Verkkouutiset

Kiina

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kreml ja Peking levittävät valheita brittihovista

Kiinan ja Venäjän väitetään levittäneen tarkoituksella brittihovia koskevaa disinformaatiota epävakauden lietsomiseksi.

Telegraph-lehden haastattelemat hallintolähteet sanovat, että ”vihamieliset valtiot” ovat lietsoneet verkossa kiertäviä salaliittoteorioita. Viime aikoina on keskusteltu erityisesti Walesin prinsessa Catherinen eli Katen terveystilasta.

Hän kertoi viime perjantaina julkaisemallaan videolla syöpädiagnoosistaan. Kensingtonin palatsista välitettiin viikonloppuna Catherinen kiitokset hänen saamastaan tuesta.

Ilmoitus ei kuitenkaan saanut verkkokeskustelua laantumaan.

– Vihamielisten valtioiden toimintatapaan kuuluu epävakauden aiheuttaminen. Tällä yritetään heikentää luottamusta vaaleja ja muita instituutioita kohtaan, hallituslähde sanoo.

Britannian hallitus valmistelee uusia pakotteita Kiinaa kohtaan vastatoimena kyberhyökkäyksiin, joita valtion tukemat tahot ovat tehneet parlamentaarikkoja vastaan.

Kiinan uskotaan olevan vastuussa myös viime vuonna tehdystä Britannian keskusvaalilautakunnan tietomurrosta, jonka yhteydessä vuodettiin 40 miljoonan äänestäjän henkilötietoja.

Yli 10000 viestiä – näin Kiinan hakkerit iskivät kohteisiinsa

Seitsemän kiinalaismiehen väitetään toimineen osana Kiinan valtion tukemaa hakkeriryhmää, joka on toteuttanut kyberhyökkäyksiä ja tietojenkalastelua useisiin länsimaihin.

Yhdysvaltain oikeusministeriö julkaisi etsintäkuulutettujen kuvat ja ilmoitti, että miehiä epäillään viestinnän urkkimisesta 14 vuoden aikavälillä. APT 31 -ryhmä tunnetaan myös nimellä Violet Typhoon.

APT 31 tuli Suomessa tunnetuksi eduskuntaan tehdystä kybervakoiluoperaatiosta. Suojelupoliisi huomauttaa, että termi viittaa teknisten jälkien joukkoon.

– Tietoturvayhteisö ja turvallisuusviranomaiset tunnistavat toisiinsa liittyvät kyberoperaatiot niissä käytettyjen menetelmien, ohjelmistotyökalujen ja verkkoinfrastruktuurin jättämien jälkien avulla. Tunnistetut operaatiot voidaan nimetä julkisesti. APT-tunnisteet antavat usein varsin vahvoja viitteitä kybervakoiluoperaation taustalla olevasta valtiosta ja useimmiten myös tiedustelupalvelusta, Suojelupoliisin verkkosivuilla todetaan.

Telegraph-lehden mukaan kiinalaisten hakkerien epäillään käyttäneen sähköposteja osana tietojenkalastelua. Kiinan Lontoon suurlähetystö kiisti väitteet ja kutsui niitä ”täysin perusteettomiksi”.

Kiina arvosteli voimakkaasti kyberhyökkäysten vuoksi asetettuja pakotteita ja kutsui niitä ”poliittiseksi manipulaatioksi”, ”pahantahtoiseksi loanheitoksi” ja ”julkisuustempuksi”.

Etsintäkuulutetut kiinalaismiehet ovat 34–38-vuotiaita ja yhteydessä Wuhan Xiaoruizhi Science & Technology -yritykseen. Sen sanotaan olevan Kiinan ulkomaantiedustelun kulissiyhtiö.

Hakkerien kohteena on ollut muun muassa Yhdysvaltain julkishallinto, Valkoisen talon henkilökunta, Kiinaa arvostelleet brittipoliitikot ja Britannian keskusvaalilautakunta.

Kohteiden valinta heijasteli Kiinan teollisuusvakoilun ja ulkomaantiedustelun tavoitteita, Yhdysvaltain oikeusministeriö arvioi. Ryhmä lähetti kohteilleen yli 10 000 sähköpostia, jotka naamioitiin mahdollisimman uskottaviksi työviesteiksi.

Ne mukailivat toimittajien lähettämiä yhteydenottoja. Viestit sisälsivät seurantalinkin, joka lähetti Kiinan tiedustelupalvelun käyttöön muun muassa käyttäjän sijainnin, IP-osoitteen ja laitetietoja. Sähköpostitileihin ja kohteiden verkkoihin tunkeuduttiin tietoturva-aukkojen kautta. Päivittämättömät tietokoneet ovat niille alttiita.

Poliisilla on epäilty eduskunnan verkkovakoilussa

Keskusrikospoliisi on tutkinut eduskunnan tietojärjestelmiin tehtyä tietomurtoa jo kolme vuotta. Tietomurto tehtiin vuosina 2020–2021. Jo maaliskuussa 2021 Suojelupoliisi kertoi, että tekijäksi arvioitiin Kiinan valtioon liitettyä verkkovakoilukampanjaa jota Supo kutsuu yleisesti käytössä olevalla tunnuksella APT31.

