Kokoomuksen europarlamentaarikon Sirpa Pietikäisen mukaan Suomen ilmastopolitiikassa on luotettu liikaa metsien kykyyn sitoa hiiltä ilmakehästä.
– Me olemme luottaneet ehkä liikaa nieluihin. Nielut eivät voi korvata päästöjen vähennyksiä, se on sekä että eikä joko tai, Pietikäinen sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi joulukuussa, että metsien hiilinielu kaudella 2021–2025 jää noin 50–100 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia pienemmäksi kuin aiempi vertailutaso.
Metsien hiilinielujen vähenemisen merkittävimmät syyt ovat puuston kasvun hidastuminen ja kasvaneet hakkuumäärät. Kotimaisen puun käytön arvioidaan lisääntyvän lähivuosina, koska Venäjältä ei enää tuoda puuta Suomeen.
Metsien kasvuun vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutus käy kahteen suuntaan: ilmaston lämpeneminen voi kiihdyttää metsien kasvua, mutta toisaalta riskit metsäpaloille tai uudenlaisille tuholaisille kasvaa.
Julkisuudessa on arvosteltu Luken esittämiä arvioita metsien hiilinielujen pienentymisestä. Pietikäisen mukaan yksittäisen tutkimuksen sijaan pitäisi katsoa pitkän aikavälin trendiä.
– Luken laskelmat ovat varsin luotettavia. Tästä tietämättömyyden ongelmasta ja hiilinieluista ei selviä vain sillä, että pohtii, onko yksi tutkimus oikein vai väärin, Pietikäinen toteaa.
”Metsien käyttöä priorisoitava”
Europarlamentaarikon mukaan Suomessa pitää ottaa tosissaan luonnon kannalta kestävään talouskäyttöön soveltuvan metsän rajallisuus. Monimuotoisuuden sekä metsien hiilinielujen turvaaminen asettaa väistämättä rajoituksia hakkuille.
– Meidän täytyy priorisoida metsien käyttöä. Voi kysyä, kumpi on järkevämpää, tehdä puusta vaatteita tai uusia pakkauksia vai polttaa se energiaksi.
Hakkuiden määrän lisäksi Suomessa pitäisi Pietikäisen mukaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota myös niiden laatuun. Metsäkeskuksen selvityksen mukaan metsien ensiharvennukset eivät ole suositusten mukaisia.
Suosituksia voimakkaampi harvennus pienentää metsän kasvua, puunmyyntituloja ja kykyä sitoa hiiltä ilmakehästä.
– Yksi syy nielujen pienentymiseen on se, että me emme tee sitä, mitä me sanotaan tekevämme, Pietikäinen toteaa.
Suomessa on viime kesästä asti oltu huolissaan EU-komission ennallistamisasetuksesta. Luken arvion mukaan asetuksen kustannukset olisivat Suomelle noin 13–19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.
Sirpa Pietikäisen mukaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen vaatii toimia jokaiselta jäsenmaalta. Suomessa toimet osuvat metsiin, koska 75 prosenttia maapinta-alasta on metsää ja suurin osa uhanlaisista lajeista asuu metsissä.
– Todellisuus vaatii tiettyjä toimia ja sillä, että niitä ei tehdä on aina seuraukset ja ne seuraukset ovat ikävämpiä kuin toimet. Ei kai tätä [ennallistaminen] tehdä globaalisti kiusatakseen ketään vaan siksi, että tämä asia täytyy hoitaa.
LUE MYÖS:
”Hiiteen koko EU, jos tällaista ajatusta yritetään viedä läpi”
