Verkkouutiset

Luonto

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Rakkohauru lisääntyy täydenkuun aikaan juhannuksen tienoilla

Rakkohauru tarjoaa ravintoa ja suojaa muille Itämeren lajeille. Ruskoleviin kuuluvaa rakkohaurua voi tavata etenkin valoisilla kallioisilla rannoilla. Rakkohaurut vapauttavat sukusolunsa veteen täydenkuun aikoihin kesäkuussa, vaikka tätä ei voi paljain silmin havaita.

Rakkohaurun voi tunnistaa sen varren kaasurakkuloista ja kellertävän ruskeasta väristä. Levälajin edustajat kasvavat yleensä noin 10–100 senttimetrin pituisiksi ja niitä esiintyy noin 0,5–5 metrin syvyydessä.

Rakkohauru, entiseltä nimeltään rakkolevä, lisääntyy sekä suvuttomasti että suvullisesti. Suvuton lisääntyminen tapahtuu jakautumalla. Suvullisessa lisääntymisessä taas rakkohaurut vapauttavat sukusolunsa veteen täydenkuun aikoihin kesäkuussa. Tänä vuonna täysikuu sijoittuu kesäkuun 22. päivälle.

– Rakkohaurun kuunkiertoa mukaileva lisääntyminen saattaa liittyä lajin valtamerelliseen historiaan. Valtamerissä vuorovedet seuraavat kuunkiertoa, ja sukusolut leviävät laajemmalle, jos ne vapautuvat veteen nousuveden aikaan, kertoo Baltic Sea Action Group BSAG:n meriluonnon monimuotoisuuden projektipäällikkö Anna Klemelä.

– Itämeri on kuitenkin niin pieni, ettei vuorovesi-ilmiö käytännössä juuri näy. Rakkohaurun kalenterissa kesän täysikuu on tästä huolimatta säilynyt merkittävänä päivämääränä myös Itämerellä. Ihmissilmin rakkohaurun lisääntymismenoja ei ole mahdollista havaita, hän jatkaa.

Ilmastonmuutos ja rehevöityminen uhkaavat rakkohaurua

Rakkohauru tarvitsee viileää suolaista vettä ja paljon valoa menestyäkseen. Ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen aiheuttamat muutokset Itämerellä heikentävät rakkohaurun elinolosuhteita.

Rehevöityminen tekee merivedestä sameaa, jolloin auringonvalo ei ulotu samoihin syvyyksiin kuin aikaisemmin. Rakkohaurua ei siten esiinny enää yhtä syvissä vesissä kuin ennen. Rehevöityminen johtaa myös rakkohaurun suosimien kovien kalliopohjien limaantumiseen, jolloin ne eivät enää ole sille soveltuvia kasvualustoja.

Ilmastonmuutos taas lisää sateita, jotka tuovat Itämereen entistä enemmän makeaa vettä. Tämä häiritsee rakkohaurun suvullista lisääntymistä. Lisäksi meriveden lämpeneminen voi tulevaisuudessa haitata rakkohaurua.

Klemelän mukaan rakkohaurun häviäminen Itämerestä olisi todella huono uutinen koko ekosysteemille.

– Rakkohaurumetsä toimii elinympäristönä monelle selkärangattomalle lajille ja kalanpoikasille, ja joillekin lajeille rakkohauru on tärkeä ravinnonlähde. Hyvinvoiva rakkohauruyhteisö sitoo tehokkaasti ravinteita ja hillitsee näin omalta osaltaan meren rehevöitymistä. Rantaan huuhtoutuessaankin se tarjoaa elinpaikkoja monille lajeille, ja esimerkiksi rantakäärme munii kuivan rakkohaurun muodostamiin rantavalleihin, Klemelä selittää.

Tutkijat yllättyivät simpanssien hämmästyttävästä taidosta

Simpanssit osaavat lääkitä itseään erilaisilla antibakteerisilla ja tulehduksia vähentävillä kasveilla, selviää uudesta tutkimuksesta. Asiasta kertoo BBC.

Osana tutkimusta tutkijat seurasivat neljän vuoden ajan Ugandan Budongon luonnonsuojelualueella eläviä loukkaantuneita simpansseja. Tutkijat pyrkivät erityisesti tarkkailemaan simpansseja, joilla vaikutti olevan kipuja.

Erityisesti tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, jos tällaiset simpanssit söivät jotain, mitä ne eivät normaalisti söisi, kuten kaarnaa tai hedelmänkuoria.

– Etsimme merkkejä siitä, että näillä kasveilla voisi olla lääkinnällisiä vaikutuksia, kertoo tutkimukseen osallistunut Oxfordin yliopiston professori Elodie Freymann.

Eräänä päivänä tutkijat havaitsivat haavoittuneen simpanssin, jolla oli pahasti loukkaantunut käsi. Toisin kuin muut simpanssit, jotka istuskelivat ja söivät, tämä simpanssi lähti ontumisesta huolimatta etsimään erilaisia kasveja. Erityisesti simpanssi vaikutti haluavan syödä saniaisia.

Kun tutkijat sitten analysoivat saniaislajia – tässä tapauksessa Christella parasiticaa – he havaitsivat sillä olevan syötynä tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia.

Kyseessä ei ollut yksittäistapaus. Kaikista kasveista, joita loukkaantuneiden simpanssien havaittiin syöneen, lähes 90 prosentilla havaittiin olevan bakteerien lisääntymistä ehkäiseviä vaikutuksia. Kolmanneksella kasveista oli näiden lisäksi myös tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia.

