Velka arkistot

Korko ja hakemisen helppous ratkaisevat lainan valinnan

Ville Mäkilä 08.04.2024 | 14:32

Tuoreen lainatutkimuksen mukaan lainaa valitessa ratkaisevat tekijät ovat lainan hinta ja lainan hakemisen vaivattomuus. Tutkimuksen toteutti Leadz Oy.

Laina-asiakkaille tuotetun kyselyn tulokset osoittavat selkeästi eri mieltymykset naisten ja miesten välillä. 64 prosenttia naisvastaajista piti tärkeimpänä valintakriteerinä lainan hintaa ja korkotasoa. Vain 44 prosenttia miehistä piti lainan hintaa ja korkotasoa tärkeimpänä valintakriteerinä.

Lainan saamisen helppous oli kyselyyn vastanneiden mukaan lähes yhtä tärkeää kuin lainan hinta ja korkotaso. 46 prosenttia naisista piti lainan saamista helposti tärkeänä valintakriteerinä. Miehillä vastaava osuus oli 54 prosenttia.

Rahoituspalvelun tunnettuus ja lainan takaisinmaksun joustavuus nousivat myös tärkeään rooliin lainanhakijoille. Lainanantajan maine luotettavana toimijana vaikutti myös merkittävästi lainanhakijoiden päätöksiin.

Lainaa hakiessa korostuvat myös perinteisestä liiketoiminnasta tutut elementit. Lainanhakijat kuuntelevat suosittelijoita ja asiakaspalvelun laatu merkitsee lainapäätöstä tehdessä. Yrityksen imago ja brändi vaikuttavat myös lainanhakijan valintoihin. Lisäksi aiempi asiakkuussuhde lainanantajan yritykseen vaikuttaa laina-asiakkaiden päätökseen hakea lainaa uudestaan.

Yli puolet eli 54 prosenttia vastaajista suosii matalakorkoisia lainoja, mikä korostaa kustannusten ratkaisevaa roolia lainapäätöksissä. Erityisesti tämä mieltymys on vahvempi naisten keskuudessa (64 prosenttia naisilla ja 44 prosenttia miehillä).

Lainan saamisen helppous on tärkeä tekijä, sillä 50 prosenttia vastaajista ilmoitti suosivansa lainapalveluja, jotka tekevät hakuprosessista yksinkertaista ja vaivatonta. Tämä pätee erityisesti miehiin (54 prosenttia miehistä ja 46 prosenttia naisista).

Lainan jouhevaa hyväksymisprosessia arvostetaan suuresti, ja 39 prosenttia mainitsee tämän tärkeänä näkökohtana. Tämä korostaa tehokkaiden lainahakupalvelujen merkitystä.

Noin kolmasosa (36 prosenttia) vastaajista pitää lainaehtojen joustavuutta keskeisenä tekijänä päätöksentekoprosessissa. Tämä viittaa siihen, että räätälöityjä ratkaisuja tarjoavilla lainanantajilla on etulyöntiasema.

Muita päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lainanantajan aiempi tunteminen ja hyvä maine (24 prosenttia), aiemmat myönteiset kokemukset lainanantajasta (19 prosenttia) ja pitkäaikainen asiakassuhde (16 prosenttia).

Vastausten mukaan myös hyvällä asiakaspalvelukokemuksella ja asiakaspalvelun maineella on vaikutuksia lainanantajan valinnassa.

Aineisto tutkimusta varten kerättiin 500 satunnaisesti valitulta lainanhakijalta eri lainanhakusivustojen kautta. Vastaajilla oli mahdollista eri vastausvaihtoehtoja hyödyntäen tuoda esille lainan hakemiseen liittyviä preferenssejä.

MTV: Suomen Pankin Olli Rehn vaatii lakisääteistä velkakattoa

Santeri Saarinen 23.03.2024 | 13:13

MTV:n Uutisextrassa vieraillut Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn perää lakiin kirjattua velkakattoa. Vaarana on, että ilman velanoton rajoittamista velkakierre syvenee. Lakiin kirjatulla velkakatolla estettäisiin valtiota velkaantumasta yli sovitun rajan hallituspohjasta riippumatta.

Suomen Pankin arvion mukaan merkittäville lisäsopeutuksille on tarvetta yhä. Samalla olisi turvattava kasvu, Rehn toteaa MTV:lle. Keväällä tehtävien lisäsopeutustoimien tarpeeksi Suomen Pankki on arvioinut noin kolme miljardia euroa.

Mallia Suomen Pankin ehdotukseen on etsitty Ruotsista, jossa julkisen velan suhde kansantalouteen on ankkuroitu 35 prosenttiin. Rehnin mukaan malli on edesauttanut Ruotsin vahvempaa taloudenpitoa. Suomen velkasuhteen uskotaan nousevan lähivuosina jo 80 prosenttiin. Suomen Pankin esittämän velka-ankkurin tasoksi ehdotetaan 60 prosenttia, jonka myötä Suomi täyttäisi Euroopan unionin (EU) vaatimukset.

Ilman lisäsopeutuksia tilanne olisi vieläkin synkempi, pelkona on nyt joutuminen EU:n alijäämämenettelyyn. Suomi on rikkonut EU:n vakaus- ja kasvusopimusta vuosien ajan.

