Verkkouutiset

Saksa

Saksan hallitus ilmoitti lähettävänsä Leopardeja Ukrainaan

Saksan Liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti keskiviikkona, että Saksa jatkaa sotilaallisen tuen lisäämistä Ukrainalle.

Saksan hallitus on päättänyt toimittaa Ukrainan asevoimille Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja käytyään intensiivisiä neuvotteluja lähimpien eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Kansainvälisen yhteistyön voimin tavoitteena on muodostaa nopeasti kaksi Leopard 2 -tankeista koostuvaa pataljoonaa Ukrainan asevoimille.

– Ensimmäisenä askeleena Saksa toimittaa puolustusvoimien varastoista komppanian verran eli 14 Leopard 2A6 -panssarivaunua. Myös muut eurooppalaiset kumppanit luovuttavat Leopard 2 -tankkeja. Ukrainalaisten miehistön koulutus alkaa nopeasti Saksassa. Koulutuksen lisäksi pakettiin kuuluvat myös logistiikka, ammukset ja järjestelmähuolto, tiedotteessa todetaan.

Saksa myöntää asianmukaiset siirtoluvat kumppanimaille, jotka haluavat toimittaa nopeasti Leopard 2 -tankkeja varastoistaan Ukrainaan.

Kremlin mukaan panssarivaunut tuovat lisää kärsimystä Ukrainalle

Yhdysvaltain ja Euroopan panssarilahjoitukset Ukrainalle tuovat ”lisää kärsimystä” maahan ja ”lisää jännitteitä mantereelle, Kremilin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi keskiviikkona.

– Valitettavasti Naton aseiden lisääminen tuo lisää kärsimystä Ukrainan ihmisille. Se tuo myös lisää jännitystä (Euroopan) mantereelle. Mutta se ei voi estää Venäjää saavuttamasta tavoitteitamme, Peskov totesi uutiskanava CNN:lle.

Hän kommentoi Saksan liittopäivien keskiviikkoista keskustelua kiistanalaisesta Leopard-panssarivaunujen lähettämisestä Ukrainaan.

Samaan aikaan Yhdysvaltain viranomaiset sanoivat, että Joe Bidenin hallinto viimeistelee suunnitelmia noin 30 amerikkalaisen Abrams-panssarivaunun lähettämisestä Ukrainaan.

Peskov sanoi tiistaina, että Berliinin hyväksyminen vaunutoimituksille Ukrainaan vaikuttaisi väistämättä Venäjän ja Saksan suhteisiin, jotka ovat jo ”melko alhaalla”.

– Sellaiset toimitukset eivät tietenkään lupaa hyvää suhteiden tulevaisuudelle. Ne jättävät välittömän jäljen, Peskov sanoi.

Jahkaillut Olaf Scholz ei brittiarvion mukaan ymmärrä sodan merkitystä

Saksan vastahakoisuus sallia Leopard 2 -panssarivaunujen toimittaminen Ukrainalle on arvostetun brittiläisen ulkopolitiikan ja strategian tutkijan Lawrence Freedmanin mielestä ollut hämmentävää ja paljastaa liittokansleri Olaf Scholzin kyvyttömyyden ymmärtää, miten paljon Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa on vaakalaudalla.

Lontoon King’s Collegen sotatieteiden emeritusprofessori Freedman esittää näkemyksensä blogikirjoituksessaan. Sinä aikana, kun Saksan hallitus on jahkaillut asiassa, sota on hänen mukaansa vaatinut suuren määrän siviiliuhreja ja Ukrainan asevoimien ote tärkeästä Bahmutin alueesta on heikentynyt. Presidentti Volodymyr Zelenskyi on korostanut, että siviilikohteita terrorisoivat venäläisjoukot on mahdollista lyödä vain merkittävän läntisen aseavun turvin.

Freedman pitää myönteisenä sitä, että vaikka kysymys Leopard 2 -toimituksista jäi perjantaina Ramsteinin lentotukikohdassa Saksassa järjestetyssä yli 40 maan Ukraina-yhteysryhmän kokouksessa edelleen avoimeksi, muuta ase- ja ampumatarvikeapua puolustustaistelua käyvä maa on nyt saamassa nopealla aikataululla huomattavan paljon. Samaan aikaan Venäjä joutuu nojaamaan lähinnä omaan sotatarviketeollisuuteensa sekä suhteellisen vaatimattomiin hankintoihin Iranista ja Valko-Venäjältä.

Vaikka Kreml sinnikkäästi väittää, että lännen antama apu ei vaikuta mitenkään sodan kulkuun, todellisuus on Freedmanin mukaan toinen. Moskovassa toivotaankin ilmeisen hartaasti, että länsimaat väsyisivät sotaan ja lakkaisivat tukemasta Ukrainaa sen geopoliittisista seurauksista piittaamatta.