Kaikki tutkimuksessa seuratut simpanssit myös lopulta toipuivat vammoistaan. Kätensä loukannut simpanssi toipui saniaisten syömisen jälkeen ja käytti kättänsä normaalisti jo paria päivää myöhemmin.

Freymannin mukaan vastaavia tutkimuksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää uusien lääkekasvien löytämisessä.

– Emme tietenkään voi sataprosenttisesti todistaa, että tämä johtui näiden kasvien syömisestä, mutta se korostaa lääketieteellistä tietoutta, jota voidaan saada muita eläinlajeja tarkkailemalla, Freymann tiivistää.

Yle: Lupiineja yritetään hävittää mobiilipelin avulla

Lupiinien kitkemiseksi Suomen luonnosta on otettu käyttöön uusia työkaluja, uutisoi Yle.

Tänä kesänä vieraslajin kitkemistä pyritään vauhdittamaan mobiilipelien avulla. Myös perinteisiä talkoita järjestetään muun muassa teiden varsilla.

Pelien suosio on yllättänyt esimerkiksi Asikkalassa, jossa tavoite vieralajien kitkemiseksi 10 000 neliökilometrin kokoiselta alueelta ylitettiin reilusti – tähän mennessä sovelluksen käyttäjät ovat kitkeneet vieraslajeja jo 20 000 neliön kokoiselta alueelta. Kunnat määrittelevät itse, miltä alueilta haluavat vieraslajeja kitkettävän.

Crowdsorsa-niminen mobiilipeli on käytössä tänä kesänä 40 suomalaisessa kunnassa. Sovelluksen käyttäjän tulee kuvata alue, jolta hän aikoo kitkeä lupiineja. Kun torjuntatyöt on tehty, käyttäjä videoi alueen uudelleen. Kun video alueen torjunnasta on hyväksytty, saa käyttäjä rahapalkkion sovellukseen.

Pelin avulla voi ansaita 25 senttiä jokaista lupiineista kitkettyä neliömetriä kohti. Viime kesänä yksittäinen pelaaja tienasi sovelluksen avulla 3000 euroa Kainuussa.

Lupiini on peräisin Pohjois-Amerikasta ja se syrjäyttää Suomen alkuperäiskasveja. Lupiini leviää nopeasti, mikäli sillä ei ole luontaisia kilpailijoita.

Älä häiritse lintuja juhannuksena, seurauksena voi olla jättilasku

Birdlife Suomi muistuttaa juhannuksen viettäjiä lintujen pesimärauhan kunnioittamisesta. Lintujen pesimäpaikoille ei pidä rantautua ja havaittujen pesien ja poikasten luota on syytä poistua. Näin turvataan muun muassa Birdlifen vuoden linnun, sekä merensaaristossa että laajoilla sisävesillä pesivän erittäin uhanalaisen selkälokin pesintöjen onnistuminen.

– Jos löydät linnunpesän tai lintuemot varoittelevat lähelläsi, siirry toiseen paikkaan. Lintujen pesimäonnesta huolehtiminen tuo myös itselle kesäyön juhlan viettoon hyvän mielen, painottaa Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi tiedotteessa.

Lintujen käyttäytyminen paljastaa yleensä pesien läheisyyden. Emojen hätäily ja varoittelu ovat varma merkki pesinnästä. Tällöin paikalta on syytä poistua nopeasti. Lyhytkin oleskelu pesimäpaikalla voi aiheuttaa pesintöjen tuhoutumisen, koska munat ja poikaset jäävät vaille emon suojaa.

Pesimäaikaan on vältettävä esimerkiksi rantautumista puuttomille tai vähäpuustoisille luodoille ja saarille, jotka ovat vesi-, lokki- ja kahlaajalintujen suosimia pesimäpaikkoja. Näille paikoille on syytä antaa pesimärauha vähintään heinäkuun lopulle asti.

– Pesimärauhan turvaaminen on erityisen tärkeää Birdlifen vuoden linnun, erittäin uhanalaisen selkälokin suojelemiseksi. Selkälokki on myöhäinen pesijä, ja sen pesinnät ovat vielä juhannuksen aikaan hyvin haavoittuvassa vaiheessa, muistuttaa Birdlifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Lintujen pesinnän häiritseminen ja pesien vahingoittaminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Kielto koskee myös rakenteilla olevia pesiä. Tahallisesta pesien tuhoamisesta seuraa sakkojen lisäksi munien arvon korvaaminen valtiolle. Korvausarvo vaihtelee lajin harvinaisuuden ja uhanalaisuuden mukaan.

Sinilevää on merialueilla hieman tavanomaista enemmän

Merialueilla sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden hieman tyypillistä enemmän, kertoo Suomen ympäristökeskus.

Sisävesillä sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt hieman viime viikosta, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen.

Alkukesän lämmin sää ja varhaisessa vaiheessa lämmennyt merivesi on ollut otollista sinilevän kehittymiselle.

– Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu hieman enemmän kuin tyypillisesti alkukesällä. Sinilevää on havaittu valtakunnallisen sinileväseurannan 13 havaintopaikalla, joista runsaasti levää havaittiin neljässä ja hieman levää yhdeksässä havaintopaikassa. Sinilevää havaittiin lähinnä Kaakkois-, Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla, Suomen ympäristökeskus kertoo tiedotteessa.

Merialueilla valtakunnallisessa sinileväseurannassa on 62 aktiivista havaintopaikkaa.

Pirkanmaalla yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää on havaittu 21:llä sisävesien havaintopaikalla Etelä- ja Keski-Suomessa.

Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on 244 aktiivista sisävesien havaintopaikkaa.

