Verkkouutiset

Työelämä

Ammattiliitto ei voi estää työntekijää tekemästä töitä

– Ei ole lain vastaista, jos ei osallistu lakkoon. Suomessa on lakko-oikeus, mutta työntekijällä ei ole velvoitetta osallistua lakkoon, johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Jos työntekijät haluavat tulla töihin, työpaikoilla voidaan tehdä työtä aivan normaalisti, vaikka ammattiliitto olisi julistanut lakon.

Jos ammattiliittoon kuuluva työntekijä ei noudata liiton julistamaa lakkoa, voi tällä olla ainoastaan yhdistysoikeudellisia seuraamuksia eli esimerkiksi ammattiliitosta erottaminen. Liittoon kuulumattomalle työntekijälle ammattiliitto ei voi antaa mitään seuraamuksia.

Yrittäjät korjaa ay-liikkeen väitettä siitä, ettei työnantaja saisi kysyä, kuka osallistuu lakkoon.

– Totta kai työnantaja saa tiedustella, onko työntekijä tulossa töihin, koska sillä voi olla vaikutusta yritystoiminnan järjestämiseen ja siihen, miten tuotantoa pystytään pitämään pystyssä. Työnantajan on tiedettävä myös poissaolon peruste, Makkula sanoo.

Hänen mukaansa monet kovilla ja epävarmuudessa olevat yrittäjät ovat tällä hetkellä hyvin pettyneitä ay-liikkeen toimintaan, kun lakonuhkat lisäävät epävarmuutta.

– Kannustamme työnantajia lopettamaan ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän, koska työnantajien tehtävä ei ole organisoida ammattiyhdistysliikkeen rahoituksen keräämistä. Ammattiliitot voivat kerätä jäsenmaksunsa suoraan jäseniltään, Makkula toteaa.

Työnantajaliittoihin kuuluvat yritykset voivat olla velvollisia perimään ay-liittojen jäsenmaksut tehtyjen sopimusten vuoksi. Jos ei kuulu työnantajaliittoon, myöskään ay-jäsenmaksuja ei tarvitse periä.

Makkulan mielestä Suomen työmarkkinajärjestelmä ei enää toimi.

– Meidän pitää päästä keskitetystä mallista hajautettuun yritys- ja työpaikkatason sopimiseen, jolloin syntyy tilaa paikallisille ratkaisuille, hän sanoo.

OECD:lta kehuja työttömille tarjotusta koulutuksesta

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi tutkimuksessaan Suomen työvoimapolitiikkaa ja erityisesti koulutuksia ja kursseja, joita työttömille työnhakijoille tarjotaan.

OECD:n mukaan Suomessa työttömille työnhakijoille tarjottavat työvoimakoulutukset sekä omaehtoiset opiskelut työttömyysetuudella parantaa mahdollisuuksia työllistyä. Koulutuspalveluita tarjotaan Suomessa paljon. Tutkimus suosittelee, että Suomen pitäisi jatkaa koulutusohjelmien tarjoamista erityisesti vanhemmille työnhakijoille ja naisille.

Lisätukea työllistymiseen tarvitsisivat nuoret ja vähemmän koulutetut työnhakijat.

Työministeri Tuula Haataisen (sd.) on hienoa, että järjestelmämme perusteet ovat OECD:n arvioinnin mukaan kunnossa.

– Suomen työllisyysaste on tällä hetkellä ennätyskorkealla, ja työvoimapolitiikalla on tärkeä rooli suunnan pitämisessä nousussa. Tarvitsemme myös jatkossa tutkimukseen pohjautuvaa politiikkavalmistelua, jolla tuemme kuntia työvoimapolitiikan käytännön toteuttamisessa, työministeri kommentoi.

Työvoimapolitiikan tutkimus on Suomessa raportin mukaan toimivaa ja läpinäkyvää.

OECD suosittelee Suomelle entistä pitkäaikaisempaa ja strategisempaa otetta työvoimapolitiikan tutkimukseen. Tämä voisi edistää tutkimukseen perustuvaa politiikan suunnittelua ja täytäntöönpanoa sekä parantaa työllisyyspalveluita.

Tehy-johtaja: Vallalla on osin lääkehoidon villi länsi

Työnantajat haluavat kiihkeästi lisää hoiva-avustajia omien sanojensa mukaan erityisesti avustaviin tehtäviin. STTK-laisen Tehyn mukaan hoiva-avustajia käytetään kuitenkin yllättävän paljon myös selvästi sairaanhoitajille ja lähihoitajille kuuluviin tehtäviin, kuten lääkehoitoon.

Tehyn kyselyssä ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa työskennelleistä vastaajista 24 prosenttia kertoi, että hoiva-avustajat osallistuvat lääkehoitoon viikoittain tai useammin.

Kuitenkin vain pienellä osalla hoiva-avustajista oli kirjallinen lääkelupa ja koulutus lääkehoitoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä lääkehoidon toteuttaminen on määritelty ensisijaisesti koulutettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi. Hoiva-avustajat eivät ole näitä ammattihenkilöitä.

Tästä voidaan tietyin edellytyksin poiketa, jos työnantaja arvioi sen toiminnan kannalta perustelluksi. Tällöin hoiva-avustaja pitää kouluttaa lääkehoidon tehtäviin, osaaminen tulee varmistaa ja on oltava lääkehoitolupa.

Vanhuspalvelulain mukaan puolestaan lääkehoitoa saa tehostetussa palveluasumisessa toteuttaa vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen

– Hoiva-avustajien käyttö lääkehoidossa näyttää karanneen käsistä. Vallalla on tältä osin lääkehoidon villi länsi, jossa paitsi rikotaan lakia myös vaarannetaan vakavasti potilasturvallisuus, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen (sd.).

Tehy vaatii tiukempaa valvontaa ja sanktioita nyt ilmenneisiin lääkehoidon puutteisiin ja laiminlyönteihin.

– Kuka toimintaa valvoo ja kantaa vastuun lääkehoidosta, kun hoiva-avustajat eivät esimerkiksi ole Valviran valvonnan piirissä. Myös vastuukysymyksissä on isoja aukkoja, Rytkönen sanoo.

Työnantajat pelaavat hänen mukaansa kaksilla korteilla.