Suomen eduskuntaan kohdistunut verkkovakoilu tunnistettiin eduskunnan sisäisessä teknisessä valvonnassa. Sen tuloksena useiden eduskunnan sähköpostitilien tietoturva vaarantui. Osa tileistä kuului siihen aikaan kansanedustajina toimineille ihmisille. Verkkovakoilu eduskunnassa kohdistui useampaan kuin yhteen henkilöön, mutta uhrien tarkkaa lukumäärää ei ole kerrottu.

Poliisi tutkii tapausta törkeänä tietomurtona, törkeänä vakoiluna ja törkeänä viestintäsalaisuuden loukkauksena.

Tiistaina keskusrikospoliisi tiedotti, että se on tunnistanut epäillyn.

– Tutkinnassa on kerätty tapaukseen liittyvää tietoa monipuolisesti ja laajalti. Tietoa on analysoitu ja sitä jatketaan edelleen. Kansainvälinen yhteistyö on ollut tiivistä, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Aku Limnéll Verkkouutisille.

– Poliisi pyrkii siihen, että epäillyn osalta pystyttäisiin tekemään tarvittavat esitutkinnalliset toimenpiteet, kuten kuulustelut.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö tiedotti maanantaina uusista pakotteista, jotka koskevat kiinalaista yritystä ja Kiinan kansalaisia. Se kertoi, että APT31 on sekalainen seurakunta Kiinan valtion tiedusteluvirkailijoita, alihankintatyötä tekeviä hakkereita sekä erilaisia tuki- ja ylläpitotoimia tekevää henkilökuntaa. APT31 toimii Kiinan valtiollisen turvallisuuden ministeriön alaisuudessa ja sen laskuun.

– On totta, että erilaiset APT-nimitykset antavat myös poliisille viitteitä teon taustalla mahdollisesti olevista tahoista. Poliisi ei kuitenkaan voi spekuloida asioilla ja niiden yhteyksillä, vaan luottaa esitutkinnassa hankkimaansa tietoon, sanoo rikoskomisario Limnéll.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö kertoi maanantaina myös tunnistaneensa seitsemän ATP31-joukon toimijaa. He ovat iältään 34–38-vuotiaita ja Yhdysvallat arvioi heidän kaikkien oleskelevan Kiinassa. Heidän nimensä ovat Ni Gaobin, Weng Ming, Cheng Feng, Peng Yaowen, Sun Xiaohui, Xiong Wang ja Zhao Guangzong. He ovat työskennelleet Kiinan valtiollisen turvallisuuden ministeriön perustaman yrityksen kautta. Tällaisia yrityksiä kutsutaan ”fronteiksi”, sillä ne kätkevät taakseen sen, mikä valtiollinen toimija yrityksen toiminnasta todellisuudessa vastaa. Epäiltyjen työpaikan nimi on Wuhan Xiaoruizhi Science & Technology Co., Ltd.

Lisätietoja tapauksesta löytyy esimerkiksi Yhdysvaltojen oikeusministeriön julkaisemasta syytteestä. Syytteessä ei kuitenkaan mainita Suomea, joten varmuutta siitä kuinka tarkasti Yhdysvaltojen nimeämät epäillyt liittyvät Suomen eduskuntaan ei ole.

 

 

 

 

USA:n komentaja: Emme ole kohdanneet tällaista uhkaa sitten toisen maailmansodan

Yhdysvaltain Tyynenmeren alueen joukkoja viimeisten kolmen vuoden aikana komentanut amiraali John Aquilino arvioi alueen jännitteiden lisääntyneen merkittävästi.

Aquilino sanoi senaatin asevaliokunnan kuulemisessa, että Kiinan toimet ja retoriikka ovat muuttuneet paljon vihamielisemmiksi.

Kiina on vaatinut itselleen laajoja alueita Etelä-Kiinan merellä. Vaatimuslistalle on lisätty myös Ayangin matalikko, jossa sijaitsee Filippiinien tukikohta. Kiinalaisalukset ovat häirinneet huoltokuljetuksia atollille ankkuroidulle vanhalle kuljetusalukselle. Alueesta käytetään myös nimeä Second Thomas -matalikko.

Amiraali huomautti, että merellä tapahtuvien vaarallisten kohtaamisten ja onnettomuuksien välittämiseksi on olemassa menettelytapoja, joita on sovellettu jo vuosikymmenten ajan.

– Siitä huolimatta Kiina jatkaa vihamielistä, aggressiivista ja vaarallista toimintaa estääkseen filippiiniläisiä kalastajia toteuttamasta oikeuksiaan omalla talousalueellaan, John Aquilino sanoi.

