Monet asiantuntijat ovat varoittaneet Kiinan talousvaikeuksista ja jopa mahdollisesta romahduksesta.
Kiinteistösektorin kriisin ohella kotimaisen kysynnän hyytyminen uhkaa ajaa maan pitkäaikaiseen deflaatioon. Riskilainat, paikallishallintojen ylivelkaantuminen ja valtio-omisteisten yritysten ylituotanto kärjistivät rakennusalalle syntynyttä kuplaa, joka uhkaa vetää mukaansa muutkin talouden sektorit.
Tämän lisäksi maan työikäinen väestö kutistuu voimakkaasti. Nuorisotyöttömyys on noussut ennätystasolleen yli 20 prosenttiin.
Kiinan hallitus pyrkii houkuttelemaan takaisin ulkomaisia sijoittajia helpottamalla muun muassa viisumien saantia ja laajentamalla verokannustimia. Pääministeri Li Qiang sanoi maaliskuussa kommunistipuolueen kokouksessa, että vastaavia toimia jatketaan investointihalukkuuden lisäämiseksi.
Tehtävä voi osoittautua vaikeaksi, sillä valtion väliintulot ovat saaneet markkinat varovaisiksi. Kiina sovelsi viime vuosina erittäin tiukkoja koronasääntöjä ja on kiihdyttänyt toimiaan väitettyä ulkomaista vakoilua vastaan. Kansainväliset yhtiöt vetivät viime syksynä pääomaansa pois Kiinasta yhteensä noin 12 miljardin euron arvosta.
Eräs amerikkalainen yritysjohtaja kertoo Wall Street Journal -lehdelle viime vuonna sattuneesta välikohtauksesta, jossa yhdeksän kiinalaispoliisin ryhmä oli yllättäen ilmaantunut illalla hänen kotiovelleen Pekingissä. He vaativat miehen passia ja halusivat vahvistaa hänen työnantajansa, mutta eivät kertoneet syytä tarkastukselle. Yksi poliiseista kuvasi tilanteen matkapuhelimellaan.
– Menee pitkään, jotta viime vuosina murentunut luottamus pystytään palauttamaan, yritysjohtaja sanoo.
Kiina myönsi viime vuonna 711 000 oleskelulupaa ulkomaalaisille, mikä oli 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 eli ennen pandemia-aikaa. Lyhytaikaisten matkailijoiden määrä romahti yli 65 prosentilla.