– Vetoan kaikkiin puolueisiin sen puolesta, että nyt sitouduttaisiin sellaiseen keskipitkän aikavälin tasapainotavoitteeseen, joka palauttaisi julkisen talouden kestävyyden Suomessa, Rehn toteaa.

Suomen Pankin mukaan velkakatolla on kansainvälisen tutkimuksen mukaan kyetty hillitsemään velkaantumista tehokkaasti.

PTT-ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä pysyy suurena

Ilkka Ahtokivi 20.03.2024 | 10:12

Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia mutta kasvaa ensi vuonna 1,2 prosenttia. Taloutta painavat vielä alaspäin rakentamisen alakulo ja heikko vientikehitys.

PTT:n mukaan jo loppuvuonna taloutta alkavat piristää laskeva korkotaso ja inflaation talttuminen. Työllisyys heikkenee, mutta vain maltillisesti. Julkisen talouden alijäämä pysyy suurena muun muassa hyvinvointialueiden vaikeuksien ja lisääntyvien puolustusinvestointien vuoksi.

– Suomi sinnittelee takaisin kohti kasvua kotitalouksien lisääntyvien tulojen ja kasvavan kulutuksen avulla. Laskuun kääntyvä korkotaso sekä lisääntyvät reaalitulot antavat eväitä kulutuksen elpymiselle jo kuluvan vuoden lopulla, mutta selkeää piristymistä saadaan odottaa ensi vuoteen, sanoo tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen tiedotteessa.

Epävarma työmarkkinatilanne, sosiaaliturvaleikkaukset ja kansainväliset jännitteet saavat kuluttajat tasapainoilemaan kulutustarpeiden ja taloudellisen turvan välillä. Tämä ilmenee erityisesti kestotavaroiden hankintojen vähenemisenä. Sen sijaan palveluiden kulutus pysyy hyvällä tasolla, arvioi PTT.

Tutkimuslaitoksen mukaan työllisyys heikkenee tänä vuonna, kun lomautukset jatkuvat ainakin alkuvuoden ja ne muuttuvat pitkittyessään työttömyydeksi.

– Työttömyyden ei kuitenkaan oleteta leviävän laaja-alaisesti työmarkkinoille, vaan se keskittyy lähinnä rakentamiseen ja teollisuuteen. Monilla aloilla on rakenteellista työvoimapulaa, mikä pitää työvoiman kysyntää yllä.

Tänä vuonna työllisten määrä vähenee PTT:n arvion mukaan lähes 20 000 henkilöllä ja työttömyysaste nousee kahdeksaan prosenttiin. Ensi vuonna työllisten määrä kasvaa noin 8 000 henkilöllä ja työttömyysaste laskee 7,8 prosenttiin, kun rakennusalan ongelmat alkavat helpottaa ja talous yleisesti palautua taantumasta.

Yksityiset investoinnit laskevat rakentamisen vetämänä, mutta julkiset investoinnit kääntyvät jo tänä vuonna kasvuun Ukrainan aseistamisen vuoksi. Ensi vuonna hävittäjähankinnat nostavat julkisia investointeja vieläkin voimakkaammin.

Riskitekijänä ennusteessa on tulehtunut työmarkkinatilanne. Jos poliittiset työtaistelut pitkittyvät ja laajentuvat, ne alkavat painaa koko taloutta alaspäin.

Hyvinvointialueiden talouskriisi kasvattaa alijäämää

Julkisen talouden alijäämän kasvu jatkuu PTT:n mukaan tänä vuonna ja on jo 3,6 prosenttia BKT:sta. Taustalla on heikko suhdannetilanne ja julkisen talouden rakenteelliset ongelmat.

– Lisäksi Venäjän sotapolitiikka lisää Suomen puolustusmenoja. Nopeutuvasta talouskasvusta ja tulevista sopeutustoimista huolimatta alijäämä säilyy ensi vuonnakin korkealla tasolla.

Ennusteessa oletetaan, että sopeutuksen suuruus on 1,5–2,0 miljardia, josta veronkorotuksia on noin miljardi euroa.

– Summa on mahdollista saavuttaa esimerkiksi kaikkien ALV-kantojen yhden prosenttiyksikön nostolla ja tupakka- ja alkoholiverojen nostolla. Lisäksi menoleikkauksia on oltava vähintään 0,5 miljardia euroa, koska hyvinvointialueiden alijäämät olivat ennakoitua suuremmat, PTT toteaa.

– Sopeutuksessa huomion pitäisi kiinnittyä väliaikaisten tekijöiden sijaan pitkäaikaisiin ongelmiin, joita ovat etenkin hyvinvointialueiden menot, turvallisuustilanteen pysyvä heikentyminen, veropohjan rapautuminen ja rakenteellisesti heikko talouskasvu, sanoo toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Merkittävin alijäämän kasvun lähde ovat hyvinvointialueiden talousvaikeudet. Ongelmana ei ole ainoastaan heikko lähtötilanne, vaan myös alijäämien epätasainen jakautuminen alueiden välillä ja palkkakustannusten nopea kasvu.

PTT:n arvion mukaan hallituksen hyvinvointialueille asettaman noin 900 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttaminen on lähes mahdotonta ilman, että vakavasti vaarannetaan pitkän aikavälin säästöjen kannalta tärkeitä perusterveydenhoidon palveluita.

Danske Bank synkkänä: Suomen taantuma pitkittyy ja velkasuhde nousee

Ilkka Ahtokivi 05.03.2024 | 07:29

Viime vuonna Suomen bruttokansantuote pieneni odotettua enemmän, ja taantuma jatkui tämän vuoden alussa. Talouden elpymistä saadaan odottaa loppuvuoteen, jolloin inflaation ja korkojen lasku sekä vientikysynnän piristyminen tukevat taloutta.

Danske Bankin suhdannekatsauksen mukaan Suomen bruttokansantuote pienenee tänä vuonna 0,4 prosenttia.

– Suhteessa edelliseen ennusteeseen olosuhteet eivät ole muuttuneet ratkaisevasti, mutta kuitenkin jonkin verran negatiiviseen suuntaan, minkä vuoksi pankki laskee ennustettaan, Danske Bank toteaa tiedotteessaan.

Aiempi ennuste kuluvalle vuodelle oli 0,3 prosentin kasvu. Vuoden 2023 viimeinen neljännes oli kuitenkin hiukan odotettua heikompi. Ensimmäisen arvion mukaan bruttokansantuote supistui 1,0 prosenttia vuonna 2023.

Pankin mukaan lakkojen sävyttämä vuoden 2024 ensimmäinen neljännes näyttää jäävän odotuksia heikommaksi.

– Loppuvuotta kohden talouden odotetaan piristyvän. Vielä tällä hetkellä talous on taantumassa, mutta inflaation laskun tukema yksityisen kulutuksen ja viennin piristyminen nostavat talouden kasvu-uralle vuoden 2024 aikana. Taloudellinen epävarmuus näkyy vielä tämän vuoden aikana etenkin yksityisen kulutuksen varovaisuutena ja säästämisasteen nousuna.

Suomalaisten ostovoimaa pitävät yllä toimivat työmarkkinat, jotka eivät ole suurissa määrin häiriintyneet matalasuhdanteesta. Pankki odottaa työmarkkinoiden pysyvän edelleen melko vakaina, vaikka muutamilla toimialoilla vähennetään työvoimaa. Monet yritykset kokevat vielä työvoimapulaa, ja palkat nousevat viime vuosia nopeammin.

– Inflaation ja korkojen lasku lisäävät kuluttajien ostovoimaa, mutta taloudellinen epävarmuus jarruttaa vielä ostopäätöksiä. Ennustamme patoutuneen kysynnän purkautumisen lisäävän kysyntää niin kestokulutustavaroissa kuin asuntomarkkinoillakin kesän lähestyessä, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kertoo.

Pankin arvion mukaan julkisen talouden velkasuhteen kääntäminen laskuun on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Vaikka Suomen hallitus yrittää tasapainottaa julkista taloutta sopeutustoimien avulla, pysyy alijäämä silti suurena ja velkasuhde nousee.

– Sopeutustarpeen laajuus merkitsee lisäjarrua taloudelle lähivuosina. Pidemmällä tähtäimellä sopeutus turvaa julkisen talouden kestävyyttä ja uudistukset parantavat talouskasvun edellytyksiä, Kuoppamäki sanoo.

Matias Marttinen HS:lle: Hallitus löysi sovun säästötavoitteesta

Antti Kirkkala 22.02.2024 | 08:01

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttisen mukaan hallitus on päässyt sopuun uusien säästöjen suuruusluokasta.

Hän sanoo Helsingin Sanomille, ettei halua ottaa vielä kantaa tarkkoihin lukuihin. Puoluejohtajien kesken on sovittu, että menokehyksiä ja hallitusohjelman tavoitteita noudatetaan.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo tehdä tarvittavat toimet, jotta Suomi ei joudu EU:n alijäämämenettelyyn. Valtiovarainministeriön mukaan tämä edellyttäisi noin kolmen miljardin euron säästöjä vuonna 2025.

– Sitä katsotaan vielä, mikä se aivan tarkka luku on. Valmistelussa on paljon yksityiskohtia, jotka liikkuvat. Mutta niistä periaatteista, jotka työtä raamittavat, on hallituspuolueilla täysi yhteisymmärrys, Matias Marttinen toteaa.

Marttisen vetämä työryhmä etsii säästökohteita virkamiesten laatiman listan pohjalta. Kansanedustaja kuvailee tehtävää vaikeaksi, koska säästöjen tarve on suuri.

Työ valmistuu huhtikuun kehysriiheen mennessä.

USU: Suomeen esitetään uutta velkakattoa

Antti Kirkkala 22.02.2024 | 07:34

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) esittää, että Suomessa pitäisi kirjata lakiin velkakatto, joka rajoittaisi valtion velkaantumista ylivaalikautisesti.

– Esitän ratkaisuksi sitä, että eduskunta lainsäädännön muodossa hyväksyisi velkakaton. Silloin me kaikki sanoisimme ääneen sen, että velkaantuminen täytyy pitää kurissa, Orpo sanoo Uutissuomalaiselle.