– Viesti päättäjille ja julkisuuteen on, että sote-alalle tarvitaan lisää väkeä nimenomaan avustavaan työhön, mikä olisikin ihan perusteltua. Mutta todellinen syy näyttääkin olevan tarve halvempaan ja vähemmän koulutettuun työvoimaan. Asioista on hyvä puhua niiden oikeilla nimillä, sanoo Rytkönen tiedotteessa.

Joka toinen palvelualan työntekijä kokee taloutensa heikentyneen

Palvelualojen työntekijöiden taloustilanne on heikentynyt merkittävästi, ilmenee Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettämästä suhdannebarometrista.

Vastaajista 44,8 prosenttia kertoo oman taloustilanteensa heikentyneen edeltävän kolmen kuukauden aikana. Osuus on jopa suurempi kuin koronaepidemian alkuvaiheessa.

– Koronaepidemian ja sen seurauksena asetettujen rajoitustoimien pahimmat vaikutukset rajoittuivat tiettyihin kuluttajapalveluihin, mutta tämä elinkustannusten kasvu koskettaa kaikkia. On siis täysin ymmärrettävää, että nykyisessä tilanteessa vielä suurempi osa suhdannebarometriin vastaajista kertoo taloustilanteensa heikentyneen, sanoo PAMin pääekonomisti Olli Toivanen tiedotteessa.

Vastaajien näkemyksissä oman taloustilanteen kehityksestä on nähtävissä jonkin verran alakohtaista vaihtelua. Kaupan alalla oman taloustilanteen kertoo heikentyneen peräti 48,2 prosenttia vastaajista, kun taas matkailu- ja ravintola-alalla vastaava osuus jää 37,9 prosenttiin.

Toivasen mukaan matkailu- ja ravintola-alalla nähdäänkin nyt työntekijöiden taloustilanteen suhteen vastakkaisia kehityskulkuja.

– Yhtäältä kustannuskriisi iskee heihin kovaa siinä missä muihinkin pienituloisiin palkansaajiin, mutta toisaalta ala on vasta päässyt uuteen nosteeseen koronaepidemian jäljiltä, mikä tarkoittaa monelle lisää työtunteja tai uutta työpaikkaa paremmalla palkalla.

Matkailu- ja ravintola-alan työntekijöiden huolet työnantajayritysten talouskehityksen suhteen ovat samalla hellittäneet. Työnantajan taloudellisen tilanteen uskoo tulevan vuoden aikana heikentyvän vain 16,7 prosenttia alan vastaajista, kun edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli 24,4 prosenttia.

– Elintarvikkeiden ja sähkön hinnannousu on aiheuttanut huolia myös ravintola-alan työnantajille. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että alan yritykset ovat onnistuneet siirtämään kasvaneet kustannukset hintoihin ja kysyntä on säilynyt vahvana, Toivanen toteaa.

Myös kiinteistöpalvelualalla työskentelevien vastauksissa on havaittavissa positiivinen käänne alan tilanteesta. Vuoden takaiseen verrattuna työnantajansa myynnin kertoo kasvaneen 22 prosenttia kiinteistöpalvelualan vastaajista, kun edellisessä kyselyssä vastaava osuus jäi 16,8 prosenttiin.

Myynnin vahva kehitys näkyy myös kiinteistöpalvelualan vastaajien arvioissa alan tulevaisuudesta. Tulevan vuoden aikana työnantajan taloudellisen tilanteen arvioi paranevan 20,4 prosenttia ja heikentyvän vain 9,0 prosenttia alan vastaajista. Jälkimmäinen osuus on pienin sitten alkuvuoden 2018.

Tiedot perustuvat PAMin tekemään kyselyyn, joka toteutettiin 2.−15. tammikuuta 2023. Kyselyyn vastasi 1271 PAMin jäsentä. PAM julkaisee suhdannebarometrin vuosineljänneksittäin.

YTK Työttömyyskassan hakemusmäärät kasvussa

YTK Työttömyyskassaan saapuneiden hakemusten määrä nousi tammikuussa. 1.–20. tammikuuta 2023 välisenä aikana päivärahahakemuksia saapui 37 051 kappaletta, kun joulukuussa 2022 vastaavalla ajalla niitä saapui 27 803.

Saapuneiden hakemusten määrä on noussut siis lähes kymmenellä tuhannella.

– Tammikuun työttömyysasteemme tulee todennäköisesti olemaan yli seitsemän prosenttia. Työttömyys yleensä nousee talvisin, ja nyt selkein muutos näyttäisi osuvan juuri joulu-tammikuun välille, Auli Hänninen kertoo tiedotteessa.

Tammikuussa ovat tähän mennessä olleet nousussa sekä alkaneen työttömyyden vuoksi tehdyt ensihakemukset että jatkuvan työttömyyden vuoksi tehdyt jatkohakemukset.

Jatkohakemuksia saapui YTK:lle 1.–20. tammikuuta yhteensä 4 736 kappaletta, kun joulukuussa vastaavana aikana niitä saapui 3 150 kappaletta.

Ensihakemuksia saapui vastaavasti 1.–20. tammikuuta 3 245 kappaletta verrattuna joulukuun 2 092 hakemukseen.

– Ensihakemusten määrä on tällä hetkellä ennustettamme suurempi, mutta jatkohakemusten määrä sitä pienempi. Työttömät siis työllistyvät yhä ja monet alkaneet työttömyydet päättyvät nopeasti. Tämä on työllisyyden ja talouden kannalta huojentava merkki, Auli Hänninen sanoo.

YTK Työttömyyskassan työttömyysaste pysyi joulukuussa edelliskuun tasolla. Työttömyys YTK:n jäsenistössä oli joulukuussa 5,8 prosenttia, kun marraskuussa se oli 5,7 prosenttia.

Vuotta aiemmin, joulukuussa 2021, työttömyys oli selvästi nykyistä tasoa korkeammalla. YTK:n työttömyysaste oli silloin 7,3 prosenttia.

– Työttömyysaste jäi viime vuoden lopulla erittäin matalaksi. Prosenttien tasolla oltiin jopa vuoden 2019 syksyä alempana. Nyt suunta on kuitenkin kääntymässä ja työttömyys lähdössä taas nousuun ainakin uusien hakemusten osalta. Jossain määrin kyse on toki normaalista kausivaihtelusta, Hänninen sanoo.

Yhä useampi joutuu pohtimaan työpaikan viihtyisyyttä

Etätyön lisääntymisen myötä monilla työpaikoilla pohditaan, miten toimistoista saisi vetovoimaisempia ja miten työympäristö voisi tukea henkilöstön hyvinvointia.

