Verkkouutiset

Työmarkkinat

Hiihtokeskusalan työriidassa ei sopua – liiton julistama lakko alkaa torstaina

Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja työnantajia edustavan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan välinen sovittelu hiihtokeskusalan työehdoista ja palkoista päättyi tuloksettomana tänään maanantaina 28. marraskuuta.

Osapuolten tavoitteet olivat liian kaukana toisistaan, joten valtakunnansovittelija Anu Sajavaara ei katsonut voivansa antaa sovintoesitystä.

– Esillä ollut palkankorotusten malli ei täyttänyt niitä vaatimuksia, joita hiihtokeskustyöntekijöillä tänä päivänä on, kertoo PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen tiedotteessa.

Työnantajia edustava MaRa katsoo, että PAM on ollut koko sovittelun ajan passiivinen ja haluton etsimään ratkaisua, joka turvaisi yritysten toiminnan heikkenevässä taloustilanteessa ja kohtuullisen palkkaratkaisun työntekijöille.

–  Ymmärrämme hyvin, että kustannusten voimakas nousu kurittaa työntekijöitä, mutta kustannusten nousu heikentää samalla tavalla myös hiihtokeskusyritysten taloutta. Etenkin kotimaisten asiakkaiden kotimaan matkojen ostoaikeet ovat kääntyneet selvään laskuun. Kunnat ovat sopineet palkankorotuksista, joihin yksityisellä sektorilla ei ole mahdollisuuksia. Kunnat voivat ammentaa rahaa veronmaksajien lompakoista, mutta yksityiset yritykset eivät voi. Kunnat ovat sotkeneet pahasti myös yksityissektorin työehtosopimusneuvottelut, MaRan työmarkkinajohtaja Olli Varmo sanoo tiedotteessa.

Neuvottelujen päättyminen tuloksettomana tarkoittaa sitä, että PAMin julistamat lakot alkavat kuudessa hiihtokeskuksessa torstaina 1. joulukuuta. Lakko päättyy lauantaina 3. joulukuuta kello 24.

Lakko koskee kuutta hiihtokeskusta: Rukakeskus Oy:n hiihtokeskus Kuusamossa, Huippupaikat Oy:n hiihtokeskukset Kuopiossa (Tahko) ja Sotkamossa (Vuokatti), Oy Levi Ski Resort Ltd hiihtokeskus Kittilässä, Pyhätunturi Oy:n hiihtokeskus Kemijärvellä ja Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy:n hiihtokeskus Kolarissa.

 

”Haluaako kokoomus jälleen ajaa työmarkkinat kaaokseen?”

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtosen (vas.) mukaan eduskuntavaalien läheisyys näkyy siinä, että kaikki puolueet pyrkivät olemaan palkansaajien ystäviä. Hänen mukaansa ”tähän lankaan” palkansaajan ei ole syytä langeta.

– Sen sijaan nyt on syytä tuoda esille rehellisesti, ketkä ajavat palkansaajan neuvotteluasemaan heikennyksiä ja työttömyysturvan leikkauksia. Samalla on syytä muistuttaa menneistä toimista,– pakkolakipaketeista ja kikystä, Lehtonen sanoi ajankohtaiskatsauksessaan Teollisuusliiton valtuustolle maanantaina.

Esimerkkinä Lehtonen mainitsee kokoomuksen.

– Jokin aika sitten esimerkiksi kokoomus otti puheenjohtajansa johdolla kantaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Jälleen kerran Petteri Orpo esitti työttömyysturvan keston leikkaamista. Tässä tilanteessa, jossa palkansaajien näkymät ovat usvan peitossa ja huoli tulevaisuudesta monilla kova, puheet työttömyysturvan leikkaamisesta ovat vastuuttomia ja osoittavat vain sen, kuinka kovaa ja tylyä politiikkaa kokoomus valtaan päästessään haluaa tehdä, Lehtonen sanoi.

Hän viittaa myös Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n valtuuston puolueiden puheenjohtajien tenttiin, jossa Orpoa sijaisti kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.

–Hän kertoi, että kokoomus leikkaisi sosiaaliturvasta satoja miljoonia euroja. Samaan aikaan kokoomuksen kanta työehtosopimusten sitovuuteen on häilyvä. Puolue flirttailee puheissaan sitovuuden romuttamisella. Yksilöllinen sopiminen halutaan mahdollisimman laajaksi. Ilmassa on jälleen uuden kikyn makua.

Puheenvuorossaan Lehtonen kysyy, ”haluaako kokoomus jälleen kerran ajaa Suomen työmarkkinat kaaokseen ja johdattaa maamme vastakkainasettelun aikaan”.

– Mikäli näin on, emme ammattiyhdistysliikkeenä, aio jäädä sivustakatsojan rooliin. Kyse on jäsenistön edunvalvonnasta, Lehtonen painottaa.

Hänen mukaansa tulevien eduskuntavaalien merkitystä ei voida liioitella.

– Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on käymässä todella suurin panoksin vaaleihin, jotta se saisi itselleen mieleisen hallituspohjan. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Etelärannan haaveet kokevat kolahduksen.

”Työn ottaminen vastaan pitää tehdä houkuttelevammaksi”

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan olevan todennäköistä, että ostovoiman heikkeneminen ja tärkeimpien vientimaiden vaipuminen taantumaan tulee vaikuttamaan työllisyyteen ja talouskasvuun myös Suomessa.

Hän ennakoi erojen eri toimialojen ja yritysten välillä tulevan olemaan suuria.

– Tulemme siis kuulemaan samaan aikaan sekä ilmoituksia uusista YT-neuvotteluista ja irtisanomisista, että edelleen puhetta myös työvoimapulasta. Osa työnantajista joutuu siis vähentämään työvoimaa, mutta samaan aikaan osa yrittää epätoivoisesti saada avoimia työpaikkoja täyteen, Arto Satonen arvioi.

Kokoomusedustajan mukaan työvoiman dynaamisuus korostuu kuvatussa kaksijakoisessa työllisyystilanteessa. Tällöin avainasemassa on alanvaihdon helpottaminen ja työnsä menettävien nopea siirtyminen uuteen työhön.

– Yksi osa Suomen jäykkiä työmarkkinoita on se, että hyvin moniin tehtäviin vaaditaan muodollinen pätevyys, jota ei ole nopeasti saatavissa. Viime vuosina on esimerkiksi ammatillista koulutusta viety näyttöperusteiseen suuntaan, jossa aiempaa osaamista arvostetaan, mutta se työ on edelleen kesken, Satonen kirjoittaa.

– Erityisesti terveydenhoitoala suorastaan huutaa työvoimaa, mutta edes kaikki alan koulutuspaikat ei täyty.

Hän painottaa myös työn teon kannattavuuden kasvattamista.

– Työn verotusta on kevennettävä ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastettava ja lyhennettävä, jotta töiden vastaanottaminen myös oman alan ulkopuolelta tulee houkuttelevammaksi, Satonen toteaa.

– Se on tässä tilanteessa ihan välttämättömyys, koska kansantalous ei kestä samanaikaisesti työvoimapulaa ja massatyöttömyyttä. TE-palveluiden on myös toimittava siten, että ne tarjoavat tehokkaasti ja yksilöllisesti työnsä menettäneille uusia mahdollisuuksia ja tarvittavaa täydennyskoulutusta, jotta avoimet työpaikat saadaan täyttymään nykyistä nopeammin.

Kaupan liitto tuomitsee laittomat työtaistelut

Kaupan liitto muistuttaa, että sen ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin neuvottelema kaupan alan työehtosopimus on edelleen voimassa, ja se päättyy tammikuun 2023 lopussa.

PAM on järjestänyt tänään 25. marraskuuta kaupoissa seisauksia, kassapysähdyksiä ja muita mielenilmauksia palkankorotusten puolesta. Kaupan liitto tuomitsee jyrkästi kaupan alan yrityksiin kohdistuvat työrauhan häiriöt, kuten ulosmarssit, työnseisaukset ja hiljaiset hetket kuulutuksineen laittomina työtaistelutoimenpiteinä.

– Työehtosopimuksen ollessa voimassa vallitsee työrauha, jota työehtosopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet noudattamaan ja valvomaan. Työtaistelutoimenpiteet tai niillä uhkailu sopimuskauden aikana ovat yksiselitteisesti laittomia, toteaa Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala.

Liiton mukaan erityisesti alalle keskeisen joulukaupan aikana toteutetut työtaistelutoimet aiheuttavat myös kohtuutonta haittaa kaupan alan yrityksille ja asiakkaille.

– Tällaiset levottomuudet murentavat työnantajien luottamusta työehtosopimusjärjestelmään ja osoittavat, että nykyinen työrauhalainsäädäntö ei toimi. Kaupan liitto toivoo tilanteen rauhoittuvan, jotta Kaupan liiton ja PAMin hyvässä yhteistyössä tekemiä työryhmätöitä päästään jatkamaan ja valmistautumaan rakentavassa hengessä tammikuussa edessä oleviin TES-neuvotteluihin kaupan alan työehdoista ja palkankorotuksista, sanoo Lavikkala.

Liitto muistuttaa, että vaikka työntekijöiden lakko-oikeus on turvattu laissa, on se ”rajoitettu työehtosopimuksen päättymisen jälkeiseen aikaan”. Se kehottaa alan yrityksiä ottamaan yhteyttä liittoon, jos nämä kohtaavat laittomia työtaistelutoimenpiteistä.

– Sopimuskauden aikana toteutetut erilaiset ulosmarssit, hiljaiset hetket yms. työstä kieltäytymiset ovat esimerkkejä laittomista työtaistelutoimenpiteitä, jotka Kaupan liitto tulee saattamaan työtuomioistuimen arvioitavaksi, ilmaisee liitto tiedotteessaan.

Työttömiä työnhakijoita lokakuussa yli 232000

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä laski lokakuussa 26 700 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin lokakuussa 79 800. Kaikkiaan avoinna oli 160 500 työpaikkaa, mikä on 9 100 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli lokakuun lopussa yhteensä 232 400 työtöntä työnhakijaa. Se on 26 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 500 vähemmän kuin edellisessä kuussa.

Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 129 500 henkilöä, mikä on 9 500 vähemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut.

Koko maassa oli lomautettuna lokakuun lopussa 16 400 henkilöä, mikä on 13 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 10 900 henkilöä, mikä on 8 900 vähemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Syyskuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 1 400:lla.

Pitkäaikaistyöttömiä oli 87 700

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 87 700, mikä on 20 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 89 300 eli 11 400 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 4 300 vähemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa eli yhteensä 23 600. Nuorten työttömyyksistä 62,1 prosenttia päättyi tammi-lokakuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 1,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli lokakuun lopussa 116 300 henkilöä, mikä on 3 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli lokakuussa 66 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 74,4 prosenttia, mikä on 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden lokakuussa.

Lähes joka toinen aikoo pyytää palkankorotusta

Vallitseva inflaatio näkyy työntekijöiden palkkatoiveissa. Oikotien tuoreen kyselyn perusteella 43 prosenttia suomalaisista aikoo pyytää ensi vuonna palkankorotusta.

– Työnantajien kannattaa huomioida laaja halu palkankorotuksiin. Palkankorotuspyyntöihin ei tietenkään tarvitse vastata myönteisesti, mutta kieltäytyminen väistämättä synnyttää motivaatiota työpaikanvaihdoksiin. Ja kun jopa 43 prosenttia suomalaisista suunnittelee palkankorotustoivetta, massa on varsin suuri, Oikotien Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa toteaa tiedotteessa.

Syyskuun ja marraskuun välillä jo 17 prosenttia palkansaajista on pyytänyt palkankorotusta. Vain puolet pyynnöistä johtivat palkankorotukseen. Ennen syyskuuta 35 prosenttia palkansaajista sai palkankorotuksen.

Pihlajamaan mukaan tätä erovaisuutta selittää palkkatasojen reagointi vallitsevaan inflaatioon. Näistä palkankorotuksista huomattava osa on tapahtunut ilman omaa pyyntöä.

Tiedot perustuvat Oikotien marraskuussa teettämään kyselyyn Tori.fi-sivustolla.

Akavan uusi puheenjohtaja TE:lle: Sosiaaliturvaa pitää uudistaa

Akavan vastavalittu uusi puheenjohtaja Maria Löfgren haluaa uudistaa suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän läpikotaisesti. Hän näkee nykyisessä järjestelmässä väliinputoamisen riskejä. Talouselämä haastatteli tuoretta puheenjohtajaa asian tiimoilta.

Löfgrenin mukaan sosiaaliturvajärjestelmässä on tarvetta laajalle kokonaisuudistukselle. Hän sanoo ettei nykyinen järjestelmä tunnista kaikkia työn tekemisen muotoja. Hänen mukaansa akavalaisistakin moni joutuu tämän vuoksi väliinputoajaksi.

Akavan puheenjohtajan mielestä uudet työn tekemisen muodot tunnistettaisiin. Tässä sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen olisi tärkeässä roolissa.

– Tärkeää on myös se, että työnteko on aina kannustavin vaihtoehto, Löfgren painottaa TE:lle.

Nousevien hintojen aikana ostovoiman parantamiseksi Löfgren ei halua yksilöidä mitään yhtä tiettyä keinoa. Verotuksesta hän kuitenkin toteaa sen verran, että sen painopistettä tulisi hänen mukaansa siirtää.

– Pidemmällä tähtäimellä painopistettä pitäisi muuttaa niin, että olisi enemmän haittaverotusta ja samalla ohjataan kulutusta kestävämpään ja terveelliseen suuntaan.

Finnairin henkilökunnan ulosmarssi alkaa huomenna Helsinki-Vantaalla

Finnairin matkustamohenkilökunta aikoo marssia ulos huomenna sunnuntaina.

Ulosmarssilla protestoidaan Finnairin henkilöstöpolitiikkaa, huonoa johtamista ja työntekijöiden irtisanomisilla uhkailua, kertoo Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT tiedotteessaan.

Ulosmarssi alkaa sunnuntaina 20. marraskuuta klo 15 ja jatkuu maanantaihin 21. marraskuuta klo 15 asti.

Tiedotteessa todetaan, että Finnair on vaatinut syksyn aikana matkustamohenkilökunnalta palkanleikkauksia. Finnair uhkaa irtisanoa 450 työntekijää sekä suunnittelee siirtävänsä matkustamopalvelut alihankintatyöksi osalla reiteistä.

AKT pahoittelee ulosmarssista matkustajille aiheutuvaa harmia.

– Ulosmarssilla AKT:n tarkoitus on herättää valtionyhtiö Finnairin johto siihen, ettei näin voi toimia eikä harrastaa henkilöstöpolitiikkaa, jossa kiristetään työntekijöitä alentamaan palkkojaan, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa.

Hiihtokeskusalan työntekijät lakkoon

Hiihtokeskusalan työntekijät aloittavat kolme päivää kestävän lakon joulukuun alussa. Asiasta kertoo Palvelualojen ammattiliitto (PAM) tiedotteessa.

Työnseisaus alkaa 1. joulukuuta kello 16 ja päättyy 3. joulukuuta kello 24 tai sitä ennen alkavan vuoron päättymiseen.

Työnseisaus koskee hiihtokeskusalan työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä seuraavissa yrityksissä ja niiden hiihtokeskuksissa: Rukakeskus Oy:n hiihtokeskus Kuusamossa, Huippupaikat Oy:n hiihtokeskukset Kuopiossa (Tahko) ja Sotkamossa (Vuokatti), Oy Levi Ski Resort Ltd hiihtokeskus Kittilässä, Pyhätunturi Oy:n hiihtokeskus Kemijärvellä ja hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy:n hiihtokeskus Kolarissa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa kävivät tuloksettomat palkkaneuvottelut lokakuussa. Sen jälkeen on käyty työehtosopimusneuvotteluja, jotka PAM katkaisi tänään. PAMin hallitus päätti tänään rajoitetusta työnseisauksesta kuudessa hiihtokeskuksessa.

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen näkee, että ilman työtaistelu-uhkaa neuvotteluissa ei päästä enää eteenpäin.

– Hiihtokeskusala on ollut sopimuksettomassa tilanteessa jo marraskuun alusta saakka. Työnantajien esitysten pohjalta ei neuvotteluille enää ollut edellytyksiä ja siksi katkaisimme ne. Hiihtokeskusalan työntekijät ovat palkankorotuksensa ansainneet ja siksi vauhditamme neuvotteluja rajoitetulla työnseisauksella, toteaa Rönni-Sällinen tiedotteessa.

Akavan uudeksi johtajaksi valittiin Maria Löfgren

Akavan uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Maria Löfgren. Hän sai Akavan liittokokouksen puheenjohtajavaalissa 514 ääntä.

Maria Löfgren on oikeustieteen kandidaatti, ja hän siirtyy tehtävään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtajan tehtävästä. Hänellä on pitkä työkokemus Akava-yhteisöstä ja yksityiseltä sektorilta.

– Otan tehtävän vastaan suurella innostuksella ja korostan, että puheenjohtajan työ vaatii kykyä tiimityöhön. Tulokset syntyvät yhteistyöstä ja yhteisymmärryksestä sekä osallistamisella. Moni kaipaa luottamuksen palauttamista työmarkkinoille, minkä näen tärkeänä osana uutta tehtävää.

– Kiitän lämpimästi tukijoitani ja teen kaikkeni ollakseni koko Akava-yhteisön luottamuksen arvoinen. Lämmin kiitos myös vastaehdokkaalleni Jari Jokiselle rakentavista keskusteluista ja miellyttävästä ilmapiiristä, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa tiedotteessa.

Löfgrenin vastaehdokkaana oli Tekniikan akateemisten toiminnanjohtaja Jari Jokinen. Hän sai 383 ääntä. Kaikkiaan ääniä annettiin 897.

Maria Löfgren seuraa tehtävässä Sture Fjäderiä, joka luopui puheenjohtajuudesta kesken kauden. Fjäder toimi Akavan puheenjohtajana vuodesta 2011.

”Työvoima ei yksinkertaisesti riitä”

Maahanmuuttoon erikoistunut tutkija Pasi Saukkonen tviittaa Helsingin Sanomien haastattelunsa herättäneen huomiota. Verkkouutiset uutisoi Saukkosen näkemyksistä tässä. Hän jatkaa keskustlua viittaamalla syyskuun lopussa julkaisemaansa blogikirjoitukseen.

– [Pääministeri Sanna] Marinin (sd.) hallituksen tavoitteissa mainitaan selkeästi, että Suomen tulee lisätä osaajien aktiivista, työperäistä maahanmuuttoa, Saukkonen kirjoittaa.

Tavoitteiden toteutumisen kannalta tilanne ei kuitenkaan ole ruusuinen. Saukkonen korostaakin, että Suomessa ajatellaan, että pääsisimme valitsemaan tänne haluavista ihmisistä. Tilanne on kuitenkin tutkijan mukaan täysin nurinkurinen, sillä todellisuudessa Suomi kilpailee osaavasta työvoimasta esimerkiksi muiden Pohjoismaiden ja Saksan kanssa.

– Työvoiman riittävyys oli ensimmäistä kertaa tapetilla jo 1980-luvulla, mutta tämä kaatui 1990-luvun lamaan. Vuoden 2005 maahanmuuttopoliittinen ohjelma puolestaan kariutui finanssikriisiin, Saukkonen kertoo.

– Parhaat avaimet kansainvälisen työvoiman rekrytoimiseen ovat sekä veto- että pitovoima. Paikkakunnat, joilla on jo kansainvälistä työvoimaa, vetävät osaajia entisestään.

Koko yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan pysty vastaamaan.

Tutkijan mukaan Suomessa tulisikin miettiä vakavasti sitä, kuinka valtion ja kuntien palvelut sekä yksityisen sektorin toiminnot tulee tulevaisuudessa järjestää, kun työvoima ei yksinkertaisesti riitä.

Asiantuntija tyrmää HS:lle: Maahanmuutto ei ratkaise Suomen ongelmia

Helsingin kaupunginkanslian erikoistutkija Pasi Saukkonen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että julkinen keskustelu työperäisestä maahanmuutosta on ajautunut epärealistisille raiteille. Maahanmuuttoa viljellään vastauksena Suomen terveydenhuollon osaajapulan ja huoltosuhteen ongelmiin niin poliitikkojen kuin elinkeinoelämänkin puolesta.

Saukkonen kuitenkin korostaa, että Suomi kamppailee työvoimasta muiden Euroopan maiden joukossa.

– Esimerkiksi Norjassa palkat ovat paremmat, ja näiden tekijöiden pohjalta tehdään rationaalisia valintoja, Saukkonen muistuttaa.

Työperäisestä maahanmuutosta on usein toivottu ratkaisua myös Suomen autioituvien syrjäseutujen tilanteeseen. Tästäkään tutkija ei kuitenkaan innostu.

– Työperäisestä maahanmuutosta voi hyvin olla hyötyä pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, mutta syrjäseutuja se ei tule uudelleenasuttamaan, Saukkonen sanoo.

Kriittisistä ajatuksistaan huolimatta Saukkonen korostaa, ettei hän vastusta maahanmuuttoa. Tutkijan mukaan julkinen keskustelu sekä poliittiset linjanvedot aiheesta eivät kuitenkaan vastaa realiteetteja.

