Verkkouutiset

Työmarkkinat

Yle: Kunta-alalle yritetään saada sopimus tällä viikolla

Kunta-alalle pyritään solmimaan uudet työehtosopimukset vielä tämän viikon aikana, kertoo Yle. Hoitoalan järjestöt Tehy ja Super jäisivät Ylen tietojen mukaan sopimusten ulkopuolelle.

Käytännössä sopimukset tehtäisiin viime viikolla annetun sovintoehdotuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaisi, että yhteensä noin 250 000 kuntatyöntekijän palkat nousisivat tänä vuonna noin 2,5 prosenttia.

Lisäksi alalle tehtäisiin ensi vuonna voimaan astuva palkkaohjelma, joka toisi viiden vuoden ajan noin prosentin vuosittaisen palkankorotuksen yleisen linjan päälle.

Hoitoalan järjestöt Tehy ja Super hylkäsivät sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen viime keskiviikkona. Liittojen mukaan ehdotus ei sisältänyt “uskottavaa ratkaisua hoitajapulaan”.

LUE MYÖS:

Hoitajat hylkäsivät sovintoesityksen – joukkoeroamiset uhkaavat 

Tyrmäys hoitajien palkkavaatimuksille – ”ottakaa laskukone käteen”

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja Emilia Kullaksen mukaan hoitajien palkkaneuvotteluihin tarvitaan malttia. Muuten vaarana on hänen mukaansa ”miljardiluokan virhe”.

– Sovittelulautakunnalle tai muille työriitaa ratkoville toivotan lämmintä sydäntä, kylmää päätä ja käteen laskukonetta. Sopikaa sellainen malli, jonka seurauksena ei tarvitse muistella vuoden 2007 Sari Sairaanhoitajaa. Nyt on vaarana toistaa sama virhe eli romauttaa Suomen kustannuskilpailukyky, mutta vielä vaikeammissa olosuhteissa, Kullas kirjoittaa Iltalehdessä julkaistussa kolumnissaan.

Hoitajaliitot hylkäsivät sovittelulautakunnan esityksen, joka olisi muille kunta-alan työntekijöille kelvannut. Evan johtajan mukaan jo tämäkin esitys oli huono.

– Ensinnäkin malli olisi käynyt meille veronmaksajille tähtitieteellisen kalliiksi. Sovittelulautakunta lupasi julkisen sektorin työntekijöille viiden vuoden ajan viiden prosentin palkankorotuksia. Hintalappu lasketaan miljardeissa, 3,7–4,2 miljardin haarukassa, Kullas kirjoittaa.

– Toisekseen, tämä olisi johtanut kaikkien aikojen palkkojen korotushuutokilpailuun, kun vientisektorin neuvottelemat parin prosentin korotukset olisivat kalvenneet julkisen sektorin korotusten rinnalla.

Hänen mukaansa hoitajien vaatima 3,6 prosentin korotus ”normaalien” sopimuskorotusten päälle viiden vuoden ajalle on liikaa.

– Kuntasektori ja sen palkankorotukset eivät ole irrallinen saareke, jossa palkat voivat nousta omassa kuplassaan ilman, että se vaikuttaa muihinkin palkansaajiin. Tässä tilanteessa on kaikki ainekset romauttaa Suomen kustannuskilpailukyky verrattuna kilpailijamaihin.

Hoitajapula ei Kullaksen mukaan ratkea rahalla.

– Hoitajista on pula, mutta uusien hoitajien palkkausta ei helpota se, että kuntatyönantaja maksaa selvästi enemmän nykyisille hoitajille. Päinvastoin, se heikentää kykyä palkata lisää hoitajia, elleivät kunnat saa jostakin lisää rahaa.

Sähköliiton lakko uhkaa strategisten kohteiden häiriötöntä toimintaa

Mikäli ratkaisua ei löydy, kuukauden kestävä lakko alkaa 30. toukokuuta. Se koskee suoraan kymmeniä sähköliittolaisia sekä tukitoimien kautta tuhansia sähköliittolaisia.

Sähköliiton mukaan ilmoitetun työtaistelun aikana esimerkiksi tietoliikenneasennukset, sähkötyöt ja sähköverkon parannustyöt jäisivät tekemättä puolustushallinnon kiinteistöissä, kuten pääesikunnassa ja varuskunnissa.

