Verkkouutiset

Työmarkkinat

Veturinkuljettajien työehdoista sopu – junaliikenteen lakko päättyy

23.03.2023 | 10:47

Palvelualojen työnantajat Paltan ja Rautatiealan Unioni RAUn hallinnot ovat tänään hyväksyneet valtakunnansovittelijan johdolla keskiviikkona saavutetun neuvottelutuloksen veturinkuljettajien työehtosopimukseksi.

Sopimuksen myötä veturinkuljettajien maanantaina 20.3. aloittama lakko päättyy.

– Olemme tyytyväisiä, että sovintoon päästiin vaikeiden neuvottelujen päätteeksi. Kaksivuotinen sopimus mahdollistaa työehtojen pitkäjänteisen kehittämisen yhdessä, Paltan neuvottelujohtaja Pasi Vuorio sanoo tiedotteessa.

Vuorion mukaan työehtosopimukseen sovittiin yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Uusi sopimus sisältää myös laajan työhyvinvointihankkeen, jolla tuetaan kuljettajien työhyvinvointia, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista epäsäännöllisen vuorotyön näkökulmasta sekä mahdollistetaan tehokas työvuorosuunnittelu.

– Hanke sisältää laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet työehtosopimuksen työaikamääräyksistä, Vuorio sanoo.

Valtakunnansovittelijan toimiston mukaan VR tiedottaa junaliikenteen palautumisesta.

Uutinen päivittyy. 

Veturinkuljettajien työriidassa neuvottelutulos

22.03.2023 | 20:02

Palvelualojen työnantajat Palta ja Rautatiealan Unioni RAU saavuttivat tänään neuvottelutuloksen veturinkuljettajia koskevassa työriidassa.

Työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää vielä neuvottelutuloksen hyväksymistä molempien osapuolten hallinnoissa.

Hallintojen päätöksistä tiedotetaan torstaina.

Jos neuvottelutulos hyväksytään, veturinkuljettajien voimassa oleva ylityö- ja vuoronvaihtokielto sekä maanantaina alkanut lakko päättyvät.

Siivoojat ja kiinteistönhoitajat menevät lakkoon

22.03.2023 | 17:41

Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Kiinteistötyönantajat ry:n välisissä neuvotteluissa ei syntynyt keskiviikkona sopua alan palkoista ja työehdoista. Se tarkoittaa, että alan toinen lakko alkaa torstaina.

Lakolla PAM kertoo tavoittelevansa parempaa palkkaa pienituloisille.

– Inflaatio on iskenyt nimenomaan pienipalkkaisiin, joita työskentelee paljon esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla, sanoo PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen tiedotteessa.

Lakon piirissä on noin 25 000 työntekijää 16 yrityksessä.

Kuljetusliitot junalakosta: Vastaan tulee nyt radikaalimpi ay-liike

20.03.2023 | 14:44

Kuljetusliitot KL:n mukaan veturinkuljettajat päätyivät lakkoon, koska työnantaja ei ollut valmis edistämään työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista työehtosopimusneuvotteluissa.

– Työntekijöiden jaksaminen ja työelämän laatukysymykset eivät etene, koska ne ovat työnantajapuolen mielestä merkityksettömiä. Kuljetusalojen työntekijöiden terveydellä ja hyvinvoinnilla ei ilmeisesti ole mitään merkitystä, liitot toteavat yhteisessä tiedotteessa.

Kuljetusliitot KL:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Rautatiealan unioni RAU ja Suomen Merimies-Unioni SMU.

Liittojen mukaan veturinkuljettajan työ on äärimmäisen epäsäännöllistä ja se sisältää paljon yötyötä. Väsynyt työntekijä on liittojen mukaan iso turvallisuusriski niin itselleen kuin muille.

– Ammattiliittojen pitää vaatia työntekijöiden jaksamista parantavia kirjauksia työehtosopimuksiin, koska kokemus on osoittanut, että jos työnantaja esimerkiksi epäinhimillisellä vuororakenteella laskee säästävänsä euron, niin se euro tietysti säästetään.

Liittojen mukaan “työnantajapuolen yksipuolisesti päättämä yleinen linja” on radikaali muutos aiempaan ja tulee aiheuttamaan jatkossakin laajoja työmarkkinahäiriöitä.

