Verkkouutiset

Luonto

Robotti löysi meren alta sata uutta eläinlajia

Merenpohjaa tutkiva robotti on löytänyt Chilen rannikolta satakunta uutta aiemmin tuntematonta eläinlajia, kertoo Washington Post.

Chilen ja Pääsiäissaaren välillä 4200 metrin syvyyteen laskeutunut robotti tarkasteli tutkimuksen aikana kymmentä eri merisyvännettä. Robotti havainnoi muun muassa ikivanhoja korallimetsiä, kaktukselta näyttäviä merisiilikimppuja ja satojen metrien jyrkänteisiin kiinnittyneitä lasimaisia merisieniä.

Nyt havainnoituihin aiemmin tuntemattomiin lajeihin lukeutuvat muun muassa uusi vitivalkoinen merisienilaji sekä kiilusilmäinen ja piikikkäillä jaloilla varustettu hummerilaji. Uusien eläinten geeniperimä ja ruumiinrakenne on vielä tutkittava, ennen kuin voidaan varmistua siitä, että ne todellakin ovat aiemmin tuntemattomia lajeja.

Robotin havainnoima alue on seismisesti aktiivinen. Tästä syystä alueen merenpohjassa on vulkaanisia halkeamia, joista purkautuva jopa 350-asteinen vesi lämmittää merenpohjaa ja mahdollistaa monipuolisen ekosysteemin syntymisen muuten karuihin maisemiin.

Tutkimusmatkan viestintäasiantuntijan Hannah Nolanin mukaan jokaisesta syvänteestä löytyikin uusi, erilainen ekosysteemi.

Jotain alueen lajien monipuolisuudesta kertoo se, että aiemmin syvänteissä oli havaittu vain kaksi erilaista merisiililajia.

– Nyt olemme löytäneet 40 eri lajia, iloitsee tutkimusmatkalle osallistunut Javier Sellanes.

Osa tutkijoiden tutkimasta alueesta kuuluu Chilen aluevesiin. Maa on julistanut nämä alueet kansallispuistoksi ja rajoittanut kalastusta alueella. Osa tutkimuksesta tapahtui kuitenkin kansainvälisillä vesillä, jossa ainutlaatuisia ekosysteemejä voi uhata liikakalastus ja kaivostoiminta.

Lumivyöryn riski on nyt Lapissa suuri, vältä näitä reittejä

Ilmatieteen laitoksen lumivyöryennusteiden mukaan osassa Lapin tunturialueista lumivyöryjen vaaraluokka on nyt huomattava. Se tarkoittaa, että lumivyöryolosuhteet ovat vaaralliset.

Kansallispuistoissa retkeilijöiden on hyvä pysytellä merkityillä reiteillä ja vältellä jyrkkiä, yli 25 asteen kaltevuuden rinteitä sekä niiden alapuolisia alueita.

Osassa Lapin tunturialueista lumivyöryennusteet ovat kohonneet vaaraluokaltaan huomattavaksi. Lumivyöryjä onkin ollut viime aikoina tavallista enemmän esimerkiksi Ylläksen alueella.

– Nyt on ollut poikkeuksellinen tilanne, sillä lumipeite on ollut Lapissa erityisen epävakaa tänä talvena. Ylläksen, Pallaksen ja Pyhä-Luoston luonnonvaraisilla tuntureilla on havaittu tänä talvena yhteensä jo 26 laattalumivyöryä. Vilkkaimpana päivänä lumivyöryjä on ollut viisi, kertoo tiedotteessa lumivyöryasiantuntija Tuomo Poukkanen Ski Patrol Ylläkseltä.

Lumivyöryjen riskiä tunturialueilla voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.

Retkeilijöille kohonnut lumivyöryriski tarkoittaa sitä, että reitin suunnitteluun kannattaa nyt varata kunnolla aikaa. Kansallispuistossa retkeilijän on hyvä pysyä merkityillä reiteillä ja laduilla. Reittejä voi tarkastella retkikohteen Luontoon.fi-verkkosivuilla.

– Jos liikkuu merkittyjen reittien ulkopuolella, kannattaa pysyä poissa jyrkistä paikoista ja jyrkkien paikkojen alapuolelta. Nyt on suuri mahdollisuus myös sille, että liikkumisellaan kaukolaukaisee lumivyöryn. Jos maastossa on opasteita, lumivyöryyn liittyviä kylttejä tai reitti on suljettu, ohjeistus pitää ottaa tosissaan, summaa tiedotteessa virkistyskäytön erityisasiantuntija Erkki Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista.

