Euroopan komission asetusesitys luonnon ennallistamisesta nousi jälleen esiin suomalaisten europarlamentaarikkojen tapaamisessa Helsingissä. Luonnonvarakeskuksen mukaan asetuksen kustannukset olisivat Suomelle 13–19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.
Vihreiden Ville Niinistön mukaan Luken esittämä arvio on puolet siitä, mitä komissio arvioi asetuksen yhteydessä.
– Tästä rahasta voi arvioida, että noin puolet on jo valtion budjetissa ja loppuja voidaan kohdentaa uudelleen. Me annamme tällä hetkellä tukia luonnon pilaamiseen. Näitä jo olemassa olevia tukia pitäisi kohdistaa siihen suuntaan, että ennallistaminen saa siitä lisäarvoa, Niinistö sanoi.
Niinistö nosti esiin myös joulukuussa pidetyn YK:n luontokokouksen, jossa maat sitoutuivat suojelemaan noin 30 prosenttia maa- ja vesialueista sekä ennallistamaan noin 30 prosenttia heikennettyjen luontotyyppien pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä.
– Tietyssä mielessä globaali tavoite on jopa tiukempi ja on hyvä tunnistaa, että EU ei tee tätä yksin. Tämä tulee siitä, että maailman luontokato on niin pitkällä, että sekä suojelun pinta-alaa tulee lisätä että luontoarvoja vahvistaa niiden ulkopuolella, Niinistö totesi.
”Jäsenmailla pitää olla liikkumavaraa”
Keskustan Mauri Pekkarisen mukaan ennallistamisasetus on Suomen kannalta kohtuuton ja kaiken kaikkiaan “kaistapäinen homma.”
– En usko, että tämä tulisi tässä muodossa menemään läpi ja toivon, että tällä vaalikaudella tätä asiaa ei enää käsitellä, Pekkarinen sanoi.
Pekkarisen mukaan EU:n pitäisi korvata asetuksesta koituvat kustannukset niille jäsenmaille, joiden kustannukset ovat suurimmat.
– Ajatus siitä, että tämä ennallistaminen pantaisiin voimaan ja sen kustannukset ovat jossakin maassa paljon suuremmat kuin toisessa, niin siihen EU ei toisi omaa rahaa ollenkaan, se on niin höperö ajatus, että hiiteen koko EU, jos tällaista ajatusta yritetään viedä läpi, Pekkarinen sanoi.
SDP:n Miapetra Kumpula-Natri nosti esiin komission esittämät arviot luonnon ennallistamisen tuottamista taloudellisista hyödyistä.
– Kun sanotaan, että jokainen investoitu euro tuo kahdeksan takaisin niin nämä kevyet heitot eivät oikein sovi suomalaiseen vakavaan poliittiseen keskusteluun ja tätä viestiä yritimme sanoa myös [komission] osastopäällikölle.
Kokoomuksen Henna Virkkusen mukaan parlamentin suurin ryhmä EPP on esittänyt, että esitys hylätään kokonaan. Suomen kannalta on epäoikeudenmukaista, että asetuksen vertailuvuosi on poimittu 1950-luvulta.
– Euroopassa on erilaisia alueita, jotka ovat kaupungistuneet ja teollistuneet hyvin eri aikaan. Eli kyllä tässä pitäisi olla jäsenmailla enemmän liikkumavaraa siinä, miten alueita ennallistetaan, Virkkunen sanoi.
LUE MYÖS:
EU:n luontoasetuksen hintalapuksi arvioidaan 13–19 miljardia euroa