Suomenlahden avomerialueilla on viikonlopusta alkaen ollut ajankohtaan nähden huomattavan paljon sinilevää veteen sekoittuneena ja paikoitellen myös pinnassa.

Tiistaista lähtien pintaleväesiintymiä on havaittu enenevässä määrin Suomenlahden rannikolla Porvoon ja Kotkan välisellä rannikkoalueella sekä useissa Uudenmaan alueen lahdelmissa. Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä ei laajoja sinileväesiintymiä ole havaittu.

Viime viikkojen tuulista aiheutunut kumpuaminen Suomenlahden pohjoisosassa on tuonut viileämpää vettä Suomen rannikonpintakerrokseen, joten veden lämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisellä tasolla.

Hanhenpoikasia tapettu, poliisi pyytää vihjeitä

Poliisi epäilee, että Lauttasaaren Kasinonrannassa tapettiin hanhenpoikasia 14.–15. kesäkuuta.

Ohikulkija löysi kuolleet linnut rannasta lauantaiaamuna 15. kesäkuuta. Maassa oli viisi kuollutta linnunpoikasta sekä renkaiden- ja kengänjälkiä.

Poliisi epäilee, että linnunpoikaset olivat valkoposkihanhia. Renkaan jäljet maassa saattoivat olla peräisin mopojen tai sähköpotkulautojen pyöristä.

Kaikki tiedot lintujen kuolemasta pyydetään osoitteeseen [email protected]. Poliisi kiittää avusta jo etukäteen.

Poliisi pyytää samaan osoitteeseen vihjeitä sosiaalisessa mediassa julkaistusta videosta, jossa henkilö tappaa linnun teräaseella. Poliisilla ei ole varmuutta, onko tapahtuma Helsingistä. Video on julkaistu Tiktok-sovelluksessa. Tiedotteen mukaan poliisi ei epäile videon julkaisijaa rikoksesta.

Poliisi sai viikonloppuna myös ilmoituksen tapauksesta, jossa kivitettiin hengiltä aikuinen valkoposkihanhi pihalla Suomenlinnan vankilassa. Epäilty ei ole tiedossa. Asiaa tutkitaan eläinsuojelurikoksena ja luonnonsuojelurikoksena.

Tämä virhe saunassa on haitaksi ympäristölle ja terveydelle

Puusaunan löylyt kuuluvat monen suomalaisen kesään ja erityisesti juhannukseen. Puun polttamisesta syntyy kuitenkin aina terveydelle haitallisia pienhiukkasia, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) muistuttaa.

– Kiukaiden osuus puunpolton päästöistä on merkittävä, koska kiukaat ovat suuripäästöisimpiä tulisijoja. Uudet puukiukaat ovat yleensä vähäpäästöisempiä kuin vanhat, sanoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski tiedotteessa.

Omilla puunpolttotavoillaan voi merkittävästi vaikuttaa päästöjen määrään. Kun puu palaa huonosti, hiukkaspäästöjä syntyy moninkertaisesti enemmän kuin sen palaessa hyvin. Huonosta palamisesta syntyy myös runsaasti mustaa hiiltä eli nokea, joka kulkeutuu Suomen leveyspiireiltä arktisille alueille ja aikaistaa jään sulamista.

Savupiipusta tulevan savun väristä voi päätellä, miten puhtaasti puu palaa. Mitä tummempaa savua piipusta tupruttaa, sitä haitallisempaa se on. Tavoitteena on saada saunan piipusta tuleva savu värittömäksi. Silloin sauna lämpenee mahdollisimman vähäpäästöisesti.

– Huonossa palamisessa päästöjä syntyy moninkertainen määrä. Omilla polttotavoilla voi siis vaikuttaa päästöjen määrään. Kun opettelee sytyttämään puukiukaansa taitavasti, päästöt vähenevät merkittävästi, Kaski sanoo.

– Ja roskia ei saa polttaa. Roskien poltosta syntyy runsaasti hiukkasia, häkää ja PAH-yhdisteitä, jotka ovat kaikki terveydelle haitallisia. Roskien poltto voi myös heikentää kiukaan kuntoa, Kaski jatkaa.

Viisi vinkkiä vähäpäästöisempään saunomiseen

Kaski kertoo viisi vinkkiä, miten saunan saa lämmitettyä mahdollisimman vähäpäästöisesti:

  1. Ota aluksi vanhat tuhkat pois.
  2. Käytä ensin pieniä puita, jotta puut syttyvät nopeasti. Hyviä sytykkeitä ovat puutikut, pieni määrä tuohta sekä puupohjaiset sytytyspalat.
  3. Polta vain kuivaa puuta. Älä heitä koskaan tulipesään roskia, kuten makkarapakkauksia, maitotölkkejä tai kertakäyttöastioita.
  4. Polta puut useammassa erässä. Älä lado pesää täyteen. Lisää puita vasta, kun liekit hiipuvat.
  5. Hyvään palamiseen tarvitaan sopivasti ilmaa. Palamisen tulisi olla tasaista, ei kitupolttoa, jolloin palaminen saa liian vähän ilmaa. Palaminen ei saa myöskään olla liian voimakasta ja humisevaa. Säädä ilmaa oman kiukaasi käyttöohjeen mukaisesti.