Liiton mukaan työtaisteluvaroituksen syynä on se, että työnantajapuoli Puolustuskiinteistöt kieltäytyy solmimasta työehtosopimusta Sähköliiton kanssa. Sen mukaan sähköliittolaisten työehdot ja edustus ovat vakavassa vaarassa valtion liikelaitoksen halutessa sanella työehdot.

– Historiallisessa tilanteessa, jossa Venäjä on hyökännyt naapuriinsa Ukrainaan ja Suomi hakee puolustusliitto Naton jäsenyyttä, kiinteistöjen häiriötön toiminta ja turvallisuus on aivan ensisijainen asia, sanoo Sähköliitto.

– Puolustuskiinteistöjen palveluksessa olevat sähköliittolaiset ovat työhönsä sitoutuneita ja maanpuolustushenkisiä, mutta nyt ei ole vaihtoehtoa: ilman työehtosopimuksen antamaa suojaa ja omaa edustajaa työntekijöillä ei ole oikeaa mahdollisuutta vaikuttaa omiin työehtoihinsa.

Osapuolet ovat neuvotelleet sopimuksesta useaan otteeseen, mutta Sähköliiton mukaan toukokuun alussa työnantajapuoli ilmoitti täysin yllättäen, ettei aio solmia työehtosopimusta sen kanssa.

Sähköliitossa on 34 000 jäsentä.

”Palkansaajat tarvitsevat ostovoiman pelastusohjelman”

Kuluvan kevään palkkaratkaisut tehtiin tilanteessa, jossa sen paremmin yli viiden prosentin vauhtiin kiihtyvä inflaatio kuin Ukrainan sotakaan ei ollut tiedossa, toteaa Rakennusliitto.

Liitto muistuttaa, että Suomessa on pitkään pyritty turvaamaan palkansaajien ostovoima ja yritysten kilpailukyky tuottavuuskehitykseen ja inflaatiotavoitteeseen sidotuilla palkankorotuksilla. Vientiteollisuuden palkankorotukset ovat muodostaneet niin sanotun yleisen linjan, jolle myös muiden sektoreiden palkkaratkaisut ovat asettuneet.

Rakennusliitto toteaa, että useat toimialat neuvottelevat syksyllä ensi vuoden palkankorotuksista.

– Palkansaajien ostovoiman turvaaminen tavalla, joka ei samalla vauhdita inflaatiokehitystä, edellyttää nyt sitä, että etenkin työnantajat ja valtiovalta ovat valmiit kantamaan vastuunsa.

SAK:laisten liittojen suunnalta on esitetty syksylle muun muassa euromääräisiä palkankorotuksia ja kiky-sopimuksen viimeisten osien purkamista, eli sopimuksessa palkansaajille siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen palauttamista työnantajien kontolle.

Rakennusliiton mielestä nämä ovat kannatettavia esityksiä.

– Palkankorotusten euromääräisyys tukee eniten pienipalkkaisia työntekijöitä, joita hintojen kohoaminen kurittaa kovimmin. Noin kahden prosenttiyksikön sosiaalivakuutusmaksujen siirto työnantajille tarkoittaa työntekijöille vastaavaa nettopalkan nousua ilman inflaatiota kiihdyttävää vaikutusta.

Lisäksi on selvää, että myös palkankorotusten tulee asettua selvästi viime syksynä alkaneella neuvottelukierroksella vakiintuneen tason yläpuolelle.

Rakennusliiton liittovaltuusto edellyttää, että palkansaajien ostovoima eli työntekijöiden toimeentulo ja elintaso turvataan riittävillä palkankorotuksilla ja sosiaalimaksujen siirtämisellä työnantajille.

JUKO irtisanoi kunnallisen pääsopimuksen

Pääsopimus on valtakunnallisen ja paikallisen neuvottelumenettelyn kivijalka, joka määrittelee muun muassa virka- ja työehtosopimusten osapuolet ja sopimusalat sekä paikallisen sopimisen prosessin.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren kertoo, että JUKOlle olisi käynyt sovittelulautakunnan ehdotuksen mukainen kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen pääsopimus.