Työterveyslaitoksen katsauksen mukaan toimistoympäristöissä on vielä paljon hyödyntämätöntä hyvinvointipotentiaalia. Huomio on kiinnitetty kuormitustekijöihin voimavaratekijöiden sijasta.

Kuormitustekijöiden hallinta muodostaa hyvinvointia tukevan tilasuunnittelun perustan ja tarkoittaa esimerkiksi hyvää ilmanvaihtoa, sisäilmaa ja akustiikkaa sekä toimivia tilaratkaisuja.

– Toimistoympäristön kuormitustekijöistä on tehty paljon tutkimusta, ja niiden hallinta onkin pääsääntöisesti hyvällä mallilla Suomessa, sanoo vanhempi asiantuntija Kaisa Wallenius Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.

– Sen sijaan työtilojen voimavaratekijöistä tutkimusta on toistaiseksi vasta vähän, ja niihin pohjautuvan tilasuunnittelun osalta on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia, kun tavoitellaan työntekijöiden parempaa hyvinvointia, painottaa Wallenius.

Voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi palautumista ja viihtyisyyttä lisäävät ratkaisut kuten viherkasvit, päivänvalo tai luontonäkymät. Myös terveellistä käyttäytymistä edistävät ratkaisut esimerkiksi fyysistä aktiivisuutta lisäävät kalusteet tai kannusteet portaiden käyttöön ja terveellisen ruokailuun, kuuluvat voimavaratekijöihin.

Voimavaroja voidaan lisätä myös huomioimalla työn toiminnalliset tarpeet kuten työn sujuvuus, yhteistyö, vuorovaikutus, yksityisyys ja tilan tarve. Voimavaralähtöisen suunnittelun hyvä puoli on se, että voimavaratekijöitä voidaan usein kokeilla ketterästi ja pienillä resursseilla.

– Varsin helposti voidaan kokeilla esimerkiksi viherkasvien tuomista työpisteille, ikkunanäkymien parempaa hyödyntämistä tai vaikka uusia tapoja personoida nimeämättömiä työpisteitä, ehdottaa erityisasiantuntija Sara Malve-Ahlroth Työterveyslaitoksesta.

– Kokeiluja ja niiden vaikutuksia on toki muistettava myös seurata, jotta saadaan tietää, minkälaisina muutokset koettiin ja oliko niistä hyötyä. Voimavaratekijöiden avulla voi olla myös mahdollista vähentää kuormitustekijöiden haittavaikutuksia kuten stressiä, muistuttaa Malve-Ahlroth.

Työterveyslaitoksen mukaan työtilojen voimavaratekijöiden vaikutuksista ja niiden suhteesta kuormitustekijöihin tarvitaan vielä paljon tutkimusta, jotta niitä osataan hyödyntää työtilojen suunnittelussa parhaalla mahdollisella tavalla.

Terveyskeskusten lääkärivaje on pahentunut

Terveyskeskusten lääkärivaje on kasvanut hieman verrattuna edelliseen vuoteen, ilmenee terveyskeskuksissa tehdystä lääkäritutkimuksesta.

Tutkimuspäivänä 5. lokakuuta 2022 hoitamatta oli 325 lääkärin tehtävää, joihin on haettu tekijää, mutta ei ole saatu. Tämä vastaa kahdeksaa prosenttia kaikista lääkärin tehtävistä. Tutkimuspäivänä hoitamatta oli lisäksi 97,5 tehtävää, joihin ei edes pyritty hakemaan tekijää.

Tutkimuspäivänä työssä olleiden vakituisten viranhaltijoiden määrä on jatkanut laskuaan ja on nyt 48,9 prosenttia. Sijaisten, ostopalveluiden ja ulkoistusten määrässä sen sijaan nähdään lievää kasvua. Vakituisten viranhaltijoiden määrän laskun taustalla vaikuttanevat muun muassa kuormitus- ja työhyvinvointitekijät.

– Tiedämme, että virassa olevien määrän lasku ja sijaisten, ulkoistusten ja ostopalveluiden määrän kasvu ovat hoidon jatkuvuuden ja laadun kannalta huono ilmiö. Tähän tarvitaan kiireesti käänne, sanoo johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta tiedotteessa.

Terveyskeskusten johtavien lääkärien arviot työvoimatilanteesta ovat heikentyneet verrattuna edelliseen vuoteen. Erityisesti ovat heikentyneet arviot avoimien tehtävien täytöstä ja sijaisten saatavuudesta.

Terveyskeskusten lääkäritilanteessa näkyy alueellisia eroja. Vaje oli tutkimuspäivänä yli kymmenen prosenttia Etelä-Pohjanmaan, Vaasan, Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Itä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä.

– Tämä aineisto on yhden päivän vajetta kuvaavaa dataa, mutta osoittaa selvästi, että perusterveydenhuoltoa on välttämätöntä vahvistaa sekä henkilöstön että talousresurssien osalta. Tämä on Lääkäriliiton selkeä vaatimus ja tavoite, Pärnänen painottaa.

Terveyskeskusten johtavat lääkärit arvioivat, että vakansseja tarvittaisiin lisää noin 300, joka vastaa noin 7–8 prosenttia kokonaisvakanssimäärästä. Edellisenä vuonna tarpeeksi arvioitiin 5,5 prosenttia. Kasvaneen tarpeen syinä mainitaan muun muassa väestön ikääntyminen, hoitoon pääsyn ongelmat, hoitotakuun noudattaminen ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen, erillisten koulutusvirkojen tarve ja se aika jonka niin sanotut muut työt vievät potilastyöltä.

Kun terveyskeskusten johtavat lääkärit arvioivat sitä, onnistuuko soteuudistuksen tavoitteiden toteuttaminen, he olivat vuoden 2022 tutkimuspäivänä jonkin verran pessimistisempiä kuin vuonna 2021. Epävarmojen osuus on vähentynyt sekä optimistiseen että pessimistiseen suuntaan, kun hyvinvointialueiden aloittaminen on tullut lähemmäs, mutta suurempi osa vastaa nyt, että luottavat tavoitteiden toteutumiseen melko tai hyvin vähän.

Lääkäriliitto on tutkinut terveyskeskusten lääkäritilannetta vuodesta 1986 lähtien. Kysely koskee vuosittain yhden päivän lääkäritilannetta. Vuonna 2022 tutkittu päivä oli keskiviikko 5. lokakuuta.