Presidentti Vladimir Putinin hallinnolla näyttää Freedmanin mukaan olevan edelleen vaikeuksia päättää, mikä on olevinaan todellinen asetelma Ukrainan ja sitä tukevien läntisten demokratioiden välillä. Onko ”russofobinen” Ukraina onnistunut maanittelemaan länsimaat taakseen vai käyttääkö USA liittolaisineen Ukrainaa välineenä Venäjän heikentämiseen?

– Kremlin harjoittamassa demonisoinnissa korostuu tällä hetkellä Nato. Kenties on uskottavampaa olla taistelevinaan mahtavaa liittoumaa kuin keinotekoiseksi ja laittomasti hallituksi väitettyä naapurivaltiota vastaan, hän sanoo.

Tarkoituksena on hänen mukaansa ennen kaikkea vakuuttaa Venäjän kansalle, että ”sotilaallinen erikoisoperaatio” on kaikkien sen vaatimien uhrausten arvoinen arvoisia ja että sen lopettamisen
seuraukset olisivat heidän kannaltaan vielä pahemmat.

Ukrainalle annettava aseapupaketti, josta Ramsteinissa sovittiin, osoittaa Freedmanin mukaan sen, että länsimaat ymmärtävät sodan olevan etenemässä kriittiseen vaiheeseen, eikä neuvotteluratkaisua ole näköpiirissä.

– Uutta pakettia ei mitata sillä, voiko se kasvattaa Venäjän tappioita, vaan sillä, luoko se edellytykset Ukrainan voitolle, hän toteaa.

Liittokanslerin U-käännös: Berliini ei voinut enää pidätellä

Liittokansleri Olaf Scholz on perustellut haluttomuuttaan lähettää Leopard-taistelupanssarivaunuja Ukrainaan selittämällä, että Saksa ei voi toimia asiassa yksin. Brittiläisen turvallisuuspolitiikan tutkijan John Loughin mielestä Scholzin logiikka kuitenkin ontuu, sillä kun lukuisat muut Euroopan maat haluavat lisätä aseapuaan Ukrainalle, Saksa nimenomaan jää yksin.

– Suomi ja Puola odottavat molemmat vihreää valoa Berliinistä lähettääkseen Leopardeja Ukrainaan. Muut Nato-maat, joilla on varastoissaan näitä saksalaisia panssarivaunuja, ovat valmiita seuraamaan perässä, jos Saksan hallitus peruuttaa vetonsa ja myöntää vientiluvan, Chatham House -ajatushautomossa työskentelevä John Lough arvioi artikkelissaan.

Liittokanslerin uppiniskaisuus Leopard-kysymyksessä ehti hänen mukaansa aiheuttaa vakavaa ärtymystä paitsi eurooppalaisten liittolaisten keskuudessa, myös Washingtonissa ja jopa Saksan hallituspuolueiden sisällä. Saksan liittopäivien puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Marie-Agnes Strack-Zimmermann on todennut maansa epäonnistuneen historiallisella hetkellä.

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan saksalaisten suhtautuminen Leopardien toimittamiseen Ukrainalle jakautuu täsmälleen tasan: 46 prosenttia kannattaa sitä, 46 prosenttia vastustaa. Saksan itäosissa panssarivaunujen lähettämistä vastustetaan kuitenkin laajasti.

– Lykkäämällä Leopard-päätöstä Scholz näyttää asettaneen sisäpolitiikan Euroopan turvallisuuden edelle yrittäessään säilyttää sosiaalidemokraattien vasemmistolaisen pasifistisiiven tuen. Tälle joukolle hän selittää, että Saksan on varottava provosoimasta laajempaa sotaa Venäjän ja Naton välille ja ottamasta ydinaseselkkauksen riskiä, Lough sanoo.

Viimeisen vuoden aikana on hänen mukaansa kuitenkin käynyt yhä uudelleen niin, että kun Scholzin hallituskumppanit ja oppositiossa olevat kristillisdemokraatit lisäävät painetta riittävästi, liittokansleri antaa periksi.

– Kun Venäjän armeija lähettää lisäjoukkoja Ukrainaan suunniteltua keväthyökkäystä varten, Berliini ei voi enää pidätellä liittolaisiaan lähettämästä Leopard-vaunuja, Lough toteaa.

Scholzin pyrkimys seurata sivusta, kun Venäjä käyttää raakaa sotilaallista voimaa Ukrainan tuhoamiseksi, on Loughin mielestä jättänyt Euroopan vaille johtajaa. Toisin kuin koalitiokumppaninsa, Scholz ei ole edelleenkään valmis edes sanomaan, että Ukrainan on voitettava tämä sota.

– Hänelle Venäjän hyökkäys naapuriaan vastaan on pikemminkin kriisi, joka pitää hallita, kuin sota, joka on käytävä. Leopard-panssarivaunujen lähettäminen Ukrainaan vie pohjan tältä illuusiolta.

Naton pääsihteeri: Ukrainalle tarjottava raskaampia ja kehittyneempiä järjestelmiä

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi Berliinissä tiistaina, että lännen on tarjottava raskaampia ja kehittyneempiä järjestelmiä, jotta Ukrainan pystyy torjumaan Venäjän joukot.

