Verkkouutiset

Saksa

Saksan vuotoskandaali: Venäjän hallussa voi olla lisää salaisia keskusteluja

Saksan puolustusministeriö vahvisti lauantaina Venäjällä julkaistun korkea-arvoisten saksalaisupseerin luottamuksellisen keskustelun sisältävän nauhoituksen aidoksi, uutisoi Deutsche Welle. Liittokansleri Olaf Scholz luonnehti lauantaina tapausta”hyvin vakavaksi” ja vuoto tullaan hänen mukaansa perinpohjaisesti selvittämään.

Tallenne on mediatietojen mukaan alunperin peräisin Saksan ilmavoimien upseerien Ukrainan sotaa käsittelevästä videokokouksesta. Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan keskustelua ei käyty turvallisen yhteyden välityksellä, vaan Webex-videoalustalla. Sosiaalisessa mediassa leviävällä tallenteella upseerit keskustelevat Ukrainan tukemisesta sen puolustustaistelussa Venäjää vastaan, mutta Saksan puolustusministeriö ei vielä pysty varmuudella arvioimaan, onko tallennetta mahdollisesti muokattu.

Saksalaispäättäjät suhtautuvat tapaukseen vakavasti.

– Muitakin keskusteluja on varmasti tallennettu ja tullaan mahdollisesti vuotamaan Venäjän hyväksi, sanoo liittopäiväedustaja Roderich Kiesewetter keskustaoikeistolaisesta CDU-oppositiopuolueesta.

ZDF-kanavalle asiaa kommentoinut Kiesewetter uskoo Venäjän yrittävän vuodolla estää saksalaisten Taurus-ohjusten toimittamisen Ukrainaan. Liittokansleri Scholz on toistaiseksi suhtautunut torjuvasti Ukrainan toiveisiin saada pitkän kantaman Tauruksia

Saksa teki riskianalyysin Venäjän hyökkäyksestä maahan – näin kävisi

Saksan hallitus julkaisi 19. helmikuuta 2024 valmistelemansa riskianalyysin Venäjän hyökkäyksestä. 14-sivuisen asiakirjan otsikko on ”Bericht zur Risikoanalyse für den Zivilschutz 2023” eli ” Väestönsuojelun riskianalyysiraportti 2023”.

Konfliktin ensimmäisessä vaiheessa Venäjän odotetaan käynnistävän disinformaatiokampanjan mediassa ja sosiaalisen median alustoilla pyrkien ”jakamaan kansaa, horjuttamaan yhteiskuntaa ja heikentämään luottamusta vapaaseen demokratiaan”. Tähän prosessiin yhdistetään kyberhyökkäykset voimalaitoksia, patojärjestelmiä ja muita tärkeitä laitoksia vastaan. Operaatioiden salaisen luonteen takia yksittäisiä toimia on vaikea yksiselitteisesti liittää Venäjään, raportti kuvailee.

Toisessa vaiheessa Venäjä keskittää joukkoja Naton rajoille, jolloin liittokunnan maat vahvistavat rajajoukkojaan. Kyberhyökkäysten ja sabotaasin määrää lisäämällä Venäjä pyrkii viivyttämään Nato-maiden joukkojen siirtymisiä. Se yrittää myös lamauttaa satelliitteja. Hyökkäyksiä ydinvoimalaitoksia, kemiantehtaita ja hydraulisia rakenteita vastaan ei raportin mukaan voida sulkea pois.

Kolmannessa vaiheessa Venäjä aloittaa täsmäiskut tavanomaisilla ja myös ei-tavanomaisilla aseilla. Iskut kohdistetaan ”maaleihin Saksan liittotasavallan alueella”. Samaan aikaan tuhoutuu suuri määrä satelliitteja Maan kiertoradalla.

Konfliktin neljännessä vaiheessa Venäjän joukot murtautuvat Saksan rajan yli. Taisteluja käydään Saksan maaperällä, ilmassa ja merellä. Sota levittäytyy myös avaruuteen, jossa syntyy ensimmäinen ”maailmanlaajuinen konflikti”.

Jos Venäjä hyökkää Saksaan, ”muuttuu koko Euroopan turvallisuustilanne perusteellisesti”, korostavat raportin kirjoittajat. Heidän mukaansa kuvailtu hyökkäyssuunnitelma on ”uskottava skenaario”.

Ennen tämän raportin julkaisemista yksi Saksan puolustusministeriöstä vuodetuista salaisista raporteista myönsi, että Venäjä voisi hyökätä Naton itäsivustaan jo kesällä 2025.

Saksan asevoimien oletuksen mukaan ennen hyökkäystä Moskova ilmoittaisi uudesta 200 000 miehen mobilisaatiosta. Sen jälkeen Venäjä organisoisi ensin peitellyn ja sitten avoimen hyökkäyksen, joka olisi ensimmäinen suora yhteenotto Nato-maiden ja Venäjän asevoimien välillä.

