Keskustelit ystäväsi kanssa kasvotusten uudesta aihepiiristä, josta ette aiemmin ole keskustelleet.
Pian huomaat, että sosiaalisen median kanavissa sinulle tulee kohdennettuja mainoksia juuri tästä samasta aihealueesta. Kun tarkemmin mietit asiaa, et muista koskaan edes hakeneesi verkosta tietoa koko aiheesta.
Mieleen voi nousta epäilys, onko koko ajan ulottuvilla ollut älypuhelimesi mahdollisesti kuunnellut sinua salaa?
Tietoturvayhtiö F-Securen tietoturva-asiantuntijan Laura Kankaalan mukaan edellä kuvattu on usein esille nouseva huolenaihe, jonka hän ymmärtää täysin. Hän myöntää, että joskus ihmisille tarjotut mainokset tuntuvat liiankin osuvilta.
Liian osuvalta tuntuvat kohdennetut mainokset eivät välttämättä kuitenkaan tarkoita sitä, että puhelimesi olisi salakuunnellut sinua.
– Käytännössä kuitenkin meistä löytyy älyttömästi dataa netistä, joka perustuu esimerkiksi internetistä tai somesta kerättyyn käyttäytymismalleihin tai jakamaamme tietoon. Tätä kaikkea dataa analysoimalla voi tehdä johtopäätöksiä sen osalta, että mitä haluaisimme mahdollisesti seuraavaksi ostaa tai minkälaisia mainoksia meille kannattaa ylipäätänsä näyttää, Kankaala kertoo Verkkouutisille.
Kankaala huomauttaa, että datan analysoinnin pohjalta pystyy tekemään erittäin tarkkoja ennustuksia esimerkiksi ostoskäyttäytymisestämme.
Isot teknologiayhtiöt toistuvasti toteavat, että eivät salakuuntele ääntämme. Kankaalan mukaan pelkästään teknisesti ottaen äänen analysointi on myös haastavampaa ja raskaampaa jopa nykyteknologian avulla, kuin tekstipohjaisen datan analysointi, tehden siitä myös epäkäytännöllistä.
– Eli tuskin varsinaista ”salakuuntelua” tapahtuu, ainakaan laillisesti toimivien sovellusten ja teknologioiden kautta, Kankaala arvioi.
Samanlaiseen lopputulemaan on päätynyt myös tietoturva-asiantuntija, Withsecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kirjassaan Internet (WSOY, 2021). Toisin kuin yleensä kuvitellaan, Hyppösen mukaan esimerkiksi Google ja Facebook eivät kuuntele ihmisten puhetta ja näytä sen perusteella mainoksia.
Hyppösen mukaan harhaluuloon puheen ”salakuuntelusta” on olemassa hyvä selitys. Hyppönen kirjoittaa, että ihminen huomaa paremmin asian, joka on juuri ollut esillä.
– Jos kännykkäsi näyttää sinulle mainoksia Kreetan matkoista, et kiinnitä niihin huomiota. Mutta jos keskustelit kahvilassa serkkusi kanssa seikkaperäisesti lomanviettopaikoista eri puolilla Kreetaa, sama mainos kiinnittää huomiota ihan eri lailla, Hyppönen huomauttaa.
Kirjassaan Hyppönen mainitsee esimerkkinä tilanteen, jossa olet työpaikan kahvitauolla keskustellut kollegoidesi kanssa kalakukoista. Pian uutisvirtaasi alkaa nousta kalakukkoihin liittyviä mainoksia, vaikka et itse ole hakenut siitä mitään tietoa verkosta.
Vaikka ilmiö tuntuu erikoiselta, sille on tietoturva-asiantuntijan mukaan löydettävissä tavanomainen selitys. Vaikka et ole hakenut netistä mitään keskusteluun liittyvää, keskustelukumppanisi on.
– Työkaveri on keskustelustanne innostuneena etsinyt netistä kalakukkoreseptejä, ja haut on tehty samasta osoiteavaruudesta [työpaikan verkko] kuin missä sinun koneesi on, Hyppönen kirjoittaa.
Joissakin tapauksissa älypuhelin todella kuuntelee käyttäjäänsä. Kankaala mainitsee esimerkkeinä äänikomennoilla toimivat iOS-laitteiden Sirin ja Android-puhelimien Google Assistantin.
– Ne kuuntelevat käyttäjäänsä passiivisesti ja odottavat puhelimen käyttäjän komentoja, eli sinänsä voi sanoa, että (puhelin) kuuntelee.
Haittaohjelma voi vakoilla sinua
Kankaala huomauttaa, että haittaohjelmat ovat asia erikseen. Kankaalan mukaan etenkin Android-puhelimilla esiintyy haittaohjelmia, jotka salakuuntelevat mikrofonin kautta, muiden tietojenvarastamisoperaatioiden lisäksi.
Näissä tilanteissa haittaohjelma on päätynyt tyypillisesti kahta kautta laitteelle.
– Se on vahingossa ladattu laitteelle useimmiten virallisen sovelluskaupan ulkopuolelta, tai tiedämme tilanteita myös missä esimerkiksi ex-kumppani on ladannut haittaohjelman, jolla vakoilla toista ihmistä ja tämän puheluja tai keskusteluja.
– Haluan painottaa, että toisin kuin Siri ja Google Assistant -esimerkit, nämä haittaohjelmat ovat laittomia tapoja vakoilla toisia ihmisiä mikrofonin kautta, jolloin tieto voi päätyä hyvinkin epäturvallisiin paikkoihin ja laittomaan käyttöön kolmannen osapuolen toimesta, Kankaala toteaa.
Mieti tarkkaan, mitä käyttöoikeuksia myönnät
Käyttäjä voi estää kuuntelun varsin yksinkertaisella tavalla. Jos et halua puhelimesi kuuntelevan sinua missään tilanteissa, Google Assistant, Siri ja muut vastaavat puheeseen perustuvat palvelut kannattaa ottaa pois päältä.
Käyttäjän kannattaa myös tarkistaa puhelimensa asetuksista, mille kaikille sovelluksille on antanut mikrofonin käyttöoikeuden. Mahdollisen ”salakuuntelun” voi estää eväämällä mikrofonin käyttöoikeuden kaikilta sovelluksilta.
Aivan kaikilta sovelluksilta mikrofonin käyttöoikeutta ei silti kannata evätä. Älypuhelinta ei voi käyttää esimerkiksi soittamiseen, jos puhelinsovellukselle ei ole myönnetty lupaa mikrofonin käyttöön.
Joissakin käyttöjärjestelmissä puhelin ilmoittaa erikseen, jos sen mikrofoni on käytössä. Esimerkiksi uusimmissa Android-versioissa tämän huomaa pienenä vihreänä valona näytön yläkulmassa.
– Haluan tässäkin painottaa, että vaikka oikeus mikrofoninkäyttöön olisi, se ei tarkoita suoraan sitä, että sovellus jatkuvasti kuuntelisi ääntäsi, F-Securen Laura Kankaala toteaa.
Ylipäätään puhelimen käyttäjän kannattaa harkita, millaisia käyttöoikeuksia sovelluksille antaa. Tämä ei koske pelkästään laitteen mikrofonia, vaan kaikkia käyttöoikeuksia. Omaan älypuhelimeen ei myöskään kannata ladata sovelluksia tuntemattomista lähteistä.
LUE MYÖS:
Älypuhelimesi kerää sinusta tietoa koko ajan – Tee ainakin tämä, jos haluat suojata tietosi