– Kuljetusliitot tukevat RAU:n veturinkuljettajien lakkoa ja eivät tule sitoutumaan EK:n yksipuolisesti päättämään työmarkkinamalliin. Radikaalimpi työnantajapuoli saa vastaansa radikaalimman ay-liikkeen.

LUE MYÖS:
Linja-autot ruuhkautuneet junalakon takia

Junaliikenne pysähtyy maanantaista alkaen

19.03.2023 | 15:49

VR ilmoittaa tiedotteessaan, että veturinkuljettajien lakko pysäyttää junaliikenteen maanantaista 20.3. alkaen. Lakko on voimassa toistaiseksi.

Kaikki VR:n kauko- ja lähijunat ovat lakon ajalta peruttu. Lakko koskee myös lähes kaikkia tavarajunia.

Lakon on määrä alkaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä heti puolen yön jälkeen. Sunnuntai-illan aikana lähteneet matkustaja- ja tavarajunat ajetaan normaalisti määränpäihinsä. Lakon alkamisyönä kulkevat yöjunat ajetaan myös normaalisti.

Rautatiealan Unioni (RAU) ei ole päässyt sopuun työehtosopimusneuvotteluissa työantajajärjestö Palta ry:n kanssa. RAU on rautatiealan työntekijöiden ammattiliitto.

– Neuvottelut jatkuvat Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja RAU:n välillä myös lakon aikana. Toivomme, että sopu löytyisi pian. Olemme todella pahoillamme siitä, millaisia hankaluuksia lakko aiheuttaa asiakkaillemme, kertoo henkilöstöjohtaja Laura Ansaharju tiedotteessa.

Asiakkaat saavat rahat takaisin lakon ajalle ostetuista junalipuista. VR palauttaa kertalippujen hinnan automaattisesti asiakkaille noin viikon kuluessa. Vaihtoehtoisesti lippujen muuttaminen toiseen ajankohtaan onnistuu ilman muutosmaksua. Mikäli junalippu on ostettu paperisena ilman kirjautumista, hyvityksen voi hakea VR:n verkkosivuilta.

Sarjalippujen paikanvarauksen hyvitetään ja kauko- ja lähiliikenteen kausilippujen voimassaoloaikaa pidennetään automaattisesti.

Ulkomaalaisista opiskelijoista lähes puolet aikeissa lähteä opintojen jälkeen

14.03.2023 | 11:21

Tutkimus kertoo, että enemmistö kansainvälisistä osaajista kotiutuu Suomeen nopeasti, eli on töitä, ystäviä ja verkostoja. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia. Paluumuuttanut suomalainen sairaanhoitaja, intialainen insinööri, täällä opiskellut ranskalainen luonnontieteilijä tai puolisonsa perässä muuttanut brittihumanisti voivat kohdata Suomessa yllättävän samankaltaisia vaikeuksia.

Taustastaan riippumatta monet Suomessa asuvat kansainväliset osaajat törmäävät siihen, että työnantajat eivät arvosta ulkomailla hankittua osaamista, verkostoihin on vaikea päästä ja perheenjäsenten sopeutumisvaikeudet haittaavat kotiutumista.

Tiedot selviävät E2 Tutkimuksen toteuttamasta Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen loppuraportista. Mittavat aineistot keränneessä tutkimushankkeessa tehtiin kyselyt viidelle kansainväliselle osaajaryhmälle. Kyselyissä oli yhteensä 2 500 vastaajaa. Lisäksi haastateltiin lähes sataa kansainvälistä osaajaa, ja hankkeen työpajoihin osallistui noin sata sidosryhmien edustajaa ja kansainvälistä osaajaa.

Opiskelijat voittopuolisesti tyytyväisiä

Suurin osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista on kotiutunut Suomeen erittäin tai jokseenkin hyvin (86 %) ja heidän kotiutumisensa on ollut nopeaa. Opiskelijat arvostavat Suomessa koulutuksen korkeaa laatua, elintasoa ja luonnonläheisyyttä. Peräti 87 prosenttia on tyytyväisiä opintoihinsa.

Hyvistä kokemuksista huolimatta vajaa puolet (47 %) pitää muuttoa Suomesta opintojen jälkeen erittäin tai jokseenkin todennäköisenä. Lähes sama osuus (43 %) pitää Suomeen jäämistä todennäköisenä.

Noin kolmannes (32 %) arvioi mahdollisuutensa edetä uralla Suomessa heikoksi. Yhtä moni kaipaa tukea kielen oppimiseen, työnhakukoulutusta ja tilaisuuksia verkostoitua suomalaisten yritysten kanssa.