Hänen mukaansa velkakatto olisi vastaus tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaisten puheessa esittämään huoleen julkisen talouden velkaantumisesta.

– Se ei poista sitä, että meillä on hyvin voimakkaita näkemyseroja siitä, miten tavoitteeseen päästään, mutta silloin meillä olisi selvä peli siitä, että kaikki ovat sitoutuneita tähän.

Valtiovarainministeriö on ehdottanut velkakaton säätämistä yhtenä keinona hillitä julkisen velan kasvua. Kokoomus ehdotti tätä ennen viime kevään eduskuntavaaleja.

Petteri Orpon mukaan lakiin kirjattu velkakatto kannustaisi tulevia hallituksia pitämään tiukemmin kiinni menokurista, koska velkakaton nostaminen vaatisi aina lakimuutoksen.

– Olen ajatellut, että pohdimme tätä kysymystä kehysriihen yhteydessä. Ei välttämättä päätetä sitä vielä, mutta pohditaan siinä yhteydessä, mikä se voisi olla, ja tehtäisiin siihen liittyviä lainsäädäntöehdotuksia myöhemmin.

Ruotsissa velkakatto on 35 prosenttia bruttokansantuotteesta. Siihen tasoon ei Orpon mukaan päästä, sillä Suomen velkasuhde on tällä hetkellä lähes 80 prosenttia.

Pääministerin mukaan sopiva velkakatto voisi löytyä Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n kasvu- ja vakaussopimuksesta, jonka mukaan jäsenmaan julkinen velka ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

EU:n jäsenvaltioita sitovia velkasääntöjä ollaan parhaillaan uudistamassa. Koronaviruksen ja Venäjän aloittaman sodan myötä harva jäsenmaa täyttää enää nykyisiä kriteerejä.

Orpo pitää tärkeänä sitä, että eduskunta päättää Suomen velkakatosta.

– Silloin se on meidän oman eduskuntamme päätös. Jos jokin hallitus ei välittäisi velkakatosta, se vaatisi sitä, että hallitus joutuisi muuttamaan lainsäädäntöä.

– Sillä me saisimme pitkäaikaista sitoutumista. Ei tulisi enää sellaista hetkeä, että heitetään kehykset nurkkaan eikä välitetä velkaantumisesta, Petteri Orpo toteaa.

”Ei veroteta ja säästetä itseämme syvemmälle lamaan”

Kaisa Paastela 05.02.2024 | 09:45

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen arvio MTV:llä herättää keskustelua. Majasen mukaan aiemman kuuden miljardin euron päälle pitäisi jo tämän kevään kehysriihessä päättää kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Lisäksi velkasuhteen kääntäminen voisi myöhemmin vaalikauden aikana vaatia edelleen 1-2 lisämiljardia.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) laski aiemmin, että kolmen miljardin euron lisäsäästöt tarvitaan vaalikauden aikana.

Majasen mielestä keinojen tulisi olla nyt nopeita.

– Koska täytyy saada vaikutuksia jo ensi vuoden budjettiin, niin käytännössä jouduttaneen turvautumaan menosäästöihin ja myös verojen korotuksiin, Majanen sanoi.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi näkee vaarana, että ankarilla toimilla Suomi syö itseltään talouskasvun edellytyksiä entisestään.

– Ei veroteta ja säästetä itseämme syvemmälle lamaan, vaan annetaan kasvusykäys, joka nostaa meidät sieltä pois ja sulattaa tulevaisuudessa velkamme, Romakkaniemi kirjoittaa X-alustalla.

Hän kertoo työskennelleensä valtiovarainministerin erityisavustajana vuoden 2009 finanssikriisissä, jolloin bruttokansantuote tippui 8,3 prosentilla ja verotulot romahtivat.

– Ei kannata katsoa niitä tasapainonumeroita, kun talousennusteet tippuvat. Todellisen rakenteellisen sopeutustarpeen näkee, kun talous ja verotulot kääntyvät kasvuun, Romakkaniemi sanoo.

– Veroja ei kannata nettona kiristää. Se tappaa tulevan kasvun eväät.

Romakkaniemen mukaan leikkauksia voi tehdä maltillisesti enemmän kuin suunniteltu, mutta vielä enemmän pitäisi tehdä työllisyyttä, tuottavuutta ja taloutta kasvattavia rakenneuudistuksia.

– Me Keskuskauppakamarissa voimme kertoa miten työmarkkinoita voi vapauttaa vielä suunniteltua enemmän. Voimme kertoa miten useilla pienillä vero- ja sääntelyuudistuksilla voi vauhdittaa investointeja, huippuosaajien rekrytointia ja kasvua.

– Ja me voimme kertoa, miten julkiselle taloudelle neutraalilla tavalla verotuksen rakennetta voi muuttaa niin, että se luo lisää kasvua ja työtä, hän jatkaa.

Pääministeri: lisäsopeutuksen tarve 1,5 mrd

Valtiovarainministeri: 3 mrd!

Kansliapäällikkö: 5 mrd!

Kuulkaas nyt. Minua ei tunneta löperön taloudenpidon ystävänä.

Mutta minä olin VM:n erityisavustajana 2009 finanssikriisissä kun BKT tippui 8,3 % ja verotulot romahtivat.