Nato on jo aiemmin varoittanut, että ”rauhaa ei anneta” ja että liittolaismaiden pitäisi valmistautua sotaan Venäjää vastaan seuraavan 20 vuoden kuluessa. Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, amiraali Rob Bauerin mukaan joka maassa tarvitaan järjestelmä, joka mahdollistaa suuren ihmismäärän mobilisoinnin sotaa varten siitä riippumatta, tuleeko sitä.

Olaf Scholzin Taurus-väite ei näytä pitävän paikkaansa

Saksan liittokansleri Olaf Scholzin puheet Taurus-ohjuksista eivät näytä pitävän paikkaansa.

Scholzin mukaan Saksa ei voi toimittaa ohjuksia Ukrainalle, koska niiden käyttö rintamalla vaatisi saksalaisten osallistumista muun muassa maalinosoitukseen. Scholz antoi ymmärtää, että Taurusten myötä Ukrainaan olisi mahdollisesti jopa lähettävä saksalaisia sotilaita eikä tällainen käy.

Liittokansleri totesi maanantaina dpa:n järjestämässä päätoimittajatilaisuudessa, ettei Saksa voi toimia maalinosoituksen suhteen samalla tavalla kuin SCALP-ohjuksia Ukrainalle antaneet ranskalaiset ja Storm Shadow -ohjuksia toimittaneet britit.

Scholzilta kysyttiin tilaisuudessa huoliiko hän siitä, että saksalaisten sotilaiden olisi mentävä Ukrainaan määrittämään maaleja aseille.

– Saksalaisten sotilaiden ei pidä tulla millään tavalla tai missään paikassa yhdistetyksi kohteisiin, joihin Taurusta kohdistetaan – ei myöskään Saksassa, hän muotoili.

Olaf Scholz korosti, ettei Saksasta voi tulla sodan osapuoli. Hän nosti kuitenkin myös esiin Saksan suuren aseavun Ukrainalle ja totesi, että puolustaja tarvitsee ennen kaikkea ammuksia eikä juuri Taurus-järjestelmää.

Scholzin väitteet siitä, että Taurusten käyttö vaatisi saksalaisten aktiivista osallistumista sotatoimiin on julkisuudessa aiemmin olleiden tietojen valossa vähintäänkin erikoinen.

Asejärjestelmä on myyty esimerkiksi Etelä-Koreaan, missä ohjukset on integroitu F-15-hävittäjiin. Vuonna 2016 solmittua kauppaa oli Weltin mukaan hyväksymässä myös Yhdysvallat, koska ohjuksen navigointi tukeutuu amerikkalaiseen satelliittipaikannusjärjestelmään.

Tauruksen valmistaja MBDA kertoi puolestaan viime vuoden marraskuussa, että Taurukset saataisiin Ukrainan ilmavoimien käyttöön muutamien kuukausien työllä.

Puolustusalaan keskittyvän Jane’sin mukaan MBDA:n Saksan toimitusjohtaja Joachim Knopff kertoi, että asejärjestelmän integrointi Ukrainan Su-24-rynnäkkökoneisiin veisi pari kuukautta. Miehistöjen koulutus aseen käyttöön veisi taas kolmesta neljään kuukautta. Ukrainalle tulevaisuudessa luovutettaviin F-16-hävittäjiin ohjus saataisiin vasta puolessatoista vuodessa.

Saksalaisten asiantuntijoiden läsnäolosta Ukrainassa tai osallistumisesta aseiden käyttöön ei siis mainittu sanallakaan.

Asevalmistaja kertoi odottavansa Olaf Scholzin hyväksyntää ohjustoimituksille, jotta Taurusten tuotanto voitaisiin käynnistää. Nopeasti ohjuksia olisi turha odottaa. Knopf arvioi, että tuotannon aloittaminen veisi ainakin vuoden tai mahdollisesti jopa pidempään räjähteiden ja elektronisen komponenttien toimituksista riippuen.

Saksan johdosta ilmaistut huolet Taurusten käytöstä kohteisiin Venäjän alueella ovat niin ikään vähintäänkin erikoisia. Ukraina on julkisuudessa olevien tietojen perusteella sopinut Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltojen kanssa, että niiden antamia pitkän kantaman aseita käytetään vain Ukrainan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä. Sopimus on pitänyt ja Ukraina ei ole iskenyt kertaakaan Venäjälle länsiaseilla. On siis hämärän peitossa, miksei vastaava sopimus kävisi Saksalle ja mihin Scholzin kuvaamaa saksalaisten osallistumista tarvittaisiin.

Saksan poliisi pidätti vuosikymmeniä pakoilleen Punaisen armeijakunnan terroristin

Saksan poliisi on pidättänyt vuosikymmeniä viranomaisia piileskelleen naisen, jonka epäillään kuuluneen äärivasemmistolaiseen terroristijärjestö Punaiseen Armeijakuntaan (RAF), kertovat muun muassa Saksan yleisradioyhtiö ARD:n uutisohjelma Tagesschau sekä Saksan radion ulkomaanpalvelu Deutsche Welle.

Ala-Saksin osavaltion syyttäjälaitos kertoi Deutsche Wellelle, että 65-vuotias Daniela Klette pidätettiin maanantaina Berliinissä. Hän oli piileskellyt poliisia 1990-luvulta lähtien.

Saksan syyttäjäviraston mukaan Klette on yksi kolmesta RAF:n kuuluneista elossa olevista terroristeista, jota on pidempään etsitty. Kaksi muuta kateissa olevaa RAF-terroristia ovat Ernst-Volker Staub ja Burkhard Garweg.

Viranomaiset syyttävät Kletteä, Staubia ja Garwegia murhan yrityksestä ja useista aseellisista ryöstöistä vuosina 1999-2016.

Kolmikon epäillään kuuluneen niin sanottuun RAF:n kolmanteen sukupolveen. RAF tunnetaan myös nimellä Baader-Meinhof -ryhmä.

1970- ja 1980-luvuilla RAF oli silloisen Länsi-Saksan johtava terroristijärjestö, jonka syyksi on luettu 34 murhaa sekä useita kidnappauksia. Viranomaisten mukaan RAF:n iskuissa on lisäksi haavoittunut 200 ihmistä.

Vuonna 1998 RAF ilmoitti julkisesti lopettavansa toimintansa. Saksan tiedotusvälineiden mukaan ei ole todisteita, että ryhmä olisi tällä hetkellä toiminnassa.

Valiokuntajohtaja: Venäjän hyökkäys Saksaan on realistinen skenaario

Vapaita demokraatteja edustava Marie-Agnes Strack-Zimmermann kehotti Berliiniä aseistautumaan.

– Olisi kohtalokasta sanoa, että Vladimir Putin ei tee sitä. Täytyy vain uskoa, että hän voisi sen tekemisessä, Strack-Zimmermann sanoi perjantaina The Kyiv Independentin mukaan.

Lausunto liittyy kasvavaan varoitusten listaan, jonka mukaan Naton on oltava paremmin valmistautunut mahdolliseen sotaan Venäjän kanssa. Muun muassa saksalainen kenraali Carsten Breuer sanoi 10. helmikuuta, että konflikti voi tapahtua seuraavan viiden vuoden sisällä.

Strack-Zimmermann on yksi niistä, joka on aiemminkin varoittanut Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä.

Hänen mukaansa Saksan tehtävänä on varmistaa, että Putin ei uskalla hyökätä.

– Berliinin on vahvistettava Natoa ja valmistauduttava sotaan, jotta sitä ei koskaan tule, Strack-Zimmermann sanoi.

Saksaa on vuosia syytetty puolustusmenojen laiminlyömisestä ja yhteiseen turvallisuuteen osallistumisesta. Venäjän sota Ukrainaa vastaan merkitsi muutosta tähän politiikkaan, sillä maan tavoitteena on viimein saavuttaa kahden prosentin puolustusmenojen raja tänä vuonna.

Saksa on myös toiseksi suurin sotilaallinen avunantaja Ukrainalle, vaikka se on epäröinyt toimittaa joitakin keskeisiä valmiuksia, esimerkiksi Taurus-risteilyohjuksia Ukrainalle. Liittopäivät äänesti torstaina ehdotusta vastaan, jossa vaadittiin Taurusten toimittamista Kiovalle, Se kuitenkin kannatti toista ehdotusta lähettää Ukrainalle lisää ”pitkän kantaman aseita” mainitsematta tyyppiä.

Strack-Zimmermann oli ainoa liittopäiväedustaja hallitsevasta koalitiosta, joka tuki Taurus-esitystä. Hän kertoi, ettei halua, että häntä syytetään jonakin päivänä siitä, että ”ei tehnyt oikeita asioita oikealla hetkellä”.

Saksan väitetään toimittaneen Ukrainaan ylihintaisia panssariautoja ilman panssaria

Saksan puolustusministeriö ja sosiaalidemokraattinen puolustusministeri Robert Pistorius on ollut ankaran kritiikin kohteena sen jälkeen, kun Bild väitti maan toimittaneen Ukrainalle panssariautoja, joita ei ole panssaroitu kestämään toimintaa etulinjassa ja joiden hinta kolminkertaistui valmistusprosessin aikana.

Kesäkuussa 2023 Saksa ja Ukraina sopivat, että Saksa toimittaisi 66 kappaletta panssaroituja miehistönkuljetusautoja. Tuolloin puolustusministeriö totesi, että FFG-ajoneuvo olisi edullisin vaihtoehto, jonka toimitukset saataisiin myös käyntiin nopeiten.

Toimitukset alkoivat lokakuussa, ja tähän mennessä Ukrainaan on toimitettu 48 FFG-ajoneuvoa.