HS: Maakotka silpoutui tuulivoimalaan

Maakotka kuoli törmättyään tuulivoimalaan Pohjois-Pohjanmaalla, uutisoi Helsingin Sanomat. Kuollut lintu löydettiin Metsälamminkankaan tuulipuistosta viime maaliskuussa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin puheenjohtaja Vesa Hyyryläinen sai tiedon maakotkan kuolemasta vasta nyt. Hän on huolissaan alueelle rakennetun tuulivoiman liian suuresta volyymista. Hyyryläisen johtama SLL:n Kainuun piiri on tehnyt valituksen Kainuun alueen uudistetusta tuulivoimalasuunnitelmasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Hyyryläinen sanoo ymmärtävänsä vihreän siirtymän tärkeyden, mutta on samalla huolissaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.

– Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että viimein tuli tapaus, jossa riskit realisoituivat, hän sanoo Helsingin Sanomille viitaten tuulivoimaan liittyviin riskeihin linnuille.

Kuollut lintu oli rengastettu ja se ehti elää liki 20-vuotiaaksi, joten sen elämästä on saatu tarkkaa tietoa pitkältä ajalta. Hyyryläisen mukaan kyseisen kotkan reviiri on ollut tärkeä alue Suomen maakotkapopulaatiolle.

Hänen mukaansa kyseisen maatkotkan korkea ikä kertoo sen kyvystä välttää vaaroja. Tämän ominaisuuden periyttäminen on ollut tärkeää lajin pärjäämiselle ja sen myötä myös luonnon monimuoitoisuudelle laajemminkin.

Maaliskuussa kuollut lintu on tiettävästi ensimmäinen Suomessa tuulivoimalaan törmäyksen seurauksena kuollut maakotka. Merikotkia Suomessa on kuollut tuulivoimalaan törmäämällä tilastotietojen mukaan jo 50.

Eversti IS:lle: Näin karkotat hyttyset

Sodankylän Jääkäriprikaatin apulaiskomentaja, eversti Ari Mure antaa Ilta-Sanomille vinkin, millä hyttyset saa karkotettua tehokkaasti.

Hänellä on asiasta runsaasti kokemusta, sillä Mure on asemansa puolesta tottunut viettämään paljon aikaa metsässä. Sen lisäksi hyttysten tiedetään olevan yleinen riesa varsinkin pohjoisella leveyspiirillä.

Mureen mukaan Sodankylään varusmiespalvelusta suorittamaan tulevat ovat tottuneita hyttysiin jo ennestään, eikä metsäleirit ja maastoharjoitukset vaadi suurempaa varautumista hyttysiä varten.

– Asevelvollisille jaetaan karkotetta ja lyhyesti neuvotaan sen käyttö. Siinä se varustautuminen on, Mure kertoo IS:lle.

Vuosien saatossa hänelle on kertynyt näkemystä myös siitä, millaiset karkotteet toimivat ja mitkä eivät.

– Sanotaanko niin, että maitokaupassa myytävissä karkotteissa on aika heikko teho, osa on hajuttomia ja samalla tehottomia. Jos haluaa sellaisen, joka tehoaa, niin se pitää käydä ostamassa apteekista, Mure neuvoo.

Hänellä on antaa myös ohje, mitä ei ainakaan kannata tehdä, ellei halua päätyä hyttysten syötiksi.

– En ainakaan itse menisi hiukan viileänä iltana rantapusikkoon, se on se missä ne tykkäävät olla, Mure sanoo IS:lle.

Näin lievität hyönteisten puremista aiheutuvia oireita

Yliopiston Apteekin asiantuntija kertoo, miten hyönteisten pistoja ja puremia kannattaa hoitaa sekä lievittää kutinaa ja kipua.

Kun hyönteinen pistää, puremakohta yleensä kutisee, kirvelee tai turpoaa. Reaktio kestää henkilöstä riippuen tunteja tai päiviä. Hyönteisen myrkylle tai syljelle allerginen henkilö saa normaalin myrkkyreaktion lisäksi allergisen reaktion, joka on voimakkaampi ja kestää tavallisesti pidempään.

– Hyönteisten puremien ja pistojen aiheuttamaa kutinaa voi helpottaa paikallisesti hydrokortisonivoiteella tai antihistamiinipuikolla. Lisäksi tietyt suun kautta otettavat antihistamiinit lievittävät kutinaa, apteekinhoitaja Päivi Munnukka kertoo tiedotteessa.

– Ampiaisen tai mehiläisen piston aiheuttamaan turvotukseen auttavat ensiapuna ilman reseptiä myytävät hydrokortisonitabletit. Myös kylmähoitoa kannattaa kokeilla, se yleensä rauhoittaa kutinaa. Puremakohtaa kannattaa painaa esimerkiksi jääpalalla tai kylmäpakkauksella, Munnukka neuvoo.

Kutisevaa puremaa ei kannata raapia, vaikka mieli tekisi. Raapiminen rikkoo ihon ja pidentää paranemisaikaa.

– Jos iho on jo vaurioitunut raapimisesta, puremakohtaa kannattaa hoitaa puhdistamalla ihoa päivittäin puhtaalla juoksevalla vedellä ja tarvittaessa peittää ihoalue laastarilla. Jos puhdistuksesta huolimatta iho ärtyy, voidaan käyttää antibakteerista voidetta. Jos iho ei ole rikki, voi oloa helpottaa viilentävällä, ksylitolia sisältävällä voiteella tai aloe vera -geelillä, Munnukka sanoo.

Hankalia reaktioita on syytä näyttää lääkärille

Jos pisto tai purema aiheuttaa poikkeuksellisen voimakkaita oireita, kuten suuria paukamia, haavautumista, märkimistä tai raajaturvotusta, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Lääkärissä kannattaa käydä myös, jos pistosalueelle ilmestyy leviävää ihottumaa.

Ampiaisen pistot voivat aiheuttaa myös muille kuin ampiaisen pistoille allergisille henkilöille vakavia oireita.