Hän totesi Pekingin jatkavan asevoimiensa modernisointia, laajentamista ja harmaan alueen operaatioita. Amiraalin mukaan tämä viittaa siihen, että asevoimat valmistautuu presidentti Xi Jinpingin aiempaan linjaukseen, jonka mukaan kiinalaisjoukkojen pitää olla valmis Taiwanin valtaukseen vuoteen 2027 mennessä.

Kiina ilmoitti aiemmin maaliskuussa lisäävänsä puolustusmenoja 7,2 prosentilla noin 205 miljardiin euroon. Monien asiantuntijoiden mukaan asevoimien menot ovat todellisuudessa paljon suuremmat.

Kiinan laivastolla on käytössään 370 pinta-alusta ja sukellusvenettä, mikä tekee siitä maailman suurimman laivaston. Maan ilmavoimien koko on myös kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana.

– Meidän on ymmärrettävä, että emme ole kohdanneet tällaista uhkaa sitten toisen maailmansodan, John Aquilino totesi.

Kiina kiristää kuristusotettaan Hongkongista

Kiina jatkaa erityishallintoalue Hongkongin vapauksien kaventamista perustuslain 23. artiklan käyttöönotolla. Asiasta kertovat muun muassa NBC ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty.

Uutta artiklaa nimitetään “asetukseksi kansallisen turvallisuuden suojaamisesta”. Lakia kuvataan niin väljäksi, että sen tulkinta on käytännössä Pekingin ohjaileman hallinnon käsissä.

Artikla 23 laajentaa käytännössä Hongkongin hallinnon mahdollisuuksia säätää lakeja, joilla “estetään turvallisuusuhkia”. Hongkongin hallinto on ollut vuodesta 2020 lähtien aiempaa tiukemmin Kiinan kommunistipuolueen hallinnassa. 

Itsehallintoalueen aiemmin vapaata mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa on sittemmin rajoitettu kiihtyvään tahtiin. Jo vuonna 2020 säädetty kansallisen turvallisuuslaki on kiihdyttänyt opposition vainoa.

Turvallisuusuhkien määritelmä tulee jatkossa Hongkongiin Pekingistä. Myös valtiosalaisuudet määritellään tästä lähtien kommunistipuolueen taholta. Amnestyn mukaan valtiosalaisuudeksi voidaan lukea käytännössä mikä tahansa informaatio.

Artikla 23 laajentaa myös vakoiluksi luettavan toiminnan määritelmää. Pian “ulkoisen voiman” kanssa kommunikoinut henkilö voidaan tuomita jopa kymmeneksi vuodeksi vankeuteen levittäessään “väärää tietoa”. Ulkoisiksi voimiksi ei lueta ainoastaan valtioita tai kansalaisjärjestöjä, vaan myös yksityishenkilöt, jotka työskentelevät vieraiden valtioiden palveluksessa.

Lisäksi kymmenvuotisia vankeustuomioita voidaan jatkossa jakaa myös valtion kritisoimisesta. 

Luottamus meni: Tämän vuoksi yritykset pakenevat Kiinasta

Monet asiantuntijat ovat varoittaneet Kiinan talousvaikeuksista ja jopa mahdollisesta romahduksesta.

Kiinteistösektorin kriisin ohella kotimaisen kysynnän hyytyminen uhkaa ajaa maan pitkäaikaiseen deflaatioon. Riskilainat, paikallishallintojen ylivelkaantuminen ja valtio-omisteisten yritysten ylituotanto kärjistivät rakennusalalle syntynyttä kuplaa, joka uhkaa vetää mukaansa muutkin talouden sektorit.

Tämän lisäksi maan työikäinen väestö kutistuu voimakkaasti. Nuorisotyöttömyys on noussut ennätystasolleen yli 20 prosenttiin.

Kiinan hallitus pyrkii houkuttelemaan takaisin ulkomaisia sijoittajia helpottamalla muun muassa viisumien saantia ja laajentamalla verokannustimia. Pääministeri Li Qiang sanoi maaliskuussa kommunistipuolueen kokouksessa, että vastaavia toimia jatketaan investointihalukkuuden lisäämiseksi.

Tehtävä voi osoittautua vaikeaksi, sillä valtion väliintulot ovat saaneet markkinat varovaisiksi. Kiina sovelsi viime vuosina erittäin tiukkoja koronasääntöjä ja on kiihdyttänyt toimiaan väitettyä ulkomaista vakoilua vastaan. Kansainväliset yhtiöt vetivät viime syksynä pääomaansa pois Kiinasta yhteensä noin 12 miljardin euron arvosta.

Eräs amerikkalainen yritysjohtaja kertoo Wall Street Journal -lehdelle viime vuonna sattuneesta välikohtauksesta, jossa yhdeksän kiinalaispoliisin ryhmä oli yllättäen ilmaantunut illalla hänen kotiovelleen Pekingissä. He vaativat miehen passia ja halusivat vahvistaa hänen työnantajansa, mutta eivät kertoneet syytä tarkastukselle. Yksi poliiseista kuvasi tilanteen matkapuhelimellaan.

– Menee pitkään, jotta viime vuosina murentunut luottamus pystytään palauttamaan, yritysjohtaja sanoo.