– Hallitusohjelmiin halutaan usein se yksi asia, joka toimisi ratkaisuna kaikkiin Suomen rakenteellisiin ongelmiin. Joudun usein kuitenkin tuottamaan pettymyksen, kun tällaisia ratkaisuja ei ole, Saukkonen toteaa.

– Meidän tulee ymmärtää, että Suomella on edessään valtavia ja epämukavia rakenteellisia uudistuksia. Työperäinen maahanmuutto ei ole uudistusten tarvetta poistava ihmelääke, Saukkonen päättää.

Työllisyyden kasvu on hiipumassa

Vaikka työmarkkinanäkymä monelta osin synkkenee, työllisten määrä jatkaa edelleen lievää kasvua, kertoo vuoteen 2024 asti ulottuva työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennuste. Työttömien työnhakijoiden määrä TE-palveluissa kääntyy sen sijaan loivaan kasvuun.

Ministeriön mukaan ennusteelle luovat epävarmuutta ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssodan kärjistämä energiapula, ukrainalaispakolaisten integroituminen Suomen työmarkkinoille sekä ostovoiman heikkenemisen riski.

– Ukrainalaisten pakolaisten tuoma lisä työvoimaan tulee tarpeeseen. Nyt työvoimapalvelu- ja koulutusjärjestelmämme joutuvat käytännön tehokkuustestiin välittäessään osaavaa työvoimaa työvoiman saatavuusongelmista kärsiville työnantajille, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hänen mukaansa työikäisen väestön työvoimaosuus on matalampi kuin muissa pohjoismaissa, vaikkakin sen ennustetaan nousevan vuosittain ennustejaksolla.

– Hyviin uutisiin kuuluu myös se, että nuorimpien ja vanhimpien ikäryhmien työllisyysasteet ovat nousseet harpaten viimeisten parin vuoden aikana. Vielä on kuitenkin toivomisen varaa, sillä 80 prosentin työllisyyteen on vielä monta prosenttiyksikköä matkaa, Pylkkänen toteaa.

Kotikuntaoikeuden saamisen myötä Ukrainan pakolaisia aletaan laskea mukaan viralliseen työllisyys- ja työttömyysasteeseen ensi vuoden aikana. Tämä vaikuttaa olennaisesti kaikkiin ennustetuloksiin. Osa heistä on jo nyt rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluihin.

Viime aikoina nähty erittäin kova työllisyyden kasvu on loppumassa. Ensi vuonna työllisyyden kasvu jää marginaaliseksi ja myös vuonna 2024 työllisyys kasvaa melko vähän. Vaikka muutos kuluvaan vuoteen on iso, ei työmarkkinatilanne ole mitenkään dramaattinen.

Yksi syy ministeriön mukaan työllisyyskehityksen hidastumiselle on se, että osa-aikatyön kasvun ennustetaan hiipuvan lähivuosina.

Työllisyysasteen TEM ennustaa olevan ensi vuonna 73,6 prosenttia ja 74,0 prosenttia vuonna 2024. Työllisyysasteen ministeriö arvioi ensi vuonna 6,7 prosentiksi ja 6,4 prosentiksi vuonna 2024.

Työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet voivat hieman lieventyä, mutta ne eivät ole poistumassa. Ikääntyneiden 65–74-vuotiaiden työllisyys on kasvanut vahvasti viime vuosina ja kasvun odotetaan edelleen jatkuvan. Aiempaa suurempi osa ikääntyneistä ja eläkkeelle jo siirtyneistä tekee työtä, mikä osaltaan helpottaa työvoimapulaa.

Työttömien työnhakijoiden määrä TE-palveluissa ei tällä hetkellä laske. Lukumäärän ennustetaan kääntyvän kasvuun ensi vuonna. Työttömiä työnhakijoita on TEMin mukaan tänä vuonna 250 000 ensi vuonna 252 000 ja 263 000 vuonna 2024.

Suomessa palkka ei nouse edes työpaikkaa vaihtamalla

Suomessa on kansainvälisesti mitattuna jäykät työmarkkinat. Esimerkiksi palkanmuodostuksen joustavuudessa Suomi sijoittui vuonna 2017–2018 World Economic Forumin vertailussa viimeiseksi eli sijalle 137.

