Verkkouutiset

Työmarkkinat

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ekonomisti löysi työttömyysluvuista yhden valopilkun

Huonot uutiset työmarkkinoilta jatkuvat, eli työllisyysaste laskee ja työttömyys pahenee yhä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun työllisyystilastoja. Talouden yleinen heikko tilanne huomioiden luvut ovat kuitenkin kohtalaisia.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 huhtikuussa 17 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 41 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna.

– Talouden selkeästä käänteestä ei ainakaan näissä työllisyysluvuissa näy vielä merkkejä. Toisaalta työmarkkinat reagoivat aina viiveellä, joten työllisyyden paraneminen nähtäisiin joka tapauksessa vasta jonkun ajan kuluttua talouskasvun alkamisesta, Busk sanoo tiedotteessa.

Pitkäaikaistyöttömyys on hieman kasvanut, mutta tämä on Buskin mukaan odotettavaa työllisyyden muun kehityksen perusteella. Nousu ei kuitenkaan ole kovin jyrkkää.

Lomautusten nousu on kuitenkin pysähtynyt, mikä saattaa olla merkki työmarkkinoiden vakautumisesta, mutta tämä nähdään Buskin mukaan vasta tulevien kuukausien aikana.

Maria Löfgren jatkaa Akavan johdossa

Akavan liittokokous on valinnut yksimielisesti Maria Löfgrenin neljän vuoden jatkokaudelle.

Valinta tehtiin keskusjärjestön liittokokouksessa Helsingissä.

Tehtävään ei ollut vastaehdokkaita. Maria Löfgren on toiminut Akavan puheenjohtajana marraskuusta 2022 lähtien.

Hänen mukaansa nykyhallitus muuttaa työmarkkinatoiminnan rakenteita ”kovalla kiireellä ja ilman yhteisymmärrystä työmarkkinaosapuolten kanssa”.

– Konfliktit ja yksipuoliset uudistukset eivät saa jäädä pysyväksi tavaksi muuttaa suomalaisia työmarkkinoita. Jatkossa tarvitaan tiiviimpää yhteistä tilannekuvaa ja yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimialojen välille, Löfgren toteaa tiedotteessa.

– Muuta keinoa työmarkkinoiden vakaudelle ja luottamukselle ei ole kuin yhdessä tekeminen, sopiminen ja kunnioitus toisia kohtaan. Työmarkkinoista ei tule rakentaa vaalikausien aikajänteelle rakentuvaa poliittista temmellyskenttää.

”Suomi on vakavassa paikassa” – työministeriltä vetoomus järjestöille

Työministeri Arto Satonen (kok.) vääntää Aamulehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan rautalangasta, miksi hallitus ajaa työmarkkinauudistuksia Suomeen.

– Viime kädessä kyse on suomalaisen työn kilpailukyvyn vahvistamisesta eli investointien houkuttelusta Suomeen ja suomalaisten työpaikkojen turvaamisesta suhteessa ulkomailta tulevaan kilpailuun, Satonen kirjoittaa.

Yksi keinoista on vientivetoinen palkkamalli.

– Kaikille vientivetoisille kansantalouksille on erittäin tärkeää, että viennin kilpailukyky määrittelee palkankorotusten tason. Siitä voidaan poiketa paikallisesti tai valtakunnallisesti työvoimapula-aloilla, mutta yleisen linjan on oltava kattava, Satonen avaa mallia.

Työministerin mukaan Suomen malli etenee, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät pääsisi sopuun asiassa.

– Ruotsissa neljännesvuosisadan hyvin toimineesta järjestelmästä voidaan Suomeen ottaa oppia ja järjestöjen kesken neuvotella toimiva malli. Jos neuvottelut eivät käynnisty tai järjestöt eivät ratkaisuun pääse, niin hallitus tuo eduskuntaan esityksen, jolla vahvistetaan valtakunnansovittelijan asemaa kansantaloudellisesti kestävän palkkalinjan puolustamisessa, Satonen kirjoittaa.

Työministerin mukaan yrityksen menestyminen on työnantajan ja työntekijän yhteinen etu.

