Venäjällä on muodostettu kokonaan uusi turvallisuuselin, joka vastaa suoraan maan presidentti Vladimir Putinille.
Moscow Timesin mukaan kyseessä on suurin uudistus Venäjän lainvalvonta- ja turvallisuussektorilla sitten Putinin valtaannousun.
Kansalliskaartiksi luonnehditulla uudella yksiköllä on lehtitietojen mukaan laajat voimankäyttöoikeudet.
“Kansalliskaartin työntekijällä on oikeus käyttää fyysistä voimaa, eritysvälineitä tai tuliaseita varoittamatta tilanteessa, jossa on kyse välittömästä uhkasta Venäjän kansalaisen hengelle”, kansalliskaartista säädetyssä laissa todetaan.
Lain perusteella kaartilaiset saavat myös pidättää epäiltyjä ja tehdä etsintöjä asuntoihin ja ajoneuvoihin.
Kaartista kaavaillaan massiivista. Venäläismedian mukaan sen vahvuudeksi saattaa tulla jopa 400 000 miestä.
Kaartin johtoon nousee Vladimir Putinin määräyksellä presidentin henkivartiokaartia aiemmin johtanut Viktor Zolotov.
Putinin ja Zolotovin yhteinen historia on pitkä. Se ulottuu monien muiden presidentin lähipiiriläisten tavoin 1990-luvun alun Pietariin. Vladimir Putin toimi tuolloin Pietarin pormestarin Anatoli Sobtsakin ulkomaan suhteista vastanneen komitean johtajana. Zolotov oli puolestaan Sobtsakin henkivartija. Nykyisin Zolotov kantaa ministerin titteliä ja istuu Venäjän kansallisen turvallisuuden neuvostossa.
Kyseessä on lyhyen ajan sisällä jo toinen entinen presidentin henkivartiokaartilainen, joka nousee merkittävään asemaan Venäjällä.
Putin nimitti hiljattain entisen henkivartijansa ja jääkiekkokaverinsa Aleksei Djuminin Moskovan lähellä sijaitsevan noin 1,5 miljoonan asukkaan Tulan Oblastin kuvernööriksi.
Nimitystä on uumoiltu palkkioksi. Venäläiset armeijalähteet ovat paljastaneet Djuminin olleen vastuussa venäläisoperaatiosta, jolla Ukrainan vallasta syösty presidentti Viktor Janukovytš kiidätettiin turvaan keskeltä vuoden 2014 vallankumousta. Djuminilla on mahdollisesti ollut rooli myös Krimin valtauksen aloittaneissa erikoisoperaatioissa.
Djuminia on kaavailtu jopa Putinin mahdolliseksi seuraajaehdokkaaksi.
Huoli mielenosoituksista
Presidentti Putinin alaisuudessa toimiva kansalliskaarti muodostetaan nykyisistä sisäministeriön ja turvallisuusviranomaisten joukoista. Kaartia kuvataan ”yhtenäiseksi sisäiseksi sotajoukoksi”.
Putinin määräyksen perusteella kaartin tarkoituksena on ”turvata yleinen järjestys ja taistella terrorismia ja ääriliikkeitä vastaan”.
Kremliä lähellä oleva lähde kertoo Moscow Timesille, että kansalliskaartin perustamisen taustalla on Putinin hallinnon huoli mielenosoituksista ja muista levottomuuksista. Lähteen mukaan Venäjän johdossa on kiertänyt huhuja tällaisten joukkojen perustamisesta aina vuoden 2011 suurmielenosoituksista lähtien.
”Sen aika on ilmeisesti lopulta tullut”, hän toteaa.
Venäläisasiantuntijoiden mukaan kansalliskaartin toinen tarkoitus on toimia vastavoimana vaikutusvaltaansa kasvattavalle turvallisuuspalvelu FSB:lle.
Politiikantutkija Jevgeni Mintsenkon mukaan tämä kuvastuu jo kaartin laajasta toimivallastakin. Lisäksi sen ilmoitettu tehtävä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjujana ulottuu suoraan FSB:n tontille.