– Ei vain selviytyäkseen. Mutta voittaakseen, ottaakseen takaisin alueensa, ja että se säilyy suvereenina, itsenäisenä valtiona Euroopassa.

Stoltenberg huomautti, että Saksa on yksi Ukrainalle eniten sotilaallista, taloudellista ja humanitaarista apua antavista liittolaisista.

– Tämä sisältää ilmapuolustusjärjestelmät, kuten Gepard ja IRIS-T, tykistö ja ammukset. Olet myös hiljattain ilmoittanut edistyneiden Patriot-järjestelmien ja nykyaikaisten jalkaväen taisteluajoneuvojen toimittamisesta, hän viittasi Saksan puolustusministeri Boris Pistoriukseen näiden yhteisessä lehdistötilaisuudessa.

Pääsihteerin mukaan myös muut Nato-liittolaiset vauhdittavat asetoimituksiaan.

– Yhdysvallat ilmoitti perjantaina Ramsteinissa toisesta merkittävästä 2,5 miljardin dollarin paketista. Se sisältää useita Bradley- ja Stryker-jalkaväen taisteluajoneuvoja ja enemmän pitkän kantaman aseistusta sekä moderneja ilmapuolustusjärjestelmiä. Ja Ranska, Iso-Britannia ja muut liittolaiset ovat ilmoittaneet toimittavansa panssarivaunuja, Stoltenberg luetteli.

Pääsihteeri kertoi keskustelleensa Pistoriuksen kanssa myös panssarivaunukysymyksestä.

– Liittoutuneiden välisiä neuvotteluja jatketaan, ja olen varma, että löydämme ratkaisun pian.

Pistoriuksen mukaan Saksa päättää hyvin pian, salliiko se Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen toimituksen Ukrainaan.

– Valmistelemme päätöstämme ja se tulee hyvin pian. Jos panssarivaunujen lähettämisestä päätetään, Saksa pystyy toimimaan pian, hän sanoi.

Pistoriuksen mukaan Saksa ei myöskään seisoisi tiellä, jos muut maat alkaisivat kouluttaa ukrainalaisia sotilaita Leopard-panssarivaunujen käyttöön.

Stoltenberg totesi, että taistelupanssarivaunut ovat tietysti tärkeitä.

– Samaan aikaan on ymmärrettävä, että liittolaiset ovat jo päättäneet toimittaa panssarivaunuja, mutta myös enemmän panssaroituja ajoneuvoja, mukaan lukien jalkaväen taisteluajoneuvot. Saksa on ilmoittanut toimittavansa Marder-jalkaväen taisteluajoneuvoja, Yhdysvallat on päättänyt toimittaa monia Bradley- ja Striker-ajoneuvoja sekä myös muun tyyppisiä panssaroituja ajoneuvoja, Kanada, muut liittolaiset ovat myös lisäämässä erilaisia panssaroituja ajoneuvoja ja jalkaväen taisteluajoneuvoja.

– Sitten jotkut liittolaiset ovat jo toimittaneet panssarivaunuja, mukaan lukien jotkut itäisistä liittolaisistamme. Ranska on ilmoittanut toimittavansa kevyen panssarivaunun ja Iso-Britannia on ilmoittanut toimittavansa nykyaikaiset pääpanssarivaunut, Challenger 2:t, Stoltenberg listasi.

– Tämä on valtava lisäpanos Ukrainan taistelukykyyn, hän summasi.

Stoltenberg sanoi olleensa myös tyytyväinen Pistoriuksen selkeään viestiin, että muut Naton liittolaiset, joilla on Leopard-panssarivaunuja, voivat vapaasti tunnistaa ne Leopard-panssarivaunut, jotka saattavat olla Ukrainan käytettävissä.

– Niiden valmiiksi laittaminen, mutta myös ukrainalaisten miehistön kouluttamisen aloittaminen noille panssarivaunuille. Ja olen tyytyväinen ministeri Pistoriuksen selkeään viestiin, että liittolaisia, joilla on Leopard-panssarivaunuja, todella kehotetaan aloittamaan tämä työ.

Rheinmetall valmis lähettämään Ukrainalle 139 Leopardia

Sotilasteollisuuskonserni Rheinmetall on valmis lähettämään 139 Leopard-taistelupanssarivaunua Ukrainaan heti, kun Saksan hallitus antaa siihen luvan, kertoo Redaktions Netzwerk Deutschland.

Konsernin lehdistösihteeri kertoi RND:lle, että Rheinmetall on valmis luovuttamaan tämän vuoden huhti-toukokuussa 29 Leopard 2A4 -vaunua.

Lehdistösihteerin mukaan 22 saman mallin Leopardin korjaaminen kestää lähes vuoden ja ne olisi mahdollista luovuttaa tämän vuoden lopulla tai vuoden 2024 alussa.

Lisäksi Rheinmetall voisi toimittaa 88 vanhempaa Leopard 1 -panssarivaunua. Lehdistösihteeri ei kuitenkaan tarkentanut, ovatko ne toimintavalmiita ja jos ei, niin milloin.