– Suomessakin monissa menestyvissä yrityksissä yhteistyö työnantajan ja työtekijöiden edustajien kanssa toimii hyvin. Toivoa sopii, että samanlaista yhteistyötä syntyy myös järjestötasolla. Suomi ja suomalaiset ovat vakavassa paikassa. Vientimarkkinoiden kasvu on heikkoa ja globaali kilpailu aiempaa kovempaa, hän vetoaa järjestöjen kykyyn tehdä yhteistyötä.

Satonen toteaa, että hallituksen tavoitteena on luoda talouden ja työllisyyden kasvun mahdollistava toimintaympäristö.

– Menestyksen tekevät kuitenkin yritykset ja se edellyttää sen oivaltamista, että kansainvälisessä kilpailussa suomalainen työnantaja ja työntekijä eivät ole eri puolella, vaan samalla puolella.

Antti Palola tyrmää Demokraatille puheet yleislakosta: Suurimmilla puolueilla on STTK:ssa tasainen kannatus

Ay-liikkeen rivit ovat vaikuttaneet olevan hajallaan. Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen suomi äskettäin muita ammattiliittoja siitä, ettei maaliskuun poliittisiin lakkoihin otettu aktiivisemmin osaa.

Lehtonen sanoi muun muassa Helsingin Sanomissa, että olisi toivonut SAK:n liitoilta laajempaa osallistumista. Lisäksi Lehtosen mukaan ”Akava ja STTK loistivat poissaolollaan”.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo Demokraatille, että ei tällaista kritiikkiä suoraan ota vastaan. STTK:ssa on Palolan mukaan erilainen kulttuuri, eivätkä siihen ole kuuluneet STTK-tasoiset työtaistelupäätökset, vaan asia on jäsenjärjestöjen harkinnassa.

Hänen mielestään myöskään esillä pidetty yleislakko ei olisi keväällä tullut kyseeseen.

– Se olisi herättänyt liian paljon… En vain usko siihen tässä tilanteessa, Palola kommentoi lehdelle.

Palola jatkaa, että STTK on puoluepoliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö.

– Ja jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

– Meidän jäsenkunnassa on karkeasti arvioiden suunnilleen yhtä suuri kannatus neljällä suurimmalla puolueella eli SDP:llä, kokoomuksella, keskustalla edelleenkin ja perussuomalaisilla. Näin ollen luulen, että se olisi ollut täysin mahdoton ajatus, Palola arvioi.

Ay-johtaja varoittaa: Riitely jatkuu syksyllä

Keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan työmarkkinoilla eletään erittäin epävakaita aikoja.

– Työelämäasiat ovat viime syksyn ja tämän kevään jäljiltä pysyvästi politisoituneet. Siitä ei seuraa mitään hyvää sen paremmin lyhyellä kuin pidemmälläkään tähtäimellä, Palola sanoi STTK:n edustajistolle pitämässään katsauksessa.

– Arvioni on, että syksyllä edessä olevissa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa riitely jatkuu. Ei tarvitse kristallipalloa tiedostaakseen, että hallituksen elinkeinoelämän saumattomalla tuella toteuttamat heikennykset löytyvät liittojen tavoitteista tavalla tai toisella, hän jatkoi.

Palola valoi puheessaan uskoa ammattiyhdistysliikkeeseen.

–  Voima tarvitsee vastavoiman, ja ammattiyhdistysliike on vastavoima työnantajille ja työelämää heikentävälle hallitukselle, hän sanoi.

– Ei valta demokratiassa tarkoita vain kulloisenkin enemmistöhallituksen vallankäyttöä ilman mahdollisuutta ja lupaa ajatella toisin ja ilmaista mielipiteensä rauhassa ja laillisesti. Jos hyväksyisimme, että demokratiaa on vallan keskittyminen yhteen instituutioon kuten hallitukseen, silloin kannattaa tarkkaan miettiä, mikä on seuraava askel parlamentaarisen enemmistön vallankäytössä kansalaisyhteiskuntaa vastaan.

