstöetuudesta luopuminen vuoden 2024 ajaksi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)