Keskustan kansanedustaja Juha Rehula. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Julkiselle ja yksityiselle samat säännöt – sote-kriitikot vastustavat

Juha Rehulan mukaan lainsäädännöllä varmistetaan ihmisille yhdenvertainen hoito koko Suomessa.

Entisen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) mukaan eduskunnan käsittelyyn tulleita terveydenhuoltolakeja kritisoivat kovimpaan ääneen tahot, jotka vastustavat hallituksen sote-uudistusta.

– Samat ihmiset tässä eivät ole edes kantamassa huolta vaan äänekkäimmin vastustavat, kansanedustaja Juha Rehula sanoo Verkkouutisille.

Eduskunnan lähetekeskustelussa on tänään kolme lakiesitystä, jotka koskevat leikkaustoiminnan kriteereitä, ensihoitoa ja asiakasmaksuja.

Lakiesitykset ovat jatkumoa ensihoidon järjestämistä ja erikoissairaanhoidon työnjakoa ja keskittämistä koskevalle terveydenhuoltolain muutokselle vuodelta 2016 ja asetukselle vuodelta 2017.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mielestä hallitus on turvaamassa sote-yritysten edut. SDP:n kansanedustajien mukaan hallitus petaa markkina-asemaa yksityiselle leikkaustoiminnalle.

Juha Rehulan mukaan leikkaustoimintaa koskevan lain ydin on se, kuka saa leikata ja mitä saa leikata.

– Lainsäädännön tavoitteena on saada yksityinen ja julkinen palvelutuottaja samalle viivalle, samojen pelisääntöjen piiriin, Rehula sanoo.

Kiireettömän leikkaustoiminnan kriteerit koskevat yhtäläisesti sekä julkisia että yksityisiä palveluntuottajia.

”Luovuutta riittää kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja yksityisillä”

Rehulan mukaan jos näitä lakiesityksiä ei olisi nyt annettu eduskunnalle, ne olisi joka tapauksessa pitänyt antaa seuraavan hallituksen toimesta.

– Ellei sitten haluta, niin kuin on ollut nähtävissä kun vastustetaan, niin mitä samalla tehdään? Samanaikaisesti annetaan kentällä tapahtua asioita, joita välttämättä kukaan ei halua, koska niin kauan kuin pykälät eivät ole kiinni, niin luovuutta riittää kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja yksityisillä palveluntuottajilla, Rehula toteaa.

Rehula sanoo, että rakenteellisia muutoksia erikoissairaanhoitoon joudutaan tekemään sen vuoksi, että ammattilaiset saadaan riittämään. Esimerkiksi anestesialääkäreistä on pulaa.

– Kun keskitettiin suuriin, pyrittiin huolehtimaan siitä, että varmuudella ne yksiköt, joissa tehdään toimenpiteitä, että niissä oikeasti päivystetään eikä olla vain päivystävinään.

Rehula kertoo, että on ollut tilanteita, joissa esimerkiksi autokolarin sattuessa potilaita ei ole viety lähimpään keskussairaalaan, vaan 150 kilometrin päähän toiseen sairaalaan sen takia, että on haluttu varmistaa mahdollisimman hyvä hoito.

– Pitää katsoa koko Suomea ja rakentaa sellainen verkosto, että ihmiset olisivat mahdollisimman yhdenvertaisia eikä sattumanvaraisuudelle olisi tilaa.

Rehula toteaa, että muutosten taustalla ovat myös säästöpaineet. Erikoissairaanhoidon työnjakoa ja päivystystä koskevilla uudistuksilla tavoitellaan 350 miljoonan euron säästöjä vuoden 2020 loppuun mennessä, jotta menojen kasvukulma saadaan taittumaan.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt