Pääministeri Petteri Orpo (kok.) esittää, että Suomessa pitäisi kirjata lakiin velkakatto, joka rajoittaisi valtion velkaantumista ylivaalikautisesti.
– Esitän ratkaisuksi sitä, että eduskunta lainsäädännön muodossa hyväksyisi velkakaton. Silloin me kaikki sanoisimme ääneen sen, että velkaantuminen täytyy pitää kurissa, Orpo sanoo Uutissuomalaiselle.
Hänen mukaansa velkakatto olisi vastaus tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaisten puheessa esittämään huoleen julkisen talouden velkaantumisesta.
– Se ei poista sitä, että meillä on hyvin voimakkaita näkemyseroja siitä, miten tavoitteeseen päästään, mutta silloin meillä olisi selvä peli siitä, että kaikki ovat sitoutuneita tähän.
Valtiovarainministeriö on ehdottanut velkakaton säätämistä yhtenä keinona hillitä julkisen velan kasvua. Kokoomus ehdotti tätä ennen viime kevään eduskuntavaaleja.
Petteri Orpon mukaan lakiin kirjattu velkakatto kannustaisi tulevia hallituksia pitämään tiukemmin kiinni menokurista, koska velkakaton nostaminen vaatisi aina lakimuutoksen.
– Olen ajatellut, että pohdimme tätä kysymystä kehysriihen yhteydessä. Ei välttämättä päätetä sitä vielä, mutta pohditaan siinä yhteydessä, mikä se voisi olla, ja tehtäisiin siihen liittyviä lainsäädäntöehdotuksia myöhemmin.
Ruotsissa velkakatto on 35 prosenttia bruttokansantuotteesta. Siihen tasoon ei Orpon mukaan päästä, sillä Suomen velkasuhde on tällä hetkellä lähes 80 prosenttia.
Pääministerin mukaan sopiva velkakatto voisi löytyä Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n kasvu- ja vakaussopimuksesta, jonka mukaan jäsenmaan julkinen velka ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
EU:n jäsenvaltioita sitovia velkasääntöjä ollaan parhaillaan uudistamassa. Koronaviruksen ja Venäjän aloittaman sodan myötä harva jäsenmaa täyttää enää nykyisiä kriteerejä.
Orpo pitää tärkeänä sitä, että eduskunta päättää Suomen velkakatosta.
– Silloin se on meidän oman eduskuntamme päätös. Jos jokin hallitus ei välittäisi velkakatosta, se vaatisi sitä, että hallitus joutuisi muuttamaan lainsäädäntöä.
– Sillä me saisimme pitkäaikaista sitoutumista. Ei tulisi enää sellaista hetkeä, että heitetään kehykset nurkkaan eikä välitetä velkaantumisesta, Petteri Orpo toteaa.