Ei…

— Juho Romakkaniemi (@Romakka) February 4, 2024

TE: Ulosotto voi olla vuosikymmenien kurimus

Ilkka Ahtokivi 01.02.2024 | 08:15

Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia oli vuonna 2022 peräti 570 070 vuoden aikana. Vaikka noin puolet ulosotossa olevista maksaa velkansa lähes saman tien, osalla on edessään vuosikymmenien kurimus, kertoo Talouselämä.

Ulosottovelkoja voidaan periä pisimmillään 25 vuoden ajan riippuen muun muassa siitä, onko velkoja luonnollinen henkilö tai ei.

– Ulosotto on hyvin yleistä Suomessa. Noin kymmenen prosenttia suomalaisista on vuoden aikana ulosotossa, parhaassa työiässä olevien osuus peräti 15 prosenttia, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij sanoo Talouselämälle.

Etlan, Laboren ja Helsingin yliopiston yhteishankkeessa on tutkittu ulosoton syitä ja vaikutuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan työpaikan menetyksen vaikutuksia joutua ulosottoon.

– Työpaikan menettämisen seurauksena todennäköisyys joutua ulosottoon kasvaa jopa 20 prosenttia, ja vaikutus on pitkäkestoinen. Vaikutus on miehillä naisia suurempi ja painottuu vähemmän koulutettujen ryhmään, Maczulskij kertoo.

– Noin puolet Takuusäätiön kyselyyn vastanneista henkilöistä on sanonut, että ulosottoon joutuminen johtuu työpaikan menettämisestä tai tulojen äkillisestä alenemisesta.

Tutkimusryhmällä on parhaillaan menossa tutkimus, jossa selvitetään ulosoton vaikutuksia työn vastaanottamisen kannustimiin.

– Tiedämme, että ulosoton ja heikon työmarkkina-aseman välillä on yhteys, mutta emme voi ainakaan vielä sanoa, että kyseessä on syy-seuraus -suhde, Maczulskij sanoo.

– Oletusarvo on, että varsinkin pienituloisten joukossa ulosotto vähentää kannusteita työllistyä, hän toteaa TE:lle.

Virolla EU-maista vähiten velkaa – näin sijoittui Suomi

Matti Lepistö 22.01.2024 | 19:21

Uusimman Eurostatin tilaston mukaan Viro on Euroopan unionin vähiten velkaantunut maa.

Viime vuoden kolmannella neljänneksellä Viron valtionvelka oli 18,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Viron jälkeen EU:n vähiten velkaantuneet maat ovat Bulgaria 21 prosentilla, Luxemburg 25,7 prosentilla ja Ruotsi 29,7 prosentilla.

Suomi on EU:n 27 jäsenmaan 18. velkaisin maa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on Eurostatin mukaan 73,8 prosenttia.

Eniten valtionvelkaa on Kreikalla, jossa prosenttiosuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 165,5 prosenttia. Seuraavina tulevat Italia 140,6 prosentilla, Ranska 11,9 prosentilla ja Espanja 109,8 prosentilla.

Koko EU-alueen velka-aste on 82,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Euro area government #debt down to 89.9% of GDP in Q3 2023 (90.3% in Q2 2023) https://t.co/z0USTuLgWl pic.twitter.com/o1pK73EzXA

— EU_Eurostat (@EU_Eurostat) January 22, 2024

Valtio laskee liikkeelle uuden viitelainan

Ville Mäkilä 17.01.2024 | 17:16

Valtio laski liikkeeseen uuden kolmen miljardin euron viitelainan, joka erääntyy 15. huhtikuuta 2055, valtiokonttori tiedottaa. Lainan tarjouskirja kasvoi liikkeeseenlaskussa yhdeksään miljardiin euroon ja sisälsi tarjouksia yli sadalta sijoittajalta.

Laina hinnoiteltiin 56 tuottopistettä yli euroswap-käyrän.

Apulaisjohtaja Anu Sammallahden mukaan laina herätti mukavasti eläkesijoittajien kiinnostusta. Myös omaisuudenhoitajia on paljon mukana.

– Tällä uudella 30-vuotisella lainalla pidennettiin Suomen valtionlainojen korkokäyrää, jolloin hinnoittelu ei ole suoraviivaista vaan vaatii tasapainoilua erilaisten näkemysten välillä. Sijoittajajakaumat kuitenkin osoittavat, että tässä onnistuttiin hyvin, hän sanoo tiedotteessa.

Liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä toimivat Barclays, BofA Securites, Danske Bank, Deutsche Bank ja Goldman Sachs Bank Europe SE. Myyntiryhmään kuuluivat lisäksi muut päämarkkinatakaajat.

Liikkeeseenlaskun tiedot:

Koko: Kolme miljardia euroa

Liikkeeseenlaskupäivä: 17.1.2024

Arvopäivä: 24.1.2024

Eräpäivä: 15.4.2055

Kuponkikorko: 2,950 prosenttia

Hinta: 99,584

Tuotto: 2,971 prosenttia

ISIN-koodi: FI4000566294

Ministeriöltä madonluvut velka-Suomelle: Tällä taloudella tämä ei käänny

Ilkka Ahtokivi 19.12.2023 | 13:00

Inflaation hidastuminen ja korkojen kääntyminen laskuun yhdessä kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa kääntävät bruttokansantuotteen kasvuun ensi vuonna.