– Keskiviikkona sovintoehdotuksen kaaduttua nykyinen pääsopimus jäisi kuitenkin ilman irtisanomista voimaan. Sen varaan emme halua jättää tulevaisuuden kuntien ja hyvinvointialueiden sopimusjärjestelmää, Löfgren sanoo.

– Neuvottelut uudesta kuntien ja hyvinvointialueiden pääsopimuksesta voidaan aloittaa vaikka heti, toteaa JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Hoitajat hylkäsivät sovintoesityksen – joukkoeroamiset uhkaavat

Tehy ja Super sekä heitä edustava Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry hylkäsivät yksimielisesti sovintoesityksen, jossa tarjottiin yli 5 prosentin palkkakorotusta seuraavien viiden vuoden aikana.

Työnantajaosapuoli olisi ollut valmis hyväksymään esityksen yhteiskuntarauhan nimissä, vaikka sen edustajan mukaan päätös olisi ollut sen kannalta erittäin vaikea. Samoin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry olisi hyväksynyt esityksen.

– Sovintoehdotus palkkaohjelmineen teki selkeästi näkyväksi koko kunta-alan työn ansaitseman arvostuksen ja palveluketjujen kaikkien työntekijöiden merkityksen. Se ei asettanut ketään vastakkain, vaan olisi tukenut työpaikkojen yhteistä kehittämistä. Tämä on olennaista, sillä kuntatyötä tehdään yhdessä ja hyvinvointialueille siirrytään yhdessä, sanoo Jukon hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Sovittelulautakunnan puheenjohtaja, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen sanoo asian olevan sovittelulautakunnan osalta nyt tässä. Hänen mukaansa sovintoesitys oli reilu, tasapainoinen ja vakauttava.

Tehy ja Super perustelee hylkäystään sillä, että ”ehdotus ei sisältänyt uskottavaa hoitajapulan ratkaisua” eikä ”edistystä työoloihin”. Ainoastaan perhevapaamääräysten uudistaminen olisi ollut sen vaatimusten mukaisia.

– Esitetty palkkaohjelma on tasoltaan täysin riittämätön. Viiden vuoden palkkaohjelmana markkinoitu esitys on käytännössä kolmen vuoden mittainen palkkausjärjestelmän kehittämistyö, joka sisältää kolme työantajan päätösvallassa olevaa vaatimatonta paikallista palkankorotuserää, ilmoittavat järjestöt tiedotteessaan.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen väittää, että ”lautakunta ei ymmärtänyt hoitajapulan vakavuutta ja vaikutuksia”.

– Toistan, että emme tee huonoa sopimusta. Meillä ei ole kiire. Tärkeintä on saada hoitajapulaan ratkaisu, joka palauttaa hoitajille tulevaisuuden uskon, houkuttelee nuoria kouluttautumaan alalle ja varmistaa kansalaisten perusoikeuden terveydenhuoltoon kohti 2030-lukua, Rytkönen sanoo.

Perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että ”hoitajien luottamus päättäjiin ja työnantajiin on rikkoutunut pahasti vanhuspalvelukriisin, koronan ja tämän kevään seurauksena”.

– Tilannetta ei voi korjata ilman uskottavaa pelastusohjelmaa hoitoalalle. Tällaista kokonaisuutta lautakunnan ehdotus ei sisältänyt, vaan oli jopa yllättävän heikko hoitajien kannalta. Ehdotuksesta välittyy hoitajien aliarvostus, Paavola katsoo.

Järjestöjen johdot päättivät, ettei joukkoirtisanoutumisia toteuteta ennen kuin muut kuntasektorin työehtosopimukset on solmittu, mutta kuitenkin viimeistään 1. tammikuuta 2023. Tehyläisten joukkoirtisanoutuminen kohdistuu ensi vaiheessa erikoissairaanhoitoon ja superilaisten kotihoitoon.

Sovittelulautakunta antoi ehdotuksensa – ”kestävä ja reilu”

Sovittelulautakunnan puheenjohtaja, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen esitteli varapuheenjohtaja Martti Hetemäen kanssa sovitteluesityksen kunta-alallle. Sovintoehdotus koskee 425 000 kunta-alan työntekijää eli 15 prosenttia palkansaajista.

