Hallitus aikoo lisätä valtion pysyviä menoja noin miljardilla eurolla ensi vuonna. Samaan aikaan myös verotusta kiristetään, mutta verotulot eivät riitä kattamaan menolisäyksiä.
Valtiovarainministeriöstä kerrotaan Verkkouutisille, että hallituksen vuodelle 2020 päättämien veroperustemuutosten vuositasovaikutus on valtiovarainministeriön kannan mukaan noin 0,45 miljardia euroa. Miljardin euron menolisäyksistä 450 miljoonaa eli vajaa puolet katetaan siis verotuloilla.
– Luonnollisesti budjetin tulo- ja menoarvioihin vaikuttavat myös muut kuin em. hallituksen päätösperäiset muutokset. Mutta jos haluaa ajatella vain päätösperäisten toimien kokonaisuutta, niin voinee sanoa että näiden erotus rahoitetaan velan lisäämisellä, valtiovarainministeriöstä vastataan Verkkouutisille sähköpostitse.
Alijäämän arvioidaan kasvavan noin 0,5 miljardilla eurolla ensi vuonna. Kaikkiaan valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) budjettiehdotus on 2,3 miljardia alijäämäinen ja valtionvelka nousee 109 miljardiin euroon.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi Verkkouutisille viime viikolla, että valtaosa ensi vuoden menolisäyksistä katetaan verotuloilla.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen totesi heti valtiovarainministeri Lintilän budjettiehdotuksen esittelyn jälkeen, että lisäpanostusten rahoitus on mysteeri.
– Menoja lisätään ilman mitään varmuutta lisätuloista, minkä seurauksena valtion velkaantuminen kääntyy jälleen kasvuun, Mykkänen sanoi.
Kertaluonteiset menot lisätään vielä budjettiin
Valtiovarainministerin ehdotuksessa pysyvistä menolisäyksistä esimerkiksi 183 miljoonaa euroa kohdennetaan pienimpien eläkkeiden korottamiseen, 40 miljoonaa euroa perusturvan korottamiseen, 300 miljoonaa euroa perusväylänpitoon ja 72 miljoonaa kehitysyhteistyöhön. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 10 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 5 miljoonalla eurolla.
Tulopuolella muun muassa polttoaineverotusta kiristetään 250 miljoonalla eurolla, tupakkaveroa korotetaan 50 miljoonalla eurolla ja virvoitusjuomaveroa 25 miljoonalla eurolla. Pienituloisten ansiotuloverotusta sen sijaan kevennetään 200 miljoonalla eurolla.
Pysyvien menolisäysten lisäksi hallitus aikoo tehdä kertaluonteisia menolisäyksiä pääministerin Rinteen mukaan miljardin euron edestä ensi vuonna. Kertaluonteiset menolisäykset sisällytetään vasta hallituksen lopulliseen budjettiesitykseen syys-lokakuussa.
Näitä kertaluonteisia ”tulevaisuusinvestointeja” aiotaan tehdä hallitusohjelman mukaan vuosina 2020-2022 yhteensä kolmen miljardin edestä.
Lue myös:
Antti Rinne Ylelle: Jos työllisyys ei kasva, tulee vaikeat ajat