 

Ministeriö ennustaa työttömyyden kasvavan – rakentamisen työllisyys alimmillaan 25 vuoteen

Heikko talouskehitys näkyy työvoiman kysynnän laantumisena. Avoimia työpaikkoja on vain puolet siitä, minkä verran niitä oli koronakriisin jälkeen, todetaan keskiviikkona julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön (tem) työmarkkinaennusteessa.

Työllisyysasteen ennustetaan laskevan tänä vuonna, mutta vilkkaan maahanmuuton ansiosta työllisten määrä ei käänny laskuun. Vuonna 2025 työllisten määrä kasvaa talouskehityksen ja maahanmuuton ansiosta 16000 työllisellä, ja vuonna 2026 vielä 29000 työllisellä lisää.

Työikäisen väestön (15–64-vuotiaat) työllisyysaste laskee tänä vuonna 0,6 prosenttiyksiköllä ja työllisyysaste jää 73,0 prosenttiin. Vuonna 2025 laskua tulee vielä 0,1 prosenttiyksikköä. Vuonna 2026 työllisyysaste kääntyy kasvuun 0,3 prosenttiyksillä päätyen 73,3 prosenttiin.

Ennusteen mukaan työttömyyden kasvun huippu alkaa olla takanapäin. Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan vielä koko kuluvan vuoden ajan.

Työttömyysasteen ennustetaan kääntyvän kuluvana vuonna kasvuun 0,5 prosenttiyksiköllä. Tänä vuonna työttömyysasteen ennustetaan asettuvan 7,7 prosenttiin, laskevan ensi vuonna 7,5 prosenttiin ja edelleen 7,1 prosenttiin vuonna 2026.

Vuonna 2024 työttömiä työnhakijoita ennustetaan olevan keskimäärin 277000, mikä on 17000 enemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2025 työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan laskevan 269000 henkilöön, ja vuonna 2026 edelleen 267000 henkilöön.

Pitkäaikaistyöttömiä on eniten vuoden 2024 loppupuolella, minkä jälkeen pitkäaikaistyöttömyys lähtee hitaasti laskuun. Pitkäaikaistyöttömiä ennustetaan olevan keskimäärin 93000 vuonna 2024, seuraavana vuonna 91000 ja 88000 vuonna 2026.

Työmarkkinaennusteen mukaan talouden taantuma on näkynyt eniten rakentamisessa, jossa työllisyys on vähentynyt vuoden 2023 alusta lähtien ja on nyt alimmillaan 25 vuoteen. Työmarkkinaennusteessa rakennusalan työllisyys putoaa vielä tänä vuonna viime vuoteen nähden lähes 15000 työllisellä. Vuoden 2025 loppua kohden tilanne alkaa parantua, ja myönteinen suuntaus jatkuu vuonna 2026.

Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa.

Kansanedustajalta rautalanka: Lait säätää eduskunta, ei SAK

Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) muistuttaa viestipalvelu X:ssä, että lait Suomessa säätää eduskunta eikä Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK.

Hän viittaa Ilta-Sanomien uutiseen. Siinä kerrotaan SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan tiedotteessa, jossa hän toteaa, että ”SAK on jo aiemmin linjannut vientimallineuvotteluihin osallistumisen reunaehdot hallitukselle”.

Sammallahti ihmettelee Elorannan kommentteja.

– Aivan kuin SAK olisi se taho, joka asettaa reunaehdot lainsäädäntötyölle.

Viestiketjussa kansanedustaja täsmentää vielä erikseen, että hän ei puhu työehdoista vaan lainsäädännöstä.

Työvoimapula hyvinvointialueilla kriisilukemissa

Kevan teettämä kuntapäättäjäbarometri kertoo kuntien työvoimasaatavuuden parantuneen viimeisen vuoden aikana.

Nyt reilu puolet (56 %) poliittisista päättäjistä arvioi, että omassa kunnassa ei ole ollut saatavissa avoimiin vakansseihin riittävästi osaavia työntekijöitä, kun vuoden 2022 barometrissä vajaa kolme neljästä (73 %) poliittisesta päättäjästä arvioi, että omassa kunnassa ei ole ollut riittävästi saatavissa osaavia tekijöitä.