Bildin mukaan panssariautojen panssarointi on kuitenkin osoittautunut täysin riittämättömäksi. FFG:n panssari ei tarjoa suojaa tykistöä, raketteja tai kranaatteja vastaan. Autoa ei siis käytännössä voi käyttää etulinjassa.

Puolustusministeriö onkin myöntänyt, että autojen panssari suojaa ainoastaan käsiaseilta.

Bundeswehrin yliopiston sota-asiantuntijaa Carlo Masalaa paljastus järkyttää. Hänen mukaansa ajoneuvoihin kohdistuu rintamalla juurikin räjähdeiskuja, joilta ajoneuvon panssari ei tässä tapauksessa suojaa.

– Jos paljastuu, että kevyesti panssaroituja ajoneuvoja vietiin Ukrainaan, se on selvä hankintaskandaali. Säästöjä hankittiin tässä henkien kustannuksella, Masala toteaa.

Puolustusministeriön mukaan Ukraina ei hankintahetkellä pyytänyt panssariajoneuvoilta erityistä suojaa räjähteiltä. Toiset hallituslähteet taas kommentoivat, että koska FFG:tä tarjottiin vaihtoehtona vahvemmin panssaroidulle Fuchs-panssariajoneuvolle, oli odotuksena, että FFG tarjoaisi vastaavaa suojaa.

Ukrainalaislähteen mukaan ukrainalaiset olisivat toivoneet saavansa räjähdyksiä kestäviä panssariautoja. Koska saksalaisilla ei ollut mitä antaa, tyytyivät he FFG-ajoneuvoihin. Autoja käytetään nyt takalinjassa.

Heikon panssaroinnin lisäksi esiin on noussut FFG:n hinta. Ennen hankintoja yhden ajoneuvon hinnaksi arvioitiin 185 000 – 215 000 euroa.

Ulkoministeriön asiakirjat kuitenkin paljastavat, että ajoneuvoista maksettiin kolminkertainen hinta – 600 000 euroa kappaleelta.

Myös ajoneuvojen valmistuspaikka muuttui loppusuoralla. Aluksi ajoneuvot oli tarkoitus valmistaa Saksassa, mutta myöhemmin runkojen valmistus siirrettiin Yhdysvaltoihin. Lopulta valmistussopimus päätyi arabiemiraattilaiselle TAG Middle East -yhtiölle, eikä yhtäkään ajoneuvoa valmistettu Saksassa.

Puolustusministeriön mukaan sillä ei ole tietoa siitä, että hankintasopimusta ei olisi noudatettu. Ajoneuvojen hankintahintaa puolustusministeriö ei halua paljastaa, mutta toteaa, että lopullista hintaa pidettiin ministeriössä perusteltuna.

Puolustuspolitiikan asiantuntija ja CDU:n kansanedustaja Roderich Kiesenwetterin mukaan Saksan valtiontarkastusviraston tulisi tutkia kauppaa tarkemmin. Hän onkin pöyristynyt siitä, miten tilanne on hoidettu.

– Ensinnäkin, niukkoja avustusvaroja tuhlataan tarpeettomasti. Toisekseen, tämä tapahtuu ukrainalaisten sotilaiden kustannuksella, Kiesenwetter linjaa.

Saksan liittokanslerin mukaan Venäjän uhka on todellinen

Ukrainassa kärsimistään valtavista tappioista huolimatta merkittävä osa Venäjän asevoimista on Saksan liittokansleri Olaf Scholzin mukaan säilyttänyt toimintakykynsä.

– Venäjä on valmistellut joukkojaan sotaan vuosien ajan ja kehittänyt uusia tappavia asejärjestelmiä kaikilla tasoilla. Venäjän talous on jo pitkään ollut sotatilassa. Vladimir Putin on saattanut Venäjän talouden, koulutuksen, tieteen ja kulttuurin täysin hallintaansa, Münchenin turvallisuuskonferenssissa puhunut Scholz sanoi.

– Jokainen, joka toimii aktiivisesti vapauden ja demokratian puolesta, joutuu pelkäämään henkensä edestä. Siitä todistavat järkyttävät, kauhistuttavat uutiset Aleksei Navalnyin kuolemasta vankeudessa Venäjällä, hän totesi.

Kun Putin samaan aikaan lähettää yhä uusia joukkoja rintamalle, lännen on Scholzin mukaan arvioitava, pitäisikö Venäjän pysäyttämiseksi tehdä vielä nykyistä enemmän.

– Teemmekö tarpeeksi, kun tiedämme, että Venäjän voitto merkitsisi Ukrainan loppua vapaana, itsenäisenä ja demokraattisena valtiona, Euroopan rauhanomaisen järjestyksen tuhoutumista, YK:n peruskirjan vakavinta loukkausta sitten vuoden 1945 ja ennen kaikkea rohkaisua kaikille maailman itsevaltiaille käyttää voimaa erimielisyyksien ratkaisemiseen, hän kysyi.

– Poliittinen ja taloudellinen hinta, joka meidän olisi siitä maksettava, olisi moninkertaisesti suurempi kuin kaikki Ukrainalle antamamme tuki nyt ja tulevaisuudessa.