Heikko talouskehitys yhdistettynä ripeään menojen kasvuun pitävät julkisyhteisöt sitkeästi alijäämäisinä. Julkisyhteisöjen alijäämä on kolmen prosentin huonommalla puolen usean vuoden ajan, arvioi valtiovarainministeriö talouskatsauksessaan.

Suomen talouden tilanne on ollut loppuvuonna heikko, ja bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia.

– Taloustilanne oli alkuvuonna ennakkoarvioita huonompi, ja kolmannella neljänneksellä tuotanto väheni selvästi. Kehnoin tilanne on rakentamisessa.

Taantuma väistyy ja talous alkaa kasvaa ensi vuonna. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku yhdessä kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa lisäävät kotitalouksien ostovoimaa. Yksityinen kulutus kääntyy vaimeaan kasvuun ja kasvu vahvistuu vuonna 2025.

Korkojen lasku tukee myös investointeja samoin kuin investoinnit energiasiirtymään ja puolustukseen.

Ministeriön mukaan ensi vuonna BKT kasvaa 0,7 prosenttia. Kasvu vahvistuu 2,0 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,6 prosenttiin vuonna 2026. Vuonna 2027 kasvun odotetaan olevan 1,3 prosenttia ja vuonna 2028 jälleen laimeat 1,1 prosenttia.

– Vaikka suhdanne kääntyy suotuisammaksi ensi vuoden aikana, Suomen talous ponnistaa tulevaisuuteen vajaakuntoisena. Julkisen talouden näkymä on ollut synkeä pitkään eikä valoa tahdo näkyä nytkään. Ikävät yllätykset ja hintojen ja korkojen nousu ovat tukkineet talouden verenkiertoa tilanteessa, jossa Suomen talous olisi tarvinnut jo valmiiksi pallolaajennusta, kuvailee ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Alijäämä ja velka kasvavat

Inflaatio on hidastunut nopeasti tämän vuoden aikana. Ensi vuonna inflaatio on keskimäärin enää kaksi prosenttia ja painuu alle kahden prosentin vuosina 2025 ja 2026. Reaaliansiot puolestaan kääntyvät kasvuun ensi vuonna.

– Kotitalouksien ostovoiman kasvu jää kuitenkin vielä vaimeaksi, sillä työllisyyden heikkeneminen ja sosiaalietuuksien leikkaukset hidastavat tulojen kasvua. Vuodesta 2025 alkaen kotitalouksien ostovoiman ja kulutuksen kasvu vauhdittuvat, ministeriö arvioi.

Työllisyys laskee hieman ensi vuonna työllisyysasteen ollessa 73,5 prosenttia ja vuonna 2025 työllisyysasteen arvioidaan olevan 74,1 prosenttia nousten noin 75 prosenttiin vuonna 2026.

Työttömyysasteen VM arvioi olevan tänä vuonna 7,2 prosenttia, ensi vuonna 7,5 prosenttia. Sen jälkeen työttömyysaste laskisi 6,6 prosenttiin vuonna 2026 ja 6,1 prosenttiin vuonna 2028.

Julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämä kasvaa katsauksen mukaan ensi vuonna 3,5 prosenttiin heikon talous- ja työllisyyskehityksen sekä hitaan verotulojen kasvun vetämänä.

Julkisyhteisöjen alijäämä kohenee 3,0 prosenttiin seuraavina vuosina, kun hallituksen sopeutustoimet alkavat purra sekä talous ja työllisyys alkavat kasvaa ennustejakson loppupuolella.

– Valtionhallinnon alijäämä pysyy mittavana (vaihdellen -3,2 ja -4,2 prosentin välillä) ennustejakson, eikä paikallishallinnossakaan ole odotettavissa alijäämien oikenemista. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämien sekä hitaan talouskasvun seurauksena velkasuhde jatkaa kasvuaan eikä se ole kääntymässä laskuun näköpiirissä olevalla talouden kehityksellä, katsauksessa todetaan, ministeriö ennustaa.

Julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa BKT:hen kasvaa tämän vuoden 75,5 prosentista 85,7 prosenttiin vuonna 2028. Valtion velka suhteessa BKT:hen kasvaa tämän vuoden 55,4 prosentista 64,6 prosenttiin vuonna 2028.

Bruttokansantuote kasvaisi ennusteen mukaan kuluvan vuoden 282 miljardista eurosta 336 miljardiin euroon vuonna 2028.

Riikka Purralta madonluvut: Talouden pommeja tuntuu tippuvan

Ilkka Ahtokivi 04.12.2023 | 18:15

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kirjoittaa Maasedun Tulevaisuuden kolumnissaan haluavansa pitää tervettä kriisitietoisuutta yllä taloudestamme, sillä tilanne on kaunistelematta vakava.

– Ensi vuoden budjetti on raskaasti alijäämäinen, noin 11,4 miljardia euroa, vaikka leikkaamme ja teemme uudistuksia. Monien mielestä liikaa, omasta mielestäni liian vähän. Suhdanne on vaikea eikä anna meille lainkaan vetoapua.

Purra muistuttaa, että julkisyhteisöjen, erityisesti velkaa kerryttävien sektoreiden syvä alijäämä pitää velkasuhteen kasvussa lähitulevaisuudessa. Alijäämien paisumista selittävät etenkin valtionlainojen korkomenojen voimakas kasvu ja hyvinvointialueiden rahoitus.

– Maksamme nyt siis kovaa hintaa vuosikausien velkaantumisesta ja siitä, että edellinen hallitus velkarallillaan piti koossa hajanaisen hallituskokoonpanon. Verotuksen myötä tarkentunut sotesiirtolaskelma aiheutti myös ymmärrettävästi kunnissa kasvavia vaatimuksia. Talouden pommeja tuntuu tippuvan viime hallituksen päättämän soten myötä kerta toisensa jälkeen, ikään kuin hoidon ja hoivan ongelmissa ei olisi riittämiin, hän kirjoittaa.

Purran mukaan Suomea uhkaa jopa jääminen EU:n finanssipoliittiselle tarkkailuluokalle.

– Rikomme sekä ensi että sitä seuraavana vuonna sekä alijäämä- että velkasääntöä. Julkisen velan BKT-osuus lähestyy vauhdilla EU:n keskiarvoa, joka on 83 prosenttia. Pohjoismaiset naapurimme Ruotsi ja Tanska ovat velka-asteessa 30 prosentin tasolla ja tekevät piankin ylijäämäisiä budjetteja.

– Suomi on komission tuoreen ennusteen mukaan Italian ja Belgian ohella ainoa yli 60 prosentin velka-asteen maa, jonka julkinen velka-aste kasvaa edelleen seuraavina vuosina, hän kirjoittaa.

– Erityisesti Sanna Marinin (sd.) hallituksen soteuudistus on nykyiselle hallitukselle raskas perintö. Poliittisesti on ymmärrettävää, että yli kymmenen vuotta jatkuneelle soteväännölle haluttiin piste, mutta uudistus, joka ei myöskään käytännössä korjaa soten keskeisiä ongelmia, kuten hoitoketjujen pirstaloitumista, olisi pitänyt jättää tekemättä, hän toteaa.

Purran mukaan keskeistä pysyvässä julkistalouden tasapainottamisessa on se, että hallituksen valitsemalla kurinalaisella linjalla jatketaan kaksi vaalikautta.

– Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden reformijakson jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan ja paisutettaisiin sosiaalivaltiota.

Purra aprikoi hypoteettisesta ajatusta, olisiko Suomessa ollut syytä takavuosina säätää Saksan tyylisestä velkajarrusta, joka rajoittaa Saksan hallituksen ja osavaltiohallitusten mahdollisuuksia tehdä uutta velkaa.

Velallisia asuntokuntia oli viime vuonna 1,47 miljoonaa

Ilkka Ahtokivi 01.12.2023 | 08:39

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 113 800 euroa.

Keskimääräiset velat velallista asuntokuntaa kohti ja asuntovelat asuntovelallista asuntokuntaa kohti olivat reaalisesti noin viisi prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna.

Nimellisarvoihin perustuvat velkamäärät, joissa ei ole otettu huomioon rahanarvon muutosta elinkustannusten poikkeuksellisen kasvun takia, nousivat hieman edellisvuodesta. Velallisten asuntokuntien velat olivat keskimäärin 1,4 prosenttia ja asuntovelallisten asuntokuntien asuntovelat 2,9 prosenttia suuremmat kuin edellisvuonna.

Maakunnittain tarkasteltuna suurimmat velat olivat Ahvenanmaalla, jossa velallisten asuntokuntien keskimääräinen velka oli viime vuonna 130 700 euroa. Lisäksi ainoastaan Uudellamaalla asuntokuntien keskimääräinen velka ylitti koko maan keskiarvon. Uudellamaalla velat olivat keskimäärin 121 200 euroa velallista asuntokuntaa kohti.

Myös asuntovelat olivat Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla suurimmat. Uudellamaalla asuntovelat olivat keskimäärin 156 700 euroa ja Ahvenanmaalla keskimäärin 133 700 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti.

Velallisia asuntokuntia oli koko maassa 1,47 miljoonaa, mikä oli 52 prosenttia kaikista asuntokunnista. Määrä oli sama kuin edellisvuonna.

Maakunnittain suurimmat velallisten asuntokuntien osuudet olivat Ahvenanmaalla (58 %), Uudellamaalla (55 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (55 %). Pienimmät ne olivat Etelä-Savossa (45 %) ja Kainuussa (45 %).

Asuntovelallisia asuntokuntia oli vuonna 2022 koko maassa 855 000, mikä oli 30 prosenttia asuntokunnista. Maakunnittain suurimmat asuntovelallisten osuudet olivat Ahvenanmaalla (41 %) ja Keski-Pohjanmaalla (34 %). Asuntovelallisten asuntokuntien osuudet olivat pienimmät Pohjois-Karjalassa (25 %) ja Etelä-Savossa (27 %).

Kokoomuksen Ville Valkonen: SDP johtaa räikeästi harhaan velkapuheillaan

Ilkka Ahtokivi 30.11.2023 | 11:13

Kansanedustaja, verojaoston puheenjohtaja Ville Valkonen (kok.) pitää SDP:n talouslinjaa epäuskottavana ja perää työllisyystoimia myös oppositiolta.