Sen sijaan hyvinvointialueilla päättäjät näkevät työvoimatilanteen erittäin huonona. Peräti 86 prosenttia aluepäättäjistä sekä johtavista viranhaltijoista kertoi, ettei avoimiin tehtäviin ollut saatavissa riittävästi osaavia hakijoita. Ainoastaan kuusi prosenttia vastaajista kertoi, että hakijoita oli ollut saatavilla.

Työvoiman saatavuusvaikeudet ovat pysyneet korkealla Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan kunnissa, joissa yli 70 prosenttia päättäjistä kertoi, ettei osaavia työntekijöitä ole ollut saatavissa.

Barometriin vastanneiden mukaan kunnissa pulaa on erityisesti sivistystoimialan ja varhaiskasvatuksen työntekijöistä ja hyvinvointialueilla terveydenhuollon henkilöstöstä ja lääkäreistä.

Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulaisen mukaan barometri nostaa hyvin esille haastavimmat työvoimapulasta kärsivät alat, kuten varhaiskasvatus-, opetus- ja hoitoalan.

– On hyvä muistaa, että myös erityisosaajista voi olla suurikin pula eri alueilla ja tämä nousee esille pieninä mainintoina barometrissä. Vaikka osaajapulasta kertovat lukemat ovat nyt kokonaisuudessaan aiempaa pienemmät, ei se muuta kokonaiskuvaa siitä, että edelleen kunta- ja hyvinvointialueilla painitaan työvoiman saatavuuden haasteiden kanssa päivittäin, muistuttaa Kainulainen.

Rekrytoinnin erityistoimet käytössä joka toisella alueella

Puolet (49 %) päättäjistä kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella on tehty erityistoimia työvoiman houkuttelemiseksi.

Hyvinvointialueilla erityistoimia työvoiman houkuttelemiseksi on tehty huomattavasti enemmän kuin kunnissa. Vajaa kolme neljästä (72 %) hyvinvointialuepäättäjästä kertoi, että alueella on tehty erityistoimia työntekijöiden houkuttelemiseksi, kun vastaava luku kuntien johdon ja päättäjien keskuudessa oli 44 prosenttia.

Työntekijöiden houkuttelemiseksi on tehty erityisesti palkkaratkaisuja (19 %), rekrytointipanostuksia (17 %) sekä erityistoimia työsuhde-etuihin (14 %). Hyvinvointialueilla korostuivat rekrytointipanostukset (27 %) sekä palkkaratkaisut (23 %), kun sen sijaan kunnissa palkkaratkaisut (18 %), markkinointitoimenpiteet (14 %) sekä työsuhde-edut (14 %).

Eläkeläisten palkkaamisesta keskusteltu vain joka neljännellä alueella

Yli puolet päättäjistä (56 %) kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella on käyty poliittista keskustelua alueen työntekijöiden eläköitymisennusteesta. Sen sijaan vain neljännes kertoi, että alueella on käyty keskustelua eläkeläisten palkkaamisesta työvoimapulan helpottamiseksi.

Hyvinvointialuepäättäjistä kaksi viidestä vastaajasta (42 %) kertoi keskusteluja käydyn ja kuntapäättäjistä joka viides (20 %). Eniten keskustelua eläkeläisten palkkaamisesta on käyty Etelä-Savossa (39 %) sekä Pohjois-Karjalassa (35 %).

– Tulevaisuuden palveluiden järjestämisessä ennakointi ja työvoiman saatavuustekijät ovat tärkeässä roolissa, sillä Kevan ennusteen mukaan joka kolmas työntekijä on jäämässä seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle. Positiivisena laitan myös merkille sen, että eläkkeellä olevat osaajat ovat nyt esillä jo monilla paikkakunnilla ja heitä houkutellaan töihin monin paikoin, Kainulainen sanoo.