Ystäviltä saadaan tietoa työmahdollisuuksista

Sosiaaliset verkostot ovat olennaisia kansainvälisten osaajien kotiutumisessa ja työllistymisessä. Monilla on kuitenkin vaikeuksia löytää suomalaisia ystäviä. Työtä tekevistä tai hakevista (47 %) sekä opiskelijoista (43 %) liki puolet ja kumppanin vuoksi muuttaneista joka kolmas (34 %) ulkomaalainen katsoo, että vaikeus saada ystäviä on hankaloittanut kotiutumista.

Niistä, joilla ei ole lainkaan suomalaisia ystäviä, joka kolmas (31 %) on kotiutunut huonosti. Niistä, joilla on enemmän kuin viisi suomalaista ystävää, vain hyvin harva (5 %) on kotiutunut huonosti.

Ystävät ja muut sosiaaliset verkostot vaikuttavat myös työllistymismahdollisuuksiin. Joka neljäs työtä tekevistä tai hakevista tai kumppanin vuoksi muuttaneista ulkomaalaisista hankkii tietoa työmahdollisuuksista ystäviltään. Lähes joka kolmas (30 %) löysi nykyisen työpaikkansa omien verkostojensa kautta.

– Monilla osaajilla on halua tulla Suomeen ja tehdä täällä töitä, mutta ei millä hinnalla tahansa. Voisimme yhteiskuntana voittaa paljon, jos meillä olisi kykyä ja rohkeutta miettiä uudelleen työtehtävien kielitaitovaatimuksia, avata tulijoille sosiaalisia piirejämme ja hyödyntää monipuolisesti heidän osaamistaan sekä kansainvälisiä kontaktejaan, johtaja Mari K. Niemi E2 Tutkimuksesta toteaa tiedotteessa.

Osaajien perheitä ei huomioida riittävästi

Kumppaninsa vuoksi Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista peräti 67 prosenttia kertoo kotiutumisen vaikeutuneen siksi, että töiden löytäminen on ollut hankalaa.

Huoli perheen kotiutumisesta voi heikentää myös Suomen vetovoimaa. Tämä koskee myös niitä ulkosuomalaisia, joilla on ulkomaalainen kumppani. Heistä lähes neljännes (23 %) mainitsee paluumuuttohalukkuutta vähentäväksi asiaksi kumppaniin liittyvät syyt, kuten työllistymisen vaikeudet.

Puolet (51 %) ulkomaalaisten osaajien kyselyyn vastanneista pitää tärkeänä, että työpaikoilla järjestetään tilaisuuksia, joihin kutsutaan myös kumppanit tai perheet.

Monet kansainväliset osaajat toivovat, että suomalainen työelämä olisi kielitaitovaatimuksiltaan nykyistä joustavampi. Heidän mielestään työnantajat voisivat miettiä tarkemmin, onko sujuva suomen tai ruotsin kielen taito aina välttämätöntä. Tätä kannattaisi miettiä sekä rekrytointien yhteydessä että työpaikkojen arjessa.

Kansainväliset osaajat pitävät tärkeänä paikallisen kielen oppimista, mutta oppimista ei ole tehty helpoksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden mielestä suomen kielen opintoja pitäisi integroida paremmin osaksi opintoja. Työssä käyvät toivovat enemmän mahdollisuuksia opetella kieltä työajalla.

Yrittäjät reagoi: SAK:n johtopäätös on väärä

13.03.2023 | 14:08

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioista vastaavan johtajan Janne Makkulan mukaan SAK:n johtopäätös kokoomuksen avauksesta on väärä.

Kokoomuksen viikonloppuna yrittäjyystavoitteissa julkaistun ehdotuksen mukaan palkoista ja työajoista voitaisiin työpaikoilla sopia myös työehtosopimuksista poikkeavalla tavalla. Edellytyksenä olisi molempien osapuolten suostumus menettelyyn.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tyrmäsi ehdotuksen. Keskusjärjestö nosti esiin huolen, että toteutuessaan uudistus heikentäisi työntekijöiden neuvotteluasemaa ja johtaisi palkoissa ”kilpajuoksun kohti pohjaa”.

Makkula oikoo SAK:n tulkintoja.

– Kokoomus esittää, että työehdoista voitaisiin sopia myös TES:stä poiketen, jos työntekijät ja työnantaja yhdessä näin sopivat. Jos sopimusta ei synny, perälautana on aina TES, Makkula kirjoittaa Twitterissä.

Hänen mukaansa kokoomuksen ehdotus antaa neuvotteluihin sekä joustoa että säilyttää työntekijöiden turvan.

LUE MYÖS:
SAK tyrmää mahdollisuuden sopia palkoista vastoin työehtosopimusta

SAK tyrmää mahdollisuuden sopia palkoista vastoin työehtosopimusta

13.03.2023 | 11:12

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tyrmää kokoomuksen ehdotuksen, että palkoista ja työajoista voitaisiin työpaikoilla sopia työehtosopimuksista poikkeavalla tavalla.

Viikonloppuna puolueen yrittäjyystavoitteissa julkaistun ehdotuksen mukaan menettely vaatisi työntekijöiden ja työnantajien molemminpuolisen suostumuksen.

– Yleissitovien työehtosopimuksien turva on työntekijöille hyvin tärkeä ja kokoomuksen ehdotus romuttaisi sen. Työntekijöiden neuvotteluasema on yleensä heikompi ja valta-aseman eriparisuus korostuu juuri paikallisella tasolla. Epätasapainoinen asetelma ja ehdotus yhdessä synnyttäisivät suomalaisille työpaikoille enemmän sanelua kuin aitoa sopimista, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta epäilee tiedotteessa.

SAK katsoo, että yleissitovuus takaa Suomessa työehtojen samanlaisen lähtötason kaikille työntekijöille ja yrityksille.

– Pahimmillaan kokoomuksen ehdotus johtaisi niin sanottuun kilpajuoksuun kohti pohjaa. Nykyään työehtosopimusten minimisuoja estää sen, etteivät yritykset käy epätervettä kilpailua työehtoja polkemalla.

Eloranta muistuttaa, että monilla aloilla työehtosopimuksissa on jo määritelty mistä paikallisesti voidaan sopia toisin. Silloin se on yhdessä sovittua ja huomioi alan tarpeet molemmin puolin.

Eloranta epäilee, ettei kokoomus hahmota, kuinka suuresta ja merkityksellisestä heikennyksestä he puhuvat.

– Työehtosopimusten sitovuuden romuttaminen ehdotetulla tavalla on palkansaajille jopa raskaampi ja periaatteellisempi heikennys kuin vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus.

Jarkko Eloranta katsoo, että ehdotus työehtosopimuksesta poikkeamisesta on myös räikeässä ristiriidassa samaan ohjelmaan kirjatun työrauhan edistämisen kanssa.

– Tällaiset toimet, joilla yritetään heikentää työehtoja eivät edistä luottamukseen perustuvaa sopimisen kulttuuria, vaan aiheuttavat levottomuutta ja vastustusta.

LUE MYÖS:
Yrittäjät reagoi: SAK:n johtopäätös on väärä

Ammattiliitto hylkäsi jälleen veturinkuljettajien sovintoehdotuksen

10.03.2023 | 13:01

Rautatiealan Unioni RAU ilmoitti tänään hylkäävänsä valtakunnansovittelijan 7.3. antaman sovintoehdotuksen veturinkuljettajia koskevassa työriidassa.

Sovintoehdotus on järjestyksessä jo toinen, jonka RAU on työriidan osalta hylännyt. Palta on RAU:n päätökseen pettynyt.

– Sovintoehdotus oli palkankorotustasoltaan yleistä linjaa noudattava. On vaikea ymmärtää, että RAU vaatii yhdelle ammattiryhmälle yleistä linjaa suurempia korotuksia kuin mitä noin 700 000 suomalaiselle on tällä neuvottelukierroksella jo sovittu. Myös muut rautatiealalle neuvotellut työehtosopimukset ovat noudattaneet yleistä linjaa, Paltan neuvottelujohtaja Pasi Vuorio toteaa.

– Tekstikysymyksissä työnantajapuoli on tullut sovittelussa merkittävällä tavalla vastaan työntekijäpuolen tavoitteita, muun muassa ehdottamalla laajaa työhyvinvointihanketta veturinkuljettajille työssäjaksamisen tueksi. RAUlle tämä ei kuitenkaan ole kelvannut, vaikka he nimenomaan ovat nostaneet työhyvinvoinnin parantamisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen, Vuorio jatkaa.