Sovittelulautakunta ehdottaa kolmivuotista työehtosopimusta, johon kuuluisi jo tälle vuodelle 1. kesäkuuta lähtien kahden prosentin yleiskorotus, kuitenkin vähintään 46 euroa kuukaudessa. Korotus kohdistuisi erityisesti pienimpiin palkkoihin.

– Tämän lisäksi ehdotus pitää sisällään 0,53 prosentin suuruisen järjestelyerän 1.10.2022 alkaen, jolla toteutetaan muun muassa palkallinen perhevapaauudistus. Erityisesti naisvaltaiselle kunta-alalle järjestelyerällä on suuri merkitys, Pylkkänen korostaa.

Kunta-alan mediaanipalkka on noin 3040 euroa kuukaudessa, joten yleiskorotuksen ja järjestelyerän keskimääräinen yhteisvaikutus nousisi noin 76 euroon kuukaudessa.

Vuosien 2023 ja 2024 korotukset olisivat tietotekniikka- ja teknologia-alojen sekä kemian teollisuuden yleiseen palkkakehitykseen perustuvia tai vähintään 1,9 prosenttia.

Tämän kolmen vuoden työehtosopimuksen lisäksi tulisi viiden vuoden palkkaohjelma vuosille 2023-2027. Palkkoja korotettaisiin noin prosentin verran vuodessa yhteensä 5,1 prosenttia palkkaohjelman aikana.

Sovittelija Pylkkänen ei halunnut sanoa sovintoesityksen tarkka hintaa, mutta summa olisi noin 220 miljoonaa euroa per prosenttiyksikkö. Hänen mukaansa sovintoehdotus on kestävä, vakauttava ja reilu ottaen huomioon julkisen talouden kantokyvyn.

– Sovintoehdotus takaa laadukkaat ja tasa-arvoiset julkiset hyvinvointipalvelut epävarmassakin taloustilanteessa. Samalla se tukee henkilöstön hyvinvointia ja edistää henkilöstöpulan ratkaisemista. Olen kehottanut pääsopijajärjestöjä hyväksymään sovintoehdotuksen ja odotan järjestöjen antavan vastauksensa lautakunnalle keskiviikkona 11.5.2022 klo 12, Pylkkänen sanoo.

OAJ:n uusi puheenjohtaja on tanssiva varatuomari

Helsingissä valittiin 10. toukokuuta Opetusalan ammattijärjestön uudeksi puheenjohtajaksi Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murron, joka aloittaa tehtävässä välittömästi väistyvän puheenjohtajan Olli Luukkaisen seuraajana.

Murto sai 81 ääntä, kun muut ehdokkaat saivat yhteensä 67 ääntä. Äänestys ratkesi siis heti ensimmäisellä kierroksella.

Katarina Murto on 50-vuotias varatuomari ja tanssinopettaja, joka toimi Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen lehtorina vuosina 2001–2004. Opetusuransa jälkeen hän on työskennellyt muun muassa lakimiehenä ja notaarina.

Vuodesta 2011 lähtien hän on toiminut työmarkkina-alalla myös Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n työehtoasioiden päällikkönä ja STTK:n johtajana.  Puoluekannaltaan Murto on kokoomuslainen.

OAJ:n valtuusto halusi valita vahvan työmarkkinajohtajan, jolla on kokemusta neuvotteluista, johtamisesta ja yhteiskunnalliset vaikutusverkostot.

– Haluan vahvistaa OAJ:n jäsenten työmarkkina- ja edunvalvonta-asemaa, toimia tehtävässä OAJ:n arvojen mukaisesti sekä kehittää järjestöä hyvässä ja avoimessa yhteistyössä OAJ:n päättäjien ja jäsenten kanssa. Työni lähtökohtana on koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan sekä kaikkien opetusalalla toimivien työn arvostuksen ja merkityksellisyyden korostaminen, uusi OAJ:n puheenjohtaja Murto.

Kaksi kolmesta haluaa lisää työperäistä maahanmuuttoa

Suomalaiset suhtautuvat entistä suopeammin työperäiseen maahanmuuttoon, kunhan toimitaan samoilla työehdoilla suomalaisten kanssa.