Brittitutkija: Luottamus Olaf Scholzin Saksaan on vakavasti vaakalaudalla

Saksan harjoittamaa idänpolitiikkaa on brittiläisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkijan Edward Lucasin mielestä leimannut 1990-luvun alusta lähtien tyhjiin puheisiin verhottu taloudellinen ahneus. Kun linjaan on luvattu muutosta, sitä ei ole käytännössä toteutettu.

– Kolmen vuosikymmenen ajan hallitukset Bonnissa ja sittemmin Berliinissä hamusivat halpaa venäläistä energiaa ja vähättelivät muiden maiden ilmaisemia huolia Kremlin imperialismista. Tätä
linjaa perusteltiin tekopyhään puheeseen vuoropuhelusta ja neuvotteluista, Lucas sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Lyhyellä aikavälillä linja oli Saksan kannalta palkitseva – venäläisyhtiö Gazpromin huipputehtävään siirtyneen ex-liittokansleri Gerhard Schröderin tapauksessa myös
henkilökohtaisella tasolla. Viimeistään nyt on kuitenkin Lucasin mukaan nähtävissä, että vuosikymmeniä harjoitettu idänpolitiikka on dramaattisesti epäonnistunut Vladimir Putinin hallinnon rikottua kaikkia niitä sopimuksia, joita Saksa on ollut neuvottelemassa.

Venäjän aloitettua helmikuussa 2022 avoimen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan nykyinen liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti historiallisesta käännekohdasta – Zeitenwendestä – johon oli määrä sisältyä 100 miljardin euron lisäys puolustusmenoihin.

– Sen jälkeen Scholzin politiikka on kuitenkin ollut epäröivää, huonosti muotoiltua ja surkeasti viestittyä. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on se, että hän on kieltäytynyt sallimasta saksalaisvalmisteisten Leopard-taistelupanssarivaunujen luovuttamisen Ukrainalle, Lucas toteaa.

Sattumanvaraisia päätöksiä

Scholzin asenteen taustalla saattaa Lucasin mukaan olla useita syitä, kuten pelko sodan eskaloitumisesta tai natsi-Saksan toisen maailmansodan aikaisiin toimiin liittyvä syyllisyydentunto. Ainoalta uskottavalta selitykseltä tuntuu kuitenkin hänen mukaansa liittokanslerin henkilökohtainen jääräpäisyys.

– Jos Scholzilla olisi uskottava vaihtoehtoinen linja, siitä olisi hyväksyttävää tai jopa kiitettävää pitää tinkimättömästi kiinni. Sellaista hänellä ei kuitenkaan ole. Saksan lähestymistapa suhteessa Ukrainaan on yksinkertainen: luvataan, kiemurrellaan ja sitten vasta toimitaan, Lucas sanoo.

– Viimeisten 11 kuukauden historia viittaa siihen, että panssarivaunut kyllä toimitetaan viikkojen, ellei päivien kuluessa. Se on kuitenkin liian myöhäistä, jotta Saksa voisi ottaa siitä itselleen minkäänlaista kunniaa. Se on myös liian myöhäistä niiden ukrainalaisten kannalta, jotka on tällä välin silvottu ja tapettu, hän toteaa.

Saksan johdon päätöksenteko on hänen mukaansa sattumanvaraista, eikä kansalliseen turvallisuuteen liittyviä riskejä useinkaan oteta huomioon. Siitä kertovat muun muassa Nord Stream -kaasuputket ja pehmeä suhtautuminen Venäjän vakoiluun.

– Scholzin ulkopoliittisen kokemuksen puute pahentaa tätä ongelmaa, samoin hänen vaiteliaisuutensa. Olivatpa hänen perustelunsa panssarivaunujen lähettämislupaa koskevan ratkaisun lykkäämiselle mitkä tahansa, hän on päättänyt olla kertomatta niistä.

Tästä seuraa Lucasin mukaan se, että Saksan toisen maailmansodan jälkeisten vuosikymmenten kuluessa liittolaistensa ja kumppaniensa keskuudessa rakentama luottamus on vakavasti vaakalaudalla.

– Saksan itäiset naapurimaat eivät pelkää enää Saksan militarismia. Ne pelkäävät sen epäluotettavuutta.

Ukraina pyysi Saksalta Leopardeja jo 3. maaliskuuta

Ukrainan varaulkoministeri, entinen maan Saksan suurlähettiläs Andriy Melnyk kertoo Twitterissä, että hän esitti virallisen pyynnön Saksan hallitukselle taistelupanssarivaunujen saamisesta jo 3. maaliskuuta 2022 eli vain viikkoa Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

– Vain ystävällinen muistutus: Ukraina pyysi virallisesti Saksaa toimittamaan Leopard-panssarivaunuja 3. maaliskuuta 2022, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti tuhosodan Ukrainan valtiota ja kansaa vastaan. Tänään on barbaarisen sodan 334. päivä. Ehkä on aika nopeuttaa tätä prosessia, hän tviittaa.