Kyselyyn oli mahdollista vastata joko sähköisesti tai postitse. Vastaukset saatiin 125/312 terveyskeskuksesta, ja vastausprosentti oli 95.

Yhä useampi sote-alalla pelkää työmäärän kasvavan liian suureksi

Yhä useampi sote-alan työntekijä on huolissaan työmäärän kasvamisesta yli sietokyvyn. Asia ilmenee työterveyslaitoksen tuoreiden Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksen ja Kunta10 -tutkimuksen tuloksista.

Huolenaiheista huolimatta pitkäjännitteinen kehitystyö näkyy kyselytuloksissa työhyvinvoinnin paranemisena. Viime vuosina saavutettu positiivinen muutos tukee sote-alan työpaikkojen veto- ja pitovoimaa. Työstressi alalla on yleistä, mutta se on hieman vähentynyt. Myös palautuminen on parantunut, epävarmuus vähentynyt ja muutosmyönteisyys lisääntynyt.

Sote-alalla saavutetusta myönteisestä kehityksestä kertoo sekin, että aiempaa useampi suosittelisi työnantajaansa ystävilleen. 68 prosenttia on korkein luku vuoden 2018 jälkeen.

Työnsä aloittaneilla hyvinvointialueilla tarvitaan kuitenkin työtä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Liian suuri joukko sote-työntekijöistä palautuu huonosti tai heidän työkykynsä on heikentynyt.

– Alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi täytyy työhyvinvoinnin kehittämiseen panostaa aiempaa määrätietoisemmin. Työhyvinvointi on tärkeää sisällyttää näkökulmaksi, kun pureudutaan käytännön työjärjestelyihin tai hoitotyön johtamiseen ja sen kehittämiseen, toteaa tutkimusprofessori Jaana Laitinen työterveyslaitokselta tiedotteessa.

Nuoret tarvitsevat lisää tukea

Nuoret hoitoalan ammattilaiset pitäisi saada nykyistä paremmin mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Mitä kuuluu? -kyselytuloksissa nuorten tulokset ovat kehittyneet parempaan suuntaan, mutta ovat monelta osin yhä heikompia kuin muissa ikäryhmissä.

Vastausten mukaan toivomisen varaa on työn palkitsevuudessa ja palautumisessa. Huolestuttavaa tuloksissa on, että moni nuori kokee asiakasväkivaltaa tai syrjintää ja monen nuoren työkyky on alentunut tai hän kokee psyykkistä rasittuneisuutta.

Alle 30-vuotiaiden jaksamisongelmat korostuvat myös kunta-alan kattavassa Kunta10-tutkimuksessa.

– Huolta herättävät nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilu sekä työkykynsä alentuneeksi arvioivien osuuden kasvu ja vastaavasti työpäivästään hyvin palautuvien osuuden lasku, Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti kertoo.

Vuonna 2022 masennus- tai ahdistuneisuusoireita oli 15 prosentilla alle 30-vuotiaista Kunta10-vastaajista, kun vastaava luku muissa ikäryhmissä oli 8–11 prosenttia. Vuonna 2022 alle 30-vuotiaista vastaajista 29 prosenttia arvioi työkykynsä heikentyneeksi, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 24 prosenttia.

– Selkeistä jaksamisongelmista huolimatta nuoret arvioivat jopa vanhempia myönteisemmin työpaikan ilmapiiriä ja esihenkilön toimintaa. Muutostarve lienee siis työn kuormittavuudessa, työkyvyn ja paremman palautumisen edistämisessä, eikä niinkään työyhteisössä tai esihenkilöiden toiminnassa, Ervasti pohtii.

Eniten huolta hoito- ja opetushenkilöstön jaksamisesta

Työstressiä kokivat Kunta10-tutkimuksen mukaan edelleen eniten lähihoitajat (41 prosenttia), terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat (34 prosenttia) sekä lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat (33 prosenttia).

Terveyden- ja sairaanhoitajien stressi oli kuitenkin vähentynyt koronavuoden 2020 mittauksesta. Vastaavana ajanjaksona opettajien kokema työstressi oli lisääntynyt 2–3 prosenttiyksikköä.

Palautuminen työpäivän aiheuttamasta rasituksesta oli heikentynyt koko kunta-alan vastaajajoukossa verrattuna kahden vuoden takaiseen. Hyvin palautuvien osuus laski 41 prosentista 38 prosenttiin.

Suurimpia pudotuksia oli alakoulujen ja lastentarhan opettajilla sekä lastenhoitajilla ja koulunkäyntiavustajilla.

Myös Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksessa on merkkejä kuormitustekijöiden kasautumisesta ammattiryhmittäin. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien työ on yhä kuormittavampaa kuin muilla, vaikka juuri näissä ammattiryhmissä on saavutettu positiivista kehitystä.

Saman tutkimuksen mukaan useamman kuin joka kolmannen sote-alalla työskentelevän työkyky on alentunut. Huolestuttavaa kehitystä on erityisesti lääkäreiden palautumisessa. Lisäksi pitkät työpäivät ovat lisääntyneet johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja lääkäreillä.

Työterveyslaitoksen tekemä Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimus pureutuu muun muassa sotealan veto- ja pitovoimatekijöihin. Kunta10-tutkimus avaa kuormitusta ja voimavaratekijöitä sekä sote-alalla että muissa kunta-alan tehtävissä.

Yritysten kesätyöpaikkojen määrässä tavoitellaan ennätystasoa

Mikäli tavoite toteutuu, on se ennätystasoa. Viime kesänä EK:n jäsenyritykset tarjosivat nuorille noin 126 000 kesätyöpaikkaa, joka oli yli 30 000 enemmän kuin sitä edeltävänä kesänä.

– Viime kesän 126 000 kesätyöpaikkaa on paluu normaaliin koronan jälkeen. Koronan myötä menetettiin jopa 70 000 kesätyökokemusta. On sekä nuorten että yritysten kannalta erinomaisen hyvä uutinen, että kesätyöpaikkojen määrässä on päästy takaisin koronaa edeltäneelle tasolle. Ensi kesänä tavoitellaan jopa kaikkien aikojen ennätystä kesätyöpaikkojen määrässä, sanoo EK:n johtaja Ulla Heinonen.