Ammattiliitto JHL:n teettämässä kyselyssä kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että Suomi tarvitsee enemmän työperäisiä maahanmuuttajia.

JHL:n mukaan maahanmuuton kannatus on noussut selkeästi muutamassa vuodessa. Neljä vuotta sitten 52 prosenttia vastaajista sanoi, että maahanmuuttoa tarvitaan lisää.

Ulkomaista työvoimaa tarvitaan Suomessa esimerkiksi puhtauspalveluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, ravitsemisalalla, sekä katujen ja liikenneväylien kunnostuksessa ja puhtaanapidossa.

– JHL on pitkään tuonut esiin, että julkisten palveluiden työvoimapula on ratkaistava pikaisesti. Työoloja ja palkkoja pitää parantaa, jotta nykyiset ammattilaiset jaksavat voivat työssään hyvin.

– Tulevaisuudessa julkiselta sektorilta eläköityy niin paljon osaajia, että myös työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa tiedotteessa.

Kyselyn teki Kantar-TNS ja siihen vastasi yli 1 000 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

OAJ:n Olli Luukkainen: Palkkatasoon kunnon nousu

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n uusi valtuusto kokoontuu tänään Helsingissä Sokos Hotelli Triplassa.

Kunta-alan työmarkkinariita on kärjistynyt ja tällä hetkellä muun muassa OAJ lakkoilee kymmenellä paikkakunnalla pääkaupunkiseutu mukaan lukien. Viikon kestävään lakkoon osallistuu noin 80 000 kuntatyöntekijää. Sovittelulautakunta antaa sovintoesityksensä kunta-alan työriitaan huomenna tiistaina.

Huomenna vaihtuu OAJ:n johto, kun nykyinen puheenjohtaja Olli Luukkainen jättää tehtävänsä 12 vuoden jälkeen.

Viimeisessä puheessaan ammattijärjestön puheenjohtaja Luukkainen korosti, etteivät talouselämän tuloksellisuusperiaatteet sovi koulutukseen, jonka tulos kattaa koko elämänkaaren.

Luukkainen valitti puheessaan, että neuvotelluista sopimuksista huolimatta opetusala jää maksetuissa palkoissa jäävät jatkuvasti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä.

– Näin ei voi jatkua. Nyt on korjausliikkeen aika. Huippuosaavan opetus-, koulutus-, kasvatus- ja tutkimushenkilöstön on aika saada jatkuvasta hyvästä työstään tulospalkkiona palkkatasoonsa kunnon nousu.

Ratkaisuna Luukkainen vaatii vähintään viisivuotista palkkaohjelmaa.

– Kenttäväkemme on juuri nyt parasta-aikaa taistelemassa palkkojensa puolesta. Vastaukseksi saamme, ettei niihin palkankorotuksiin ole varaa. Olemme huomanneet, että koskaan ei ole varaa eikä koskaan opetushenkilöstön vuoro. Tosiasiassa se vasta maksaakin, jos meillä ei ole osaavia tekijöitä ja heidän kouluttajiaan.

Kunta-alan työriitaan sovintoehdotus ensi viikolla

Kunta-alan työriitaan annetaan sovintoehdotus ensi tiistaina, kertoo sovittelulautakuntaa johtava alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen Twitterissä.

Työ- ja elinkeinoministeriö nimitti huhtikuussa erillisen sovittelulautakunnan ratkomaan kunta-alan kiistaa työehtosopimuksista.

Kunta-alan lakko alkoi tämän viikon tiistaina. Viikon kestävä lakko koskee kymmentä kaupunkia ja noin 80 000:ta kunta-alan työntekijää.

Näin opettajien lakkoa perustellaan – ”Saatava vähintään sama mitä muut saavat”

Jos vuonna 2018 tapahtunutta yhden päivän lakkoa ei oteta lukuun, niin opettajat ovat lakkoilleet viimeksi vuonna 1984. Seuraava lakko tuli heti perään vuonna 2022. Verkkouutiset kysyi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaiselta, että miksi lakon aika on nyt?

