Bryssel tarkastelee, kuinka monta asejärjestelmää EU:n jäsenmaat ovat lahjoittaneet Ukrainalle Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen. Tämä juontaa juurensa siitä, että joidenkin maiden sanotaan lähettäneet Ukrainalle vähemmän aseita kuin niillä olisi voinut olla varaa, kertoo Financial Times, joka viittaa Ukrinformin mukaan kolmeen EU:n tietolähteeseen.
Lähteiden mukaan tarkastuksen suorittaa Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH), joka aikoo esitellä raportin jäsenvaltioille ennen EU:n johtajien ylimääräistä huippukokousta 1. helmikuuta.
Diplomaatit totesivat, että tarkastus perustuu aineistoon, jonka EU-maat ovat toimittaneet vastauksena ulkosuhdehallinon tiedusteluihin. Raportissa todetaan, että tarkastus on jo herättänyt vastustusta eräissä maissa. Ne eivät ole halukkaita julkaisemaan täydellisiä tietoja lähettämästään avusta.
Päätös tutkinnan aloittamisesta syntyi sen jälkeen, kun Saksan liittokansleri Olaf Scholz pyysi laskemaan ja vertailemaan EU-maista Ukrainaan meneviä sotilasaputoimituksia.
Scholz on sanonut, että asetoimitukset Ukrainalle, joita useimmat EU:n jäsenvaltiot suunnittelevat tällä hetkellä, ovat liian pieniä. Hän huomautti myös, että EU tarvitsee yleiskatsauksen siitä, millaisen konkreettisen panoksen jäsenvaltiot antavat tukeakseen Ukrainaa kuluvan vuoden aikana.
Vaikka Scholzin huomautuksia pidettiin moitteena muille EU:n suurille maille, kuten Ranskalle ja Italialle, joiden sotilaalliset lupaukset ovat olleet paljon pienemmät, hänen julkista avoimuutta koskevaa kehotustaan ovat tukeneet yksityisesti korkeat virkamiehet Brysselissä. He uskovat, että jotkut maat voivat tarjota Kiovalle enemmän aseita konfliktin kriittisellä hetkellä.
Jotkut EU-maat Saksan ohella, erityisesti unionin itäosassa, vaativat myös Euroopan rauhanrahaston (EPF) laajentamista, joka rahoittaa osittain asetoimituksia Ukrainaan.
EU:n korkean tason diplomaatin mukaan unionin on varmistettava, että EPF on palannut raiteilleen, ja että sitä voidaan käyttää lisäavun antamiseen Ukrainalle. Hän lisäsi, että ilman EPF:ää jotkin jäsenvaltiot eivät antaisi Kiovalle sotilaallista tukea lainkaan.
Tarkastus tehdään aikana, jolloin sekä Bryssel että Washington yrittävät löytää poliittista yksimielisyyttä, jolla ne voisivat hyväksyä uusia avustuspaketteja Ukrainalle, yhteisarvoltaan noin 110 miljardia dollaria.
Saksa on sodan alkamisesta lähtien antanut Ukrainalle apua 28 miljardin euron arvosta ja jatkaa maan tukemista myös vuoden 2024 ajan.