”Meidän on tehtävä enemmän”

Scholzin mukaan Nato ja Eurooppa ymmärtävät, että Venäjän uhka on todellinen ja että siihen vastaaminen edellyttää uskottavaa puolustuskykyä ja pelotetta.

– Emme kuitenkaan halua konfliktia Venäjän ja Naton välille. Siksi kaikki Ukrainaa tukevat maat ovat olleet sodan alusta lähtien yhtä mieltä siitä, että emme lähetä omia joukkoja Ukrainaan, hän sanoi.

– Putinille ja Moskovan sotilasjohdolle on kuitenkin tehtävä täysin selväksi, että olemme maailman vahvin sotilaallinen liittokunta ja pystymme puolustamaan jokaista neliömetriä liittolaistemme alueesta, hän totesi.

– Sen vuoksi on tärkeää, että vahvistamme edelleen puolustusliiton eurooppalaista pilaria ja panostamme pelotteeseen. En kerro teille mitään uutta sanoessani, että Saksa käyttää kaksi prosenttia bkt:stään puolustukseen. Teemme niin tänä vuonna ja myös jokaisena seuraavana vuotena 2020-luvulla, vuonna 2030 ja siitä eteenpäin, hän painotti.

– Meidän on tehtävä enemmän kuin koskaan varmistaaksemme, että pelotteemme on tulevaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen. Siksi kirjasimme hallituksen ensimmäiseen kansalliseen turvallisuusstrategiaan muun muassa aikomuksemme edistää erittäin kehittyneiden suorituskykyjen, kuten pitkän kantaman täsmäaseiden, kehittämistä ja käyttöönottoa, hän vakuutti.

”Ilman turvallisuutta ei ole mitään”

Scholz sanoi EU:n ja sen jäsenvaltioiden tukeneen Ukrainaa Venäjän hyökkäyssodan alettua jo noin 90 miljardilla eurolla ja sopineen 50 miljardin euron lisärahoituspaketista tuleville vuosille. Lisäksi EU-maat ovat ottaneet vastaan yli 4 miljoonaa ukrainalaista pakolaista, joista miljoona elää Saksassa.

– Kaikki tämä on ollut ja on edelleen oikein. Eilen presidentti Volodymyr Zelenskyi ja minä allekirjoitimme sopimuksen, joka sisältää kestäviä turvallisuuslupauksia Ukrainalle. Tukemme on laaja-alaista, kattavaa ja ennen kaikkea pitkäaikaista, Scholz totesi.

– Saksan antaman ja valmisteleman sotilasavun arvo on jo 28 miljardia euroa. – – Minä ja eräät eurooppalaiset kollegani lobbaamme myös tässä konferenssissa sen puolesta, että vastaavia päätöksiä tehtäisiin kaikissa pääkaupungeissa, hän sanoi.

Ukrainan tukemiseen ja oman puolustuskyvyn tehostamiseen kohdistuu Scholzin mukaan myös kritiikkiä, jota Kreml osaltaan lietsoo kohdennetuilla disinformaatiokampanjoilla ja sosiaalisessa mediassa harjoittamallaan propagandalla.

– On totta, että sota Euroopan sydämessä vaatii myös meiltä paljon. Totta sekin, että ne rahat, jotka käytämme nyt ja tulevaisuudessa turvallisuutemme takaamiseen, ovat muualta pois. Toteaisin kuitenkin, että ilman turvallisuutta meillä ei ole mitään.

Rheinmetall lisää ammustuotantoa, myös Ukrainalle

Rheinmetall alkaa rakentaa uutta ammustehdasta Unterlüssiin Ala-Saksiin. Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Saksan puolustusministeri Boris Pistorius ja sekä useita muita poliitikkoja osallistui asevalmistaja Rheinmetallin perustamisaseremoniaan maanantaina, uutisoi Ukrinform.

Scholz kutsui päivää ”erityiseksi päiväksi koko Euroopan turvallisuudelle”.

– Hankkeen laajuus ja toteutusnopeus ovat vaikuttavia, kansleri sanoi.

Scholz korosti riippumattomuuden merkitystä asetuotantossa. Ennen Venäjän Ukrainaa vastaan käydyn hyökkäyssodan käynnistämistä asiaa pohdittiin liian vähän, ja Bundeswehrin varastot olivat lähes tyhjät.

– Uuden tehtaan avulla Saksa voi taata pitkän aikavälin ammusten toimitukset omiin tarpeisiinsa ja eurooppalaisten kumppaniensa tarpeisiin, Scholz totesi.

Tulevan tehtaan, jonka pitäisi aloittaa toimintansa jo ensi vuonna, tuotantokapasiteetti on 200 000 tykistökranaattia vuodessa, joskin ensimmäisenä vuonna 100 000. Jatkossa tehdas tuottaa vuosittain jopa 1 900 tonnia räjähteitä ja tarvittaessa muita komponentteja ammusten valmistukseen.