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja kehittää kansallispuistoja ja muita valtion suojelualueita.

Lumivyöryt ovat mahdollisia tarpeeksi jyrkässä lumipeitteisessä maastossa
Lumivyöryjen olosuhteet ovat erityisen otollisia nyt, mutta olosuhteet ja siten ennusteet muuttuvat säiden mukana. Tuntureilla retkeilevien on hyvä tietää, että Suomessa lumivyöryjä tapahtuu koko lumisen kauden ajan, yleensä lokakuusta pitkälle kevääseen säiden mukaan.

Lumivyörymaastoja voi vältellä reittivalinnoilla. Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkosivuilla löytyvät tarkemmat ohjeet retkeilijälle.

Poliisi ampui uhanalaisen linnun – laillisuus selvitetään

Poliisilla oli 23. tammikuuta Joensuussa eläintehtävä, jonka yhteydessä poliisipartio ampui uhanalaisen linnun. Kyseinen lintu oli Suomessa harvinainen lunti.

Tapaus on herättänyt voimakasta pahennusta, ja esimerkiksi Birdlife Suomi pitää poliisin menettelyä virheellisenä.

Linnusta hätäkeskukseen ilmoituksen tehnyt yksityishenkilö kertoo Ylelle, että talon pihalta löytynyt lintu vaikutti hätääntyneeltä, mutta ei ainakaan ulkoisesti näyttänyt vahingoittuneelta tai heikkokuntoiselta. Kun poliisit tulivat paikalle, ilmoittaja kuuli pian aseen laukauksen. Ilmoittaja sanoi järkyttyneensä poliisin toiminnasta.

Nyt Itä-Suomen poliisilaitos tiedottaa, että poliisin toiminnan laillisuus tullaan arvioimaan sisäisesti. Koska asian selvitys on kesken, poliisi ei suostu kommentoimaan asiaa kuin yleisellä tasolla.

Itä-Suomen poliisin tiedossa ei ole, että asiasta olisi tehty kanteluita tai tutkintapyyntöjä.

Poliisi muistuttaa yleisellä tasolla, että laki eläinten hyvinvoinnista velvoittaa auttamaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä kykyjensä mukaan. Jos hengissä pitäminen on ilmeisen julmaa eläimelle, tulee eläin lopettaa tai huolehtia, että eläin tulee lopetetuksi.

– Laki ei tee eroa rauhoitettujen ja muiden eläinten välillä, vaan vahingoittuneiden eläinten kanssa tulee toimia samojen periaatteiden mukaisesti lajista riippumatta, poliisi toteaa.

Lain mukaan viranomaisilla, myös poliisilla, on valtuus tehdä harkinnanvarainen päätös eläimen lopettamisesta sen kunnon perusteella. Poliisia ohjaa eläintehtävillä myös poliisilaki, jossa eläimen lopettaminen on säädetty viimesijaiseksi keinoksi.

– Poliisi arvioi luonnonvaraisten eläinten lopettamista sillä ammattitaidolla, joka tehtävää hoitavalla poliisipartiolla on käytössään. Usein tämä vastaa keskivertokansalaisen arviointikykyä, poliisi toteaa.

Saako huonokuntoisen linnun lopettaa? Näin sanoo laki

Tämän viikon tiistaina Joensuussa poliisi tiettävästi ampui pihaan laskeutuneen lunnin, kun asukas oli ilmoittanut siitä pelastuslaitokselle. Tapaus herätti keskustelua siitä, mitä huonokuntoiselle tai loukkaantuneelle luonnonvaraiselle linnulle pitäisi tehdä.

Birdlife Suomen mukaan asia ei näytä olevan selvä kaikille viranomaisillekaan.

Lain mukaan avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Aiemmin tähän velvoitti eläinsuojelulaki, nyt vuoden alussa voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista.

– Linnun tilan arviointi on vaikeaa ilman kokemusta. Sen vuoksi kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen eläinsuojelujärjestöön tai lintuharrastajien yhdistykseen, Birdlife ohjeistaa tiedotteessa.

Luonnonvaraisten eläinten hoitoon erikoistuneet henkilöt ja lintuasiantuntijat voivat arvioida hoidon tarvetta, antaa ohjeita sekä tarjota apua linnun kiinniottamiseen tai kuljettamiseen lähimpään hoitopaikkaan.

– Ohjeita ja apua voi saada myös eläinlääkäriltä, lintuhoitoloista tai eläintarhoista.

Hätäkeskukseen on syytä ottaa yhteyttä silloin, kun eläin aiheuttaa vaaraa ihmisille tai liikenteelle.