Melnyk on sanomalehti La Stampan mukaan arvosteli Saksaa useita kertoja sen kannoista konfliktiin ollessaan maassa suurlähettiläänä,

Todisteena sanoistaan apulaisulkoministeri julkaisi tviitissään Ukrainan Berliinin-suurlähetystön kirjelomakkeella kuvia muistiosta, joka on osoitettu Saksan ulkoministeriölle, liittokanslerinvirastolle ja puolustusministeriölle.

Tuomittuaan 23. 2. ja 24.2. tapahtuneen Venäjän hyökkäyksen maahan ja kuvaillessaan hyökkääjällä käytössä olevia aseita, lähetystö pyytää Saksan hallitukselta sotilaallista apua, joka on tarpeen siviilien suojelemiseksi.

Listan ensimmäisellä sijalla, punakynällä ympyröitynä ovat taistelupanssarivaunut (Kampfpanzer).

Lisäksi listalla on muun muassa muita panssariajoneuvoja, tykistöä, panssarihaupitsejä, mörssäreitä ja rakentinheittimiä.

Berliiniä on arvosteltu, koska se ei ole päässyt sopimukseen tärkeimpien länsimaisten liittolaistensa kanssa Leopard 2 -panssarivaunujen lähettämisestä Ukrainaan.

Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock sanoi sunnuntaina, että Saksa ei estä Puolaa lähettämästä Leopardeja Ukrainaan, jo se niitä pyytää.

Saksa ei estä Puolaa lähettämästä Leopardeja Ukrainaan

– Kysymystä ei ole esitetty (Leopard-vaunujen lähettämisestä Ukrainaan). Jos meiltä kysyttäisiin kysymys, emme olisi tiellä , Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock sanoi haastattelussa Ranskassa CNN:n mukaan.

Kun haastattelija kysyi selvennystä, tarkoittiko hän, ettei Saksa estä Puolaa lähettämästä panssarivaunuja Ukrainaan, Baerbock vastasi: ”Olet ymmärtänyt oikein.”

– Meillä on säännöt, niin sanottu loppukäytön kontrolli, Baerbock sanoi Saksan epäröimisestä lähettää taistelupanssarivaunuja sota-alueelle.

Saksan peruslain mukaan sodankäyntiin tarkoitettuja aseita saa valmistaa, kuljettaa ja markkinoida vain liittohallituksen luvalla. Maan lain mukaan Saksan hallituksen on hyväksyttävä kaikki saksalaisten aseiden toimitukset sota-alueelle.

Saksan liittokansleri Olaf Scholzin on suostuttava panssarivaunujen lähettämiseen, ja hän tekee asiasta lopullisen päätöksen.

Scholzia on saanut osakseen voimakasta arvostelua hallituskumppaneiltaan ja yleisestikin kannastaan Leopard 2 -panssarivaunujen lähettämiseen Ukrainalle.

Arvio Saksan asevoimista: Pulaa aseista ja liikaa byrokratiaa

Saksan asevoimat eli Bundeswehr on rapakunnossa, uutisoi saksalainen aikakauslehti Der Spiegel.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on käynnistänyt Saksassa keskustelun maan puolustuskyvystä. Jo helmikuussa liittokansleri Olaf Scholz totesi, että Saksan on investoitava enemmän kansalliseen turvallisuuteen. Kesäkuussa liittopäivät hyväksyi uuden 100 miljardin euron puolustusrahaston Bundeswehrin vahvistamiseksi.

Tämä summa ei kuitenkaan riitä korjaamaan Bundeswehria, jonka budjetti on ollut riittämätön jo yli vuosikymmenen ajan. Ongelmia on lukuisia.

Yksi osoitus Bundeswehrin katastrofaalisesta tilanteesta tuli jonkin aikaa sitten, kun 10. panssaridivisioonan komentaja järjesti sotaharjoituksen, jossa käytettiin kahdeksaatoista Puma-rynnäkköpanssarivaunua. Kaikki 18 vaunua hajosivat kesken harjoituksen.

Saksan Liettuassa sijaitsevan taisteluryhmän kuuluisi taas olla Bundeswehrin eliittiä, mutta yksikkö kärsii silti ongelmista. Yksi haaste on, että yksikkö ei kykene kommunikoimaan tehokkaasti liittolaisten kanssa. Yksiköllä ei ole moderneja radiovarusteita, joten se joutuu käyttämään vanhoja analogisia radioita.

– Meillä on pulaa ammuksista ja varusteista. Asetoimitukset Ukrainaan ovat vain pahentaneet tilannetta, kommentoi Bundeswehrin komentaja Alfons Mais.

Bundeswehrin surkea tila johtuu 2000-luvun lopulla tehdyistä päätöksistä. Saksalla oli finanssikriisin keskellä kova tarve säästää, ja vuonna 2009 puolustusministeri Karl-Theodor zu Guttenberg lupasi pystyvänsä leikkaamaan puolustusbudjettia 8,3 miljardilla eurolla.