Barometri toteutettiin verkkokyselynä helmi-maaliskuun aikana. Tiedonkeruu toteutettiin henkilökohtaisilla sähköpostikutsuilla. Vastauksia saatiin yhteensä 947 (1156) kappaletta, joista 874 (1028) oli poliittisten päättäjien vastauksia ja 73 (128) kuntien virkamiesjohdon vastauksia. Kyselyn vastausprosentti oli 10,3 (11,3), joka on Kevan mukaan kohtuullisen hyvä tulos vastaavanlaisissa päättäjille suunnatuissa tutkimuksissa. Kuntien ja alueiden virkamiesjohdon vastausprosentti oli 15 (19,7) ja vastaavasti poliittisten päättäjien vastausprosentti oli 10 (10,8). Suluissa olevat luvut ovat vuodelta 2022. Barometrin maakunnallisten tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon vastaajien verrattain alhainen osallistujamäärä.

”Suomi ottaa kansalaisoikeuksissa 100 vuotta takapakkia”

Ammattiliitot ovat reagoineet kovasanaisesti tänään hyväksyttyyn poliittisia lakkoja rajoittavaan lakiesitykseen. Erityisen vahvasti uutta lakia on kritisoinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT.

AKT toteaa tiedotteessaan, että lakko-oikeuden heikentämisen jälkeen Suomi ottaa kansalaisoikeuksissa 100 vuotta takapakkia. Tiedotteessa keskiviikkoa tituleerattiinkin ”mustaksi päiväksi”.

– Kansainvälinen maineemme saa ison tahran. Voidaanko Suomea enää jatkossa pitää yhtenä Pohjoismaista? tiedotteessa kysytään.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kritisoi hallitusta lakko-oikeuden rajoittamisesta sekä ”heikennyksistä, jotka vaikuttavat lähes jokaisen työntekijän arkeen”.

– Se on mahdollista, koska kansalaisilla on enää hyvin rajatut mahdollisuudet protestoida vastaan, Kokko toteaa.

Kokko uskoo, että työnantajapuoli aikoo seuraavaksi etsiä työntekijäpuolesta heikkoja kohtia. Ensi syksynä ja talvena työnantajapuoli taas hyökkää hallituksen tukemana.

Kokon mukaan laki muodostaa uhan ammatiliittojen mahdollisuuksille tukea toisiaan. Erityisesti kuljetusalan liitot ovat perinteisesti tukeneet toisiaan vahvasti muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa.

– Nyt kun tukilakko-oikeutta heikennetään, on selvää, että hallituksen ja työnantajien tähtäimessä on työehtojen heikentäminen, Kokko varoittaa.

Lakimuutos hyväksyttiin keskiviikkona suuressa salissa äänin 107-57. Uuden lain myötä poliittiset lakot ovat edelleen sallittuja, mutta niiden kesto rajataan 24 tuntiin.

Työministeri iloitsee lakkolaista: Kansanvalta on puhunut

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona hallituksen esityksen työrauhalain muuttamisesta äänin 107-57. Hyväksymisestä iloitsee myös työministeri Arto Satonen X-viestissään.

– Kansanvalta on puhunut, Satonen kiteytti.

Kaikki paikalla olevat hallituspuolueiden edustajat äänestivät lain puolesta. Opposition rivit sen sijaan hajosivat: Puolesta äänestivät keskustan edustajat sekä nyt-liikkeen edustaja, vastaan taas sosialidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat.

Satonen painottaa, että poliittiset lakot ja myötätuntolakot ovat jatkossakin laillisia. Poliittisten työnseisausten enimmäiskesto rajataan kuitenkin vuorokauteen.

Ministerin mukaan muutoksilla on positiivinen vaikutus Suomen talouteen.

– Laki takaa yrityksille toimitusvarmuuden ja tekee Suomesta houkuttelevamman investoinneille, Satonen tiivistää.

Metso aloittaa muutosneuvottelut, 90 voi menettää työnsä Suomessa

Metso aloittaa Mineraalit-laiteliiketoimintaa sekä yhtiön markkina-aluetoimintoja koskevat muutosneuvottelut. Yhtiö kertoo asiasta tiedotteessa.