RAU on ilmoittanut veturinkuljettajien lakosta, joka toteutuessaan pysäyttäisi junaliikenteen 20.3.–31.3. Osapuolet jatkavat työriitojen käsittelyä valtakunnansovittelijan johdolla mahdollisimman pian.

PAM ilmoitti uudesta 25000 työntekijää koskevasta lakosta

08.03.2023 | 15:05

Palvelualojen ammattiliitto PAM on päättänyt uudesta kiinteistöpalvelualan lakosta, joka koskee alan suurimpia yrityksiä.

Lakko alkaa torstaina 23. maaliskuuta kello 0.00, ellei palkankorotuksista ja työehdoista saavuteta sopua ennen sitä. Lakon piirissä on noin 25 000 työntekijää 16 yrityksessä.

Lakon on tarkoitus päättyä perjantaina 24. maaliskuuta kello 24 tai ennen kello 24 alkaneen työvuoron päätyttyä.

– Kiinteistöpalvelualalla työntekijät tekevät arvokasta työtä, josta kuuluu saada kunnon korvaus. Hintojen nousu tuntuu kipeästi pienipalkkaisten työntekijöiden arjessa ja tarve kunnon palkankorotuksille on suuri, sanoo PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen tiedotteessa.

PAM on ilmoittanut aiemmin myös 16.-18. maaliskuuta 2023 olevasta lakosta, joka koskee satoja kiinteistöpalvelualan kohteita.

Lakkovaroitukset johtuvat PAMin mukaan siitä, että osapuolten näkemykset palkankorotusten tasosta ovat liian kaukana toisistaan. Neuvotteluissa työnantajapuolta edustaa Kiinteistötyönantajat ry.

Ilmoitetut työnseisaukset eivät koske hätätyötä eivätkä tehtäviä, joissa ne vaarantaisivat yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja tai aiheuttaisi yleiselle edulle huomattavaa vahinkoa.

LUE MYÖS:
Siivoojat ja kiinteistönhoitajat menossa lakkoon

Suomessa työntekijöistä ulkomaalaistaustaisia on 7,5 prosenttia

08.03.2023 | 09:47

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreen raportin mukaan maahanmuuttajataustaisten osuus Suomen työllisistä on lähes kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana.

– Ilman maahanmuuttajia Suomen työllisten kokonaismäärä olisi laskenut merkittävästi, toteaa raportti.

Väestön ikääntymisen vuoksi suomalaistaustaisten työllisten määrä laskee koko ajan ja työntekijäpula pahenee useilla aloilla. Maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä onkin Etlan mukaan suuri merkitys Suomen työmarkkinoihin ja työllisyyteen, sillä ilman heitä työllisten määrä olisi jo laskenut merkittävästi.

Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kaikista Suomen työllisistä oli 7,5 prosenttia vuonna 2020, kun kymmenen vuotta aiemmin osuus jäi alle neljän prosentin.

Maahanmuuttajataustaisten osuus työllisistä on tuplaantunut lähes kaikissa ammattiryhmissä, mutta erityisen suuri osuus maahanmuuttajia työskentelee siivoojina, lähetteinä ja avustavissa työtehtävissä. Määrällisesti eniten maahanmuuttajia työskenteli vuonna 2020 palvelu- ja myyntialalla (n. 38 000 henkeä) sekä erityisasiantuntijoina (n. 32 000 henkeä).

Maahanmuuton vaikutukset paikallisväestön työllisyyteen jäävät tutkimustiedon valossa vähäisiksi. Etlan raportin mukaan maahanmuuttajien on todettu syrjäyttävän työmarkkinoilla todennäköisemmin muita maahanmuuttajia kuin kantaväestöä.

Matalasti koulutettujen maahanmuuttajien vaikutuksista on ristiriitaista tutkimustietoa, mutta korkeasti koulutetut maahanmuuttajat sen sijaan voivat kasvattaa kantaväestönkin palkkoja, raportissa todetaan.

Maahanmuutto ei kuitenkaan kasvata Suomen työttömyyttä, kuten monesti väitetään, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

‒ Ajatus, että maahanmuuton aiheuttama lisääntynyt työn tarjonta kasvattaisi työttömyyttä, perustuu osin virheelliseen oletukseen siitä, että työpaikkojen määrä kansantaloudessa on vakio. Tosiasiassa maahanmuutto ja työvoiman parempi saatavuus todennäköisesti kasvattavat investointeja ja saavat yritykset laajentamaan toimintaansa, hän sanoo tiedotteessa.