– Jos ampiainen pistää kaulan tai suun alueelle, hengitys vaikeutuu tai nielu turpoaa, tulee soittaa hätänumeroon. Lääkäriin kannattaa lähteä herkästi myös, jos ampiainen pistää pientä lasta tai vanhusta tai pistoja on useita, Munnukka sanoo.

Uuden pysyvän suojelun metsäpinta-ala nousee 80000–90000 hehtaariin

Hallitus kertoo edistävänsä luonnonsuojelua kokonaisuudella, joka koostuu valtion maiden uudesta suojelupäätöksestä ja vanhojen metsien kansallisten kriteerien määrittelystä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan suojelemaan jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät. Esitys vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi on valmistunut. Lisäksi hallitus on päättänyt siirtää lisää valtion maita pysyvään suojeluun.

Kokonaisuutena valtion mailla tehtävän uuden pysyvän suojelun pinta-ala nousee arviolta 80 000–90 000 hehtaariin.

– Kokonaisuus on merkittävä. Pysyvään ja tiukkaan suojeluun siirretään selvästi enemmän valtion metsää kuin aiempina hallituskausina. Lisäksi METSO-ohjelman kautta suojellun, Etelä-Suomeen painottuvan metsän määrä nousee ensi vuonna tavoitteen mukaiseen 96 000 hehtaariin, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).

Valtion maiden uusi suojelupäätös koostuu nyt esitettävästä runsaasta 31 000 hehtaarista, joka kohdentuu pääosin Lappiin ja Pohjanmaalle sekä Kainuuseen. Tämän ohella Metsähallitus inventoi valtion mailla sijaitsevat vanhat ja luonnontilaiset metsät.

Lopullinen valtion maiden suojelupinta-ala riippuu siitä, kuinka paljon kohteita löytyy Metsähallituksen valtion maiden inventoinnissa ja miten kohteet inventoinnin perusteella rajataan. Lisäksi inventoinnissa löytyy luontokohteita, joiden pinta-alaa on vaikea arvioida.

– Kriteeriesityksessä on otettu huomioon myös yksityisten metsänomistajien näkökulma. Yksityismailla metsien suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen, kuten tähänkin asti. Metsähallitus kartoittaa valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät maastokausien 2024–2025 aikana, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).

Vanhoja metsiä sekä valtion maita koskevan erillispäätöksen lisäksi hallitus lisää suojellun metsän määrää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmalla eli METSOlla. METSOn kautta saadaan metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuen monimuotoisuudeltaan arvokkaita metsäkohteita valtion rahoittamaan pysyvään suojeluun.

METSO-ohjelma on ollut toimiva, ja sen tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Tavoite tullaan saavuttamaan. METSOn jatkokautta valmistellaan vuosina 2024–2025.

Vanhojen metsien pääkriteereinä puuston ikä ja kuolleen puun määrä

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esityksestä kriteereiksi vanhoille metsille 24. heinäkuuta mennessä.

Vanhojen metsien määrittelyssä Suomessa kaksi pääkriteeriä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Kriteerit täyttävien metsien on oltava riittävän vanhoja ja niissä on oltava riittävästi erimäärin lahonneita, kuolleita puita.

Pääkriteerit täyttävissä metsissä esiintyy todennäköisesti vanhoille metsille tyypillisiä, uhanalaisia tai taantuneita lajeja.

Pääkriteerien raja-arvot ovat erilaisia Suomen etelä- ja pohjoisosissa, koska metsät kasvavat pohjoisessa hitaammin ja ovat vähäpuustoisempia. EU:n ohjeistuksen mukainen kolmas pääkriteeri ”luontaiseen lajistoon kuuluvat puulajit” täyttyy Suomessa käytännössä aina.

Lisäksi inventoitavissa kohteissa tarkastellaan neljää täydentävää kriteeriä, joista vähintään kahden tulee täyttyä. Nämä ovat metsikön luontainen alkuperä, rakenteellinen monipuolisuus, niin kutsuttujen elinympäristöpuiden esiintyminen sekä vanhojen metsien indikaattorilajien esiintyminen.

Potentiaaliset kriteerit täyttävät kohteet valtion metsissä kartoitetaan. Kriteerit täyttävät, riittävän suuret alueet suojellaan tiukasti, eli niistä perustetaan luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita.

Vanhan metsän kriteerit täyttävät pienet kohteet voidaan valtion mailla turvata myös osana alue-ekologisten luontokohteiden verkostoa. Yksityismailla kriteerit täyttävät kohteet suojellaan METSO-ohjelman keinoin.

Uhka 12 metrin aalloista – tämä on maapallon riskikohta

Pohjois-Amerikan luoteisosaan voi tulevaisuudessa iskeä suuri maanjäristys ja tsunami, varoittavat tutkijat. Asiasta kertoo Washington Post.

Vaaranpaikka on lähes 1000 kilometriä pitkä mannerlaattojen välinen alue Oregonin, Washingtonin ja Brittiläisen Kolumbian edustalla, jossa pienempi merenalainen Juan de Fucan mannerlaatta työntyy Pohjois-Amerikan laatan alle kohti maan vaippaa.

Tästä liikkeestä syntyy valtavasti jännitettä, joka aiheuttanee tulevaisuudessa massiivisen järistyksen. Sen voimakkuus saattaa arvioiden mukaan nousta richterin asteikolla yhdeksikköön. Maanjäristystä seuraava tsunami voisi olla jopa 12 metriä korkea.