Kyselyn perusteella noin 20 prosenttia kesätyökyselyyn vastanneista yrityksistä aikoo lisätä kesätyöpaikkojen määrää ensi kesäksi. Kesätyöpaikkojen määrää aikoo vähentää vajaa seitsemän prosenttia yrityksistä.

Kyselyyn vastanneista EK:n jäsenyrityksistä 22 prosentilla oli kesätöissä tai työharjoittelussa Suomessa opiskeleva ulkomainen tutkinto-opiskelija.

– Suomessa on asetettu kunnianhimoinen tavoite ulkomaisten opiskelijoiden määrän kolminkertaistamiselle ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Meillä on vielä paljon tehtävää siinä, että saamme houkuteltua jatkuvasti kasvavan määrän ulkomaisia opiskelijoita Suomeen. Vielä tärkeämpää on löytää tehokkaita tapoja tukea ulkomaisten opiskelijoiden työllistymistä, Heinonen sanoo.

Hänen mukaansa kesätyöt ja -harjoittelut ovat ulkomaisille opiskelijoille oivallinen tapa päästä kiinni suomalaiseen työelämään.

– Yrityksille puolestaan ulkomaisen opiskelijan rekrytoiminen kesätöihin on paitsi helppo ensimmäinen askel kansainvälistymiseen, niin myös erinomainen tapa uusien osaajien rekrytointiin, kannustaa Heinonen.

EK:n kesätyökyselyyn vastasi noin 750 yritystä. Kysely toteutettiin marraskuussa 2022.

Työpaikan vaihtoa pohditaan eniten matkailu- ja ravintola-alalla

Palveluyhtiö Baronan mukaan eri alojen työntekijöiden halukkuudessa vaihtaa työpaikkaa sekä hyvinvoinnissa on merkittäviä eroja.

Tulokset selviävät kolmatta kertaa toteutetusta Työelämätutkimuksesta, jossa tutkittiin eri aloilla ja maakunnissa työskentelevien suomalaisten odotuksia ja aikomuksia.

Työelämätutkimus osoittaa, että kiinnostusta tehdä uusia uravalintoja oli eniten palvelualoilla työskentelevien keskuudessa.

Työpaikan vaihtoa pohditaan tällä hetkellä eniten matkailu- ja ravintola-alalla (55 % alan vastaajista), kaupan alalla (49 %) sekä logistiikka-alalla (45 %).

Koko toimialan vaihtoon pidemmällä tähtäimellä uskottiin eniten matkailu- ja ravintola-alalla (58 % alan vastaajista), kaupan alalla (57 %) sekä markkinointi- ja luovilla aloilla (51 %).

Toimialan vaihtoa harkitsevia kiinnosti eniten markkinointi- ja luova ala (21 %), kaupan ala (20 %) sekä teollisuusala (17 %) ja julkinen sektori (17 %).

– Julkinen sektorin vetovoima on julkisessa keskustelussa korostuneisiin haasteisiin nähden yllättävänkin vahva. On myös kiinnostavaa havaita, että sosiaali- ja terveysala ei korostunut työpaikan tai alan vaihtohalukkuudessa. Työvoimapula on varmasti lisännyt alan työntekijöiden kuormitusta, mutta ainakin toistaiseksi merkityksellinen työ pitää osaajat alalla, Baronan toimialoista ja alueista vastaava johtaja Juho-Pekka Nojonen toteaa.

Vertailun paras hyvinvointi rakennusalalla

Työelämän muutoksen kokemuksessa on suuria eroja toimialojen välillä.

Teollisuudessa ja rakennusalalla työskentelevät arvioivat joutuvansa lomautetuiksi muita enemmän. Epävarmuus tulevasta on lisääntynyt muita enemmän logistiikka-alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä markkinointi- ja luovilla aloilla työskentelevien keskuudessa.

Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät. Heikoin kokemus oli logistiikka-alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Työn kuormittavuus on lisääntynyt muita enemmän sosiaali- ja terveysalalla (68 % alan vastaajista) sekä majoitus- ja ravintola-alalla (62 %).

Työn ja arjen yhteensovittaminen on helpottunut muita enemmän IT & telecom-aloilla (70 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (69 %). Työn mielekkyys on parantunut muita enemmän niin ikään IT & telecom-aloilla (56 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (51 %).

Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla (68 % alan vastaajista), markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (66 %), logistiikka-alalla (64 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla (64 %). Huoli maailman tilasta korostuu markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (61 %) sekä kaupan alalla (56 %).

Muuttohalukkuudessa alueellisia eroja

Työn perässä toiselle paikkakunnalle muuttamista harkitsi 17 prosenttia kaikista työssäkäyvistä. Eniten muuttohalukkuutta oli Lapissa (26 % alueen vastaajista), Pohjois-Karjalassa (26 %), Keski-Suomessa (21 %) ja Kainuussa (21 %). Ikäluokissa alle 30-vuotiaat olivat valmiimpia työn perässä muuttoon.

Koko toimialan vaihtoon uskottiin eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa (46 %), Lapissa (44 %), Uudellamaalla (44 %) sekä Päijät- ja Kanta-Hämeessä (44 %).

– Suomalaisten työmarkkinoiden iso kuva on, että työssäkäyvät ovat kaksi kertaa halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai alaa kuin muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Inhimillisesti tämä on ymmärrettävää, sillä oman elämänpiiri vaihtaminen on iso päätös, Juho-Pekka Nojonen toteaa.

Kolmatta kertaa toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 007 työssäkäyvää. Tutkimus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: työn merkitys ja työura, osaaminen sekä hyvinvointi. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2022.

Ukrainalaisia käytetty törkeästi hyväksi suomalaisella työmaalla

Tampereen Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon työmaalla on paljastunut laaja työperäinen hyväksikäyttö, jossa harmaa talous on naamioitu hyväntekeväisyydeksi. Asia tuli ilmi Rakennusliiton työmaatarkastuksessa.

Työmaan johto ei tiedä, kenen palveluksessa työmaalla työskentelevät kolmansien maiden kansalaiset ovat. Ukrainalaisia sotapakolaisia on siirretty niin sanotuiksi kevytyrittäjiksi, joille maksetaan alle puolet asianmukaisesta laskutuksesta.

Työmaan johdon mukaan ukrainalaiset on Suomeen välittänyt ”latvialainen hyväntekeväisyysjärjestö”. Todellisuudessa kyseessä on työvoimaa vuokraava latvialainen yritys.

– Työmaalla vallitsi jopa epätietoisuus siitä, kenen palveluksessa kyseiset työntekijät ovat. Työmaan johdolla ja työntekijöillä oli eri tieto siitä, kuka maksaa työntekijöiden palkat, sanoo Rakennusliiton sopimusalavastaava Toni Malmström tiedotteessa.

Rakennusliiton mukaan kokeneille raudoittajille maksetaan Sulkavuoren työmaalla alle puolet summasta, joka mahdollistaisi aidon yrittäjänä työskentelemisen. Palkkalaskelmien mukaan työntekijöille maksetaan noin 14 euron palkkaa, josta vähennetään muun muassa palvelumaksua viisi prosenttia ja ”kevytyrittäjiltä” peritään työnantajan 1,34 prosentin sairasvakuutusmaksu ja 45 euroa tilikaudessa tapaturmavakuutusmaksua.

Yrittäjästatuksella toimineilta on peritty myös yrittäjän eläkemaksuja, vaikka heidän ansionsa eivät ole ylittäneet YEL-rajaa. Nettopalkka jää kokeneilla työntekijöillä kymmenen euron tuntumaan.

Rakennusliiton toimitsijoiden tarkastuskäynnillä paljastui, että tammikuun puolessa välissä työntekijöille oli maksettu vasta marraskuun palkkoja. He työskentelivät arkipäivisin kymmenen tuntia ja lauantaisin kuusi tuntia.

Selvityksen mukaan ukrainalaiset työntekijät tiesivät olevansa yrittäjäroolissa, mutta eivät tienneet, mitä se käytännössä tarkoittaa. Työmaatarkastuksessa ilmeni epäselvyyksiä myös muiden ulkomaalaisten työntekijöiden työluvissa.

Urakoitsija: Emme hyväksy lainsäädännön tai työehtosopimuksen vastaista toimintaa

Sulkavuoren seudullinen jätevedenpuhdistamo on kuuden Pirkanmaan kunnan yhteinen jättihanke Tampereen Sulkavuoressa. Puhdistamon pitäisi valmistua vuonna 2025.  Työmaan pääurakoitsijana toimii Kreate Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n muodostama työyhteenliittymä TYL Sulkavuori.

– Ulkomaisen työvoiman, tässä tapauksessa ukrainalaisten sotapakolaisten, riiston naamioiminen hyväntekeväisyydeksi ylittää kaikki rajat. Kyse on harmaasta taloudesta ja ihmisten hyväksikäytöstä, sanoo Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen.

TYL Sulkavuoren projektipäällikkö Jussi Kiuru toteaa työyhteenliittymän tiedotteessa, että Rakennusliiton pyytämä selvitystyö on vielä kesken. Siihen saakka pääurakoitsija haluaa antaa niille asianosaisille alihankkijoille työrauhan, joilta selvitystä on pyydetty.

–Ryhdymme mahdollisiin toimenpiteisiin selvityksen tulosten perusteella. Jokaisella on oikeus asianmukaiseen korvaukseen tehdystä työstä. Pääurakoitsijana meille on tärkeää toimia suoraselkäisesti ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin nopeasti, toteaa TYL Sulkavuoren projektipäällikkö Jussi Kiuru.

Urakoitsija korostaa, että TYL Sulkavuori eikä työyhteenliittymän kumpikaan osapuoli hyväksy lainsäädännön tai työehtosopimusten vastaista toimintaa.

Tiedotteensa mukaan TYL Sulkavuori ja sen muodostavat yhtiöt sekä tilaaja Tampereen seudun keskuspuhdistamo eivät kommentoi aihetta enempää ennen kuin selvitys on valmistunut.

Artikkelia laajennettu 18.1.2023 kello 15.37: Lisätty urakoitsijan kommentit.

Pula osaajista voi uhata investointeja Suomeen

Ulkomaisomisteisista yrityksistä noin puolet suunnittelee palkkaavansa lisää henkilöstöä Suomeen ensi vuoden aikana, mutta työvoimapula hidastaa jo kuitenkin niiden kasvua.

Asia ilmenee Business Finlandin ja Amcham Finlandin julkaisemasta Suomi sijaintipaikkana 2023 -raportista, jota varten haastateltiin 400 kansainvälistä ja suomalaista yritysjohtajaa, jotka tarkastelevat Suomea liiketoimintaympäristönä.

Suomalaisen yhteiskunnan vakaus ja toimivuus, osaava työvoima, elämänlaatu ja tuleva NATO-jäsenyys nousivat vastauksissa Suomen vahvuuslistan kärkeen ulkomaisten yritysten arvioidessa Suomea toimintaympäristönä. Henkilökohtainen tulovero, palkkajousto ja työvoimakustannukset nähtiin puolestaan liiketoimintaympäristön haasteina, kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa. Osaavaan työvoiman saatavuus on muuttunut vahvuudesta haasteeksi.

Ulkomaisten suorien sijoitusten vaikutus Suomen talouteen on merkittävä. Ulkomaiset yritykset kattavat noin prosentin kaikista Suomessa toimivista yrityksistä, mutta silti ne työllistävät peräti 20 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. Ulkomaiset yritykset maksoivat Suomeen vuonna 2021 1,8 miljardia yhteisöveroa sekä 17,6 miljardia arvonlisäveroja. Ulkomaisomisteisista yrityksistä joka neljäs (27 prosenttia) aikoo kasvattaa T&K-panostuksiaan ensi vuonna.

– Suomi tarvitsee ulkomaisia yrityksiä Suomen talouden kasvun varmistamiseksi. Suomeen tarvitaan lisää kansainvälisiä innovatiivisia yrityksiä, jotta pääsisimme hallituksen kunnianhimoiseen tavoitteeseen nostaa T&K-menot 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kansainvälisillä yrityksillä olisi potentiaalia investoida suomalaiseen T&K-kenttään enemmänkin, mikäli tarvittavia muutoksia tehdään toimintaympäristöön. Monissa muissa maissa investointien houkutteluun satsataan huomattavasti enemmän kuin Suomessa, Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo kommentoi tiedotteessa.

Työvoimapula hidastaa talouskasvua

Raportista selviää, että 57 prosenttia ulkomaalaisomisteisista yrityksistä suunnittelee toimintansa laajentamista Suomessa ensi vuoden aikana ja 49 prosenttia lisää henkilöstön palkkaamista. Tärkeä kysymys on kuitenkin, miten Suomi pystyy vastaamaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen.