Maahanmuuttajien osuus on kasvanut erityisesti niillä aloilla, joilla suomalaistaustaisten työllisten määrä on ollut laskussa. Työperäinen maahanmuutto onkin avainasemassa koko Suomen työllisyydessä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

– Työperäisillä maahanmuuttajilla voi olla olennainen rooli siinä, että palveluita ja tuotteita pystytään tuottamaan myös niillä aloilla, joille on haastavaa löytää työntekijöitä, hän sanoo.

Etla laski aiemmin, että Suomeen tarvittaisiin jopa 44 000 hengen nettomaahanmuutto nykyisellä ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin vakaantumaan pysyvästi.

Työperäisen maahanmuuton vaikutukset riippuvat kuitenkin voimakkaasti maahanmuuttajien ominaisuuksista ja maahantulon ajankohdasta, joten vaikutuksista ei voi tehdä yleispätevää johtopäätöstä.

Tutkijoiden mukaan on esimerkiksi vielä epäselvää, miten Venäjän hyökkäyssodan myötä Suomeen saapuneiden ukrainalaisten maahanmuuttajien työllisyys kehittyy.

Veturinkuljettajia koskevassa työriidassa sovintoesitys

07.03.2023 | 18:42

Valtakunnansovittelija antoi tänään tiistaina sovintoesityksen Palvelualojen työnantajat Paltan ja Rautatiealan Unioni RAUn väliseen veturinkuljettajia koskevaan työriitaan.

– Osapuolet antavat vastauksensa esitykseen 10.3.2023 klo 12.30. Sovintoesityksen sisällöstä kerrotaan vasta, kun osapuolet ovat käsitelleet esityksen hallinnoissaan, Palta kertoo tiedotteessa.

Jos sovintoesitys hyväksytään, veturinkuljettajien voimassa oleva ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy ja ajalle 20.3.–31.3.2023 ilmoitettu lakko peruuntuu.

Hoitoalalle historiallisen suuret palkankorotukset

07.03.2023 | 15:02

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos niin sanotusta ”perälaudasta”.

Nyt sovitun ”perälaudan” ja viime syksynä hyväksytyn palkkaratkaisun myötä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vuosien 2022–2027 aikana vähintään 20,9 prosenttia. Korotukset ovat historialliset.

Tehyn ja SuPerin tänään hyväksymän neuvottelutuloksen johdosta SOTE-sopimuksen palkkoja korotetaan vuonna 2023 yhteensä 6,7 prosenttia (sisältäen kertapalkkion 467 euroa) ja vuonna 2024 yhteensä 6,5 prosenttia, eli yhteensä 13,2 prosenttia.

KVTES:n osalta korotukset ovat vuonna 2023 yhteensä 5,2 prosenttia (sisältäen kertapalkkion 467 euroa) ja vuonna 2024 yhteensä 4 prosenttia.

– Tämä tarkoittaa, että sote-alan palkat nousevat lähes tuplasti enemmän kuin vientialoilla. Nyt on avattu latu sille, että alan työntekijöiden palkkakuoppa pienenee ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tämän puolesta Tehy ja SuPer taistelivat yhdessä viime vuonna periksi antamatta, painottaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tiedotteessa.

Korotuksia myös muille toimialoille

Sote-alan ohella yli 420 000 kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajan tämän ja ensi vuoden palkankorotuksista on syntynyt sopu, kun järjestöt ovat tänään hyväksyneet viime perjantaina syntyneen neuvottelutuloksen.

Ratkaisussa on kyse siitä, miten kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajien tämän ja ensi vuoden palkankorotuksissa otetaan huomioon niin sanotut verrokkialat.

JUKO, JAU (JHL ja Jyty) ja KT sopivat viime kesänä, että teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja AKT:n kuorma-autoalan 1,9 prosenttia ylittävien palkankorotusten keskimääräinen erotus on huomioitava kaikissa kuntien ja hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimuksissa.

Samalla sovittiin, että ylimenevästä osuudesta yleiskorotuksiin lisätään 70 prosenttia ja 30 prosenttia sovitaan paikallisesti.

Vuonna 2023 kunta- ja hyvinvointialan kaikilla sopimusaloilla yleiskorotus nostaa palkkoja aiemmin sovittujen korotusten lisäksi 1. kesäkuuta 0,70 prosenttia. Paikallisesti sovittavaksi tulee 0,30 prosenttia.