Viimeksi maanjäristys iski alueelle vuonna 1700. Alkuperäisasukkaiden tarinoissa kerrotaan suurista järistyksistä ja tsunameista, ja Japanissa historiankirjoihin merkittiin suuri aalto, joka iski maihin ilman sitä edeltävää maanjäristystä. Tarkka päivä saatiin lopulta selville tsunamissa kuolleiden puiden vuosirenkaista.

Tutkijat eivät tiedä, milloin tuhoisa maanjäristys iskee seuraavan kerran. Siksi he yrittävät nyt ennakoida milloin mannerlaattojen väliset paineet voisivat purkautua.

Vuonna 2021 tutkijat lähettivät tutkimusaluksen seilaamaan 41 päivän ajan rannikkoa edestakaisin. Alus lähetti kaikuluotaimella ääniaaltoja kohti merenpohjaa, ja niiden avulla tutkijat onnistuivat rakentamaan mallin alueen geologiasta.

Mallista havaittiin, että erityisesti Washingtonin osavaltion ja Kanadalle kuuluvan Vancouverinsaaren edustalla oleva alue on altis maanjäristyksille. Tällä alueella laattojen reuna on lähellä pintaa ja ulottuu merestä maan puolelle.

Aiemmin tutkijat eivät olleet edes tienneet, missä varsinainen siirroslinja kulkee.

– Meillä oli malleja siitä, miltä siirroslinja näytti, mutta ne eivät perustuneet suurilta osin oikeaan dataan. Lisäksi mukana oli vanhentunutta dataa, kertoo Columbian yliopiston meriseismologi Suzanne Carbotte.

– Ei niin yllätyksellisesti, siirroslinja on paljon monimutkaisempi kuin osaisimme odottaa, hän jatkaa.

Seuraavaksi tutkijoiden on selvitettävä, iskisikö maanjäristys Washingtonin edustalla olevaan siirroslinjaan koko sen pituudelta, vaiko vain osaan siitä.

Kyseessä olisi joka tapauksessa katastrofi: Alueelle iskisi yksi yhdeksän richterin maanjäristys tai kaksi kahdeksan richterin maanjäristystä. Läheisellä Seattlen metropolialueella asuu neljä miljoonaa ihmistä, Vancouverissa taas 2,6 miljoonaa.

Tutkijat eivät kuitenkaan ole luovuttamassa. Mitä enemmän siirroslinjasta ymmärretään, sitä paremmin tulevaisuuteen voidaan varautua.

– Olen innoissani siitä, että saan käyttää dataa taatakseni sen että maanjäristysennustukset joita luon ovat niin tarkkoja, kuin mahdollista, kommentoi tutkimukseen osallistunut Yhdysvaltain maanmittauslaitoksen Erin Wirth.

Kai Mykkänen: Suomalaista luontoa suojellaan vuosittain lisää tälläkin vaalikaudella

– Hallituksen tavoitteena on, että Suomi nousee puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi. Luonto taas on olennainen osa suomalaista elämänmuotoa ja hyvinvointiamme, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) vastatessaan välikysymykseen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta.

Hänen mukaansa Suomi on nopeasti irtautumassa fossiilisen energian laajamittaisesta käytöstä siten, että kilpailukykymme säilyy.

– Hiilinielun vahvistaminen on myös tärkeä työkalu ilmastotyössä, mutta pääpainoarvon tulee olla päästöjen vähentämisessä mahdollisimman teknologianeutraalisti. On etsittävä tasapaino, jossa ilmasto- ja luontotoimia edistetään niin, että muutokset koetaan oikeudenmukaisiksi, Mykkänen totesi.

Hänen mukaansa fossiilisesta energiasta luopuminen järkevästi toteutettuna parantaa tulevaisuuden kilpailukykyämme ja huoltovarmuutta sekä synnyttää teollisia innovaatioita vientiin.

– Meillä on mahdollisuus moninkertaistaa puhtaan sähkön määrä Keski-Eurooppaa nopeammin ja vähentää päästöjä ihmisten ostovoimasta huolta pitäen.

Mykkänen muistutti, että suomalaista luontoa suojellaan vuosittain lisää tälläkin vaalikaudella.

– Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luontokadon torjuminen ovat hallitukselle keskeisiä kysymyksiä. Uutena keinona nousee yksityisrahoitteinen luontotyö, sillä minkään hallituksen rahat eivät riitä luontokadon pysäyttämiseen. Tehokkainta yhteistä ympäristöpolitiikkaa saamme aikaan löytämällä EU:n yhteisiä ratkaisuja, jotka huomioivat jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet, ja joilla on jäsenmaiden laaja tuki.

Fossiiliset kasvihuonekasvupäästöt laskemassa

Ministerin mukaan fossiiliset kasvihuonekasvupäästöt ovat laskemassa vuoteen 2035 mennessä suunnilleen sille tasolle, jota kansallista ilmastolakia säädettäessä kaavailtiin.

– Haasteemme on, että aiemmin tehdyt skenaariot maankäyttösektorin hiilinielusta ovat osoittautuneet optimistisiksi. Se on tunnistettu välikysymyksessä, ja jo hallitusneuvotteluissa. Nielun heikkeneminen ei ole uusi ilmiö. Hiilinielu on pienentynyt trendinomaisesti vuodesta 2010 saakka.

Mykkänen totesi, että hiilinielua voidaan lisätä vahvistamalla metsien kasvua toimenpidepaketilla.

– Hallitus huolehtii metsien hiilinieluista pitkäjänteisesti huomioiden vaikutusten hidas realisoituminen sekä teollisuuden puun saatavuus. Kiertoaikoja pidennetään maltillisesti ja liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin puututaan.