Metson alustavan näkemyksen mukaan arvioitu henkilöstövähennysten määrä on noin 240 tehtävää maailmanlaajuisesti. Näistä korkeintaan 90 on Suomessa.

Lisäksi konepajayhtiö suunnittelee organisaatiorakenteiden uudistamista, toimintamallien kehittämistä ja muita tehokkuutta parantavia toimenpiteitä.

Tiedotteen mukaan Metso suunnittelee tehokkuutta parantavia toimenpiteitä asiakkaiden tämänhetkisen hitaamman isoihin investointeihin liittyvän päätöksenteon takia.

Metsolla on yli 17 000 työntekijää lähes 50 maassa.

Myyjät vastasivat: tällainen on tavallinen tulospalkkio kaupassa

Tulospalkkioiden piirissä on iso osa myyjistä. Tavallisimmat palkkiot lihottavat tilipussia 30 – 50 eurolla kuukaudessa, ilmenee Palvelualojen ammattiliitto PAMin selvityksestä.

Yle uutisoi viime viikolla päivittäistavarakauppojen viime vuosina maksamista tulospalkkioista ja nosti esille, että kauppaketjut palkitsevat työntekijöitään ”ruhtinaallisesti”.

Tulospalkkiot ovat yritysten päätösvallassa. PAM selvitti myyjän työtä tekeviltä jäseniltään viikonlopun yli jatkuneella kyselyllä, kuinka yleisiä tulospalkkiojärjestelmät ovat, kuinka suuria palkkiot ovat ja miten ne kohdistuvat.

Vastanneista myyjistä 60 prosenttia oli töissä yrityksessä, jossa maksetaan tulospalkkioita. Palkkiojärjestelmät myös palkitsevat: 86 prosenttia vastanneista kertoi saaneensa kuluneen 12 kuukauden aikana palkkioita.
PAM pitääkin hyvänä, että kaupan alalla tulospalkkioita maksetaan. Muualla yksityisen palvelualan yrityksissä niitä on erittäin harvassa.

Avovastauksissa moni kiitti palkkioiden olevan lisä ansioihin.

– Tulospalkkiot ovat lähtökohtaisesti tervetullutta yrityskohtaista henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista. Ne tuovat vähentämisen sijaan lisää työehtosopimuksessa sovittujen vähimmäisehtojen päälle,  PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.

Kyselyn perusteella osa-aikaiset myyjät ovat jopa kokoaikaisia useammin töissä yrityksessä, jossa on tulospalkkiojärjestelmä. Osa-aikaiset näyttävät myös saavan niin kokoaikaisia useammin. Peräti 89 prosenttia osa-aikaista vastasi saaneensa niitä 12 viimeisen kuukauden aikana, kun kokoaikaisista saajia on 82 prosenttia. Tulos johtunee siitä, että kaupan suuret yritykset Kesko, S-ryhmä ja Lidl maksavat tulospalkkioita ja niissä suuri osa myyjistä on osa-aikaisia.

Kyselyn perusteella viimeisen 12 kuukauden aikana maksetut palkkiot kokoaikaisilla myyjillä olivat keskimäärin 501–700 euroa ja osa-aikaisilla 401– 500 euroa. Korkeisiin, yli 2000 euron palkkioihin vuodessa ylsi viisi prosenttia vastanneista.

PAMin marraskuussa toteutetun jäsenkyselyn mukaan myyjien keskipalkka on kuukaudessa 2054 euroa. Yleisimpien tulospalkkioiden mukaan kuukausitulot nousevat 30 – 50 eurolla.

– Tulospalkkiot eivät poista alan työntekijöiden toimeentulo-ongelmia. Tarvitaan lisää tunteja, lisää kokoaikatyötä, sekä parempia peruspalkkoja, Rönni-Sällinen sanoo.

Kyselyn avoimissa vastauksissa tulee esiin yritysten erilaiset palkkioperusteet. Osalle osa-aikaisista tulospalkkaus maksetaan työsopimukseen merkittyjen tuntien mukaan, osalle puolestaan otetaan huomioon toteutuneet tuntimäärät.