Kesäkuun lopussa kunta- ja hyvinvointialalla maksetaan 467 euron kertaerä.

Vuonna 2024 yleiskorotus nostaa palkkoja 1. kesäkuuta 0,77 prosenttia. Paikallinen järjestelyerä on 0,33 prosenttia. Opettajien sopimuksen piirissä oleville yleiskorotus 0,77 prosenttia maksetaan 1. toukokuuta ja lääkärisopimuksen piirissä oleville 1. lokakuuta 2023.

Vaativasta neuvottelutilanteesta ja määräajan 1. helmikuuta ylittymisestä huolimatta osapuolilta löytyi yhteistä tahtoa hakea ratkaisua neuvottelemalla.

Neuvottelujen osapuolet JUKO, JAU (JHL ja Jyty) ja KT saavuttivat samassa yhteydessä sopimuksen Sote ry:n ja KT:n sopimuksen vaikutuksista, kun varhaiskasvatuksen henkilöstölle maksetaan kertapalkkio 30. kesäkuuta 2023. Osana kokonaisuutta sovittiin myös, että Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen viisi piirissä olevat saavat 120 euroa.

Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen G-osion piirissä olevat saavat 150 euroa.

Bussilakko päättyy, liikenne palautuu normaaliksi

04.03.2023 | 10:02

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT) ja Autoliikenteen Työnantajaliitto (ALT) ovat päässeet neuvottelusopimukseen linja-autonkuljettajien ja huoltokorjaamojen työehtosopimuksista.

Aikaisempi työehtosopimuksia koskeva sovintoehdotus hylättiin 28. helmikuuta, jonka seurauksesta linja-auto- ja huoltokorjaamolakko alkoi viime keskiviikkona.

Kolme päivää kestänyt lakko saatiin päätökseen perjantaina, kun AKT ja ALT pääsivät neuvottelutulokseen ensin huoltokorjaamojen osalta ja myöhemmin illalla myös linja-autohenkilökunnan sopimuksesta.

Työntekijöitä edustavan AKT:n mukaan sopimus on kompromissi, johon voi olla tyytyväinen.

– Olemme AKT:ssä tyytyväisiä sekä solmittuihin työehtosopimuksiin että työtaisteluiden päättymiseen. Kaikkiin tavoitteisiin ei tällä kertaa päästy, mutta sopimuksen syntyminen vaatii yleensä kompromissien tekemistä. Kokonaisuuteen voi olla ainakin osittain tyytyväinen, toteaa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

Sopimukset sisältävät muun muassa kuuden prosentin palkankorotukset. Työaikoihin saatiin paikallisen sopimisen malli työhönsidonnaisuusajan merkittävälle lyhentämiselle. Nykyisellään tämä tarkoittaa linja-autonkuljettajalla 11,5 tunnin pituista päivää työpäivän alkamisesta sen päättymiseen.

Sopimukseen sisältyy myös arkipyhäkirjaus, rinnakkaissopimuskielto ja sosiaalityöryhmä. Lisäksi saatiin pää auki linja-autohenkilöstön sopimuksessa lauantailisän osalta. Kaikki määräykset eivät koske molempia työehtosopimuksia, kirjoittaa Kokko.

Lakon päättymisen myötä Helsingin seudun bussiliikenne palaa vähitellen normaaliksi tästä lauantaista alkaen. HSL:n mukaan viikonloppuna voi kuitenkin jäädä osa vuoroista ajamatta, koska AKT:n mukaan työntekijöiden on palattava töihin viimeistään ensi maanantaina.

Huoltokorjaamoalalle saatiin neuvottelutulos

03.03.2023 | 18:56

Huoltokorjaamoalalle on syntynyt neuvottelutulos, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kertoo Twitterissä.

– AKT:n hallitus käsittelee tulosta tänään kello 21, Kokko tviittaa.

Neuvotteluissa osapuolina ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT sekä Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT.

Linja-autoalaa koskevat neuvottelut jatkuvat Kokon mukaan edelleen. AKT:n ilmoittaman linja-autolakon on määrä jatkua ensi viikon perjantaihin 8. maaliskuuta kello 3 saakka, ellei neuvottelusopua saada aikaiseksi sitä ennen.

– Linja-autoneuvottelut jatkuvat edelleen tänä iltana, Kokko tviittaa.

 

 

Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441