Lainmuutoksella mahdollistetaan kiireetön leikkaustoiminta paikoissa, joissa ei ole ympärivuorokautista päivystystä. LEHTIKUVA / JARNO MELA

Suvi Hautanen: Suuri yksityistämisoperaatio – vai värikkäitä vaalipuheita?

Yksityisiltä ostettavien leikkausten määrä ei ole kasvussa, vaan niiden arvioidaan vähenevän.

Oppositio repi tällä viikolla riemua siitä, kun hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jolla säädetään kiireettömän leikkaustoiminnan vaatimuksista.

SDP:n eduskuntavaaliehdokkaaksi ryhtynyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) entinen toimitusjohtaja Aki Lindén käynnisti sosiaalisessa mediassa vaalikampanjansa luonnehtimalla eduskunnalle annettuja lakiesityksiä ”rajuksi paketiksi terveyspalveluiden siirtämisestä yksityisille yrityksille”. Lindén ilmoitti tämän olevan vaalitaistelun ykköskysymys. Hänen mukaansa julkinen terveydenhuolto halutaan ajaa väkisin alas.

Eduskunnan lähetekeskustelussa keskiviikkona opposition kansanedustajat laidasta laitaan teurastivat hallituksen lakiesityksen argumentein, jotka näyttävät olevan suoraan Aki Lindénin pelikirjasta. SDP:n Antti Lindtman julkisti hallituksen ”loistavan bisnesmallin” olevan ”kaverikapitalismin huipentuma”. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto puhui julkisen terveydenhuollon yksityistämisestä ja vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen moitti sitä, että ensin hallitus lopetti monista aluesairaaloista leikkaustoiminnan ja nyt leikkaustoiminta mahdollistetaan yksityisille terveyspalveluyrityksille. Sama meno jatkui torstaina kyselytunnilla.

Tämänhetkinen tilanne on laiton

Mistä lakiesityksessä oikein on kyse? Ollaanko julkista terveydenhuoltoa yksityistämässä? Siirretäänkö leikkaustoiminta julkisilta sairaaloilta yksityisille yrityksille? Vastaus on ei.

Nyt käsiteltävänä olevalla lainmuutoksella mahdollistetaan, että sairaanhoitopiiri voi järjestää leikkaustoimintaa myös sellaisessa toimintayksikössä, jossa ei ole ympärivuorokautista yhteispäivystystä. Tämä koskee sekä kunnan sairaaloita ja aluesairaaloita että yksityisiä sairaaloita silloin, kun leikkaukset tehdään julkisella rahoituksella.

Lainmuutos tarvitaan sen vuoksi, että leikkaussaliolosuhteita ja nukutusta edellyttävä leikkaushoito on keskitetty vuoden 2017 alussa keskussairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Kunnat ja sairaanhoitopiirit hankkivat jo nykyisin leikkauspalveluita yksityisiltä toimijoilta eli kyse ei ole uuden markkinan avaamisesta. Sopimuksia on tehty jo ennen erikoissairaanhoidon keskittämistä, joten käytännössä tämänhetkinen tilanne on laiton. Mikäli lakiesitystä ei annettaisi, niin sairaanhoitopiirit eivät voisi enää ostaa nukutusta vaativia leikkauksia yksityisiltä sairaaloilta.

Laatu ja potilasturvallisuus ovat potilaan etu

Oppositio on ihmetellyt sitä, miksi leikkaustoimintaa on keskitetty aluesairaaloista suurempiin yksiköihin ja nyt sitten yksityisille toimijoille mahdollistetaan leikkaukset.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) otti Verkkouutisten haastattelussa esille asian, josta ei juuri puhuta. Hän kertoi ”tilanteista”, joissa esimerkiksi autokolarin sattuessa potilaita ei ole viety lähimpään päivystävään sairaalaan, vaan 150 kilometrin päähän toiseen sairaalaan sen takia, että on haluttu varmistaa mahdollisimman hyvä hoito. Kyse on siis siitä, että leikkauksia tai osaavaa henkilökuntaa ei ole kaikissa sairaaloissa riittävästi, jotta leikkausten onnistuminen voitaisiin taata. Näistä komplikaatioista ja hoitovirheistä ei nykyisin julkaista tilastoja, mutta tähän on tulossa muutos valinnanvapauslain myötä.

Nyt lailla säädetään julkiselle ja yksityiselle leikkaustoiminnalle yhtäläiset kriteerit, joilla määritellään, missä voidaan leikata ja mitä voidaan leikata. Lisäksi sovitaan, minne potilas viedään tehohoitoon, jos leikkauksessa sattuu komplikaatio eli kaikki ei sujukaan, kuten oli tarkoitus. Leikkauksille asetetaan vähimmäismäärät eli kuinka paljon leikkauksia on yksikössä tehtävä. Nämä laadun ja potilasturvallisuuden varmistavat kriteerit ovat potilaan etu. Samoin se, että kiireettömään leikkaukseen voi päästä yksityiselle puolelle ostopalveluna tai palvelusetelillä nopeammin kuin jonottamalla julkiselle puolelle.

Kaksi prosenttia erikoissairaanhoidon menoista

Mitään velvoitetta palveluiden ostamiseen sairaanhoitopiirillä tai tulevalla maakunnalla ei ole, ellei hoitotakuu ole ylittymässä.

Erikoissairaanhoidon osuus terveydenhuollon menoista on vajaa seitsemän miljardia euroa. Hyvinvointialan liiton mukaan julkinen osti leikkauksia yksityiseltä noin 300 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Näistä nukutuksessa tehtävien leikkausten volyymi on sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan noin 170 miljoonaa euroa. Kyse on siis noin kahden prosentin osuudesta erikoissairaanhoidon kustannuksista.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan Kirsi Varhilan mukaan uusien leikkauskriteerien myötä 80 prosenttia yksityisten nykyisestä leikkausmäärästä olisi jatkossa lainmukaista, joten yksityisen osuus olisi siis pienenemässä nykyisestä noin 20 prosentilla – ei suurenemassa, kuten oppositio väittää.

Suvi Hautanen

Suvi Hautanen

Suvi Hautanen on Verkkouutisten toimittaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt