Työttömyysasteen trendiluku oli huhtikuussa 8,2 prosenttia

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli kuluvan vuoden huhtikuussa 17 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli huhtikuussa 41 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna.

20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 77,1 prosenttia. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 8,2 prosenttia.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli huhtikuussa 76,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 77,8 prosenttia.

20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 0,7 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 76,6 prosenttiin, ja naisten työllisyysaste laski 2,3 prosenttiyksikköä 76,1 prosenttiin.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste laski viime vuoden huhtikuusta 1,2 prosenttiyksikköä 70,7 prosenttiin.
Miesten työttömyys kasvoi viime vuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tämä vuoden huhtikuussa 263 000, mikä oli 41 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 157 000 ja työttömiä naisia 105 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli huhtikuussa 9,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,9 prosenttia.

Miesten työttömyysaste oli 10,6 prosenttia, mikä oli 2,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli huhtikuussa 24,7 prosenttia, mikä oli 2,1 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 18,5 prosenttia. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 13,2 prosenttia.

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2024 huhtikuussa 1 299 000, mikä oli 2 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 27 000 vähemmän ja naisia 29 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työpaikkojen määrä väheni selvästi alkuvuonna

Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä 60000, kun vuotta aiemmin määrä oli 80800. Tilastokeskuksen tiedot kuvaavat maaliskuun ensimmäisen päivän tilannetta.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä avoimet työpaikat vähenivät merkittävästi vuodentakaiseen verrattuna Helsinki-Uudenmaan suuralueella (-9100) sekä Länsi-Suomessa (-8300). Muualla työpaikkojen määrä väheni hieman tai pysyi ennallaan.

Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä avoimista työpaikoista 36700 eli 61 prosenttia oli yksityisten yritysten omistamissa toimipaikoissa. Avoimet työpaikat vähenivät merkittävästi yksityisellä sektorilla (-22200) ja vähenivät myös valtiolla jonkin verran (-700) vuodentakaiseen verrattuna.

Toimipaikan toimialan mukaan tarkasteltuna avoimet työpaikat vähenivät selvästi teollisuuden toimialoilla ja toimialaryhmissä kauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä informaatio ja viestintä. Sen sijaan avointen työpaikkojen määrä kasvoi toimialaryhmässä muut palvelut.
Osaryhmät eivät ole toisiaan poissulkevia, joten niiden summa ei vastaa avointen työpaikkojen kokonaismäärää.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kaikista avoimista työpaikoista määräaikaisia oli 49 prosenttia joka on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus kaikista avoimista työpaikoista oli 21 prosenttia, mikä on hieman vähemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Avoimista työpaikoista 38 prosenttia oli työnantajan oman arvion mukaan vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli liki puolet.

Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluiden toimipaikoissa lähi- ja sairaanhoitajien tehtäviin.

A-kassan ansiopäivärahamenot nousivat lähes kolmanneksen

Avoimesta työttömyyskassasta eli A-kassasta sai huhtikuussa ansiopäivärahaa 32 619 jäsentä, mikä on hieman enemmän kuin maaliskuussa.

Viime vuoden huhtikuuhun verrattuna ansiopäivärahan saajien määrä on kasvanut merkittävästi, peräti 30,5 prosenttia, sillä vuosi sitten vastaava luku oli 24 986.

Toisin kuin viime vuonna, jolloin saajamäärä kääntyi laskuun maaliskuun jälkeen ja jatkoi laskuaan aina heinäkuulle asti, tämän vuoden saajamäärät ovat pysyneet koko alkuvuoden tasaisen korkealla. Saajien määrän kasvuvauhti on kuitenkin hieman hidastunut, A-kassa kertoo tiedotteessa.

Ansiopäivärahan saajista 43,7 prosenttia oli lomautettuja, mikä on 1, 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin maaliskuussa.

Lomautusajan päivärahaa saavien osuus pysyttelee siis edelleen korkealla. Lomautettujen osuus on pysynyt korkealla viime vuoden syksystä alkaen, ylittäen koko alkuvuoden ajan 42 prosentin rajan. Soviteltua päivärahaa saavien osuus on samaan aikaan pysytellyt 13 prosentin tasolla.

Ansiopäivärahamenot nousivat

Ansiopäivärahamenojen vuoden alusta alkanut selkeä laskutrendi katkesi huhtikuussa, kun menot nousivat edelliskuukauteen verrattuna 3,4 miljoonalla eurolla.

Huhtikuussa ansiopäivärahamenot ylsivät 48,1 miljoonaan euroon, mikä on 32,1 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

A-kassaan saapui huhtikuussa yhteensä 40 420 ansiopäivärahahakemusta, mikä on yli 500 hakemusta enemmän kuin maaliskuussa ja 29 prosenttia enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa.

Suurin osa saapuneista hakemuksista, eli 61,8 prosenttia, oli jatkohakemuksia. Ensihakemusten osuus nousi maaliskuusta huhtikuulle 0,9 prosenttiyksikköä ja oli nyt 8,8 prosenttia. Soviteltuja hakemuksia oli 29,4 prosenttia kaikista hakemuksista.

A-kassa on Suomen kolmanneksi suuri työttömyyskassa ja siinä on yli 245 000 jäsentä.

Pääekonomisti työttömyysluvuista: Valopilkkuja ei löydy

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan työllisyystilanne on pitkään pysynyt suhdannetilanteen heikkouteen nähden yllättävän hyvänä, mutta tuoreista luvuista ei valopilkkuja löydy.

Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli maaliskuussa 52 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli puolestaan 60 000 enemmän.

– Yksittäisestä kehnosta tilastosta ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta pahimmassa tapauksessa heikko suhdannetilanne on nyt leviämässä laajemmin työmarkkinoille, arvioi Appelqvist.

Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille laski maaliskuussa 77,4 prosenttiin. Korkeimmillaan trendi oli vuoden 2022 lopussa, jolloin lukema oli 78,5 prosenttia.

Edelleen yleisemmin käytetty 15–64-vuotiaiden työllisyystrendi oli maaliskuussa 72,7 prosenttia. Trendilukema oli vuoden 2022 lopussa 74,2 prosenttia, eli siihen nähden laskua on tullut 1,5 prosenttiyksikköä.

Työttömyys nousi maaliskuussa selvästi. Työttömänä oli 254 000 henkeä eli 60 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi nousi jyrkällä kulmakertoimella ja päätyi 8,1 prosenttiin.

Maaliskuussa myös naisten työttömyys kasvoi, vaikka aiempina kuukausina työllisyyden lasku on keskittynyt lähinnä rajatuille miesvaltaisille toimialoille, kuten rakentamiseen ja teollisuuteen.

– Työttömyyslukemat eivät ole vielä täysin katastrofaalisia, muttei niitä voi hyvinäkään pitää. Toistaiseksi työllisyyskehitys on ollut parempaa kuin talouden kasvulukujen perusteella olisi saattanut ennustaa, mutta kun työttömyysasteen trendi kipuaa yli kahdeksaan prosenttiin, aletaan pikkuhiljaa olla ihan aidoissa taantumatunnelmissa, toteaa Appelqvist.

Uusia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin maaliskuussa 55 900 kappaletta. Viime vuoteen verrattuna laskua mitattiin 39 300 eli yli 41 prosenttia.

Appelqvistin mukaan osin työllisyyskehitys on myös heikompaa kuin päällepäin näyttää, sillä korkeahkoina pysyneitä työllisyysasteita on pönkittänyt erityisesti julkisen sektorin työllisyyden kasvu sekä jossain määrin osa-aikatyön yleistyminen.

– Julkisen sektorin työpaikoissa tai osa-aikatyössä ei ole periaatteessa mitään vikaa, mutta julkisen talouden rahoituksen kannalta olisi tärkeä saada työllisyyttä nousuun myös yksityisellä sektorilla ja täysiä työtunteja tekevillä. Muuten ei saada tarvittavaa nostetta talouden palkkasummaan ja verokertymään, muistuttaa Appelqvist.

Työllisten määrä väheni ja työttömyys kasvoi maaliskuussa

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 maaliskuussa 52 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli maaliskuussa 60 000 enemmän vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna.

⁠20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 77,4 prosenttia. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 8,1 prosenttia.

15–74-vuotiaita työllisiä oli kuluvan vuoden maaliskuussa 2 558 000, mikä oli 52 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 17 000 vähemmän ja työllisiä naisia 35 000 vähemmän edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli maaliskuussa 76,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 77,7 prosenttia. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 1,2 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 76,1 prosenttiin, ja naisten työllisyysaste laski 2,1 prosenttiyksikköä 76,0 prosenttiin.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste laski viime vuoden maaliskuusta 1,5 prosenttiyksikköä 70,6 prosenttiin.

Sekä miesten että naisten työttömyys kasvoi viime vuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa 254 000, mikä oli 60 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 149 000 ja työttömiä naisia 105 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli maaliskuussa 9,0 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,9 prosenttia.

Miesten työttömyysaste oli 10,2 prosenttia, mikä oli 2,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, mikä oli 2,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli maaliskuussa 26,0 prosenttia, mikä oli 7,9 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 18,3 prosenttia. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 12,7 prosenttia.

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2024 maaliskuussa 1 336 000, mikä oli 16 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 4 000 vähemmän ja naisia 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.