– Tämä porukka ei tosiaan ole ollut lakkoherkkä. Kymmenen vuotta Suomessa on tehty keskitettyjä palkkaratkaisuja, jotka ovat pelastaneet Suomea. Vaikka sopimuspöydässä on saatu samat korotukset neuvoteltua, mitä yleinen palkkakehitys on ollut, niin maksetuissa palkoissa opettajat ovat jääneet yleisestä palkkakehityksestä jälkeen, sanoo Luukkainen.

Opettajien palkkojen jääminen yleisestä palkkakehityksestä jälkeen on yksi lakon keskeisimpiä syitä.

Sopimusvarallisuudella ei olla pystytty myöskään korjaamaan opettajien palkkauksen valuvikoja, jotka liittyvät esimerkiksi opetusvelvollisuuteen, määräaikaisten ja varhaisopettajien epäreiluna pidettyyn palkkaukseen.

Vuonna 1995 lakon uhka leijui ilmassa, mutta opettajat suostuivat sopimukseen ja lakon uhka väistyi. Silloin yhtä lailla pöydällä olivat sekä hoitajien että opettajien palkat. Olli Luukkaisen mukaan OAJ ei odota nyt kutsua takaisin neuvottelupöytään vaan sovintoehdotusta työnantajapuolelta. Nyt ei ole hänen mukaansa enää neuvottelujen aika.

– Olemme lakossa siksi, että opettajat saisivat saman mitä muiden alojen sopimuksissa tällä kierroksella on. Opettajien on saatava vähintään sama mitä muut saavat ja toinen asia on palkkaohjelma. Jos niitä ei tule, niin sopimusta ei synny, Luukkainen sanoo.

Luukkainen nostaa esille varhaiskasvatuksenopettajat, joiden palkka vaativassa tehtävässä on 2 400 euroa. Luukkaisen mukaan opettajien palkkaukseen liittyviin valuvikoihin voitaisiin puuttua paremmin palkkaohjelmalla. Se mahdollistaisi sen, että erilaiset opetusvelvollisuudet ja opettajien palkkaus voitaisiin muuttaa reilummaksi.

Julkisen sektorin alijäämästä puhutaan paljon, joten opettajienkaan kohdalla ei voi olla nousematta esille kysymys siitä, mistä rahat mahdollisiin palkankorotuksiin löytyisivät. Luukkaisen mukaan vastuu korotuksista on poliitikoilla ei työntekijäpuolella.

– Julkisen sektorin tehtävät ovat poliitikkojen päätöksiä. Ne, jotka tehtäviä määrää, niin niiden tehtävä on kaivaa rahat yksityisellä ja julkisellakin puolella.

Lakon ensi päivinä 30 vantaalaista koulua ilmoitti olevansa auki osalle oppilaista. OAJ:n korviin on kantautunut tietoa, että Vantaalla työnantajapuolelta on tullut painostusta rehtoreille rikkomaan lakkoa.

– Tämä Vantaan työnantajan törkeä toiminta tulee vaikuttamaan OAJ:n ja Vantaan suhteisiin hyvin pitkään. Isoon kuvaan tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, että onko Vantaalla muutama opettaja töissä vai ei.

Viime aikoina keskustelussa on korostunut koulun tehtävä säilöpaikkana. Luukkaisen mukaan koko suomalaisessa yhteiskunnassa on käytävä keskustelua myös siitä, mikä on koulun tehtävä.

– Koulun tehtävä ei todellakaan ole säilöpaikka vaan se on kasvun paikka. Koulun tehtävänä  on ihmisenä kasvamisen ja oppimisen tukeminen, sille on välttämätön paikka suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

USU: Hoitajakoulutusten suosio laskenut rajusti

Esimerkiksi sairaanhoitajaksi hakeneiden määrä on vähentynyt lähes puolella (47 %), kun verrataan kevään 2015 ja tämän kevään yhteishakuja. Lähihoitajaksi hakeneiden määrä on kutistunut yli neljäsosalla (27 %).

Tiedot selviävät Opetushallituksen Uutissuomalaiselle toimittamista tilastoista.