Kiina myönsi viime vuonna 711 000 oleskelulupaa ulkomaalaisille, mikä oli 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 eli ennen pandemia-aikaa. Lyhytaikaisten matkailijoiden määrä romahti yli 65 prosentilla.

Ydinaserekkoja naamioidaan siviiliajoneuvoiksi – näin Kiina varautuu sotaan

Yhdysvaltain ilmavoimien alainen China Aerospace Studies Institute -tutkimuslaitos on julkaissut uuden raportin Kiinan ydinasejoukkojen kalustosta ja valmiussuunnitelmista.

Kiinan kansanarmeijan PLARF-rakettijoukkojen ydinasearsenaali on kasvanut merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana. Rakettijoukkojen vastuulle on siirretty myös perinteisiä ohjusjärjestelmiä, ja niiden alaisten yksiköiden määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2005 jälkeen.

Kiina alkoi rakentaa vuonna 2021 kolmea valtavaa aluetta mannertenvälisten ydinohjusten siiloille. Niiden lisäksi ydinpelotetta ylläpidetään liikkuvilla laukaisualustoilla, sukellusveneillä ja mahdollisesti ilmasta laukaistavilla ydinkärjillä.

Maan strategisia ennakkovaroitusjärjestelmiä on kehitetty maalla sijaitsevien tutkien ja satelliittien osalta. Kiina määrittelee yleisen sotilaallisen strategiansa ”aktiiviseksi puolustukseksi”. Ydinasedoktriinin mukaisesti Kiina ei käytä ydinaseita missään tilanteessa ensimmäisenä osapuolena eikä uhkaa niillä ydinaseettomia valtioita tai alueita.

Rakettijoukkojen tukikohdat on hajautettu eri puolille maata. Taistelukärkien varastointiin käytetään maan keskiosissa sijaitsevaan Shaanxin maakuntaan rakennettua laitosta.

Kiinalla on käytössään lukuisia lyhyemmän kantaman ballistisia ohjuksia. Ensimmäiset mannertenvälisten ohjusten liikkuvat laukaisujärjestelmät otettiin käyttöön 2000-luvun alussa. DF-31-järjestelmien pohjalta kehitetty DF-41 otettiin käyttöön vuonna 2019. Sen kantamaksi arvioidaan 15 000 kilometriä. Ohjus pystyy kuljettamaan useita kohteen yllä hajautuvia taistelukärkiä. DF-41-järjestelmästä on kehitteillä myös siiloihin sijoitettava muunnos.

– Vaikka kiinalaiset ohjusyksiköt ovat käyttäneet kiinteitä laukaisualustoja koulutukseen, oletetaan heidän käyttävän sota-aikana erillisiä ja vaikeasti tunnistettavia laukaisupisteitä. Tämä lisää niiden selviytymismahdollisuuksia ja luo uskottavan vastaiskukyvyn vihollisia vastaan, raportissa todetaan.

Kiinan asevoimien videolla esiteltiin ohjuskaluston suojaamista. / PLA

PLARF-rakettijoukoilla on käytössään useita maanalaisia laitoksia, jotka on varustettu räjähdyksen kestävillä ovilla ja suojattu kemiallisia, biologisia ja ydinasehyökkäyksiä vastaan.

Laukaisujärjestelmiä pyritään suojaamaan naamioinnilla. Erään prikaatin kerrotaan harjoitelleen toimintaa simuloitua satelliittitiedustelua ja elektronista häirintää vastaan. Aiemmin tehtyjen analyysien perusteella on todennäköistä, että Kiinan ydinasejoukkoja ei pystyttäisi lamauttamaan perinteisten asejärjestelmien täsmäiskuilla. Rakettijoukkojen siirtämistä korkeaan valmiuteen ei myöskään välttämättä huomattaisi ulkomailla.

Maanalaiset laitokset on rakennettu pääosin vuoristoon ja syrjäseuduille. Liikkuvien yksiköiden varuskunnat on keskitetty kaupunkien lähelle, mutta kriisitilanteessa ne hajautettaisiin tuhansien kilometrien päähän.

– Kiina on jo pitkään käyttänyt harhautusmaaleja ja ilmalla täytettäviä kohteita, jotka matkivat tiettyä asejärjestelmää. Laukaisujärjestelmiä ja tukiajoneuvoja on jopa naamioitu siviilikuorma-autoiksi, jotka on varustettu lämmöntuotantolaitteilla tai tutkaheijastimilla uskottavuuden lisäämiseksi, CASI-tutkimuslaitos kirjoittaa.

Kiinan kapitalistinen kokeilu on ohi

Kiinan kapitalistinen kokeilu on ohi, väittää yhdysvaltalainen yrittäjä ja Kiina-tuntija Anne Stevenson-Yang Svenska Dagbladetin haastattelussa. Vuosia Kiinassa asunut Stevenson-Yang toimii perustamansa J Capital Research-analyysiyhtiön johdossa, mutta maan kehitykseen pettynyt yritysjohtaja on nyt lopettamassa toimintansa Kiinassa.