Ajatuksena oli, että perinteisiä asevoimia ei enää tarvita, sillä Euroopassa vallitsee rauha. Panokset kannattaisi laittaa rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan.

– Poliitikot kertoivat toisilleen, että Eurooppa on nyt ystävien ympäröimä. Kansallista tai liittolaisten puolustusta ei enää tarvittu. Bundeswehrin tarkoitus oli ylläpitää kahta jalkaväkipataljoonaa ja joukkoja kriisinhallintatehtäviin, Mais muistelee.

Guttenbergin seuraaja Thomas de Maizière jatkoi edeltäjänsä työtä. Lopulta Bundeswehrin divisioonat, prikaatit ja pataljoonat olivat olemassa enää paperilla.

Yksiköillä oli vain murto-osa niiden tarvitsemista varusteista, ja nekin olivat auttamattoman vanhentuneita. Uusia varusteita ei leikkausten vuoksi voitu hankkia. Kun Bundeswehrin piti lähettää yksikkö kriisinhallintatehtäviin, piti sen varusteet kasata kokoon kaikilta Bundeswehrin yksiköiltä.

De Maizière myös lakkautti sekä Bundeswehrin yleisesikunnan että puolustuspolitiikasta vastanneen suunnitteluesikunnan. Tuloksena Bundeswehr on ainoa armeija maailmassa, jolla ei ole omaa yleisesikuntaa. Konfliktitilanteessa kenraalien pitäisi soitella toisilleen ja selvittää, mikä tehtävä on kenenkin vastuulla.

Maavoimien, ilmavoimien ja merivoimien esikunnat ovat sentään vielä olemassa, mutta niiltäkin on viety kaikki valta. Sen sijaan merkittävä osa vallasta on siirretty kolmelle puolustusministeriön alaiselle virastolle: Henkilöstö-, hankinta- ja infrastruktuurivirastolle.

Esimerkiksi Bundeswehrin hankintavirasto päättää kaikista sotamateriaaliin liittyvistä kysymyksistä. Jos liittokansleri päättää luovuttaa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä Ukrainaan, ei ilmavoimien komentajalle edes kerrota asiasta. Infrastruktuurivirasto taas laatii ammattisotilaiden kiusaksi määräyksiä ampumaratojen hiekanjyvien koosta. Merivoimien uusien alusten ovien pitää taas materiaaliviraston määräysten vuoksi olla yhtä leveitä kuin siviilialuksissa.

Puolustusministeriö on myös byrokratisoitunut niin pahasti, että päätöksenteosta ei tule mitään. Ministeriön sisällä on 10 osastoa, joista Bundeswehrin komentajan toimivallan alle kuuluu vain kolme. Osastot taistelevat keskenään vähistä resursseista, eikä yhteistä koordinaatiota ole. Ristiriitoja on yritetty ratkaista perustamalla uusia erikoisesikuntia käsittelemään esiin nousseita ongelmia. Sen sijaan ne vain pahentavat byrokratiatulvaa.

Bundeswehrin ydintehtävä, puolustus, tuntuu unohtuneen kokonaan. Syksyllä julkaistussa strategiapaperissa todettiin, että yksikään Bundeswehrin kolmesta divisioonasta ja kahdeksasta prikaatista ei ole kykeneväinen välittömään aseelliseen puolustukseen.

Puolustusministeriön upseereiden parissa tilannetta verrataan verenmyrkytykseen. Elimet yksi toisensa jälkeen alkavat kuolla.

– [Entinen puolustusministeri Christine Lambrecht] on hoitanut ministeriötä kuin saattohoitopotilasta, eräs upseeri kuvailee.

Muutosta on kuitenkin luvassa, mutta hitaasti. 10. panssaridivisioonan on tarkoitus olla täysin varustettu vuoteen 2025 mennessä. Samana vuonna yksi divisioona ja yksi prikaati pitäisi pystyä mobilisoimaan kuukauden sisällä. Tammikuun alussa Saksan uudeksi puolustusministeriksi nousi Boris Pistorius.

Bundeswehrin saaminen taistelukuntoon tulee kestämään vuosia ja vaatimaan satoja miljardeja euroja. Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä korjaamaan valuvikoja. Upseerit vaativat muutoksia myös Bundeswehrin rakenteisiin.

– Bundeswehr tarvitsee vallankumousta. Emme Lambrechtia vastaan, vaan byrokratiaa vastaan, joka tukahduttaa Bundeswehrin, eräs kenraali tiivistää.

Tutkija: Olaf Scholz ei välttämättä halua Ukrainan voittavan sotaa

Saksan liitokansleri Olaf Scholz ei välttämättä halua Ukrainan voittavan sotaa, arvelee Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander Twitter-ketjussaan.

Scholz on toistuvasti linjannut, että Ukraina ei saa hävitä sotaa eikä Venäjä voittaa sitä. Sen sijaan Scholz ei ole suostunut sanomaan, että Ukrainan on voitettava sota.