Loman osuminen väärään ajankohtaa voi tiputtaa työntekijän pois palkkion saajista. Osa kokee epäoikeudenmukaiseksi sen, että palkkion saaminen on kiinni työtehtävistä – kassalla saa, osaston vastaavana ei. Jos mysteerishoppajan kohdalla jää kanta-asiakaskortti kysymättä tai tervehtimättä, leikkaantuu palkkio.

Toisten kanssa samaa työtä tekevä vuokratyöntekijä voi myös jäädä vaille palkkiota.

– Olisi erittäin tärkeää, että tulospalkkausjärjestelmät rakennettaisiin yhdessä henkilöstön kanssa. Tällä varmistettaisiin, että kaikki työntekijät voivat omalla työllään vaikuttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen ja saada siitä myös rahallista palkintoa. Tämä olisi sitä parasta mahdollista paikallista sopimista, jossa molemmat voittavat.

– Voisi olla aiheellista, että kävisimme Kaupan liiton kanssa läpi tulospalkkiojärjestelmien pääperiaatteita, Rönni-Sällinen miettii.

PAM selvitti jäseniltään tulospalkkioiden maksukäytäntöjä 25.–28.4.2024
tehdyllä kyselyllä. PAMin jäseninä oleville myyjille lähetettiin linkki kyselyyn. Kyselyyn saatiin vastauksia 2600.

Yrittäjiltä vahva tuki hallituksen työmarkkinalinjalle

Pk-yrittäjistä 65 prosenttia kannattaa hallituksen työmarkkinauudistuksia, kertoo tuore Yrittäjägallup. Uudistuksia vastustaa 19 prosenttia vastaajista.

Työmarkkinauudistusten kannatus on sitä suurempaa, mitä enemmän yrittäjä työllistää. Yli kymmenen henkeä työllistävistä 87 prosenttia kertoo kannattavansa uudistuksia. Yksinyrittäjistä kannattajia on 53 prosenttia ja vastustajia 28 prosenttia.

– Työmarkkinauudistuksilla on laaja tuki yrittäjien parissa, mutta joukossa on myös uudistusten vastustajia, joita on lähes viidennes yrittäjistä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Vastaajista 44 prosenttia oli yksinyrittäjiä.

Kannatus vahvinta teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupan alalla

Työmarkkinauudistusten kannatus on vahvinta teollisuudessa (80 %), rakentamisessa (75 %) ja kaupan alalla (72 %). Vastustajia on eniten asiantuntijapalveluissa (28 %) sekä naisyrittäjissä (29 %).

– Tuloksissa näkyy vahvasti henkilöstömäärä ja toimialat. Uudistukset miellyttävät erityisen paljon työnantajia, joita on paljon teollisuudessa, kaupan alalla ja rakentamisessa, Pentikäinen sanoo.

– Erot sukupuolten välillä ovat hyvin merkittäviä. Miesyrittäjistä uudistuksia tukee 77 prosenttia, mutta naisista vain 48 prosenttia. Naistenkin parissa on tosin selkeästi enemmän tukijoita kuin vastustajia, joita on 29 prosenttia.

Ammattiyhdistysliikkeen poliittisia lakkoja yrittäjät vastustavat laajalti. Vastaajista 79 prosenttia kertoo vastustavansa niitä ja 12 prosenttia kannattavansa. Poliittisten lakkojen kannatus on laajinta yksinyrittäjien (18 %), alle 39-vuotiaiden yrittäjien (22 %) ja naisyrittäjien (18 %) keskuudessa.

Yrittäjien Verianilla teettämään tutkimukseen vastasi 1 076 pk-yritysten edustajaa 3.−15.4.2024. Tutkimustulosten luottamusväli on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lähes puolet suomalaisista arvioi, että työpaikoilla lakkoillaan liian paljon

Suomalaisista 48 prosenttia arvioi, että ”suomalaisilla työpaikoilla lakkoillaan tarpeettoman paljon, mikä vahingoittaa maamme asemaa kansainvälisillä markkinoilla ja investointien kohteena”. Vuosi sitten näin ajatteli vain 31 prosenttia, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Eri mieltä väittämän kanssa on nyt 43 prosenttia. Lakkoilun määrää vahingollisena pitävien osuus on kasvanut tuntuvasti, 17 prosenttiyksikköä viime vuoden keväästä. Noin kaksi kolmasosaa (64 %) katsoo, että poliittiset lakot ovat aiheuttaneet suurta haittaa kansantaloudelle.