Sekä suomalaisilla (77 prosenttia) että ulkomaisessa omistuksessa olevilla yrityksillä (79 prosenttia) on Suomessa pulaa osaajista. Eniten tilanteesta kärsivät suuret ulkomaisessa omistuksessa olevat yritykset (86 prosenttia).

– Osaajien saatavuus on maailmanlaajuisesti kriittinen investointikriteeri. Tämän kyselyn tulokset tukevat sitä, mitä me olemme kuulleet yli sadalta Amcham Finlandin verkostoon kuuluvalta kansainvälisen yrityksen johtajalta – he ovat todella huolissaan siitä, että osaajapulaan ei haeta ratkaisuja riittävän nopeasti. Neljä yritystä viidestä (78 prosenttia) kärsii tällä hetkellä osaajapulasta Suomessa, Amcham Finlandin toimitusjohtaja Alexandra Pasternak-Jackson sanoo.

– On ehdottoman tärkeää, että Suomen hallitus tekee kaikkensa osaajapulan ratkaisemiseksi, jotta voimme turvata tulevaisuuden investoinnit Suomeen. Ulkomaisten osaajien sijoittumista Suomeen tulee nopeuttaa ja yksinkertaistaa, sekä suomalaisten koulutuslaitosten varmistaa, että tulevaisuuden ammatteihin on riittävästi tekijöitä, Pasternak-Jackson jatkaa.

Kantar TNS keräsi ja analysoi tulokset loka-marraskuun aikana 2022. Tavoitteena oli selvittää uusia tietoja Suomesta yritysten sijaintipaikkana. Kyselyyn osallistui yhteensä 400 vastaajaa, joista 199 oli ulkomaisomisteista. Vastaajista yli 50 prosenttia oli joko yrityksen omistajia tai johtoryhmän jäseniä.

Työnantajan halutaan osallistuvan näihin kustannuksiin etätyön mahdollistamiseksi

Suomalaisista 42 prosenttia haluaa työnantajansa osallistuvan kodin internet-liittymän kustannuksiin etätöiden mahdollistamiseksi, selviää Valokuitusen teettämästä tutkimuksesta. Asenteissa heijastuu etätyön normalisoituminen.

– Yritysten tuloksista iso osa tehdään kodeissa. Etätyöstä on tullut normaalia, minkä vuoksi kotien toimintavarmat yhteydet ovat äärimmäisen tärkeitä. Kun netti pätkii tärkeän palaverin kohdalla eikä tiedostoja voi lähettää heikon yhteyden vuoksi, se on ongelma, Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto kommentoi tiedotteessa.

Suomalaiset toivovat myös verotuksesta helpotusta tietoliikenneyhteyksien kustannuksiin. Tutkimukseen osallistuneista 52 prosenttia on sitä mieltä, että verotuksella tulee tukea sitä, että jokainen voi hankkia kotiinsa luotettavasti toimivan tietoliikenneyhteyden. Tämä koetaan esimerkiksi yhdenvertaisuuden kannalta tärkeänä asiana.

Ajatusta verohelpotuksesta vastustaa tutkimuksen mukaan 23 prosenttia suomalaisista. Joka neljäs (25 prosenttia) taas ei osaa sanoa, olisiko verohelpotus hyvä vai huono asia.

Verkkoliittymän valinnassa suomalaiset arvostavat eniten liittymän tasalaatuisuutta sekä selkeitä sopimusehtoja. Kyselytutkimuksessa 68 prosenttia vastaajista nimesi tasalaatuisuuden tärkeimmäksi asiaksi liittymää valitessa.

Sopimusehtojen selkeyden nosti kolmen keskeisimmän ostopäätökseen vaikuttavan tekijän joukkoon puolet (50 prosenttia) vastaajista.

Vähiten verkkoyhteyden valintaan vaikutti kyselytutkimuksen määrittelemistä vaihtoehdoista muun muassa liittymän tarjoajan paikallisuus (3 prosenttia) tai mobiilisiirtoteknologia kuten 5G (6 prosenttia).

– Vastaukset osoittavat, että kuluttajat haluavat nettiyhteydeltään ennen kaikkea toimintavarmuutta. Suomalaisia ärsyttää se, että yhteyden laatu heilahtelee kesken netin käytön. Samoin suomalaiset haluavat, että liittymä toimii kuten sen mainostetaan toimivan, Kaunisto toteaa.

– Jos liittymän nopeudeksi luvataan 100 megaa, niin silloin liittymän kuuluu myös tuottaa tasaisesti sadan megan nopeutta. Kuluttajilla on oikeus saada selkeä ja oikea ymmärrys eri tietoliikenneratkaisujen ja tuotteiden ominaisuuksista. On tärkeää, että kuluttajat tietävät mitä hankkivat ja millaisin ehdoin, Kaunisto jatkaa.

Verkkoyhteyksien hidastelu oletettua suurempaa

Tutkimus osoitti, että suomalaisten verkkoyhteydet hidastelevat mahdollisesti oletettua enemmän. Noin joka kymmenes (9 prosenttia) suomalainen kokee verkkonsa hidastelevan tai pätkivän jopa päivittäin. Yhden tai useamman kerran viikossa internet-yhteys pätki noin joka neljännellä (28 prosenttia) tutkimukseen osallistuneista. Samalla joka kymmenes (10 prosenttia) tutkimukseen osallistuneista kertoi, ettei verkko ole hänen kohdallaan takkuillut kertaakaan.

– 80 prosenttia verkkoliikenteestä tiedetään olevan videota, ja melkein puolet siitä liikkuu edelleen mobiililiittymien kautta. Digitalisaation, palveluiden sähköistymisen, virtuaalipelaamisen ja IoT-kehityksen johdosta tietoliikenneverkkojen kapasiteettia on kasvatettava merkittävästi, jotta yhteydet pysyvät kehityksen mukana. Kun jo nyt joka kymmenennen verkko pätkii päivittäin, on selvää, että kuituverkkojen rakentaminen Suomeen on kriittinen asia, Kaunisto sanoo.

Tutkimus kartoitti myös sitä, mihin suomalaiset käyttävät verkkoyhteyttä kotonaan. Kolme suosituinta tapaa ovat elokuvien, sarjojen ja uutisten katselu (49 prosenttia), netissä surffailu (47 prosenttia) sekä uutisten ja lehtien lukeminen (35 prosenttia) ja sosiaalisen median selailu (35 prosenttia).