– SDP johtaa räikeästi harhaan velkapuheillaan. On totta, että vuositason siirroilla, kuten Sitran pääomien syömisellä ja hallituksen säästöjen aikaistamisella, SDP on saanut ensi vuotta koskevat velkaluvut kaunisteltua. SDP kuitenkin jättää kertomatta, että ilman työllisyystoimia velkasuhde jatkaa kasvuaan. Talouspolitiikkaa ei tietenkään pidä tehdä vuositasolla, Valkonen sanoo.

SDP:n vaihtoehtobudjetissa peruutetaan muun muassa hallituksen uudistukset sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä työmarkkinoiden uudistukset.

– Hallituksen toimien arvioidaan kasvattavan työllisyyttä jopa yli 60 000 hengellä. Tämän luvun on valtiovarainministeriö laskenut. SDP:n paperissa tämä työllisyyden lisäys pyyhitään pois ja mitään vaihtoehtoa ei tuoda tilalle, Valkonen ihmettelee.

– Yhden lisätyöllisen arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 20 000 euroa. Jos työllisyystoimet perutaan, julkinen talous heikkenee yli miljardilla pysyvästi. Kaiken lisäksi SDP ei ole suostunut julkaisemaan eduskunnan tietopalvelun vaikutusarviota vaihtoehtobudjetistaan. Tämä on kummallista peittelyä, Valkonen toteaa.

Hän on pettynyt, että SDP:n vaihtoehdossa velkaantumisen taittamista ei oteta tosissaan.

– Suomi on vaarallisesti velkaantuva hyvinvointiyhteiskunta. Valtiovarainministeriön virka-arvion mukaan tällä vaalikaudella täytyy tehdä kuuden miljardin euron sopeutus, jotta velkaantuminen saadaan taitettua. SDP:n esityksellä työllisyys ei kasva ja julkinen talous ei vahvistu kestävästi. Olimme odottaneet, että puheenjohtajavaihdoksen myötä talouslinjaan tulisi edes jotain realismia, mutta valitettavasti näin ei ole käynyt. (Antti) Lindtman jatkaa (Sanna) Marinin velkalinjalla, Valkonen arvioi.

Hän huomauttaa, että vaihtoehdoksi SDP tarjoaa veronmaksajan kukkarolla käymistä.

– Veroja ehdotetaan kiristettäväksi lähes miljardilla vuodessa. Tämä ei valitettavasti yllätä. Rajut veronkiristykset ovat kuitenkin viimeinen ja huono vaihtoehto, koska ne lyövät kasvua naamalle. Kokoomus ei ole valmis kiristämään työn ja yrittämisen verotusta, koska Suomi nimenomaan tarvitsee näitä. Mikään maa ei ole onnistunut verottamaan itseään vauraaksi, Valkonen toteaa.

”Keskusta jatkaa omaksumaansa vasemmiston velkapolitiikkaa”

Kaisa Paastela 22.11.2023 | 09:48

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on julkaissut mietintönsä Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Keskusta jätti mietintöön vastalauseen, jonka mukaan se hyväksyy ainoastaan 4,5-5,5 miljardin euron sopeutuksen tälle vaalikaudelle.

Kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok.) pitää keskustan linjausta vastuuttomana.

– Keskusta jatkaa Marinin hallituksessa omaksumaansa vasemmiston velkapolitiikkaa. Valtiovarainministeriön riippumaton virka-arvio ei paljon paina, kun velkarahaa jaetaan. Keskustan linjalla velkasuhde kasvaisi entisestään ja uhkaisi ajautua hallitsemattomalle uralle, Heinonen sanoo tiedotteessa.

– On käsittämätöntä, että entinen valtiovarainministeripuolue kannattaa näin vastuutonta julkisen talouden linjaa.

Valtiovarainministeriö suositti ennen vaaleja julkaistussa virkamiespuheenvuorossa, että julkista taloutta tulisi sopeuttaa kuudella miljardilla eurolla tällä ja kolmella miljardilla seuraavalla vaalikaudelle. Saman mittaluokan asteittaista sopeutusta suosittivat myös esimerkiksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja talouspolitiikan arviointineuvosto.

Tätä linjaa pidettiin yleisesti oikeasuuntaisena myös valtiovarainvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden keskuudessa.

– Keskustan ilkkuminen Suomen velkaantumisen jatkumisesta on irvokasta. Heidän oma suunnitelmansa johtaisi velkaantumisen holtittomaan kasvuun. Suomi ei täyttäisi EU-velkasääntöjen kriteereitä ja ajautuisi liiallisen alijäämän menettelyyn suurella todennäköisyydellä, Heinonen kommentoi.

Keskusta on myös valmis kiristämään verotusta jopa miljardilla eurolla. Heinonen näkee keskustan talouspolitiikan linjan oppositiossa olevan jatkoa edellisen hallituksen politiikalle.

– Marinin hallituksen linja oli ”velkaa ja veronkorotuksia”. Keskustan politiikkaa oppositiossa ei tästä erota, Heinonen sanoo.

Verkkouutiset

Velka