Suhtautuminen lakkoiluun ja lakko-oikeuteen on sukeltanut hyvin kielteiseksi hallituksen pääpuolueiden, kokoomuksen ja perussuomalaisten, kannattajien parissa.

Vastaavasti opposition vasemmistopuolueiden kannattajien keskuudessa lakkoasenteet ovat muuttuneet aiemmalta hyvin myönteiseltä tasolta vieläkin hyväksyvämmiksi.

EVAn kyselyn mukaan 46 prosenttia suomalaisista pitää poliittisia lakkoja oikeutettuina, koska hallitus on astunut työmarkkinajärjestöjen tontille, mutta yhtä moni (45 %) pitää niitä ”hyödyttömänä teatterina, jota näytellään ammattiyhdistysjohtajien arvovallan suojelemiseksi”.

– Lakkoasenteet ovat polarisoituneet kevään protestien myötä. Tulosten valossa ammattiyhdistysliikkeen ja Petteri Orpon hallituksen väliselle konfliktille ei ole näköpiirissä sellaista loppuratkaisua, johon suomalaisten enemmistö olisi tyytyväisiä, toteaa analyysin kirjoittanut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.

Tulokset perustuvat 2087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 13.3.-21.3.2024.

Työnantajan mukaan lakot perustuvat palkansaajien itse lietsomaan uhkakuvaan

Lakkojen kohteena on tällä kertaa myös musiikkialan oppilaitoksia. Palkansaajaliittojen huhtikuussa toteuttamat lakot kohdistuivat noin 19 000 lapseen ja nuoreen yksityisissä oppilaitoksissa. Laajenemisen myötä lakot koskettaisivat 35 000 koululaista ja opiskelijaa.

– Lakot perustuvat ammattiliittojen itse lietsomaan uhkakuvaan siitä, että palkkaerot saattavat tulevaisuudessa kasvaa. On surkuhupaisaa, että kunta-alalle tehdyllä palkkaohjelmalla oli tarkoitus kuroa umpeen palkkaeroja suhteessa yksityiseen sektoriin ja nyt sillä perusteellaan yksityisen sektorin lakkoja, sanoo Sivistan työmarkkinajohtaja Hanne Salonen tiedotteessa.

Hänen mukaansa palkansaajaliittojen viestinnässä pyritään luomaan mielikuva siitä, että kuntien palkkaohjelma johtaisi vääjäämättä siihen, että yksityiset oppilaitokset jäisivät palkoissa jälkeen.

Sivistan mukaan kuitenkin OAJ:n huhtikuussa hylkäämän sovintoedotuksen myötä taulukkopalkkoihin ja -palkkioihin esimerkiksi yksityisissä peruskouluissa ja lukioissa vuosille 2022-2024 tehdyt korotukset olisivat olleet lähes prosenttiyksikön korkeammat kuin kuntien kouluissa.

– Lähes kaikki OAJ:n päättäjät työskentelevät kunnissa ja kuntapuolen palkkaohjelmaa yritetään nyt lakoin runnoa yksityiselle sektorille ilman, että alalla olisi palkkaohjelmalle faktoihin pohjautuvaa perustelua, Salonen sanoo.

– Yksityisellä sektorilla työnantajat eivät ole sidottuja työehtosopimuksen minimipalkkoihin, ja ansiot nousevat myös muilla perustein kuin sopimuskorotuksina, hän jatkaa.

Sivista muistuttaa, että tilastojen mukaan opettajien ansiot vastaavat hyvin muiden korkeakoulutettujen ansioita.

– Vlittävätkin selvästi, kun pitkät palkalliset vapaat otetaan huomioon.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)