– Sairaanhoitajatutkinnon aloituspaikkoja on lisätty, mutta hakijamäärissä ei ole vastaavaa kasvua. Koulutuksen vetovoimaa vähentävät erityisesti paheneva hoitajapula, heikentyneet työolot ja riittämätön palkkaus, sanoo johtaja Kirsi Sillanpää muun muassa sairaanhoitajia, kätilöitä ja terveydenhoitajia edustavasta ammattiliitto Tehystä Uutissuomalaiselle.

Hoitajat ovat lakkoilleet tänä keväänä parempien työolojen ja palkkojen puolesta. Tehy ja Super valmistelevat joukkoirtisanoutumisia.

Kuuteen hoitajakoulutukseen – sairaanhoitajaksi, lähihoitajaksi, ensihoitajaksi, terveydenhoitajaksi, röntgenhoitajaksi ja kätilöksi – hakeneiden yhteismäärä oli tänä keväänä yli kolmasosan pienempi kuin keväällä 2015.

Seitsemän vuotta sitten hakijoita oli yli 44 000 ja tänä keväänä alle 29 000. Yhteismäärä on laskenut lähes joka kevät edellisestä keväästä.

Joissakin koulutuksissa hakijamäärät ovat välillä kasvaneetkin selvästi. Tänä keväänä laskua kirjattiin jokaisessa. Selvästi eniten hakijoita on yhä sairaanhoitajaksi ja lähihoitajaksi. Lähihoitajaksi opiskellaan toisella asteella ja muihin mainittuihin ammatteihin ammattikorkeakoulussa.

Opetusalan lakko alkaa kymmenessä kaupungissa

Kunnalliset koulut ja päiväkodit ovat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n julistamassa viikon lakossa tiistaista lähtien Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Lakon piirissä on lähes 23 000 OAJ:n jäsentä. Lakon piiriin kuuluvat myös päiväkodin johtajat ja rehtorit. Helsingissä ja Tampereella on lakossa myös 17 yksityiskoulua.

Helsingissä lakossa ovat Apollon yhteiskoulu, Englantilainen koulu, Helsingin Saksalainen Koulu, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsingin Uusi yhteiskoulu, Helsingin yhteislyseo, Herttoniemen yhteiskoulu, International School of Helsinki, Kulosaaren yhteiskoulu, Lauttasaaren yhteiskoulu, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio, Munkkiniemen yhteiskoulu, Oulunkylän yhteiskoulu, Pohjois-Haagan yhteiskoulu ja Töölön yhteiskoulu.

Tampereella yksityisen opetusalan lakko koskee Kalevan lukiota ja Tampereen yhteiskoulua. Nämä lakot kohdistuvat Sivistystyönantajien yksityisen opetusalan työehtosopimukseen.
Kunnallisten koulujen ja päiväkotien sekä tamperelaisten yksityiskoulujen lakon viimeinen päivä on 9.5. Viidessätoista helsinkiläisessä yksityiskoulussa lakko päättyy 10.5.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan lakot alkavat, koska sopimusneuvotteluissa ei ole päästy sopuun oikeudenmukaisista palkkaratkaisuista.

Näin tiistaina alkava laaja lakko vaikuttaa

Huomenna tiistaina alkava laaja kunta-alan lakko sulkee kouluja ja päiväkoteja. Se vaikuttaa myös kirjastoihin ja museoihin.

Lakko koskee muun muassa varhaiskasvatuksen opettajia, lastenhoitajia, opettajia, sosiaalityöntekijöitä, kirjastonhoitajia ja laitoshuoltajia. Myös kiinteistöhuollon, ruokahuollon, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kaupunkien nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelujen työntekijät lakkoilevat.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Ammattiliitto Jyty ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry aloittavat lakot Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Vantaalla, Oulussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa.

Lakon on ilmoitettu kestävän viikon verran 3.-9. toukokuuta, ja sen piiriin kuuluu 81 000 työntekijää.

Lakkoilijat tavoittelevat yleisen linjan eli vähintään kahden prosentin suuruisen yleiskorotusten lisäksi palkkaohjelmaa, jolla palkkatasoa nostetaan useamman vuoden aikana.

Jos sovittelussa tehdään molempien osapuolien hyväksymä sovintoesitys, lakot voivat loppua ilmoitettua aiemmin. Kunta-alan työriitaa ratkoo sovittelulautakunta. Sovittelun etenemisestä ei ole tihkunut paljon tietoa.