Kiina on kääntämässä selkänsä avoimelle maailmantaloudelle, hän varoittaa.

Pääoman tarpeessa ollut maa avasi aikoinaan ovensa länsimaisille yhtiöille, ja joidenkin vuosien ajan kiinalainen yhteiskunta todellakin liberalisoitui.

– Mutta Kiina on pohjimmiltaan muotoiltu leninistisen järjestelmän mukaan. Sosiaalinen kontrolli on vahva, ja kommunistipuolue ei tahdo luopua auktoriteetistaan ja kontrollistaan. Joten Kiinan kohtalona oli aina sulkeutua, kunhan pääomaa oli saatu maahan, aiheesta juuri kirjan tehnyt analyytikko sanoo.

Ulkomainen pääoma edellyttää  kiinalaisilta pankeilta, yhtiöiltä ja viranomaisilta suurempaa avoimuutta, ja tähän Kiinassa ei olla valmiita, Stevenson-Yang toteaa. Kiina painii myös omien taloudellisten ongelmiensa kanssa, joiden juurisyinä ovat muun muassa korruptio ja laaja kiinteistöspekulaatio. Yritysten, kotitalouksien ja julkisen sektorin yhteenlaskettu velka nousi Kiinassa viime vuonna peräti 288 prosenttiin BKT:stä. Myös talouskasvu on Kiinassa hidastunut, mutta maan johto ei toistaiseksi ole uskaltanut ryhtyä suuriin elvyttäviin toimenpiteisiin.

Ennemmin tai myöhemmin tähänkin ryhdytään ja keskuspankki tulee todennäköisesti painamaan lisää rahaa, Stevenson-Yang ennustaa.

– Silloin valuutta tullaan devalvoimaan, mikä synnyttää eräänlaisen maailmalle leviävän deflaation. En hämmästyisi, jos Kiinan hallitus siinä tilanteessa ottaisi haltuunsa kauppajärjestelmän ja monopolisoisi kaupan, hän sanoo.

Tässä tilanteessa Kiinassa toimivien ulkomaisten yhtiöiden voitot ja osakekurssit laskisivat, samaan aikaan kun vienti Kiinaan kutistuisi kiinalaisten ostovoiman heikentyessä. Tämä taas ajaisi vientiyritykset vaikeuksiin, Stevenson-Yang varoittaa. Vaikka hänen oma yrityksensä on lopettamassa toimintansa Kiinassa, ei Stevenson-Yang kuitenkaan halua neuvoa muita toimijoita.

– Pohjoiseurooppalaiset yhtiöt ovat hitaampia huomaamaan trendejä, hän kuitenkin toteaa.

Kiinan presidentti Xi Jinpingiä Stevenson-Yang kuvailee ”kömpelöksi” poliitikoksi, jonka asema saattaa olla luultua epävarmempi. Mitään poliittista mullistusta hän ei kuitenkaan ennusta, mutta ei toisaalta myöskään usko Kiinan hyökkäävän Taiwaniin.

– Se olisi äärettömän tyhmää. On vaikea kuvitella kenenkään olevan niin tyhmä. On myös vaikea kuvitella kenenkään Pekingissä voivan pakottaa armeijan sellaiseen.

Kiinan robottiyllätys: Korvaa työntekijöitään automaatiolla nopeiten maailmassa

Kiina on ottanut käyttöön robotteja 12-kertaisesti odotettua enemmän vuosina 2022-2023, ja se korvaa työnntekijöillään roboteilla nopeiten maailmassa, kertoo yhdysvaltalainen teknologiateollisuuden ajatushautomo The Information Technology and Innovation Foundation uudessa tutkimuksessaan.

Siinä missä teollisuusautomaatio seuraa useimmiten palkkakehitystä, yleistyen nopeiten korkeiden työvoimakustannusten maissa, Kiinalla on käytössä automaatiota eniten suhteessa yleiseen palkkatasoon. Yhdysvallat puolestaan laahaa perässä, käyttäen vain 70 prosenttia siitä määrästä robotteja, joita sen pitäisi palkkatasoon suhteutettuna.

ITIF:n puheenjohtajan Robert D. Atkinsonin mukaan Kiina korvaakin tällä hetkellä nopeiten maailmassa työntekijöitään roboteilla. Teollisuusrobottejen määrän kasvu ei ole kuitenkaan tullut yllätyksenä, vaan se on osa pitkäaikaisempaa trendiä.

–  Kiina on jo nyt suurin teollisuusrobottien markkina maailmassa. Vuonna 2022 52 prosenttia kaikista uusista teollisuusroboteista maailmassa otettiin käyttöön Kiinassa, joka on jopa 14 prosenttia kasvu verrattuna vuoteen 2012. Kasvun moottorina toimiikin erityisesti maan autoteollisuus, joka on suurin maailmassa, ja hyödyntää merkittävästi teollisuusrobotteja.