– Tällainen tilanne voi olla vaikkapa tielle laskeutunut joutsen, joka ei ymmärrä siirtyä pois. Myös eläinpelastustehtävät ja kuuluvat pelastuslaitoksille. Esimerkiksi hormiin eksynyt pöllö ei pääse omin avuin ja ilman apuvälineitä vapaaksi.

Väsyneet linnut on paras ottaa hoitoon

Suomesta on viikon sisällä löytynyt neljä lunnia. Kontiolahdelta, Kolarista ja Savukoskelta löytyneet linnut on otettu hoitoon. Useimmiten lunneja harhautuu Suomeen juuri talvikuukausina. Tänne eksyneet lunnit ovat yleensä väsyneitä ja nälkiintyneitä mutta hoidettavissa kuntoon.

Joensuussa tehty päätös lunnin lopettamisesta on Birdlifen mukaan ollut ilmeinen virhearvio.

– Lain mukaan eläin on lopetettava, jos se on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan. Matkallaan väsähtänyt lunni ei tällaisessa tilassa ole.

Lunnin lähimmät pesimäpaikat sijaitsevat Norjan, Islannin ja Britteinsaarten rannikoilla. Lunni on Suomessa suurharvinaisuus, jota ei havaita meillä edes joka vuosi. Lunni on maailmanlaajuisesti uhanalainen laji.

Korkeasaaresta kadonnut käärme on löytynyt

Puoli vuotta kateissa ollut Korkeasaaren brasiliansateenkaariboa Pedro on löytynyt, Korkeasaaren eläintarha kertoo tiedotteessa.

Käärme löytyi kerälle kiertyneenä Amazonia-talosta tarhansa viereisestä lattiakaivosta, joka pestään kerran viikossa. Hyväkuntoinen karkulainen on nyt trooppisten talojen takatiloissa lepäämässä seikkailunsa päätteeksi.

– Katsoin, että mitäs täällä kaivossa on, jotain oranssia. Sitten huusin ja juoksin hakemaan työkaverin paikalle. Koskaan en ole käärmeen näkemisestä ollut näin iloinen! Käärme nostettiin kaivon viileästä vedestä laatikkoon lämmittelemään, kertoo eläintenhoitaja Sini Paldan löytöhetkestä.

Käärme oli hieman laihtunut, mutta virkeä ja hyväkuntoinen, joten se on löytänyt ravintoa itselleen. Painoa sillä oli 1,75 kiloa. Eläinlääkäri kävi tarkistamassa Pedron ja antoi sille nesteytystä siltä varalta, että se on ollut pitkään ravinnotta.

Viemärintuoksuinen karkulainen pääsi lämpimään kylpyyn, minkä aikana eläintenhoitajat valmistelivat sille takatiloihin väliaikaisen terraarion ja laittoivat kaksi pakastehiirtä sulamaan. Myöhemmin iltapäivällä Pedro söi sille annetut hiiret ja kaivautui terraarionsa karikkeeseen lepäämään.

Eläintenhoitajilla brasiliansateenkaariboa Pedro on ollut mielessä lähes päivittäin, vaikka 1,5-metrisen käärmeen katoamisesta on jo puoli vuotta. Pedro on 12-vuotias entinen lemmikki, joka muutti Amazonia-talon terraarioon toukokuussa 2023.

Katoaminen huomattiin heinäkuun alussa ja tarhan viemäriä pidettiin todennäköisenä karkureittinä. Sateenkaariboa viihtyy hyvin vedessä ja voi viettää siellä pitkiä aikoja. Se liikkuu yöaikaan ja lepää päivisin, eikä hakeudu ihmisten luokse. Kuristajakäärmeenä se pyydystää ravintonsa kiertymällä saaliin ympärille ja tarvitsee aterian noin kuukauden välein.

Lattiakaivo, josta Pedro löytyi, on aivan sen entisen terraarion vieressä. Kaivo puhdistetaan kerran viikossa, joten käärme ei ole ollut siellä kauaa. Lattiakaivosta on kokoojaputken kautta pääsy eri puolille Amazonia-taloa. Talon ulkopuolelle etenemisen viemäreitä pitkin estää kokoojakaivo. Käärmeen etsinnän aikana talon viemäreitä kuvattiin sekä Korkeasaaren omalla kuvauskalustolla että LVI-alan ammattilaisten välineillä tuloksetta.