– Suomen työmarkkinoilla on aikamoinen nippu ongelmia. Vaikkakin meillä työpaikkoja vaihdetaan työpaikkaa yhtä paljon kuin muuallakin, niin ongelma on se, että ihmisten palkka ei nouse, kun he vaihtavat työpaikkaa. Eivätkä ihmiset kasaannu niihin yrityksiin, joissa tuottavuus olisi suurempi. Tämä on yksi syy sille, että koko Suomen tuottavuus jää heikoksi, ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo Verkkouutisille.

Kangasharjun mukaan tämä johtuu siitä, että Suomessa on keskittyneet työmarkkinat. Monella paikkakunnalla saattaa olla vain yksi isompi työnantaja, joka jarruttaa omalla toiminnallaan palkkakehitystä. Työntekijää ei kannusta tehokkaampaan työskentelyyn parantunut palkkakehitys, koska ponnisteluista huolimatta hänen palkkansa pysyy samana.

Yksi syy sille, että Suomen työmarkkinat ovat niin keskittyneet on Suomen myöhäinen kaupungistumiskehitys. Suomessa kaupungistuminen alkoi verrattain myöhään ja Suomi on ottanut huiman harppauksen sadassa vuodessa maatalousyhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. Kangasharjun mukaan tällainen työmarkkinoiden keskittyminen on kuitenkin jäänne juuri noilta ajoilta.

– Jos työpaikanvaihto johtaisi parempaan palkkaan, niin se oli uramuuvi. Mutta Suomessa se ei johda parempaan palkkaan, vaan uraa vaihdetaan useammin. Silloin, kun uraa vaihdetaan, niin silloin usein joudutaan tyytymään huonompaan palkkaan, Kangasharju sanoo.

Tämä näkyy myös siinä, että perheitä on vaikeaa houkutella pienemmille paikkakunnille, koska perheellisen puoliso saattaa jäädä ilman töitä uudella paikkakunnalla. Näin ollen paikkakunnan vaihto ei taloudellisesti kannata, vaikka puolison palkka ja tehtävä olisi uudella paikkakunnalla vastuullisempi.

Suomessa väestön harmaantuminen on dramaattista verrattuna moneen muuhun maahan ja kuljemme etulinjassa. Ennusteiden mukaan suomalaisia kuolee vuoteen 2070 mennessä 700 000 enemmän kuin syntyy. Kehitys ei voi olla näkymättä myös työmarkkinoilla.

– Meillä on yhtä paljon työvoima lisääntynyt sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin se on vähentynyt teollisuudessa viidentoista vuoden aikana. Meillä on käynnissä rakenteellinen siirtymä teollisuudesta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Se heikentää meidän koko kansan tuottavuutta, Kangasharju sanoo.

Hänen mukaansa vuodenvaihteessa edessä olevan sote-uudistuksen yksi suurimmista kompastuskivistä liittyy juuri tähän. Uudistuksessa ei ole mietitty laisinkaan työn tuottavuutta.

Paikallinen sopiminen on vain osa ratkaisua

Rakennemuutoksesta puhuttaessa mainitaan usein paikallinen sopiminen ratkaisuksi.

– Paikallista sopimista tarvitaan, mutta tarvitsemme paljon muutakin, Aki Kangasharju sanoo.

Kangasharju ehdottaa yhtenä ratkaisuna sitä, että työn tekemisen kannattavuutta tuettaisiin paremmin. Tällä hetkellä työ on tehotonta, koska enempään ja parempaan työntekoon ei kannusteta riittävästi.

– Työntekijöiden pitää voida kokea, että pinnistelystä ja ponnistelusta maksetaan. Siksi meidän pitäisi madaltaa korkeaa marginaaliveroa, jotta ihmiset, jotka haluavat eteenpäin urallaan saavat siitä palkintoja.

Suomen myöhään alkanutta kaupungistumista pitää edelleen tukea. Kaupungistumiskehitys ei ole Suomessa riittävän pitkällä, joka aiheuttaa omat ongelmansa suomalaisille työmarkkinoille. Paremman työpaikan perässä voi joutua Suomessa muuttamaan liian pitkiä matkoja ja muuttaa liian monta osaa elämästä saadakseen paremman työpaikan. Tämä saattaa johtaa siihen, että työpaikkaa jätetään vaihtamatta.