Lisäksi tehdas valmistaa rakettimoottoreita ja tarvittaessa taistelukärkiä, joita tarvitaan esimerkiksi Saksan suunniteltuun rakettiprojektiin. Lopulta tehdas valmistaa myös Puma-panssarivaunuja.

Investoinnit nousevat yhtiön mukaan noin 300 miljoonaan euroon ja uusia työpaikkoja syntyy noin 500.

– Varmistaaksemme Saksan strategisen suvereniteetin suurikaliiperisten ammusten alalla, luomme kansallisen tuotantolaitoksen, joka asettaa uudet standardit ja vastaa ensisijaisesti Saksan Bundeswehrin tarpeisiin, Rheinmetallin toimitusjohtaja Armin Papperger sanoi yhtiön tiedotteessa.

Hänen mukaansa tällä tavalla luodaan toinen eurooppalainen tykistöammusten tuotantokeskus, joka tulee olemaan merkittävä panos Saksan ja sen Nato-kumppaneiden puolustuskykyyn.

Lisäksi Saksa voi lisätä ampumatarvikkeiden toimittamista Ukrainaan.

Saksan asevoimien komentaja: Sota voi alkaa jo lähivuosina

Saksan asevoimien komentaja, kenraali Carsten Breuer sanoi saksalaisen Welt Am Sonntagin haastattelussa, että Saksan tulee varautua sotaan Venäjän kanssa seuraavan viiden vuoden aikana, uutisoi The Kyiv Independent. 

Vaikka Naton jäsenmaat ovat vahvistaneet sotilaallista kapasiteettiaan ja kohottaneet valmiuttaan Venäjän pian kaksi vuotta sitten alkaneen laajamittaisen hyökkäyssodan myötä, on ilmassa edelleen pelkoja siitä, etteivät länsimaat ole vielä täysin sisäistäneet lännen ja Venäjän välisen konfliktin mahdollisuuutta.

Useat Naton komentajat sekä muut sotilasliiton johtajat ovat viime aikoina varoittaneet tällaisen sodan vaaroista ja vaikutuksista Eurooppaan. Esimerkiksi Saksan puolustusministeri Boris Pistoriuksen mukaan sota Venäjän kanssa voi olla madollinen 5–8 vuoden kuluessa.

Breuerin mukaan Venäjällä on sekä kyky että aikomus laajentaa konfliktia Ukrainaa laajemmalle.

Breuer arvioi Saksan saamaa kritiikkiä, jonka mukaan Saksa ei ole tehnyt tarpeeksi tukeakseen Ukrainaa. Hänen mukaansa ainoa Saksan Ukrainalle myöntämää tukea rajoittava tekijä on Saksan teollinen kapasiteetti, jota tulisikin parantaa.

Kenraalin mukaan Saksan asevoimia tulisi kasvattaa nykyisestä 180 000 sotilaasta yli 200 000 sotilaaseen.

 

Valiokunnan puheenjohtaja: Saksan otettava johtorooli Ukrainan tukemisessa

– Euroopan on oltava valmiimpi siihen, että Yhdysvallat epäonnistuu tukemaan Ukrainaa riippumatta siitä, valitaanko Donald Trump presidentiksi, Saksan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Marie-Agnes Strack-Zimmermann sanoi The Kyiv Independentin mukaan.

Lakiehdotus, joka sisältää Ukrainan avun, varoja Israelille ja muutoksia Yhdysvaltain rajapolitiikkaan, ei saanut tarpeeksi ääniä Yhdysvaltain senaatissa keskiviikkona republikaanien vastustuksen vuoksi.

– Yhdysvaltain senaatin päätös on enemmän kuin valitettava, mutta valitettavasti se ei ole yllätys, vapaita demokraatteja edustava kansanedustaja Strack-Zimmermann sanoo.

– Euroopan on oltava tietoinen siitä, että Yhdysvallat ei ehkä tue Ukrainaa tulevaisuudessa, riippumatta marraskuun vaalien tuloksesta.

Strack-Zimmermann arvosteli myös Euroopan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia, joka toimi aiemmin Saksan puolustusministerinä.

Kansanedustaja kuvaili hämmästyttäväksi, että von der Leyen ”ei laittanut tätä skenaariota komission pöydälle (EU-huippukokouksessa), ja että Eurooppa tuijottaa nyt Yhdysvaltoja valmistautumattomana”.

Strack-Zimmermannin mukaan Berliinin on nyt ”otettava johtorooli, jota Saksalta odotetaan Ukrainan tukemisessa, mutta joka on toistaiseksi jäänyt huomiotta – erityisesti liittokansleri Olaf Scholzilta”.

Saksa USA:lle: Ukrainan tukeminen on yhteinen euroatlanttinen tehtävä

Ukrainan tukemisen jatkaminen on yksi Saksan liittokansleri Olaf Scholzin Yhdysvaltain vierailun pääaiheista, kertoo Ukrinform vedoten lähteeseensä Saksan hallituspiireistä.