Vaikka robotteja käytetään eniten työvoimaintensiivisillä aloilla, kuten teollisuudessa, logistiikassa, sekä rakennusalalla, ovat ne yleistymässä Kiinassa myös esimerkiksi palvelualoilla sekä terveydenhuollossa väestön ikääntyessä.

Kiinan kotimainen robottiteollisuus onkin tällä hetkellä voimakkaassa nosteessa sekä vahvan kysynnän sekä valtiontukien ansiosta. Maahan onkin syntynyt elinvoimainen robotiikan startup-ekosysteemi BYD- ja GAC-automerkeistä tunnettuun Guandongin kaupunkiin, ja raportin mukaan se kykenee kehittämään uusia tuotteita nopeasti ja kustannustehokkaasti.

– Täällä kyetään kehittämään valmis tuote kymmenen kertaa nopeammin kuin piilaaksossa tai Euroopassa vain viisi- tai kuusi kertaa halvemmalla, kertoi raportissa siteerattu Hongkongin Teknillisen yliopiston professori Li Zexiang.

Huolimatta voimakkaasta nosteesta on Kiinan robotiikkamarkkinoilla nähtävissä myös tummia pilviä horisontissa, sen tulevaisuuden ollessa kaukana taatusta. Raportin mukaan merkittävä osa Kiinan teollisuusrobotiikasta nojaa edelleen ulkomaiseen teknologiaan, ja on riippuvainen suurin osin Japanista, Saksasta, Sveitsistä peräisin olevista tuontiosista.

Tämän lisäksi myös kiinalaisilla yrityksillä on ITIF:in mukaan edelleen ongelmia innovaatioiden kanssa. Suuri osa Kiinassa markkinoille tuoduista uusista automaatioratkaisuista muistuttaakin japanilaisen Fanumin tai yhdysvaltalaisen Boston Roboticsin vastaavia tuotteita.

Kriisi Taiwanissa uhkaisi koko maailmantaloutta

Kiinan ja Taiwanin välien kriisiytyminen sotaan asti voisi johtaa jopa maailmanlaajuiseen pulaan edistyneistä mikrosiruista, kertoo The Times.

Jo konflikti Taiwanin lähialueilla voisi katkaista mikrosirujen toimitusketjuja, millä olisi suuria vaikutuksia teollisuudelle ympäri maailman.

Kiina ja Taiwan ovat kumpikin järjestäneet suuria ja näyttäviä sotaharjoituksia viime vuosien aikana, eikä valmiutta aseelliseen konfliktiin ole peitelty.

Kiinan virallisen käsityksen mukaan Taiwan on kapinoiva maakunta. Maa on sanonut olevansa valmis ottamaan Taiwanin haltuunsa vaikka sotilaallisin keinoin, mikäli tilanne niin edellyttää.

Yhdysvallat puolestaan on tukenut Taiwania.

Koko maailman edistyneistä mikrosiruista 92 prosenttia tuotetaan Taiwanilla sijaitsevissa tehtaissa, mikä tekee saaresta erittäin merkittävän niin Kiinalle kuin Yhdysvalloille.

Yhdysvalloissa konfliktin uskotaan olevan edessä. 67 prosenttia yhdysvaltalaisista asiantuntijoista sanoi Center for Strategic and International Studies -keskuksen kyselyssä tammikuussa odottavansa kriisiä Taiwanin alueella tänä vuonna.

Toisaalta myös Kiina on riippuvainen Taiwanissa tuotetuista mikrosiruista. Teollisuudenalana mikrosiruteollisuus on myös erittäin edistynyttä ja tarkkuutta vaativaa.

Sotilaallisen uhittelun ohella Kiina on myös pyrkinyt vaikuttamaan Taiwanin vaaleihin. Myös Taiwaniin kohdistuvien kyberhyökkäysten määrä on suuri.

Saareen kohdistuu kymmenen miljoonaa kyberhyökkäysyritystä kuukaudessa. Sen lisäksi Kiina pyrkii levittämään valeuutisia ja virheellistä tietoa Taiwanin asukkaiden keskuudessa.

Kiinan presidentti Xi Jinping on vannonut palauttavansa Taiwanin takaisin Kiinan yhteyteen.

Yhdysvaltojen tuki Taiwanille sisältänyt aseiden myyntiä ja suoria apupaketteja. Sen lisäksi maa on myös esimerkiksi lähettänyt laivojaan saaren läheisyyteen viestiksi Kiinalle siitä, että Yhdysvallat on Taiwanin tukena.

Mahdollisessa Kiinan ja Taiwanin välisessä konfliktissa Yhdysvallat olisi väkisinkin osapuolena.

Luottamus romahti: Kiinan talousmahti hyytyy

Kiinan talousvaikeudet ovat kasaantuneet nopeaan tahtiin viime vuosien aikana.

Maan katsotaan olevan käännekohdassa, sillä suuriin infrastruktuuri- ja kiinteistöinvestointeihin pohjautuva talousmalli ei enää toimi. Osa asiantuntijoista uskoo Kiinan valuvan Japanin kaltaiseen stagnaatioon kasvun hyytyessä ja hintojen laskiessa.