Ålanderin mukaan syy tähän on se, että Scholz ei ole varma siitä, tulisiko Ukrainan sotilaallista voittoa tavoitella. Ålander arvelee Scholzin pelkäävän, että Venäjän tappio sodassa voisi johtaa vaarallisiin ja arvaamattomiin seurauksiin.

Scholzin varovaisuus heijastelee myös Saksan toimia asetoimitusten suhtaan. Saksa on toimittanut Ukrainalle runsaasti puolustukseen käytettävää aseistusta, mutta on vastustanut viimeiseen asti hyökkäysaseiksi luokiteltavien aseiden lähettämistä. Ålander arvioi, että Saksassa ajatellaan tuen on oltava riittävää vain siihen, ettei Venäjä kykene yksipuolisesti sanelemaan rauhanehtoja.

– Kun Scholz sanoo, että Saksa tukee Ukrainaa niin kauan kuin tarpeellista, tarkoittaa hän, että Saksa tukee Ukrainaa kunnes molemmat osapuolet suostuvat neuvotteluihin, Ålander kommentoi.

Ålander kertoo saksalaisten uskovan, että kaikki sodat päättyvät neuvoteltuun rauhansopimukseen. Tämän vuoksi asetoimituksia myös perustellaan sillä, että asetoimituksilla Ukraina pääsee parempaan asemaan rauhanneuvotteluissa.

Viime viikkoina murheenkryyninä on ollut Leopard 2 -panssarivaunut, sekä Saksan haluttomuus lähettää niitä Ukrainaan kansainvälisestä paineesta huolimatta. Tammikuun puolessavälissä julkaistun mielipidetutkimuksen mukaan 46 prosenttia saksalaisista kannatti Leopardien lähettämistä Ukrainaan, kun taas 43 prosenttia vastusti.

Sen sijaan 58 prosenttia saksalaisista on sitä mieltä, että Ukraina ei saa käyttää panssarivaunuja Krimin takaisinvaltaamiseksi, jonka Venäjä miehitti vuonna 2014. Koska Ukrainan voitto tarkoittaisi todennäköisesti myös Venäjän miehitysjoukkojen häätämistä Krimiltä, on Scholzin vaikeaa sanoa kannattavansa Ukrainan voittoa.

Ålander huomauttaa, että Venäjän informaatiokampanja Krimin kuulumisesta Venäjälle on ollut Saksassa erityisen onnistunut. Tämän vuoksi Scholzin ja muiden saksalaispoliitikkojen on vaikeaa mennä kansalaismielipidettä vastaan.

– Kun [ulkoministeri] Annalena Baerbock totesi syksyllä, että Venäjän vastaisia pakotteita ei pureta korkeista energiahinnoista huolimatta, eikä hän välitä kansalaismielipiteestä asian suhteen, seurasi sitä paha vastareaktio, Ålander kertoo.

”Saksassa palkat joustavat myös alaspäin”

Suomessa meneillään olevissa työehtosopimusneuvotteluissa Saksan IG Metallin neuvottelutulos on saanut osakseen paljon huomiota.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhasen mielestä on kuitenkin huomattava, että jos talouden kehitys osoittautuu ennakoitua huonommaksi, joustavat palkat Saksassa myös alaspäin. Suomessa näin ei käy.

– Useissa puheenvuoroissa Suomen työehtosopimusneuvotteluissa on vedottu ”Saksan korotuksiin”, hän kirjoittaa Etla-kolumnissaan.

Kauhasen mielestä on kaksi syytä, minkä takia IG Metallin sopimuskorotusten ei voi sellaisenaan ajatella kuvaavan ”Saksan korotuksia ”.

– Ensinnäkin Saksassa työehtosopimusten kattavuus on vain noin 43 prosenttia, ja teollisuudessakin työehtosopimusten kattavuus on vain 44 prosenttia. Valtaosalle palkansaajista työehdot eivät siis määräydy työehtosopimuspöydissä.

Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan ansiokehitys on erkaantunut selkeästi eri toimialojen välillä 20 viime vuoden aikana. Ansiot ovat kasvaneet esimerkiksi metalliteollisuudessa huomattavasti nopeammin kuin kaupan alalla. Myös teollisuusalojen sisällä sopimuskorotuksissa on vaihtelua.

– Toiseksi Saksassa toteutunut palkkakehitys voi ylittää – tai alittaa sopimuskorotukset. Suomessa toteutunut palkkakehitys ylittää sopimuskorotukset, eli niin sanotut palkkaliukumat ovat positiivisia. Saksassa vuosina 2000–2021 toteutunut ansiokehitys on alittanut sopimuskorotukset kahdeksana vuotena.

Kauhasen mukaan eräs keskeinen syy sille, miksi toteutunut ansiokehitys voi alittaa sopimuskorotukset, piilee avaamislausekkeissa.

– Avaamislausekkeiden perusteella tietyistä työehdoista voidaan sopia yrityksissä toisin kuin sopimuksessa on määrätty. Vuonna 2015 avaamislausekkeita käytti Saksassa noin viidennes yrityksistä.