Vierailu tarjoaa liittokanslerille tilaisuuden tiedottaa viimeisimmistä EU:n päätöksistä, mukaan lukien 50 miljardin euron myöntämisestä Ukrainalle vuoteen 2027 asti sekä yli seitsemän miljardin euron suunnitellusta Saksan sotilasavusta Ukrainalle tänä vuonna.

Kaiken kaikkiaan Saksan johdon mukaan sodan alusta lähtien jaetut ja seuraaville vuosille sovitut ja hyväksytyt tarvikkeet huomioon ottaen Saksan apu Ukrainalle on yhteensä lähes 30 miljardia euroa.

Yhdysvaltojen ja Saksan johtajien odotetaan keskustelevan muun muassa Kiovan ja Berliinin välillä parhaillaan sovituista turvallisuustakuista.

Saksan ja Euroopan viesti Ukrainan tukemisessa on, että se on yhteinen euroatlanttinen haaste ja yhteinen euroatlanttinen tehtävä, eikä Yhdysvallat tule yksin kantamaan avun taakkaa.

Vierailu keskittyy kolmeen aiheeseen: Venäjän sotaan Ukrainaa vastaan ja avusta Kiovalle, Naton vahvistumiseen sekä Lähi-idän ja Punaisenmeren tilanteeseen.

Saksan liittokansleri vierailee Yhdysvalloissa 8.-9. helmikuuta. Vierailun ohjelmaan kuuluu muun muassa keskusteluja Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa ja tapaamisia kongressiedustajien kanssa.

Saksalta uusi apupaketti Ukrainalle – mukana IRIS-T-ilmatorjuntaohjuksia

Saksa luovutti viimeisimmän sotilaallisen apunsa Ukrainalle tiistaina, kertoo The Kyiv Independent.

Toimitus sisälsi muun muassa julkistamattoman määrän IRIS-T-ohjuksia, 24 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, neljä, useita tuhansia 155 mm:n tykistökranaatteja, kolme miinanraivauspanssarivaunua, merimiinojen raivausjärjestelmän Satcom-valvontajärjestelmän ja muut laitteita.

Viime joulukuuhun mennessä Saksa on antanut yli 17 miljardin euron arvosta sotilaallista apua Ukrainalle.

Saksan puolustusministeri Boris Pistorius ilmoitti 23. tammikuuta, että Saksa lähettää Ukrainalle myös kuusi Sea King Mk41 -monikäyttöistä sotilashelikopteria ja varaosia. Saksa auttaa myös ukrainalaisten helikopterilentäjien kouluttamisessa.

Aiemmin tammikuussa Saksan liittokansleri Olaf Scholz kertoi, että Berliini antaa Ukrainalle tänä vuonna yli seitsemän miljardia euroa sotilasapua.

Saksa vaatii Eurooppaa lisäämaan apua Ukrainalle

– Länsimaiden apu Ukrainalle ei lopu, vaan sitä pitäisi lisätä erityisesti EU:n toimesta, totesi Saksan liittokansleri Olaf Scholz sosialidemokraattisen puolueensa kokouksessa sunnuntaina Ukrinform raportoi.

– Haluamme rauhaa. Ukrainalaiset haluavat rauhaa. Jotta tämä tapahtuisi, tarvitaan ennen kaikkea yksi asia: selkeä viesti Venäjän presidentille, ettei hänen pitäisi odottaa Euroopan, eikä myöskään amerikkalaisten tuen Ukrainalle vähenevän, Scholz sanoi.

Kansleri on vakuuttunut siitä, että Vladimir Putin toivoo jonkin ihmeen tapahtuvan, minkä vuoksi hän käyttää niin paljon ihmishenkiä ja investoi niin paljon hirvittävään ja täysin järjettömään hyökkäyssotaan.

Kun otetaan huomioon Yhdysvalloissa käynnissä oleva keskustelu Ukrainan tukemisesta Scholz sanoi, että ”olemme erittäin ratkaisevalla hetkellä”.

– Euroopassa monet maat ovat ilmoittaneet sotilaallisesta avusta, mutta se ei riitä. Saksa on osoittanut tämän vuoden budjetissaan yli seitsemän miljardia euroa sotilaalliseen tukeen. Tämä on paljon rahaa ja samalla se on yli puolet siitä, mitä muut Euroopan maat antavat yhteensä, kansleri huomautti.

Scholz muistutti, että hän oli kehottanut eurooppalaisia kollegoitaan lisäämään ja laajentamaan panostaan. Hänen mukaansa ei pitäisi olla niin, että Saksa kantaa koko taakan, varsinkaan jos Yhdysvallat ei onnistu nopeasti hyväksymään asiaa koskevaa lakia.

– Venäjän ruma sota on suuri haaste koko maailmalle, mutta ennen kaikkea Euroopalle, jossa mantereen pinta-alaltaan suurin maa on hyökännyt toiseksi suurinta maata vastaan ottaakseen kaiken tai ainakin osan siitä, Scholz sanoi.