Käärme on liikkunut Amazonia-talossa myös viemäreiden ulkopuolella. Puolen vuoden säännöllisten etsintöjen aikana talosta löytyi kaksi todennäköisesti käärmeen jättämää jälkeä, mikä piti yllä toivoa Pedron löytymisestä hyvissä voimissa. Pedrolla tiedettiin olevan kaikki edellytykset pärjätä Amazonia-talossa, jossa on lämpöä, piilopaikkoja sekä luonnonvaraisia hiiriä ja myyriä.

Puutiaisaivotulehduksien tapausmäärät kasvoivat selvästi

Viime vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin syyskuun loppuun mennessä yhteensä 160 puutiaisaivotulehdustapausta. Tämä on 37 enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2022 rekisteriin ilmoitettiin koko vuoden aikana 123 TBE-tapausta, vuonna 2021 tapauksia oli 148 ja tätä aiempina vuosina alle sata.

Vuosien 2019–2023 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Kustavissa (67 tapausta per 100 000 asukasta/ihmistä) ja Paraisilla (45/100 000) sekä Ahvenanmaalla (35/100 000). Näillä alueilla korkea riski taudille on ollut tiedossa jo pitkään.

– Suurin osa tartunnoista on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta on tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä.

Viime vuosi ei täysin vertailukelpoinen

Aiempina vuosina puutiaisaivokuumeen esiintyvyyttä on seurattu kalenterivuosittain, mutta vastedes seurantakausi vaihtuu aina syys-lokakuun vaihteessa.

Muutoksen vuoksi vuoden 2023 seurantakausi oli poikkeuksellisesti vain yhdeksän kuukautta, tammikuusta syyskuuhun, joten se ei ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. Normaalia lyhyemmästä seurantakaudesta huolimatta tapauksia todettiin enemmän kuin edellisenä kalenterivuonna.

– Seurantakauden muutoksella tavoitellaan sitä, että rokotussuositukset voidaan tarkistaa ja päivittää aiempaa aikaisemmin. Tällöin riskialueilla asuvilla on enemmän aikaa hankkia kattava rokotussuoja ennen puutiaisten aktivoitumista keväällä. Rokotesarjan kaksi ensimmäistä rokotetta olisi hyvä ottaa jo silloin, kun lumi on vielä maassa, kertoo Mäkelä.

Uusia alueita mukaan rokotusohjelmaan

Kansallinen rokotusohjelma puutiaisaivotulehdusta vastaan laajenee tänä vuonna useilla alueilla. Mukaan tulevat Tohmajärven kunta, Lappeenrantaan Kuusimäki-Lavolan (53810) postinumeroalue, Raaseporiin Bromarvin (10570) postinumeroalue sekä Helsingin Karhusaari.

Takajärvi-Haukkarin (94700), Pikku Berliini-Hepolan (94830), Veitsiluodon (94800), Ajoksen (94900) ja Peurasaaren (94720) postinumeroalueet kokonaisuudessaan.

Edellä mainittujen alueiden lisäksi kansallisen rokotusohjelman TBE-rokotuksia jatketaan Ahvenanmaalla, Paraisilla, Simossa, Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Espoon suvisaaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa, Raahen edustalla Preiskarin saaressa, Kustavissa, Sipoon saaristossa, Lohjalla Ojamon (08200), Lylyisen/Hormajärven (08450), Vohloisen/Virkkalan (08700) ja Kirkniemen (08800) sekä Kirkkonummella Luoman (02440) ja Masalan (02430) postinumeroalueilla.

Rokotuksiin oikeutettuja ovat alueiden vakituiset asukkaan ja pitkäaikaiset loma-asukkaat

Kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat maksuttomia, ja niihin ovat oikeutettuja kaikki alueen kolme vuotta täyttäneet vakituiset asukkaat ja pitkäaikaiset loma-asukkaat. Rokote on sitä tarpeellisempi, mitä enemmän oleskelee ja liikkuu luonnossa sulan maan aikana.

Perusrokotussarjaan kuuluu kolme annosta, ja se on hyvä aloittaa viimeistään kevään alussa, jotta ehtii saamaan kaksi annosta ennen kesää. Kolmas rokoteannos annetaan 9–12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

Kansallisen rokotusohjelman mukaisia TBE-rokotuksia annetaan vain niillä hyvinvointialueilla, joilla on rokotusohjelmaan kuuluvia alueita. Hyvinvointialueet kertovat, miten rokotukset järjestetään.

Perussarjan jälkeen tarvittavat tehosteannokset eivät toistaiseksi kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan vaan ovat omakustanteisia. Ensimmäistä tehostetta suositellaan kolmen vuoden kuluttua perussarjasta.

THL antaa rokotussuosituksia myös kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisille alueille, joilla riski ei ole yhtä suuri kuin ohjelmaan kuuluvilla alueilla. Myös suosituksiin on tehty päivityksiä vuodelle 2024. Näillä alueilla rokotettava kustantaa rokotussarjan itse. Monet etenkin saaristo- ja rannikkoseudun kunnista kuuluvat puutiaisaivokuumeen riskialueeseen.

Suojaudu punkin puremalta

TBE-rokote suojaa vain viruksen aiheuttamalta puutiaisaivotulehdukselta. Rokote ei suojaa muilta puutiaisten eli punkkien välittämiltä taudeilta, kuten borrelioosilta, eikä se estä punkkeja tarttumasta ihoon. Kaikkia punkin levittämiä tauteja voi torjua suojautumalla punkin puremilta.

Kun liikkuu luonnossa alueilla, missä esiintyy punkkeja, on hyvä käyttää vaaleita pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita sekä laittaa housunlahkeet sukkien sisään.

Punkkeihin tehoava hyönteiskarkote voi antaa lisäsuojaa, kuten myös päivittäinen punkkisyyni. Se tehoaa erityisesti borreliaan, joka on merkittävästi TBE:tä yleisempi Suomessa.

Tulivuori purkautuu Islannissa, tuhansia evakuoitu

Tulivuori purkautuu Islannissa Reykjanesin niemimaalla, tiedotti Islannin oikeusministeriön alainen pelastus- ja hätätilanteiden hallinnan laitos sunnuntaiaamuna.

Ennen purkausta alueella havaittiin satoja maanjäristyksiä. Yleisen turvallisuuden taso on nostettu vaaratasolta hätätasolle.

Läheisestä Grindavikin kaupungista on evakuoitu tuhansia ihmisiä lähellä tapahtuneen maan halkeaman ja laavan purkautumisen jälkeen, kertoo muun muassa New York Times.

Purkaus alkoi aamukahdeksalta paikallista aikaa.

Ilmaston pitkäaikainen lämpeneminen näkyy talvehtivien lintujen koossa

Suomessa ja Ruotsissa tehty tutkimus osoittaa, että lämpötilan vaihtelulla ja ilmaston pitkäaikaisella lämpenemisellä on vaikutuksia lintujen siiven pituuteen ja painoon.

– Suuri ruumiin koko on edullinen kylmissä olosuhteissa, koska tällöin lämpöä haihduttavaa pinta-alaa on suhteessa vähemmän ruumiin tilavuuteen, kertoo tutkijatohtori Laura Bosco Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseo Luomuksesta.

Niin kutsutun Bergmannin säännön mukaan useilla lajeilla yksilöt ovatkin suurikokoisempia pohjoisessa kuin etelässä. Esimerkiksi Utsjoen varpuset ovat suurempia kuin Helsingin varpuset.

Talvinen ilmasto on lämmennyt 50 vuodessa noin kolme astetta, mikä on suosinut luonnonvalinnan kautta pienikokoisempia yksilöitä.

– Muutokset eivät ole valtavia, mutta esimerkiksi 1980-luvulta lähtien punatulkkujen siiven pituus on lyhentynyt noin millin ja paino pudonnut kaksi grammaa, vajaan kymmenyksen koko linnun painosta, Bosco tarkentaa.

Kun edellinen talvi on ollut lämmin, on talvehtivien lintujen keskimääräinen koko pienempi. Tämä viittaa siihen, että leutoina talvina talvesta selviää hengissä enemmän pienikokoisia yksilöitä. Siiven pituus on osittain periytyvä ominaisuus ja talvesta hengissä säilyneet pienikokoiset yksilöt saavat todennäköisemmin myös pienikokoisia jälkeläisiä.

Linnun painoon vaikuttaa puolestaan suoraan saman talven lämpötila. Mitä kylmempää, sitä enemmän kannattaa olla vararavintoa pahan päivän varalta. Lämpimällä säällä linnuilla on vähemmän vararavintoa, koska se tekee niistä kömpelöitä ja alttiimpia pedoille.

– Talvien ankaruus vaihtelee vuosittain ja tämän talven kylmistä säistä selviävät todennäköisemmin suurikokoiset yksilöt, peilaa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta tutkimustuloksia kuluvan talven sääoloihin.

Tutkimuksessa käytettiin mittatietoja lähes 300 000 lintuyksilöstä 24 lajista Suomesta ja Ruotsista. Aineiston ovat keränneet vapaaehtoiset lintujen rengastajat. Tutkimusta johtivat Helsingin yliopiston tutkijat, ja tulokset on julkaistu Global Ecology and Biogeography-tiedesarjassa.

HS: Tappaako kova pakkanen rotat?

Kovat pakkaset voivat lisätä rottien kuolleisuutta huomattavasti. Tämä johtuu etenkin siitä, että rottien ravinnonhankinta vaikeutuu kylmissä olosuhteissa.

Joidenkin arvioiden mukaan kovat pakkaset voivat pienentää rottakantaa merkittävästi. Tampereen kaupungin terveydensuojelutarkastaja Matti Naukkarinen arvioi Aamulehdelle, että rottakanta voi pakkasten takia pudota jopa 90 prosentilla.

Helsingin Sanomien haastattelema Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelo pitää odotuksia näin suuresta kannan putoamisesta ”toiveajatteluna”.

– Emme tiedä, paljonko rotat vähenee. Varmasti pakkasjakso vaikuttaa, mutta 90 prosenttia kuulostaa toiveajattelulta, Aivelo sanoo.

Aivelon mukaan paljon on kiinni siitä, paljonko ihminen tarjoaa rotille syötävää. Hänen mukaansa kovia pakkasia enemmän rottakantaan vaikuttaa talven pituus.

– Toisin kuin päästäiset, hiiret ja myyrät, rotat eivät jyrsijöistä isokokoisempina oikein osaa liikkua lumessa. Tämä vaikuttaa rottien ruuan saantiin. Ne eivät saa talvella luonnosta ruokaa, kun ei-ihmisperäistä ruokaa ei ole, Aivelo sanoo HS:lle.

LUE MYÖS:
MT: Kylmä talvi voi lisätä rottien kuolleisuutta

MT: Kylmä talvi voi lisätä rottien kuolleisuutta

Kylmä ja runsasluminen talvi voi lisätä rottien kuolleisuutta, Maanseudun Tulevaisuus kertoo.

Helsingin yliopiston evoluutiobiologin Tuomas Aivelon mukaan kylmyys ja lumi vaikeuttavat rottien ravinnonhankintaa. Tämä näkyy rottien kuolleisuuden kasvuna ja sitä kautta pienempänä rottamääränä ensi keväänä.

Lyhyellä tähtäimellä vaikeutunut ravinnonhankinta tulee Aivelon mukaan näkymään myös siten, että rotat tulevat aiempaa herkemmin sisätiloihin.

Vastaavasti leutoina talvina rottakanta voi kasvaa nopeastikin. Vieraslaji.fi -sivuston mukaan rottapariskunta voi saada jopa noin 200 jälkeläistä hyvänä vuotena. Kylmänä talvena kanta voi romahtaa täysin.

Rottien määrä on ollut Suomessa useiden vuosien ajan kasvussa. Yksi rottien lisääntymiseen viime vuosina vaikuttanut syy saattaa MT:n mukaan olla myös se, että EU-lainsäädäntö kielsi rottien tuhoamiseen tarkoitettujen jyrsijämyrkkyjen myynnin kuluttajille vuonna 2018.

Lämpimien talvien, hyvien lisääntymiskykyjen ja myrkkykiellon lisäksi rottien määrään vaikuttaa se, miten helposti ne löytävät ruokaa.

MT: Espoossa on havaittu susi asutuksen keskellä

Espoon Nuottaniemessä on nähty susi. Havainto tehtiin lauantaina hieman puolenyön jälkeen Läntisellä Rantatiellä, aivan asutuksen keskellä lähellä merenrantaa. Petoeläimestä oli jäänyt selvät jäljet vasta sataneeseen lumeen. Havainnosta kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Espoon–Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Jukka Kirjavainen toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että susihavainnot eivät pääkaupunkiseudullakaan ole enää poikkeuksellisia.

– Osa tosin jää epäselväksi, että onko kyseessä sudennäköinen karkuteillä oleva koira vai oikeasti susi, hän lisää.

Hänen mukaan asutuksen lähellä nähtävän suden pitää aina lähtökohtaisesti aiheuttaa huolta ihmisissä, vaikkakin on ihmiskohtaista, että miten uhkaavaksi tilanteen kokee.

Kirjavainen arvioi, että pääkaupunkiseudun liepeillä liikkuu kymmenkunta sutta. Kyse ei kuitenkaan ole laumasta, vaan yksittäisistä kulkijoista, jotka ovat luonteeltaan uteliaita ja katsastavat uusia paikkoja.

Kissa pääsi vainajien säilytystilaan

Kissa pääsi kajoamaan ruumiisiin Vantaalla sijaitsevassa Katriinan sairaalassa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kertoo asiasta tiedotteessa.

Kyseessä on ollut tilapäinen vainajien säilytykseen tarkoitettu tila. Tiloissa käy myös hautausurakoitsijoita, jotka kuljettavat vainajia. Väliaikaisiin tiloihin on päässyt myös kissa, joka on samalla päässyt kajoamaan vainajiin.

– Kaikkiin omaisiin on oltu yhteydessä heti, kun olemme saaneet tiedon asiasta. Tapahtunut on valitettavaa ja olemme todella pahoillamme, että tällaista on päässyt tapahtumaan, terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko sanoo tiedotteessa.

Vainajansäilytystilaa on tilattu kesällä lisää. Niiden asentaminen on päästy aloittamaan vasta tällä viikolla, sillä toimitusajat ovat pitkiä.

– Tällaista ei voi tapahtua normaalissa säilytystilassa, jossa on useita ovia, Liukko toteaa.

Asiasta on hyvinvointialueen tietojen mukaan tehty rikosilmoitus. Poliisi selvittää asiaa tarkemmin.

Suurikokoinen torakkalaji havaittu ensi kertaa Suomessa

Yli kolmen senttimetrin pituinen torakka löytyi joulukuun alussa Oulun alueelta ja toimitettiin Oulun yliopiston yli-intendentti Marko Mutaselle, joka määritti yksilön Periplaneta fuliginosa -torakaksi eli savutorakaksi.

Lajille ei vielä ole olemassa suomenkielistä nimeä. Englanniksi se on smokybrown cockroach, joten Mutanen kutsuu uutta tulokasta savutorakaksi. Kiiltävän tummanruskeaa torakkalajia ei tiettävästi ole aiemmin Suomesta todettu tai raportoitu.

Suomessa elää kaksi luonnonvaraista torakkalajia, minkä lisäksi sisätiloissa tavataan nykyään useimmiten russakkaa eli saksantorakkaa. Maailmalla ihmisen seuralaislajina elää useita suurikokoisia torakkalajeja, joista Suomestakin aika ajoin tavataan satunnaisyksilöitä, etenkin amerikan- eli sokeritorakasta.

Savutorakka on sokeritorakan sukulainen, joka on paikoin maailmalla levinnyt ihmisasuntojen riesaksi. Varsinkin Japanissa, Australiassa, eteläisessä Pohjois-Amerikassa ja paikoin Etelä-Amerikassa savutorakka on levinnyt ihmisasumuksiin, joissa se viihtyy varsinkin niiden kosteimmissa ja lämpimimmissä osissa.

Muiden torakoiden tapaan sen ravinnoksi kelpaa hyvin monipuolisesti erilainen orgaaninen jäte, mukaan lukien ihmisravinto. Muiden torakoiden tavoin savutorakka lisää epähygieniaa, levittää tauteja ja aiheuttaa allergisia oireita ja astmaa, mutta niistä ei ole varsinaisesti haittaa rakennuksille.

– Savutorakka ei näytä olevan haitallinen vieraslaji, sillä se ei uhkaa luonnonvaraista alkuperäislajistoa, mutta tuholaislajiksi sen voinee laskea, Mutanen arvioi.

Savutorakka on päätynyt Suomeen ihmistoiminnan, luultavimmin kansainvälisten kuljetusten mukana. Savutorakka on esimerkki suuresta globaalista ongelmasta, kun maailmanlaajuisesti liikkuva rahtitavara siirtää mukanaan myös ei-toivottuja lajeja kiihtyvällä tahdilla.

Ilmaston lämpenemisen myötä tulokkaat voivat selviytyä ja sopeutua Suomen olosuhteissa. Viime aikoina on uutisoitu esimerkiksi paperitoukan hyvin nopeasta leviämisestä Suomessakin, ja laji pystyi sopeutumaan kaikkialle maailmaan kuljetettavan aaltopahvin mukana.

– Savutorakasta tunnetaan toistaiseksi Euroopasta vain harvoja havaintoja, mutta tosiasiassa se voi olla varsinkin Etelä-Euroopassa jo laajalle levinnyt ihmisen seuralaislaji, Mutanen arvioi.

Laji ei toistaiseksi ole tehokkaasti kyennyt leviämään viileämmille alueille.

– Ihmisasunnoissa tuntuu aina vallitsevan eri lajeille sopivat olosuhteet, muistuttaa Mutanen.