Hän muistuttaa, että monissa tapauksissa avaamislausekkeen käyttö on rajoitettu tilanteisiin, joissa sovituista työehdoista poikkeaminen auttaisi vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä välttämään konkurssin tai turvaamaan työpaikkoja.

Avaamislausekkeen käytöllä voi olla myös laajempia ja yleisempiä perusteita, kuten yrityksen kilpailukyvyn parantaminen. Tällaiset perusteet ovat viime vuosina yleistyneet.

– Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaista on kilpailijamaiden toteutuva ansiokehitys. Tämän vuoden ansiokehitystä Saksassa ei voida täysin ennustaa sopimuskorotusten perusteella.

– Jos talouden kehitys osoittautuu ennakoitua huonommaksi, joustavat palkat alaspäin Saksassa. Suomessa näin ei käy.

 

Varsova valmis ”epätyypillisiin toimiin”, jos Berliini kieltää Leopard-toimitukset

– Uskon, että jos (Saksasta) on lujaa vastustusta, niin olemme valmiita myös epätyypillisiin toimiin, vaikka joku loukkaantuisikin siitä, Puolan varaulkoministeri Pawel Jablonski sanoi puolalaiselle radiokanavalle Ukrinform raportoi.

Samalla hän varoitti menemästä tosiasioiden edellä.

Varaministerin mukaan on olemassa vakava riski, että Venäjä lähtee jälleen hyökkäykseen. Hän totesi, että Venäjällä on ”erittäin aggressiivisia aikomuksia”, ja jos länsi antaa sille etulyöntiaseman Ukrainaan nähden, se epäilemättä yrittää hyökätä uudelleen.

Jablonski huomautti, että mitä nopeammin länsimaat toimittavat taistelupanssarivaunuja Ukrainalle, sitä turvallisempi myös Puola on. Siksi niiden luovuttaminen on myös Puolan etujen mukaista, koska ministerin mukaan Puola ”on erittäin korkealla Venäjän kohteiden listalla”.

Vastatessaan kysymykseen, mistä tällainen Saksan vastustus kumpuaa, Jablonski totesi, että tämä on seurausta Venäjän pitkäaikaisesta vaikutuksesta Saksan politiikkaan ja liike-elämään. Tämä sympatia rakentui Venäjän rahalle.

– Nämä ovat sympatioita, joihin Venäjä on sijoittanut paljon rahaa. Nykyään nämä ihmiset eivät tietenkään kerro avoimesti kannattavansa Venäjää, monet häpeävät sitä. Mutta todellisuudessa he toimivat niin, että ei aiheutettaisi suurta haittaa Venäjälle, Jablonski sanoi.

Jablonski korosti, että suurin ongelma panssarivaunujen toimittamisessa liittouman sisällä on nyt Saksa. Muut maat ovat valmiita toimittamaan tankkejaan Ukrainalle.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki totesi aiemmin maansa tiedotusvälineille antamassaan kommentissa, että Puola aikoo antaa Leopardeja Ukrainalle riippumatta siitä, mikä on Berliinin päätös näitä panssarivaunuja valmistavana maana.

Saksalaisista 43 prosenttia vastustaa Leopardien antamista Ukrainalle

Useat länsimaat ovat patistaneet Saksaa myöntämään luvan sille, että saksalaisvalmisteisia Leopard-panssarivaunuja voidaan viedä Ukrainaan.

Saksan hallitus on epäröinyt. Tuoreen DeutschlandTrend -tutkimuksen mukaan panssarivaunujen antaminen Ukrainalle jakaa myös kansalaiset tiukasti kahteen leiriin. Asiasta kertoo Tagesschau.

Kyselyssä 46 prosenttia kannattaa ja 43 prosenttia vastustaa. Vastaajista 11 prosentilla ei ole kantaa asiaan.

Läntisissä liittovaltioissa joka toinen kannattaa panssarivaunujen toimittamista Ukrainaan. Entisen Itä-Saksan alueen osavaltioissa 59 prosenttia vastustaa asiaa.

Saksalaisista 18–34-vuotiaat suhtautuvat muita ikäluokkia kriittisemmin vaunujen toimittamiseen. Heistä 52 prosenttia vastaa kielteisesti kysymykseen.

Boris Pistorius nousemassa Saksan puolustusministeriksi

Ala-Saksin osavaltion sisäministeri Boris Pistorius on nousemassa Saksan uudeksi puolustusministeriksi. Asiasta kertoo saksalainen Bild.

Pistorius edustaa Saksan sosiaalidemokraattista puoluetta SPD:tä. Saksan liittokanslerin Olaf Scholtzin odotetaan kertovan nimityksestä virallisesti myöhemmin tänään.

Saksan edellinen puolustusministeri Christine Lambrecht ilmoitti eilen, että hän eroaa virallisesti tehtävästään. Eron taustalla olivat kasvaneet epäilyt ministerin kyvystä hoitaa Saksan armeijan uudistuksia ja maan aselahjoituksia Ukrainaan.