Wall Street Journal -lehden mukaan kiinteistösektori vastasi aiemmin noin neljäsosaa maan kokonaistuotannosta. Voimakasta velkaantumista pyrittiin rajoittamaan vuonna 2020, mikä hyydytti asuntomarkkinat ja rakennusalan investoinnit.

Kiinalaisten kuluttajien luottamus maan talousnäkymiin romahti koronapandemian aikana. Monet ottivat suuria asuntolainoja ja ovat nyt joutuneet vähentämään kulutustaan. Tämä heijastuu yritysten vähäisempään investointitahtiin ja rekrytointien jäädyttämiseen. Nuorisotyöttömyys on noussut hälyttävän korkealle.

Heikon kulutuksen seurauksena Kiinaa uhkaa sitkeä deflaatio eli hintojen lasku. Se vaikeuttaa kotitalouksien ja yritysten velanhoitoa, mikä puolestaan heikentää kotimaista kulutusta entisestään. Kiinan hallitus ei ole toistaiseksi päättänyt merkittävistä tukitoimista, sillä niiden riskinä on kiinteistökuplan paheneminen.

Kiinan kokonaisvelka on yli 300 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja suuri osa siitä on raskaasti velkaantuneilla paikallishallinnoilla. Pankkien riskien uskotaan samalla kohonneen.

Demografinen muutos synkentää näkymiä entisestään. Kiinan väestö vanhenee ja lapsiluku laskee, mikä pienentää työvoimaa tulevien vuosikymmenten aikana. Ulkomaiset sijoittajat ovat lisäksi vetäytyneet Kiinasta maan hallituksen itsevaltaisten toimien ja hyytyvän talouskehityksen seurauksena.

LUE MYÖS:
Kiinan vaikeudet kasautuvat: Tämä paljastaa heikkouden (VU 19.1.2024)

Näin Kiina kommentoi Vladimir Putinin uhkailua ydinaseilla

Kiinan ulkoministeriön edustaja Mao Ning on kommentoinut Venäjän presidentin Vladimir Putinin eilistä puhetta, jossa Putin sanoi, että maailmaa voi uhata ydinasekonflikti, jos länsimaat lähettävät joukkoja Ukrainaan.

Kiina kehottaa kaikkia ydinasevaltioita toimimaan varovaisuudella, Mao Ning sanoi pressitilaisuudessa ukrainalaisen Ukrinformin kirjeenvaihtajan mukaan.

– Ydinsodassa ei ole voittajia, Kiina kehottaa kaikkia osapuolia pidättyväisyyteen, Mao sanoi.

Hän muistutti, että tammikuussa 2022 viiden ydinasevaltion johtajat antoivat yhteisen lausunnon, jonka mukaan ydinsotaa ei voi voittaa ja sellaista sotaa ei voi aloittaa.

– Kiina on aina todennut, että kaikkien ydinasevaltioiden tulee noudattaa yhteistä käsitystä turvallisuudesta ja ylläpitää maailmanlaajuista strategista tasapainoa ja vakautta, Mao jatkoi.

Ministeriön edustajan mukaan jännitteitä ja strategisia riskejä pitäisi lieventää yhteistyöllä.

– Kaikkien osapuolten tulisi pysyä tyyninä ja pidättyväisinä, sanoi Mao, jonka mukaan kestävä, tasapuolinen ja tehokas Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri voidaan rakentaa ”dialogin avulla”.

Yhdysvallat on kommentoinut Putinin lausumaa ”vastuuttomaksi retoriikaksi” ja muistuttanut, että se on varoittanut Venäjää tällaisen teon seurauksista.

LUE MYÖS:
”Vladimir Putin on tehnyt ydinaseista fetissin”

Kiina-uhasta leviää kansanedustajan mukaan väärä tulkinta

Kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) kirjoittaa X-alustalla Kiinan muodostamasta riskistä.

– Nyt hereille, kommentaattorit ja media! Kiina-uhka ei ole ”yhdysvaltalaislähtöistä”, vaan johtuu siitä, että Kiina on yksipuoluediktatuuri, joka avoimesti pyrkii murtamaan ihmisoikeuksiin ja demokratiaan perustuvan maailmanjärjestyksen, Valkonen sanoo viitaten Talouselämän Markkinaraatiin, jossa keskusteltiin Kiina-riippuvuudesta ja suurvaltojen suhteista.

– Kiina myös sortaa omaa väestöään, varastaa systemaattisesti teknologiaa, tukee hyökkäyssotaa käyvää Venäjää, valmistautuu sotaan Taiwanin haltuun ottamiseksi jne.

– Tarinaa siitä, että kyse olisi vain USA:n ja Kiinan valtakamppailusta ei pidä levittää, Valkonen jatkaa.