Niin ikään ministeri totesi, että hallitus edistää ohjelmansa mukaisesti hiilensidonnan markkinoita, jossa maanomistaja voi valita, millä hiilenpoistotoimilla tienaa.

– Tämä hallitus on sitoutunut hyödyntämään turvepeltojen päästövähennyspotentiaalia osana kustannustehokkaita toimia ruoantuotannon omavaraisuutta ja kannattavuutta heikentämättä.

Ennallistamisasetuksesta Suomelle merkittävät kustannukset

Mykkäsen mukaan muutostenkin jälkeen EU:n ennallistamisasetus toisi Suomelle merkittävät kustannukset.

– Suomi ei kuitenkaan pysäyttänyt asetusta yksin, vaan moni jäsenmaa kokee sen vaikeaksi. Tämän hallituksen kontolle on jäänyt velkaantumisen pysäyttäminen. Se tarkoittaa mittavia sopeutustoimia, mutta suojelu- ja ennallistamistoimiin ei kuitenkaan kehysriihessä kohdistettu lisäsäästöjä, Mykkänen huomautti.

Uusia toimia

Hänen mukaansa vanhoja, luonnontilaisia metsiä suojellaan hallitusohjelman mukaisesti.

Mykkänen huomautti, että luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä on ympäri maailman vaativa tavoite.

– Sitä kannattaa silti tavoitella. Rohkaisevaa on kiinnostus verorahojen rinnalla nousevaan yritysrahoitteiseen ennallistamiseen ja suojeluun. Hallitus on antanut ekologisen kompensaation asetuksen, joka luo pohjaa vapaaehtoisen luontorahoituksen luotettavalle käytölle ja yritysten luontojäljen kompensoimiselle.

Ministeri muistutti myös, että viime vuonna Suomen päästöt laskivat historiallisen paljon, ennen kaikkea puhtaan energiatuotannon takia.

– Sähköntuotanto Suomessa on jo yli 90 prosenttisesti fossiilivapaata. Lähivuosien suuri mahdollisuus on teollisuuden siirtyminen puhtaasti tuotettuun sähköön ja vetyyn. Hallituksen kehysriihen päätös uudenlaisesta puhtaan siirtymän investointien verovähennyksestä on merkittävä. Syy kiinnostua Suomesta on usein se, että pystymme tuplaamaan päästöttömän sähköntuotannon useimpia verrokkimaita nopeammin.

Mykkäsen mukaan tarvitaan myös uusia keinoja, jotta Suomi ja EU voivat saavuttaa ilmastotavoitteensa.

– Hiilidioksidin teollisen talteenoton potentiaali on Suomessa moninkertainen esimerkiksi tieliikenteen päästöihin verrattuna. Siksi edistämme päästöjen talteenottoa. Komission mukaan myös EU:n vuodelle 2040 ehdotettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan piippujen tulppaamisen vauhdittamista.

– Suomi ja Ruotsi voivat olla suurvaltoja sähköntuotannossa ja puuperäisen hiilidioksidin hyötykäytössä. Metsäteollisuuden ja bioenergian takia meillä on Euroopan suurin potentiaali negatiivisten päästöjen luomiseen biogeenisen hiilen talteenoton kautta, Mykkänen totesi.

Varastoinnin lisäksi biogeenistä hiiltä kannattaa kierrättää ministerin mukaan esimerkiksi synteettisiin polttoaineiseen, joita tarvitaan erityisesti meri- ja lentoliikenteessä valtavia määriä.

– Tarvitsemme EU-tason pelisäännöt ja kannustimet nopeasti. Teemme vaikuttamistyötä EU:ssa tiiviissä yhteistyössä erityisesti Ruotsin kanssa.

Mykkänen kertoi, että ilmastopolitiikan tilannekuva tarkentuu hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa, ja hallitus esittää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja nielujen kasvattamiseksi.

– Ilmastotoimet on sovitettava yhteen ihmisten arjen kanssa niin, että ne ovat sosiaalisesti hyväksyttävissä. Hallitus nostaa jakeluvelvoitetta maltillisesti – edellisen hallituksen lain perusteella se olisi yli tuplaantunut tämän vuoden alusta.

Mykkäsen mukaan hallitus ottaa myös EU-direktiivin mukaisen polttoainejakelijoiden päästökaupan käyttöön vuonna 2027.

Kokoomus: Hallitus tekee historiallisen mittavat suojelupäätökset

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie painotti hallituksen konkreettisia ja tehokkaita toimia ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden puolesta kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa eduskunnan keskustellessa välikysymyksestä hallituksen ilmasto- ja luontopolitiikasta.

– Ilmastokriisin hillintään ja sopeutumiseen liittyvät toimet ovat välttämättömiä maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Ympäristö ei ole vain lahja menneiltä sukupolvilta, se on myös lainaa tulevilta. Se on ihmiskunnan elinvoiman lähde ja monimuotoisella luonnolla on myös jakamaton arvo itsessään, Talvitie korosti.

Hänen mukaansa kokoomuksen perusarvot vapaus ja vastuu kantavat myös ympäristöpolitiikassa. Talvitie painotti laajaa, myös perustuslakiin kirjattua, vastuuta yhteisestä puhtaasta ympäristöstämme.

– Vapaa markkinatalous turvaa ilmastokestävyyttä tehokkaasti ja reilusti. Kun päästöille asetetaan oikea hinta, saamme talouden kasvuun ja päästöt laskuun, hän sanoi.

