Ville Mäkilä
09.04.2024 | 12:56
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen käy kirjoituksessaan läpi kysymyksiä ja väitteitä koskien Petteri Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksia.
Aluksi Heinonen korostaa, että toisin kuin on väitetty, hallitus ei ole valmistelemassa ”potkulakia”.
– Hallitusohjelmassamme sovittu muutos irtisanomisperusteeseen ei mahdollista jatkossakaan mitä pikapotkuja, vaan jatkossakin jokaiselle irtisanomiselle pitää olla asiallinen peruste. Väite on siis väärä.
Heinonen huomauttaa, että jatkossakin irtisanomisen syyn tulee liittyä siis yksiselitteisesti esimerkiksi työntekijän työnteon laiminlyöntiin tai johonkin asiattomaan käytökseen.
– Laissa on toisaalta myös kirjattu näkyviin, että esimerkiksi työntekijän henkilökohtaiset mielipiteet eivät voi olla irtisanomisen peruste – ei jatkossakaan. Ja jatkossa myös syrjivin perustein tehtävät irtisanomiset olisivat kiellettyjä. Eikä tehtävä muutos koske lainkaan taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita.
– Esimerkkinä voisi todeta, että Saksassa ei alle kymmenen työntekijän yrityksessä ole lainkaan irtisanomissuojaa. Meillä tämäkin säilyy, Heinonen jatkaa.
Kansanedustaja vakuuttaa, että ”pärstäkertoimen mukaan ei siis jatkossakaan ketään voida irtisanoa”.
– Ei tietenkään.
Hänen mukaansa meillä on siis jatkossakin kansainvälisestikin vertailtuna varsin korkea työsuhdeturva ja työntekijän henkilöperusteinen irtisanominen vaikeaa.
– Potkuja ei siis voi mielivaltaisesti antaa eikä myöskään tehdä perustelemattomia määräaikaisia työsopimuksia. Itseasiassa Säätytalolla hallitusneuvotteluissa kirjasimme hallitusohjelmaan erityisesti alleviivaten sen, että määräaikaisten sopimusten muuttaminen ei jatkossakaan saa lisätä perusteetonta määräaikaisuuksien ketjuttamista. Itseasiassa tätä edellyttää jo EU:nkin lainsäädäntö.
SAK on puhunut kovaan ääneen SDP:n kanssa yhteisellä äänellä myös ”sairaussakosta”. Heinonen huomauttaa, että minkäänlaista sairaussakkoa ei tietenkään ole tulossa.
– Jatkossa ensimmäinen sairauspäivä voisi olla palkaton, jos työehtosopimuksessa ei tästä olisi toisin sovittu – valtaosan osalta on sovittu. Tämä muutos koskisi nykyisten työehtosopimusten voimassa ollessa vain siis noin kymmenen prosenttia työntekijöistä. Muutos koskisi vain niitä työntekijöitä, jotka eivät kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin tai eivät ole tätä omassa henkilökohtaisessa työsopimuksessaan erikseen sopineet.
– Eli yhteensä kaiken kaikkiaan meidän noin 2,27 miljoonasta palkansaajasta ensimmäisen sairauspäivän palkallisuus on varmistettu työehtosopimuksessa noin kahden miljoonan työntekijän osalta. Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus ei siis jatkossakaan koskisi esimerkiksi sairaanhoitajia, lähihoitajia, perushoitajia, poliiseja, opettajia jne. Esimerkiksi kaikki vajaa 650 000 julkisella sektorilla työskentelevää ovat karenssipäivältä suojassa. Omavastuupäivää ei myöskään olisi, jos sairaus kestäisi viisi päivää tai johtuisi ammattitaudista tai työtapaturmasta, Heinonen kirjoittaa.
Vähimmäisehtoja ei olla murtamassa
Myös paikallisesta sopimisesta liikkuu paljon väärää tietoa. Kirjoituksessaan Heinonen oikoo vääristä tiedoista muutamia.
Hän muistuttaa, että uudistus ei ole murtamassa esimerkiksi työlainsäädännön mukaisia vähimmäisehtoja. Paikallisesti voitaisiin siis sopia jatkossakin vain työehtosopimuksen sallimista asioista ja myös työehtosopimuksen asettamissa rajoissa liiton jäsenyydestä riippumatta.