– Yhteiskunnan palveluiden siirtyessä nettiin, näiden osuus verkkoyhteyksien käytössä tulee kasvamaan merkittävästi. Olemmeko yhteiskuntana valmistautuneet tähän myös tietoliikenneratkaisujen osalta, Kaunisto kysyy.

Valokuitusen teettämän kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland 21. lokakuuta–24. lokakuuta 2022. Tutkimukseen osallistui 1 003 vastaajaa. Tutkimuksen otos vastaa täysi-ikäisiä suomalaisia ja vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Varoitus Suomelle: Väestön ikääntymiseen ei ole varauduttu

Suomen väestö ikääntyy muita Euroopan unionin jäsenmaita nopeammin vähäisen syntyvyyden ja elinaikojen pitenemisen vuoksi. Asiantuntijoiden mukaan ennustettu maahanmuutto ei riitä alkuunkaan kompensoimaan matalan syntyvyyden vaikutuksia.

Jotta ikääntymisen taloutta heikentäviä vaikutuksia saataisiin vaimennettua, asiantuntijoiden mukaan tarvitaan maahanmuuton kasvattamisen lisäksi sekä kantaväestön että maahanmuuttajien työllisyysasteen nostoa. Väestörakenteen muutos vaatiikin päättäjien erityistä huomiota ja muutos pitäisi huomioida seuraavissa hallitusohjelmissa.

Asiasta keskusteltiin Työterveyslaitoksen koordinoiman Lifecon-hankkeen järjestämässä keskustelutilaisuudessa tiistaina.

– Suomessa työelämästä jäädään pois varhain verrattuna muihin Pohjoismaihin. Myös osatyökykyisten eli alentuneen työkyvyn omaavien työllistämisessä olisi parantamisen varaa. Lisäksi opiskeluajat ja pienten lasten äitien kotiin jäämisen jaksot ovat melko pitkiä, kertoi tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etlasta.

– Julkista taloutta olisi vahvistettava nyt, kun matalasta lapsiluvusta koituu säästöjä ja suuret ikäluokat eivät ole vielä paljon hoivaa tarvitsevassa iässä, Valkonen jatkoi.

Suomessa on asiantuntijoiden mukaan parhaillaan menossa vaihe, jossa lasten lukumäärän pieneneminen vähentää perheiden ja julkisen talouden menoja lyhyellä aikavälillä. Matalan syntyvyyden haitat alkavat näkyä taloudessa vasta, kun pienet ikäluokat siirtyvät työelämään. Työntekijöitä on vaikeampi löytää, talouskasvu hidastuu ja veronmaksajia on vähemmän. Kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta: pieni ikäluokka on työelämässä ainakin 35 vuotta. Asiantuntijoiden mukaan suomalaisilta puuttuu varautuminen pahenevaan työvoimapulaan.

Työvoiman väheneminen näkyy työurien pitenemisenä

Työurien pituuteen voidaan vaikuttaa politiikan ja työelämätoimijoiden yhteisillä keinoilla. Vaikuttavista toimista esimerkkinä ovat eläkeuudistukset, joita on tehty 2005 ja 2017. Varhaisen työelämästä poistumisen reittejä vähennettiin ja eläkeikää nostettiin. Eläkkeelle jäätiin vuonna 2021 noin kolme vuotta myöhemmin kuin 2004. Positiivinen muutos näkyy kaikissa koulutusryhmissä.

– Työuria voidaan pidentää paitsi lopusta myös alusta ja keskeltä. Keskeistä on työntekijöiden työkyvystä ja osaamisesta huolehtiminen, muistuttaa johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.

– Varsinkin nuoremmilla ikäryhmillä mielenterveyden häiriöistä esim. masennuksesta johtuva työkyvyttömyys on kasvussa. Sanna Marinin (sd.) hallituksen mielenterveysstrategia (2020–2030) ja Työelämän mielenterveysohjelma tuottavat keinoja, joilla työpaikoilla voidaan tukea mielenterveyttä ja työyhteisöjen hyvinvointia.

Hyvinvointivaltion ylläpito tulossa yhä vaikeammaksi

Maahanmuuton kasvattaminen ja siihen liittyvät kotouttamis- ja koulutusinvestoinnit ovat välttämättömiä kansantalouden ja julkisen talouden tasapainon turvaamiseksi. Maahanmuuttajien kotoutumista tulee helpottaa ottamalla maahanmuuttajat työyhteisöjemme tasavertaisiksi jäseniksi.

Toinen, yhtä välttämätön polku on edistää työllisyyttä eri ikävaiheissa. Siitä hyötyisivät ihmiset itse suurempien tulojen vuoksi, yritykset ja julkiset palvelut työntekijämäärien kasvaessa ja julkinen talous suurempien verotulojen ja pienempien tulonsiirtomenojen kautta.

– Huolimatta edellä mainituista toimista työtä tekevien määrän väheneminen suhteessa muuhun väestöön hidastaa väistämättä elintason kasvua ja heikentää mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointivaltiota nykyisellä veroasteella. Tähän on meidän kaikkien syytä varautua ja erityisesti päättäjien jo seuraavissa hallitusohjelmissa, painottaa Valkonen.

Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (Lifecon) -hankkeessa tarkastellaan väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana. Lisäksi tutkitaan väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen. Hanke tarjoaa päättäjille ja asiantuntijoille tietoa väestön muuttuvien rakenteiden syistä, seurauksista ja ratkaisuista.

Hanketta koordinoi Työterveyslaitos ja siihen osallistuvat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Helsingin yliopisto.

HS: Telia aloittaa muutosneuvottelut, yli sata ihmistä voi menettää työnsä

Teleoperaattori Telia aloittaa muutosneuvottelut, jotka voivat johtaa yli sadan työtehtävän päättymiseen. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Teliasta kerrotaan HS:lle, että neuvottelujen piirissä on noin 800 henkilöä. Neuvottelut koskevat infrastruktuuri-liiketoimintaa, Common Products and Services -yksikköä ja osaa Suomen tukitoiminnoista.

Yhtiön mukaan neuvottelut sisältävät suunnitelmia useista organisaatiomuutoksista, joihin liittyy tehtävien päättymisiä ja uusien avaamisia. Neuvotteluiden myötä päättyviä tehtäviä on yli sata, mutta samalla Telian mukaan avautuu uusia tehtäviä.