Kangasharjun mukaan maahanmuuttopolitiikan ja ansiosidonnaisen muutokset vaikuttaisivat positiivisesti työmarkkinoiden liikkuvuuteen. Maahanmuutolla Kangasharju tarkoittaa tässä tapauksessa ensisijaisesti työperäistä maahanmuuttoa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus pyrki luomaan erilaisia kannustimia siihen, jotta työn hakeminen olisi järkevämpää. Puhuttiin niin sanotusta Tanskan mallista, jossa työttömyysturva oli korkea, mutta työtöntä kannustettiin alusta asti aktiiviseen työnhakuun.

– Kun lyhennämme ansiosidonnaisen kestoa, niin moni ihminen lähtee hakemaan töitä. Ihmiset, joilla on vaikeuksia löytää töitä, niin he saisivat erityisesti apua näistä palveluista. Suomihan on tehnyt jo satsauksia siihen suuntaan, mutta Suomelta puuttuu se, että ansiosidonnaisen saamisen aikaa lyhennettäisiin. Työ on jäänyt meillä kesken.

Sote-uudistuksessa Kangasharju olisi taipuvainen tukemaan Sipilän hallituksen mallia. Hänen mielestään sosiaali- ja terveyspalveluiden valintaan pitäisi ehdottomasti kuulua valinnanvapaus siitä, käyttääkö julkista vai yksityistä terveydenhuoltoa.

– Ne yritykset, jotka tuottaisivat hyvää hoitoa, saisivat enemmän asiakkaita ja ne, jotka tuottavat huonoa hoitoa kuolisivat pois. Terveydenhuollon rakenne olisi terveempi ja valtion ei tarvitsisi pumpata siihen niin paljon rahaa.

Paikallinen sopiminen olisi ehdottomasti osa kokonaisuutta. Se mahdollistaisi sen, että tuottavammille työntekijöille voisi maksaa parempaa palkkaa. Kangasharjun mukaan liitoilla olisi kuitenkin edelleen tärkeä rooli sellaisessakin mallissa, jossa paikallinen sopiminen korostuisi.

– Liittotaso on edelleen vahva tulevassa mallissa. Se on hyväkin, koska hajautetussa systeemissä kustannukset lähtevät karkaamaan liiankin nopeasti ja se rapauttaa meidän kilpailukykyämme. Tarvitsemme koordinaatiota ja keskustelua ja siinä ammattiyhdistysliikkeillä ja liitoilla on paikkansa, jotta kokonaisuus pysyy hallussa.

HU: Tällä alalla on nyt huutava työvoimapula

Siivousala kärsii koulutetun työvoiman pulasta, kertoo Helsingin Uutiset. Pääkaupunkiseudulla tilanne on muuta Suomea parempi, mutta myös Helsingin seudulla alalle on vaikea löytää työntekijöitä osa-aikaisiin tehtäviin, kertoo ISS Palvelut Oy:n aluepäällikkö Miia Hildén.

– Koulutetusta henkilöstöstä on pula koko Suomessa. Työvoiman saatavuus on heikentynyt merkittävästi verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Vaikeinta on pohjoisessa, Hildén sanoo.

Pääkaupunkiseudun muuta parempaa tilannetta selittää alan toimijoiden mukaan etenkin työperäinen maahanmuutto.

– Työperäinen maahanmuutto on toistaiseksi ollut ratkaisu, jolla työvoiman saantia ollaan pystytty tasapainottamaan. Jatkossa tarve kasvaa, kun ikäluokat pienenevät entisestään, sanoo Siskon Siivouksen toimitusjohtaja Terhi Kotkansalo.

Yhtiön 1300 työntekijästä 75 prosenttia maahanmuuttajia.

Lassila&Tikanojan henkilöstöjohtaja Jami Pohjan mukaan maahanmuuton ohella alan hankalaa tilannetta helpottaisi työurien pidentäminen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistäminen.

HU:n mukaan siivousala ei juuri nuoria houkuttele. Stadin ammatti- ja aikuisopiston rehtori Annele Ranta myöntää alan vetovoiman olevan heikko.

– Opiskelijat tulevat pääosin työvoimahallinnon tai oppisopimustoimiston kautta. Koulutusta ei ole ollut tarjolla meillä yhteishaussa ja melko vähän jatkuvassa haussa, koska näiden väylien kautta on tullut todella vähän hakijoita.

Yhtiöt kouluttavat myös itse työntekijöitään.

Vaikka alan tutkinnon suorittaminen ei työntekijän palkkaan vaikutakaan, edellyttävät kunnalliset ja valtiolliset palvelunhankkijat koulutettua.