Savutorakka voisi pärjätä esimerkiksi suurissa rakennuskomplekseissa, kaupungeissa ja viemäriverkostoissa.

– Savutorakka on huomiota herättävä otus, ja löytyy helposti. Yhdestä yksilöstä ei tarvitse huolestua, mutta jos löytyy toinen, on syytä epäillä, että savutorakka on onnistunut lisääntymään, Mutanen neuvoo.

Ihmisen seuralaislajisto muuttuu nopeasti toisten lajien hävitessä ja toisten taas menestyessä sen mukaan, miten ihmisten elinolosuhteet eri alueilla vaihtelevat ja kehittyvät. Myös Suomessa monet aiemmin asunnoissa tavalliset lajit ovat käyneet harvinaisiksi toisten vallatessa tilaa.

Aikonaan suomalaisissa asuinrakennuksissa eli kaikkialla ruotsintorakoita. Isorotta oli kuitenkin tehokas ruotsintorakan saalistaja ja niinpä ruotsintorakka käytännössä hävisi, minkä jälkeen russakka valtasi tilaa. Rotat ovat edelleen Suomessa ihmisen seuralaislaji. Savutorakan luontaisia vihollisia ovat rotat, virukset ja sukkulamadot, jotka loisivat torakoissa.

Maailman suurin jäävuori videolla, liikkuu ripeästi kohti pohjoista

Brittiläiset tutkijat ovat kuvanneet maailman suurimman jäävuoren, kolme kertaa New Yorkin kaupungin kokoisen A23a:n Etelämantereella. Tutkimusalus RRS Sir David Attenborough ohitti jäävuoren viime perjantaina, Usa Today -lehden mukaan sattumalta.

Tutkijoilta lempinimen ”megaberg” saanut 4000 neliökilometrin kokoinen möhkäle on lähtenyt liikkeelle oltuaan paikoillaan yli 30 vuotta.

– Tällä hetkellä se kulkee ripeästi kohti pohjoista, videon jakanut amerikkalainen journalisti Alec Luhn kertoo X-viestialustalla.

A23a:n uskotaan matkaavan niin kutsuttua ”jäävuorten kujaa” kohti Etelä-Georgian saarta.

Kymmenen päivän matkalla oleva, Antarktiksen ekosysteemejä tutkiva alus otti vesinäytteitä jäävuoren ympäristöstä.

– Tiedämme, että valtavista jäävuorista voi irrota ravintoaineita vesiin, joiden läpi ne kulkevat ja ne voivat luoda kukoistavia ekosysteemejä muuten vähemmän hedelmällisille alueille. Emme kuitenkaan tiedä, miten tietyt jäävuoret eroavat tässä toisistaan ja miten niiden koko ja alkuperä vaikuttavat prosessiin, biokemisti Laura Taylor kuvailee Usa Todaylle näytteiden merkitystä.

Alkaa aika, jolloin aurinko ei nouse

Kaamos, toiselta nimeltään polaariyö, on talvisin esiintyvä ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse koko vuorokauden aikana lainkaan horisontin yläpuolelle.

Päivän pituuden vaihtelu vuodenajan mukaan johtuu siitä, että maapallon akseli on kallistunut. Vaihtelu on suurinta lähellä napa-alueita ja pienintä päiväntasaajan lähellä.

Napapiiri rajaa napa-alueiden ympäriltä sen alueen, jonka sisällä vuoden aikana olisi ainakin yksi kaamospäivä, mikäli valo ei taittuisi ilmakehässä, ja mikäli kaamos määriteltäisiin sen mukaan, ylittääkö auringon keskipiste horisontin.

Sääpalvelu Forecan mukaan valon taittumisen takia alue, jolla kaamosta esiintyy, on hieman pienempi kuin se olisi ilman valon taittumista. Suomessa kaamoksen esiintymisen raja kulkee siksi hieman napapiirin pohjoispuolella.

Kaamoksen esiintymisrajaa siirtää kohti napa-alueita myös se, että napapiiri on määritelty sen mukaan, millä alueella auringon keskipiste ei ylitä horisonttia ainakaan yhtenä päivänä vuodessa, kun taas kaamokseen vaaditaan, että auringon keskipisteen sijaan sen yläreuna ei ylitä horisonttia.

Suomessa kaamosaika on pisimmillään Utsjoella Suomen pohjoisimmassa pisteessä Nuorgamissa. Siellä kaamos alkaa 24.–25.11. ja päättyy 17.–18.1. vuodesta riippuen. Kaamosta kestää yli 50 vuorokautta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)