– Jotta jokaisella on vapaus nauttia luonnosta ja puhtaasta ympäristöstä tarvitaan vastuunkantoa laajasti. Vastuuta ilmastosta, vastuuta vesistöistä, vastuuta luonnon monimuotoisuudesta. Tarvitaan ratkaisuja, joissa haittojen minimoinnin ohella kannetaan ympäristövastuuta laajasti, Talvitie tähdensi.

Talvitien mukaan Petteri Orpon (kok.) hallitus vaalii ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta.

Hän totes, että hallitus tekee historiallisen mittavat suojelupäätökset, kun se suojelee valtion vanhat, luonnontilaiset metsät. Nämä monimuotoisuuden kehdot ovat päätöksen jälkeen pysyvästi suojassa.

– Hallitus on priorisoinut Helmi, METSO ja NOUSU –luonnonsuojeluohjelmien rahoitusta vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Itämeren tilaa parannetaan ennennäkemättömillä, erityisesti Saaristomeren valuma-alueeseen vaikuttavilla toimilla, Talvitie kuvaa.

– Heinäveden Palokin koskien vapauttaminen on vaikuttavuudeltaan Suomen merkittävin virtavesiteko. Lisäksi puretaan vähämerkityksellisiä tippavesivoimaloita ja palautetaan vesistöjä luonnontilaan. Samalla hallitus tekee historiallisen mittavat suojelupäätökset, kun se suojelee valtion vanhat, luonnontilaiset metsät, Talvitie sanoi.

Talvitie painotti hallituksen olevan sitoutunut ilmastolakiin.

– Päästövähennystavoitteet kirittävät puhtaampia ratkaisuja ja kasvua. Hallitus toimii, jotta Suomi nousee puhtaan energian suurvallaksi ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi, hän sanoi.

– Luomme puhtaan talouden kasvua kotimaassa ja syrjäytämme saastuttavia ratkaisuja maailmalla teknologian viennin kautta. Tämä tarkoittaa myös lisää työtä, kun suomalaisyritysten tuottamia uusia puhtaampia ratkaisuja viedään maailmalle, Talvitie totesi.

Ukkoskausi käynnistyi rytinällä – jo nyt kesäkuun keskimääräinen salamasaldo

Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun loppupuoli toi mukanaan kesäisille ukkosille otolliset sääolosuhteet. Suomessa havaittiin toukokuun aikana noin 22 400 maasalamaa.

Tämä on yli kolme kertaa enemmän kuin toukokuun 1991–2020 ilmastollisen ajanjakson keskiarvo, joka on 6 600 maasalamaa. Ukkosia esiintyi tasaisesti ympäri Suomea.

Vuodesta 1960 alkavan mittaushistorian toukokuun ennätys on vuodelta 1963, jolloin havaittiin 38 000 maasalamaa. Toukokuussa on havaittu yli 20 000 maasalamaa kuusi kertaa mittaushistorian 1960–2023 aikana, eli toukokuun määräksi se on harvinaista – kerran kymmenessä vuodessa -, mutta ei kuitenkaan poikkeuksellista.

Myös kesäkuun ensimmäisinä päivinä on paikannettu jo yli 35 000 maasalamaa. Muutamassa päivässä ylitettiin kesäkuun keskimääräinen maasalamamäärä, joka on 25 100.

Ukkosia esiintyi jo huhtikuussa

Ukkosista saatiin esimakua jo huhtikuun alussa, kun aprillipäivänä 1. huhtikuuta 2024 maan etelä- ja keskiosissa paikannettiin 260 maasalamaa.

– Ukkonen ei ole huhtikuussa mitenkään poikkeuksellinen ilmiö, mutta salamamäärältään aprillipäivän ukkonen oli keskimääräistä huhtikuun salamapäivää selvästi runsaslukuisempi, kertoo Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Meri Virman.

Suomen ukkoskausi ulottuu yleensä toukokuusta syyskuuhun, jolloin havaitaan keskimäärin 113 100 maasalamaa (ilmastollisen jakson 1991–2020 keskiarvo). Lähes puolet ukkoskauden salamoista paikannetaan heinäkuussa, keskimäärin 54 300 maasalamaa.

Vuosien välillä on kuitenkin paljon vaihtelua niin ukkoskauden salamamäärissä kuin niiden ajallisessa jakaumassa. Esimerkiksi vuonna 2023 yli puolet ukkoskauden ukkosista saatiin kesäkuussa, kun taas vuonna 2022 elokuussa.

Suojaudu salamoilta

Salama on yksi vaarallisimmista Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä, mutta salamalta suojautumisen perussäännöt tietämällä voi huomattavasti vähentää todennäköisyyttä joutua salamaniskun kohteeksi.

Ukkosella on turvallisinta pysyä sisätiloissa. Sisälläkin kannattaa pysyä loitolla esineistä, joilla on yhteys talon ulkopuolelle, ja sähkölaitteet voi suojata virtapiikiltä ottamalla ne pistokkeista irti.

Myös auto on umpinaisena metallikorina turvallinen paikka. Jos salama iskee autoon, salaman virta kulkee metallikuorta pitkin maahan pääsemättä auton sisään. Auton sisätiloissakin oltaessa sen metalliosiin koskemista kannattaa välttää.

Uiminen tai aukealla paikalla oleminen ukkosella on vaarallista.

– Ukkosen jyrinää kuultaessa vedestä on syytä rantautua ja mennä kauemmas vesirajasta. Jos rakennusta tai autoa ei ole suojaksi, taivasalla tulee kyykistyä ison puun korkeutta vastaavalle etäisyydelle, ei suoraan puun alle tai aukealle paikalle, neuvoo Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Terhi Laurila.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)