Hän korosti, ettei vahvoilla ole oikeus muuttaa rajoja väkisin ja tehdä mitä haluavat kansainvälisestä oikeudesta riippumatta.

Scholz totesi, että oikeisto- ja vasemmistopopulistit harjoittavat tällä hetkellä Euroopan vastaista politiikkaa. Tällaiset puolueet ovat nousussa monissa Euroopan maissa, myös Saksassa, hän myönsi.

– Nationalistit toimivat vastoin kansallisia etuja, hän sanoi.

Scholz vakuutti, että Saksan suurin etu on vahva EU, ja tämän yhteisön vaikutusvaltaisimpana valtiona (ja kolmantena maailmassa) Saksan on varmistettava, että EU on vahva.

Saksa lupasi Ukrainalle lisää ilmapuolustusta, yli 80 panssarivaunua ja ammuksia

Saksan puolustusministeri Boris Pistorius ilmoitti maansa suunnitelmista toimittaa Ukrainalle aseita vuonna 2024 Ukrainan puolustuskontaktiryhmän 18. kokouksessa, uutisoi Ukrinform.

Luettelo sisältää IRIS-T SLM -ilmapuolustusjärjestelmiä, Gepard ilmatorjuntapanssarivaunuha, yli 80 Leopard 1 A5 -taistelupanssarivaunua, tykistöjärjestelmiä ja niihin yli 230 000 kranaattia, panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja, 450 ajoneuvoa sekä miinanraivausjärjestelmiä, lennokkeja, tutkajärjestelmiä ja tiedustelujärjestelmiä.

Bundeswehr suunnittelee myös kouluttavansa tänä vuonna 10 000 ukrainalaista sotilasta.

Pistorius sanoi olevansa järkyttynyt Venäjän Ukrainaan vuoden alusta lähtien tekemien ilmaiskujen vakavuudesta. Hänen mukaansa Ukrainan ilmapuolustuksen kohentaminen on ykköstavoite.

Hän kertoi, että Saksa on sodan alusta lähtien toimittanut Ukrainalle ilmapuolustusjärjestelmiä yli 2,2 miljardin euron arvosta. Lisäksi liittohallitus on yhdessä Ranskan kanssa ottanut vastuun uuden kykyjen yhteenliittymän luomisesta tällä saralla.

Ministeri muistutti, että Saksa toimitti Ukrainalle joulukuussa toisen Patriot-järjestelmään ja 56 ohjusta.

Pistorius totesi myös, että viime viikkoina kuljetukset Saksasta ovat kulkeneet Ukrainaan lähes päivittäin Puolan logistiikkakeskuksen kautta.

Yhteensä täysimittaisen sodan alkamisesta lähtien Saksasta on toimitettu sotilastoimituksia noin kuusi miljardia euroa. Alustavat sitoumukset ovat noin viisi miljardia euroa vuoteen 2028 asti.

Saksalta lisää ilmapuolustusta Ukrainalle

Toimituksista kertoi Saksan Ukrainan-suurlähettiläs Martin Jaeger yhteisvideolla Ukrainan Saksan-suurlähettilään Oleksiy Makejevin kanssa maiden välisten diplomaattisuhteiden 32-vuotispäivän kunniaksi, Ukrinform kertoo.

– Vuonna 2024 Saksasta toimitetaan lisää ilmapuolustusjärjestelmiä. Lisäksi Saksa jatkaa raskaan kaluston, tykistön, tykistökranaattien, teknisten laitteiden ja muiden puolustusvoimien tarpeiden toimittamista, Jaeger sanoi.

Ukrainan diplomaatti puolestaan huomautti, että saksalaiset puolustusyritykset rakentavat jo tehtaitaan Ukrainaan.

– Ensimmäinen tavoite on korjata kalusto lähempänä etulinjaa, ei ulkomailla, Makejev korosti.

Hän totesi myös, että Bundeswehr jatkaa ukrainalaisten sotilaiden kouluttamista ja Berliini tulee puolustamaan aktiivisesti Eurooppaa antamalla sotilaallista apua Ukrainalle.

Molemmat diplomaatit korostivat, että Saksan ja Ukrainan suhteet ovat korkeimmalla tasolla.

He ilmoittivat myös yhteisistä suunnitelmista Berliinissä 11.-12. kesäkuuta järjestettävän kolmannen Ukrainan elpymistä käsittelevän konferenssin valmistelusta ja yhteistyöstä Ukrainan tiellä kohti EU-jäsenyyttä sekä kulttuuriyhteistyöstä.

Saksa on sodan alkamisesta lähtien antanut Ukrainalle apua jo 28 miljardin euron arvosta.

LUE MYÖS:
Saksan liittokanslerin mielestä EU-maiden asetoimitukset Ukrainalle ovat liian pieniä (VU 17.1.2024)

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)