Mellakoita Itä-Venäjällä, outoja iskuja – Tällä tavalla Kiina hyökkäsi Moskovan salaisessa sotapelissä

Vihaiset väkijoukot ottavat yhteen poliisin kanssa itäisen Venäjän kaupungeissa, sabotöörit salakuljettavat rajan yli aseita, joita käytetään iskuissa poliisiasemille ja sotilastukikohtiin ja sitten alkavat syytökset kiinalaisväestön etnisistä puhdistuksista.

Näin alkaisi Kiinan hyökkäys Venäjän Kaukoitään Moskovan salaisessa sotapelissä.

Harjoitus on osa Financial Timesille vuodettua aineistoa. Asiakirjojen joukossa on vuosina 2008-2014 laadittuja Venäjän asevoimien harjoitustilanteita.

Verkkouutiset on kertonut materiaaliin sisältyvistä ydinasepaljastuksista aiemmin tässä jutussa.

Skenaarion kuvitteellinen kiinalaistoiminta muistuttaa Moskovan omia toimia esimerkiksi Ukrainassa vuonna 2014. FT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan huolet kuvastavat Venäjän asevoimissa jo pitkään vallinneita epäilyksiä Kiinan suhteen.

Carnegie Eurasia Center -ajatushautomon Venäjä-asiantuntija Aleksander Gabujev kertoo Venäjän pyöritelleen vastaavia sotapelejä säännöllisesti vuosina 2008-2014. Hänen mukaansa Kiina nähtiin tuolloin Kremlissä ehdottomasti uhkana. Tutkija muistuttaa Venäjän sijoittaneen tuolloin myös moderneja asejärjestelmiä Kaukoitään, vaikka Moskovasta viestittiinkin samalla Naton olevan uhka ja Kiinan kumppani.

Uusi sukupolvi nationalisteja

Eräässä harjoituksessa Kiinaa esittää ”Dasiniaksi” kutsuttu valtio ja Venäjää ”Pohjoinen federaatio”.

Dasiniassa nousee skenaariossa valtaan ”uusi kansallismielisten johtajien sukupolvi”, joka haluaa alkuun syventää maiden suhteita, mutta siirtyy sitten hyväksikäyttämään Pohjoisen federaation ja länsimaiden välisiä jännitteitä.

Kovassa talousnousussa oleva Dasinia ryhtyy sitten vaatimaan naapuriltaan ”merkittävästi suurempia määriä hiilivetyjä erittäin epäedullisin ehdoin”. Kun Pohjoinen federaatio kieltäytyy, alkavat idässä sotavalmistelut.

Joissain harjoituksissa kiinalainen hyökkäys tulee Kazakstanin kautta. Monissa tavoitteena on aina vallata Venäjän Kaukoitä. Eräässä harjoituksessa jopa puhutaan Venäjän alueiden valtaamisesta uuden ”elintilan” hankkimiseksi kiinalaisille.

Venäjän asevoimien toimintaan erikoistunut huippuasiantuntija Michael Kofman huomauttaa FT:n haastattelussa, että sotaan johtavat kehityskulut ovat harjoituksissa usein melko kaukaa haettuja eivätkä välttämättä heijasta todennäköisimpänä pidettyä uhkaa.

Venäjän diktaattori Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov totesi keskiviikkona Kremlin epäilevän vahvasti asiakirjojen aitoutta. Kiinan ulkoministeriöstä korostettiin puolestaan maiden välille solmittua ”ikuista ystävyyttä ja pidättäytymistä vihollisuuksista”.

Venäjä kiertää pakotteita Kiinan ja Intian kautta

Venäjän kaksi vuotta sitten aloittaman hyökkäyssodan vuoksi Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat asettaneet laajoja pakotteita Venäjää vastaan.

Pakotteet näkyvät selkeästi Venäjän vienti- ja tuontitilastoissa, kertoo Wall Street Journal.

Osalle pakotteiden alaisista vientituotteista Venäjä on onnistunut löytämään muita ostajia. Esimerkiksi raakaöljyn vienti Kiinaan ja Intiaan on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana.

Maa käyttää öljyn vientiin EU:n ja Yhdysvaltojen ulkopuolisia toimijoita, jotta öljyn kuljetus ei jäisi pakotteista kiinni. Myös vienti Turkkiin on säilynyt melko tasaisena hyökkäyssodasta huolimatta.

Tavaroiden tuonti Euraasian maista Venäjälle on kasvanut merkittävästi. Syynä tähän arvioidaan olevan pakotteiden kiertäminen. Korkean teknologian vienti Venäjälle on länsimaissa kielletty, koska maan aseteollisuus on riippuvainen länsimaalaisista komponenteista ja osista.

Euraasian maiden, kuten Armenian, kautta Venäjä kykenee kiertämään pakotteita. Ensin korkean teknologian tuotteet tuodaan Euraasian maihin, minkä jälkeen ne viedään välittömästi Venäjälle. Länsimaiden on ollut vaikea puuttua pakotteiden alaisten tuotteiden vientiin Venäjälle kolmansien maiden kautta.

Myös Kiinalla on suuri merkitys Venäjän sotateollisuuden varustamisessa. Kiina ei ole asettanut pakotteita Venäjää vastaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)