– Yleissitovuutta koskeva sääntelykään ei ole myöskään muuttumassa. Alleviivaan nyt vielä, että jatkossakin työlainsäädännön suoja siis säilyisi koskemattomana. Piste.
Heinonen huomauttaa, että paikallisen sopimisen mahdollistaminen kaikille työntekijöille ei ole mahdollistamassa myöskään mitään SAK ja vasemmiston väittämiä muutaman euron tuntipalkkoja.
– Paikallinen sopiminen olisi jatkossakin mahdollista vain työehtosopimuksen mukaisissa rajoissa. Työehtosopimuksessa sovittua palkkatasoa ei siis olisi mahdollista alittaa. Väite muutaman euron tuntipalkoista on siis täysin väärä ja puhdasta populismia ja oppositiopolitikointia.
Hänen mukaansa väärä on myös väite siitä, paikallinen sopiminen synnyttäisi maahamme kahdet eri työmarkkinat.
– Ei synnyttäisi. Kotimaisiin ja ulkomaalaisiin työntekijöihin sovellettaisiin nimittäin jatkossakin tismalleen samoja työsuhteen ehtoja. Ulkomaalaisen työvoiman väärinkäytökset eivät siis muuttuisi paikallisen sopimisen kautta laillisiksi. Ulkomaalaiselle työntekijälle tulisi siis jatkossakin maksaa sama palkka kuin suomalaiselle työntekijälle.
Heinonen muistuttaa, että ei jatkossakaan jokainen työntekijä voisi tämänkään jälkeen tehdä omia sopimuksia työnantajansa kanssa.
– Paikallista sopimista voitaisiin käyttää siis jatkossakin vain yhdessä eli asiaa hoitaisi työntekijöiden taholta aina työntekijöiden, yhdessä valitsema edustaja, tai koko henkilöstö yhdessä työnantajan kanssa sopien. Ja jatkossakin paikallinen sopiminen olisi mahdollista vain yhdessä sopien. Sopimuspakkoa ei siis tulisi. Ja myös yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa työantajan sopijaosapuolena olisi ammattiliitto.
Ansiosidonnainenkaan ei ole Heinosen mukaan mihinkään romuttumassa.
– Tämäkin väite on täydellisen väärä. Päinvastoin meidän tavoitteemme on laajentaa ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille työntekijöille tällä vaalikaudella. Jokainen nimittäin sitä kuitenkin maksaa. Nyt tehtävät muutokset koskevat siis vain työssäoloehdon pidennystä ja tason maltillista porrastamista. Ansiosidonnaisen perusrakenne siis säilyy jatkossakin.
Lopuksi Heinonen ottaa esille lakko-oikeuden.
– Sekin säilyy. Nyt tehdään vain rajoituksia poliittisille lakoille ja myötätuntolakoille. Poliittisten lakkojen kesto rajataan nyt siis enintään 24 tuntiin. Tällaiset viikkojen satamat ja viennin pysäyttävät poliittiset lakot demokratiaa vastaan eivät olisi enää mahdollisia.
Myös poliittisten lakkojen ketjuttaminen on tarkoitus estää, kun jatkossa samasta asiasta saisi lakkoilla vain kerran. Muut poliittiset työtaistelutoimenpiteet kuten ylityö- tai vuoronvaihtokielto voisivat jatkossa kestää enintään kaksi viikkoa.
– Ja kannattaa myös huomata se, että rajoitus ei koskisi jatkossakaan lakkoja eli työtaistelutoimia, joilla pyritään vaikuttamaan omiin työehtoihin. Tämä oikeus säilyy koskemattomana.
Heinonen korostaa, että lakimuutos rajoittaisi siis poliittisia lakkoja ja suhteettomia myötätuntolakkoja.
– Tätä esitystä esitellyt työministeri Arto Satonen (kok.) kuvasi muutosta näin: ”Jos Postin ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n välillä olisi työriita, ja auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustava AKT haluaisi tukea PAU:ta, AKT voisi pysäyttää Postin tavaraliikenteen, mutta ei esimerkiksi sulkea kokonaan satamia.”, Heinonen siteeraa Satosta.
– Ja alleviivataan nyt vielä sitäkin, että lakko on aina ammattiliiton julistama työtaistelutoimi ja siihen osallistuminen on jokaiselle työntekijälle täysin vapaaehtoista. Tämä oikeus on jokaisella työntekijällä kuuluu hän sitten ammattiyhdistykseen tai ei, Heinonen jatkaa.
